Labor court dismisses claim that national collective agreement applies to truck driver working entirely abroad from foreign base.

Kysymys CEMT-liikenteen piirissä, ulkomailla sijaitsevasta asemapaikasta käsin toimivan autonkuljettajan työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Kuultavat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välisessä kuormaautoalan työehtosopimuksessa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 YLEISTÄ 1 § Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y:n alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE RAASTUVANOIKEUDESSA

Kanteen perustelut

Autonkuljettaja Petri Mykkänen on Helsingin raastuvanoikeudessa Kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut olleensa Kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy:n palveluksessa autonkuljettajana 23.1.1989 - 13.8.1989. Mykkäsen tehtäviin oli kuulunut Saksan Liittotasavallasta käsin suorittaa R.V. Lehtonen Oy:n liikenteessä olevien puoliperävaunujen kuljetuksia Euroopan yhteisöön kuuluvien eri maiden välillä. Mykkäsen asuinpaikkakunta oli ollut Lyypekki. Hänen vähimmäispalkakseen oli sovittu ammattiliittojen määrittelemä sopimustuntipalkka. R.V. Lehtonen Oy ei ollut kuitenkaan maksanut Mykkäselle sovittua tuntipalkkaa täysimääräisenä, vaan siitä oli jäänyt puuttumaan 18 491,82 markkaa. Mykkäselle ei myöskään ollut maksettu työajan lyhennyskorvausta eikä ulkomaan päivärahoja.

Mykkänen on edelleen lausunut, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton ja Autoliikenteen Työnantajaliiton välistä kuorma-autoalan työehtosopimusta sovellettiin työnantajaliiton alueliikennettä ja ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteisiin. Työsopimuslain 51 a §:n mukaan työsopimukseen, jolla oli liittymiä eri valtioihin, sovellettiin sen valtion lakia, jossa työntekijällä oli kotipaikka, mikäli myös työnantajalla oli tässä valtiossa liikepaikka. Mykkäsen kotipaikka oli ollut Suomessa, eikä Kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy:llä ollut ollut liikepaikkaa muualla kuin Suomessa. Tällä perusteella Mykkäsen työsuhteessa oli noudatettava Suomen lakia. Työsopimuslain 17 §:n nojalla työnantaja oli velvollinen noudattamaan vähintään alan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Siten kuorma-autoalan työehtosopimuksen määräyksiä tuli soveltaa Mykkäsen työsuhteessa.

Mykkänen oli 2.1.1989 allekirjoitetulla velkakirjalla sitoutunut maksamaan Kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy:lle 22 063,40 markkaa, mistä määrästä Mykkänen oli suorittanut 2 063,40 markkaa. Velan loppusumma 20 000 markkaa tuli vähentää Mykkäsen saatavista Kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy:ltä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Mykkänen on vaatinut Kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy:n velvoittamista maksamaan hänelle saamatta olevia palkkoja ja palkanlisiä 18 491,50 markkaa, työajan lyhennyskorvausta viideltä päivältä 1 502,40 markkaa, päivärahaa 36 520 markkaa, odotusajan palkkana kuudelta päivältä 1 802,88 markkaa ja pankin perimiä välityspalkkioita 371 markkaa sekä suorittamaan korvausta oikeudenkäyntikuluista korkoineen.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Mykkänen oli palkattu vastaajayhtiöön erityisesti sen vuoksi, että hänen tyttöystävänsä asui Hampurissa ja että hänellä itselläänkin oli aikomus muuttaa kirjoille Hampuriin. Mykkäsen tarkoitus oli ollut, että hän kuuden kuukauden ulkomailla työskentelyn vuoksi tulisi saamaan palkkatulonsa vapaana ennakonpidätyksistä.

Mykkänen oli palkattu vastaajayhtiön palvelukseen niin sanotuksi CEMT-kuljettajaksi asemapaikkanaan Lyypekki Saksan Liittotasavallassa. CEMT-kuljettaja ei ollut alan työehtosopimuksessa tarkoitettu Suomesta käsin ulkomaanmatkoja tekevä kuljettaja, vaan ulkomailla kirjoilla oleva kuljettaja, jonka asemapaikka oli ulkomailla.

