Labor court fines union branches for strike participation and failure to prevent strikes under collective agreement.

Kaksi ammattiosastoa tuomittu hyvityssakkoihin vajaan työpäivän kestäneen lakon vuoksi, toinen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toinen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kantaja Puolustusministeriö Vastaajat Metallityöväen Liitto r.y. Valtion ammattiliitto VAL r.y. Kuultavat Lievestuoreen Metallityöväen ammattiosasto r.y. Kelkkamäen Varikkotyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusministeriön ja Metallityöväen Liiton välillä 1.3.1990 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III P A L K A T

PALKKAPERUSTEET

1. Palkkausjärjestelmän ja palkkauksen osalta noudatetaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liitto r.y:n työehtosopimusta siten kuin tämän työehtosopimuksen liitteenä olevissa palkkaussopimuksissa ja allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VII T Y Ö R A U H A JA S E N T U R V A A M I N E N

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

28 § TYÖNSEISAUSTEN ESTÄMINEN

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Puolustusministeriön ja Valtion työntekijäin ja viranhaltijain liiton välillä 1.3.1990 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III P A L K A T

19 § PALKKAUSPERUSTEET

1. Työpalkka määrätään joko ajan perusteella laskettavana aikapalkkana tahi kokonaan osaksi työsuorituksen perusteella laskettavana suorituspalkkana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimuksen 35 §:ssä määrätään työnseisausten estämisestä samoin kuin edelle jäljennetyssä 28 §:ssä.

KANNE

Kanteen perustelut

Puolustusministeriö on lausunut, että asevarikko 4:n asekorjaamon ja autohallin työntekijät olivat painostustoimenpiteenä työnantajaa kohtaan ryhtyneet työehtosopimusta rikkoen työtaistelutoimenpiteeseen poistumalla työpaikaltaan 18.9.1991 kello 9.30. Lakko on jatkunut työpäivän loppuun kello 15.30 saakka.

Asevarikko 4:ssä oli asekorjaamo, optinen korjaamo, varasto-osasto ja autohalli. Varikon työntekijät, joita oli yhteensä 108, olivat järjestäytyneet joko Metallityöväen Liittoon tai Valtion ammattiliitto VAL:iin. Lakon piiriin kuuluivat kokonaisuudessaan varikon asekorjaamo ja autohalli. Edellisessä oli 40 työntekijää ja jälkimmäisessä kaksi työntekijää. Lomalla tai komennuksella oli lakon aikana yhdeksän työntekijää lakon piiriin kuuluvista työpisteistä. Lakossa olleista 33 työntekijästä 28 kuului Metallityöväen Liittoon ja viisi Valtion ammattiliitto VAL:iin. Työt lakon piiriin kuuluvissa työpisteissä olivat lakon aikana seisahtuneet kokonaan. Lakko oli vaikeuttanut samalla myös varikon varasto-osaston toimintaa.

Ennen lakkoa oli työpaikalla käyty kolme palkkauksen tarkistamista koskevaa neuvottelua pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen allekirjoittamasta palkankorotusesityksestä. Työtaistelutoimenpiteen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan palkkojen korottamiseen.

Lievestuoreen Metallityöväen ammattiosaston asettama, varikon molempien ammattijärjestöjen hyväksymä pääluottamusmies oli lakon aikana ollut työpaikalla ryhtymättä vaatimuksista huolimatta toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen työtaistelutoimenpiteen ehkäisemiseksi tai sen lopettamiseksi. Päin vastoin hän oli vaatimuksia esittämällä ja toiminnallaan muutoinkin asettunut selvästi tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosaston taholta ei muutoinkaan ollut ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi eikä säilyttämiseksi.

Kelkkamäen Varikkotyöntekijät -niminen ammattiosasto oli myös laiminlyönyt sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet, kun ammattiosaston asettama luottamusmies oli ottanut osaa työtaisteluun ja osaston puheenjohtaja oli omalla toiminnallaan osoittanut tukevansa työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Lisäksi ammattiosasto oli sallinut sitä työpaikalla edustavan, järjestöjen välillä yhteisesti valitun pääluottamusmiehen esittää ja tukea työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosasto oli myös jättänyt huolehtimatta siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puolustusministeriö on vaatinut, että Lievestuoreen Metallityöväen ammattiosasto ja Kelkkamäen Varikkotyöntekijät tuomittaisiin työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien laiminlyömisestä.

METALLITYÖVÄEN LIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto, jonka esittämään sen jäsenyhdistys Lievestuoreen Metallityöväen ammattiosasto osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työnseisauksen ajankohdista ja kestosta pitivät paikkansa. Autohallin työntekijöistä työnseisaukseen oli ottanut osaa yksi autonasentaja. Työnseisaukseen osallistuneiden Metallityöväen Liiton jäsenten määrä 28 henkeä oli vähäinen. Työnseisaus oli kestoltaan lyhyt eikä se työntekijöiden käsityksen mukaan ollut aiheuttanut taloudellista vahinkoa tai vaikeuttanut varikon varasto-osaston toimintaa.

