Legislator Case Law & Legislation
TT:1991-111 AI generated

Labor court dismissed dismissal of union reps due to failure to jointly confirm job cessation and negotiate per collective agreement.

Case Number TT:1991-111
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The court dismissed the employer's dismissal of the union representative and safety delegate because they failed to jointly confirm the cessation of work as required by the collective agreement. The employer argued that no suitable work was available, but the court found that the necessary joint determination was never made and pre-dismissal negotiations were ignored. Consequently, the court ruled the employer violated the agreement and ordered fines for both the employer and the employer's union for failing to supervise the situation.

Legislator headnote

AI generated

Section 5 of the Collective Agreement on Trade Union Representatives; Section 9 of the Collective Agreement on Safety Delegates: The dismissal of a trade union representative or safety delegate requires a joint determination that no suitable work is available, even if such work exists but is not offered.

Keywords

AI generated
collective agreement trade union representative safety delegate joint determination dismissal procedure employer liability union supervision duty

Cited Legislation

AI generated
Section 5 of the Collective Agreement on Trade Union Representatives
Section 9 of the Collective Agreement on Safety Delegates
Section 7 of the Collective Agreement Act
Section 10 of the Collective Agreement Act
Section 8 of the Collective Agreement Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun lomauttaminen edellytti työehtosopimuksen mukaan töiden loppumisen yhteistä toteamista myös siinä tapauksessa, että sopivaa työtä ei olisi ollut tarjottavana. Kun näin ei ollut menetelty ja kun lomauttamisista ei ollut myöskään ennen lomauttamisilmoituksen antamista neuvoteltu työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä, työnantaja oli lomauttaessaan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun rikkonut tietensä työehtosopimuksen määräyksiä.

Työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa jättäessään tarkemmin perehtymättä lomautusperusteiden oikeellisuuteen ja ryhtymättä toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen tilan korjaamiseksi.

Kantaja Puutyöväen liitto r.y. Vastaajat Puusepänliikkeiden Liitto r.y. Ville Laurila Ky

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puutyöväen liiton ja Puusepänliikkeiden Liiton välisen työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Puutyöväen liiton ja Puusepänliikkeiden Liiton välisen työehtosopimuksen osana noudatettavassa työsuojelusopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen liitto on kanteessaan lausunut, että Ville Laurila Ky oli 9.11.1990 antanut lomautusilmoituksen pääluottamusmies Esko Viinikalle ja työsuojeluvaltuutettu Seppo Partaselle. Ennakkoilmoituksen mukaisesti lomautus oli alkanut 27.12.1990. Yrityksessä ei ollut yhteisesti todettu sitä, että yritykseen ei olisi jäänyt sellaisia töitä, joita pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu eivät olisi pystyneet suorittamaan.

Työnantajan laatiman kirjallisen selvityksen mukaan pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle ei ollut ollut järjestettävissä töitä. Pääluottamusmies Viinikka olisi kuitenkin pystynyt suoriutumaan muun muassa oviviimeistelystä vastaavan työntekijän tehtävistä. Viinikka oli työsuhteensa aikana suorittanut oviporauksia ja oviviimeistelyä varsinaisen työntekijän ollessa kesälomalla. Viinikka oli suorittanut myös pääkasaajan töitä, ollut mukana tasosahauksessa ja reunalistojen laittamisessa sekä lakkaamisessa ja hiomisessa. Viinikka olisi pystynyt työskentelemään myös pohjaporauskoneella, liimatappikoneella ja kansiriman naulaustehtävissä.

Viinikka ja Partanen olisivat kumpikin kyenneet hoitamaan saumaus- ja pakkauskonetta sekä koulutusta saatuaan myös CNC-ohjattua sahauslinjaa ja CNC-ohjattua porakonetta. Partanen olisi lisäksi pystynyt hoitamaan pohjaporausta ja kasausta sekä ohjausta saatuaan myös oviviimeistelyä.

Partasen lomautus oli päättynyt 12.2.1991. Viinikan työsopimus oli irtisanottu lomautuksen kestäessä 4.9.1991.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Ville Laurila Ky oli rikkonut luottamusmiessopimuksen 5 §:ää ja työsuojelusopimuksen 9 §:ää lomauttaessaan pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun. Puutyöväen liitto on edelleen vaatinut Ville Laurila Ky:n ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen Ville Aukusti Laurilan tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Puusepänliikkeiden Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Puusepänliikkeiden Liitto on vastineessaan lausunut, että lomautustarpeen ilmaannuttua yhtiö oli selvittänyt työehtosopimuksen määräykset lomautusjärjestyksestä sekä pyrkinyt kaikin mahdollisin keinoin järjestämään pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle yhtiön kannalta järkevää työtä.