CEMT-käytäntö oli ollut mahdollista Suomessa vasta noin kahden vuoden ajan uusien laajempien CEMT-liikennelupien myötä. Ennen CEMT-käytäntöä ulkomaille ajaneen kuljettajan lähtö-, paluu- ja kotipaikka oli ollut Suomessa, kun taas CEMT-käytännön mukaan kuljettajan oli mahdollista asua ulkomailla, aloittaa matkansa asemapaikastaan ulkomailla sekä saavuttaa ulkomailla työskentelevän verotuskohtelu. Tästä syystä ulkomaanliikennettä koskevia työehtosopimuksen määräyksiä ei tullut soveltaa Mykkäsen työsuhteessa.

Mykkäsen työsopimuksessa oli sovittu ensisijaiseksi palkanmaksuperusteeksi 22 prosenttia ajosuoritteen rahtilaskutuksesta. Mykkänen oli tutustunut rahtilaskutuksen määräytymiseen ja oli todennut, että tällä menettelyllä hän saavuttaisi häntä tyydyttävän palkkatulon. Ylityökorvausten maksamista Mykkänen ei ollut provisiopohjaisessa palkassa edellyttänyt. Provision oli katsottu sisältävän kaikki loma- ja muut korvaukset. Tämä palkka Mykkäselle oli myös maksettu.

Viittaus ammattiliittojen sopimustuntipalkkaan oli otettu työsopimukseen sen vuoksi, että Mykkäselle oli haluttu taata ainakin alan minimituntipalkka, joka oli noin 40 markkaa tunnilta. Mykkänen oli saanut työsuhteestaan palkan, joka selvästi ylitti alan vähimmäistuntipalkan. Yhtiö oli huomauttanut vielä, että Mykkäsen työsopimuksessa ei ollut ollut viittausta työehtosopimukseen.

Päivärahojen maksamisesta ei myöskään ollut sovittu, eikä Mykkänen ollut sitä edellyttänyt. Päivärahan maksaminen perustui siihen, että työntekijän oleskelukustannukset kohosivat, kun hän työskenteli kotipaikkansa ulkopuolella tai ulkomailla. Mykkäsen kotipaikka oli ollut Saksassa koko työsuhteen ajan.

Mykkäsen velka yhtiölle oli ollut tilitysvelkaa. Kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy oli lähettänyt Mykkäselle rahaa tie- ja muiden pakollisten ja välttämättömien liikennöintiin liittyvien maksujen suorittamista varten Mykkäsen pyyntöjen mukaisesti. Mykkänen oli kuitenkin käyttänyt rahoja omiin tarkoituksiinsa lähettämättä kuitteja rahaerien käytöstä. Yhtiö oli antanut osan velasta anteeksi. Velan loppuosasta laaditusta velkakirjasta kävi ilmi, että Mykkänen oli saadessaan 23 480,20 markkaa tilitysvelkaansa anteeksi saanut kaiken palkkasaatavansa vastaajayhtiöltä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä ja korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.

Yhtiö on lisäksi lausunut, että mikäli Mykkäsen työsuhteessa olisi pitänyt noudattaa kuorma-autoalan työehtosopimusta, kanne oli pantu vireille väärässä tuomioistuimessa. Työehtosopimuksen 33 §:n mukaan erimielisyydestä oli neuvoteltava asianosaisten välillä ja, jollei neuvottelumenettely ollut johtanut tulokseen, asia voitiin saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Yhtiön käsityksen mukaan asiassa olisi pitänyt menetellä työehtosopimuksen mukaisella tavalla.

KANTAJAN LAUSUMA

Mykkänen on katsonut, että oikeudenkäyntiväite oli tehty liian myöhään, sillä yhtiö oli ennen väitteen tekemistä jo vastannut pääasiaan. Kanteessa oli kysymys palkkasaatavasta, eikä tällaisen riita-asian käsitteleminen kuulunut työtuomioistuimen toimivaltaan.

RAASTUVANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Helsingin raastuvanoikeus on käsitellessään asiaa 16.5.1991 pidetyssä istunnossa katsonut, että kysymys tuomioistuimen toimivallasta oli ehdoton prosessinedellytys, joten sitä koskeva väite voitiin tehdä myös pääasiaan vastaamisen jälkeen.