Palkoista oli neuvoteltu työntekijöiden luottamusmiesten ja työnantajan edustajien välillä ennen työnseisausta. Keväällä ennen neuvottelujen alkamista pääluottamusmies ja varapääluottamusmies olivat esittäneet työnantajalle allekirjoittamansa palkankorotusesityksen. Riita oli koskenut työehtosopimuksen määräystä aikapalkan talokohtaisesta liukumatarkistuksesta siinä tapauksessa, etteivät ne nousseet 4,8 prosenttiin. Esityksessä ja neuvotteluissa työntekijäpuoli oli tuonut esiin käsityksensä siitä, että palkkaliukumia ei ollut maksettu työehtosopimuksen mukaisesti Lievestuoreen asevarikolla. Samoin työntekijäpuoli oli katsonut, että palkkaliukumat oli toteutettu puolustusministeriön eri asevarikoilla epätasaisesti. Neuvotteluissa oli vertailtu Lievestuoreen palkkaliukumia ainakin Kuopion, Tervolan ja Oulun palkkaliukumiin. Työntekijäpuoli oli ollut sitä mieltä, että Lievestuoreen liukumat olivat olleet jäljessä sanottujen varikkojen tasosta.

Neuvotteluissa oli mielenilmaisupäivän aamuna päästy niin pitkälle, että työnantajan edustaja oli esittänyt noin 94 pennin korotusta sillä edellytyksellä, että puolustusministeriö hyväksyi korotuksen. Työntekijät olisivat todennäköisesti hyväksyneet esityksen. Ilmapiiri oli kuitenkin kiristynyt, kun neuvottelujen aikana työnantajan edustaja oli epäillyt pääluottamusmiehen toimivan ilman edustamiensa työntekijöiden tukea. Pääluottamusmiehen kerrottua asiasta työntekijöille nämä olivat pitäneet lausumaa loukkaavana haluamatta enää kuulla pennikorotuksista ja poistuneet välittömästi työpaikalta. Työntekijät olivat siis halunneet osoittaa mieltään työnantajan edustajan luottamusmieheen kohdistamaa arvostelua vastaan.

Lievestuoreen Metallityöväen ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 140 henkeä. Pääluottamusmies oli ollut työnseisauksen aikana työpaikalla työnantajan käytettävissä. Hän oli tehnyt laitosmiehen töitään. Hänellä ei ollut ollut mahdollisuuksia estää mielenilmaisua eikä työntekijöiden poistumista työpaikalta.

Vastineessa esitetty vaatimus

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Jollei kannetta hylättäisi, olisi edellä kuvatut seikat otettava huomioon hyvityssakon määrää alentavina tekijöinä.

VALTION AMMATTILIITTO VAL:N VASTINE

Vastineen perustelut

Valtion ammattiliitto VAL, jonka esittämään jutussa kuultu Kelkkamäen Varikkotyöntekijät on yhtynyt, on lausunut, että ammattiosaston jäsenistä oli työtaisteluun osallistunut vain viisi henkeä. Koko ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 70 henkeä. Kelkkamäen Varikkotyöntekijät ei ollut valinnut pääluottamusmiestä eikä se myöskään vastannut tämän toimenpiteistä. Työtaistelun vähämerkityksellisyyttä kuvasti, ettei asiasta ollut ilmoitettu Valtion ammattiliitto VAL:n työehtosopimusneuvottelijoille, vaikka asevarikko 4:n päällikkö oli tiennyt, että Valtion ammattiliitto VAL:n työehtosopimusneuvottelijat olivat työtaistelupäivänä olleet Kuopiossa asevarikko 1:llä.

Oli luonnollista, että puheenjohtaja esitti ja tuki neuvotteluissa työntekijöiden vaatimuksia. Kuitenkaan hän ei ollut osallistunut työtaisteluun eikä hänen toimintaansa liittynyt sellaista, mikä lisäisi ammattiosaston vastuuta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtion ammattiliitto VAL on esittänyt, että Kelkkamäen Varikkotyöntekijöille tuomittavan hyvityssakon tulisi olla mahdollisimman pieni.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Puolustusministeriö on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asevarikko 4:n asekorjaamon 40 työntekijää ja autohallin kaksi työntekijää ovat olleet lakossa 18.9.1991 kello 9.30 alkaen työpäivän loppuun kello 15.30 saakka. Lakossa olleista työntekijöistä kuuluu Lievestuoreen Metallityöväen ammattiosastoon 28 henkilöä ja Kelkkamäen Varikkotyöntekijät-nimiseen yhdistykseen viisi henkilöä. Lakko on aiheutunut työntekijöiden tyytymättömyydestä siihen tapaan, jolla työnantaja on toteuttanut aikapalkan liukumatarkistuksia. Se on näin ollen kohdistunut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Lievestuoreen Metallityöväen ammattiosasto vastaa siitä, ettei sen valitsema työpaikan pääluottamusmies eikä ammattiosasto muutoinkaan ole ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi.

Kelkkamäen Varikkotyöntekijät puolestaan vastaa työrauhavelvollisuuden rikkomisena valitsemansa luottamusmiehen osallistumisesta lakkoon.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Lievestuoreen Metallityöväen ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa puolustusministeriölle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 6 000 markkaa sekä Kelkkamäen Varikkotyöntekijät työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 500 markkaa.

Lievestuoreen Metallityöväen ammattiosasto ja Kelkkamäen Varikkotyöntekijät velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan puolustusministeriön oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Pohja jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.