Menekkivaikeuksien vuoksi yhtiö oli joutunut luopumaan alkutuotantopuolen töistä niin, että alkutuotantoa jäi hoitamaan ainoana työntekijänä henkilö, joka kykeni valmistamaan tarvittavat erikoisosat. Hän oli ollut myös ainoa sellainen henkilö, joka hallitsi molemmat CNC-koneet, porakoneen ja listakoneen. Viinikka ja Partanen olivat tehneet yhtiössä alkutuotantopuolella lähinnä aputöitä, eivätkä he olisi kyenneet jäljellä oleviin töihin.

Yhtiö oli käynyt läpi pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työtehtävät ja -taidot suunnitellessaan lomautettavien listaa. Yhtiö oli myös käynyt neuvotteluja pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa heidän asemastaan. Kun pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työpanos ei olisi riittänyt yhtiöön jääneisiin harvoihin töihin, yhtiö oli ollut pakotettu lomauttamaan luottamushenkilöt. Yhtiö ei näin ollen ollut rankaissut Viinikkaa ja Partasta heidän luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun asemansa vuoksi.

Puusepänliikkeiden Liitto oli selvittänyt yhtiölle työehtosopimuksen lomautusta koskevia määräyksiä. Liitto oli myös saanut yhtiöltä selvityksen yritykseen jääneistä työtehtävistä ja luottamushenkilöiden soveltumattomuudesta kyseisiin tehtäviin. Kun liitto oli neuvonut yhtiötä ottamaan huomioon työehtosopimuksen määräykset ja kun se oli saanut yhtiöltä luotettavana pidettävän selvityksen, se oli täyttänyt valvontavelvollisuutensa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puusepänliikkeiden Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Ville Laurila Ky ei ollut missään vaiheessa pyrkinyt järjestämään Viinikalle ja Partaselle lomauttamisen vaihtoehdoksi töitä. Yhtiön alkutuotantopuolelle oli jäänyt yksi työntekijä, mutta hän ei ollut voinut selviytyä kaikista töistä ilman toisten työntekijöiden apua. Viinikka olisi kyennyt selviytymään pohjaporauksesta, tapituksesta, kansiriman naulauksesta ja erikoisosien sahauksesta. Partanen olisi kyennyt hoitamaan pohjaporauksen, tapituksen ja kansiriman naulauksen ja erikoisosien sahauksen, jos olisi saanut työhön opastusta. Myös saumauskone vaati vähintään kaksi työntekijää.

Viinikka ja Partanen eivät olleet olleet pelkästään aputyöntekijöitä. Viinikka oli valmistanut ovia ja Partanen oli hallinnut saumauskoneen.

Yhtiössä tehtiin kaikkia tuotantovaiheita koko ajan. Vastineessa korostettiin liikaa CNC-ym. koneita ja unohdettiin tarkoituksellisesti pääasia eli komeroiden valmistus. Yhtiö oli myös tietoisesti jättänyt kouluttamatta pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun uusiin koneisiin. Viinikan ja Partasen lomautusaikana Ville Laurilan poika oli opetellut niitä töitä, joita Viinikka oli yhtiössä tehnyt, ja työnjohtaja oli ottanut Partasen työt hoitaakseen. Myös autonkuljettajat olivat tehneet sellaista pakkaustyötä, johon Viinikka ja Partanen olisivat pystyneet. Molemmat työntekijät olisivat lisäksi pystyneet suorittamaan kirvesmiehen töitä työnantajan hallitilan laajennuksessa.