Raastuvanoikeus oli todennut, ettei Mykkäsen työsopimuksessa ollut mainintaa niistä ammattiliitoista, joiden määrittämästä sopimustuntipalkasta työsopimuksessa oli kysymys. Vastaajayhtiö oli katsonut, ettei Mykkäsen ilmoittama työehtosopimus ollut sovellettavissa hänen työsuhteeseensa. Näin ollen raastuvanoikeus oli katsonut, että asiassa oli ratkaistava, koskiko Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välinen kuorma-autoalan työehtosopimus myös niin sanottua CEMT-kuljettajaa, ja myös harkittava, kun työehtosopimuksen soveltamista koskevat tulkintakysymykset kuuluivat työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuimen käsiteltäviksi, lausunnon hankkimista työtuomioistuimelta.

Raastuvanoikeus oli samana päivänä julistamallaan välipäätöksellä päättänyt pyytää asiassa työtuomioistuimen lausunnon siitä, oliko Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välistä kuorma-autoalan työehtosopimusta sovellettava myös niin sanottuun CEMT-kuljettajaan.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lle ja Autoliikenteen Työnantajaliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lausunnossaan esittänyt muuan muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työtuomioistuimessa laaditun kertoelman mukaan Helsingin raastuvanoikeudessa vireillä olevan jutun kantaja autonkuljettaja Petri Mykkänen on työskennellyt Kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy:n palveluksessa autonkuljettajana 23.1.1989 13.8.1989 välisen ajan. Mykkäsen tehtäviin oli kuulunut Saksan Liittotasavallasta käsin suorittaa R. V. Lehtonen Oy:n liikenteessä olevien puoliperävaunujen kuljetuksia eri EY-maiden välillä. Mykkäsen asuinpaikka oli ollut Lyypekki. Mykkänen oli toiminut kuljettajana ns. CEMT-liikenteessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton välistä kuorma-autoalan työehtosopimusta sovelletaan sen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan työnantajaliiton alueliikennettä ja ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin.

Sopimusta siis sovelletaan sinällään sen soveltamisalasäännöksen perusteella myös ulkomaanliikenteessä. Kysymys on vain siitä, tarkoitetaanko ulkomaanliikenteellä Suomesta käsin harjoitettavaa liikennettä vai pitääkö se sisällään myös kokonaan ulkomailla tapahtuvan liikennöinnin.

Nykyisen muotonsa kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamissäännös sai vuonna 1980, kun siihenastiset kotimaan tavaralinjaliikenteen, ulkomaan tavaralinjaliikenteen ja ns. yleinen automiessopimus yhdistettiin yhdeksi autoliikenteen työehtosopimukseksi. Tuossa vaiheessa soveltamisalasäännökseen ei muutoin puututtu eli yhdistetyn sopimuksen soveltamisala määräytyi aiempien sopimusten soveltamisalojen mukaan.

Ulkomaan tavaralinjaliikenteen työehtosopimusta aikanaan solmittaessa ei CEMT-liikennettä ollut olemassa. Ulkomaanliikenne oli Suomesta käsin tapahtuvaa liikennöintiä, jota sääntelemään työehtosopimus solmittiin.

Edellä sanotun perusteella näyttäisi siis siltä, että kuorma-autoalan työehtosopimusta ei sovellettaisi kokonaan ulkomailla tehtävään työhön. Näin ei asia kuitenkaan välttämättä ole.

Kuten edellä on jo todettu ja kuten lausuntopyynnön kohteena olevan jutun vastaajakin on todennut CEMT-käytäntö on tullut mahdolliseksi vasta noin kaksi vuotta sitten uusien laajempien CEMT-liikennelupien myötä. Ennen CEMT-käytäntöä ulkomaille ajaneen kuljettajan lähtö-, paluu- ja kotipaikka oli Suomessa, kun taas CEMT-käytännön mukaan kuljettajan on mahdollista asua ulkomailla ja aloittaa matkansa asemapaikastaan ulkomailla.