Puusepänliikkeiden Liitto ei ollut pyrkinytkään täyttämään valvontavelvollisuuttaan. Saatuaan yhtiöltä selvityksen jäljellä olevista töistä liitto ei ollut millään lailla pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu olisivat saaneet jäädä työhön, vaikka tuotanto yhtiössä oli ollut koko ajan käynnissä. Kun liittojen välillä oli käyty useita puhelinneuvotteluja, Puusepänliikkeiden Liiton asiamies oli ollut tietoinen niistä työtehtävistä, joita Viinikka ja Partanen olisivat pystyneet tekemään. Puutyöväen liiton edustajat olivat lisäksi käyneet Puusepänliikkeiden Liiton toimistossa 31.7.1991 selvittämässä, että yhtiössä olisi ollut töitä pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle, mutta vastaajaliitto ei ollut senkään jälkeen ryhtynyt toimiin asiantilan korjaamiseksi.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Ville Laurila Ky on 27.12.1990 tuotannollisten syiden vuoksi lomauttanut toistaiseksi 10 työntekijää, heidän joukossaan pääluottamusmies Esko Viinikan ja työsuojeluvaltuutettu Seppo Partasen. Partasen lomautus on päättynyt 12.2.1991. Viinikan työsopimus on lomautuksen jatkuessa irtisanottu 4.9.1991.

Luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukaan pääluottamusmiestä ei saa lomauttaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan tai ellei työnantajan ja työntekijöiden kesken yhteisesti todeta, että pääluottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Työsuojelusopimuksen 9 §:ään sisältyy vastaavanlainen määräys työsuojeluvaltuutetun osalta.

Ville Laurila Ky:n toimintaa ei Viinikan ja Partasen lomauttamisen aikana ole kokonaan keskeytetty. Näin ollen työpaikalla olisi tullut luottamusmiessopimuksen 5 §:ssä ja työsuojelusopimuksen 9 §:ssä edellytetyin tavoin yhteisesti todeta, ettei Viinikalle ja Partaselle voitu tarjota heille sopivaa työtä. Vastaajaliitto on myöntänyt, että muodollisesti näin ei ole menetelty, mutta pääluottamusmiehen kanssa oli ennen lomautusten voimaantuloa useaan otteeseen neuvoteltu tilanteesta ja että työntekijäpuolen riitautuksella ei voinut olla merkitystä asiassa, kun työnantaja oli lomautustarpeen suhteen asiallisesti oikeassa.

Työtuomioistuimessa on Partasen ja Viinikan lisäksi kuultu muun muassa kolmea yhtiön muuta työntekijää, jotka kaikki ovat kertoneet yhtiöön jääneen töitä, joita Partanen ja Viinikka olisivat voineet tehdä, joskin tämä olisi saattanut edellyttää töiden uudelleen järjestelyä ja jonkun nyt lomauttamatta jääneen työntekijän lomauttamista.

Sovellettavan työehtosopimusmääräyksen sanamuoto on työtuomioistuimen mielestä sikäli selkeä, että luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun lomauttaminen edellyttää töiden loppumisen yhteisesti toteamista myös siinä tapauksessa, että sopivaa työtä ei olisi tarjottavana. Näin ei yhtiössä ole menetelty eikä lomauttamisista ennen lomautusilmoitusten antamista ole myöskään neuvoteltu työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä. Kun lisäksi esitetty selvitys jossain määrin ristiriitaisenakin viittaa siihen, että työnantajan väittämiä tosiasiallisiakaan edellytyksiä lomautuksille ei ole ollut, Ville Laurila Ky on lomauttaessaan Viinikan ja Partasen tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Puusepänliikkeiden Liitto on ilmoittanut selvittäneensä työnantajalle työehtosopimuksen sisällön ja saaneensa vaatimansa selvityksen jäljelle jääneistä työtehtävistä ja lomautettujen soveltumattomuudesta niihin. Kun kysymys on ollut pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun lomauttamisesta, liiton olisi tullut tarkemmin perehtyä lomautusperusteiden oikeellisuuteen ja ryhtyä toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen tilan korjaamiseksi. Tämän laiminlyödessään Puusepänliikkeiden Liitto on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Ville Laurila Kommandiittiyhtiö on menetellyt luottamusmiessopimuksen 5 §:n ja työsuojelusopimuksen 9 §:n vastaisesti lomauttaessaan Viinikan ja Partasen.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimusalain 7 ja 10 §:n nojalla Ville Laurila Ky:n ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen Ville Laurilan maksamaan yhteisvastuullisesti Puutyöväen liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 11 000 markkaa.

Lisäksi työtuomioistuin tuomitsee Puusepänliikkeiden Liiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan hyvityssakkoa Puutyöväen liitolle 8 000 markkaa.

Puusepänliikkeiden Liitto, Ville Laurila Kommandiittiyhtiö ja Ville Laurila velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Puutyöväen liiton oikeudenkäyntikulut 3 000 markalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Peltola, Äimälä, Sariola, Kuivanen ja Sulkunen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.