Kysymys on Euroopan yhdentymiskehityksen ja myös tietoliikennekehityksen kuljetusalalle mukanaan tuomasta muutoksesta. Suomalainen kuljetusalan yritys voi harjoittaa ulkomaan liikennöintiä siten, että kuljettaja ei seuraa koko ajan kuljetettavan tavaran mukana. Suomesta lähtevä perävaunu kuljetetaan laivassa esim. Saksaan, jossa sitä ryhtyy kuljettamaan Saksassa asuva toinen kuljettaja. Muutoin kysymyksessä on entisenlainen ulkomaanliikenteen kuljetus.

Sanotun perusteella olemme sitä mieltä, että kuorma-autoalan työehtosopimusta on sovellettava myös kokonaan ulkomailla tapahtuvassa ns. CEMT-liikenteessä.

Toisaalta on myös mahdollista, että vaikka kuormaautoalan työehtosopimusta ei työehtosopimuslain mukaisen sidottuisuuden perusteella sovellettaisi lausuntopyynnön tarkoittamaan, kokonaan ulkomailla tehtävään työhön, kuorma-autoalan työehtosopimus tulisi kuitenkin kantajan tarkoittaman yleissitovuuden perusteella tämän työsuhteessa noudatettavaksi.

Työsopimuslain 5 a luvussa on kansainvälisluonteisia työsopimuksia koskevat säännökset. Lain 51 a §:n 1 momentin mukaan työsopimukseen, jolla on liittymiä eri valtioihin, sovelletaan sen valtion lakia, jossa työntekijällä on kotipaikka, jos työnantajalla on tässä valtiossa liikepaikka. Muuten sovelletaan sen valtion lakia, jossa työ pääasiallisesti tehdään, tai jos työtä ei voida katsoa tehtävän pääasiallisesti jossain valtiossa, sen valtion lakia, jossa työnantajalla on liikepaikka.

Petri Mykkäsen työnantaja oli Kuljetusliike R. V. Lehtonen Oy Helsingistä, joten Mykkäsen ja kuljetusliikkeen välisessä työsuhteessa tuli työsopimuslain 51 a §:n 1 momentin mukaan noudattaa Suomen lakia.

Työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla työnantajan on työsopimuksessa tai työsuhteessa muuten noudatettava vähintään lainkohdassa tarkoitetun ns. yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajalla on tämä velvoite työsopimuslain nojalla olipa työnantaja työehtosopimuslain nojalla sidottu tai ei tuohon sopimukseen. AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton välinen kuorma-autoalan työehtosopimus on lain tarkoittama yleissitova työehtosopimus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Autoliikenteen Työnantajaliitto on lausunnossaan esittänyt muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

AKT on omassa lausunnossaan todennut, että nykyisen muotonsa kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalasäännös sai vuonna 1980, jolloin siihenastiset kotimaan tavaralinjaliikenteen, ulkomaan tavaralinjaliikenteen ja ns. yleinen automiessopimus yhdistettiin yhdeksi autoliikenteen työehtosopimukseksi. Tuossa vaiheessa soveltamisalasäännökseen ei muutoin puututtu eli yhdistetyn sopimuksen soveltamisala määräytyi aiempien sopimusten soveltamisalojen mukaan.

Autoliikenteen työehtosopimuksen nimi muutettiin vuonna 1988 kuorma-autoalan työehtosopimukseksi. Tuon nykyisin voimassaolevan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan sitä sovelletaan ALT:n alueliikennettä ja ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin. Soveltamisalapykälään ei nimenmuutoksen yhteydessä kajottu.

Ongelmaksi on nyt muodostunut se, tarkoitetaanko ulkomaan tavaraliikenteellä vain Suomesta käsin harjoitettavaa ja Suomeen palaavaa liikennettä vai pitääkö se sisällään myös kokonaan ulkomailla tapahtuvan liikennöinnin.

Kuten AKT on omassa lausunnossaan todennut, ulkomaan tavaralinjaliikenteen työehtosopimusta aikanaan solmittaessa ei CEMT-liikennettä ollut olemassakaan. Ulkomaanliikenne oli Suomesta käsin tapahtuvaa liikennöintiä, jolloin kuljettajan lähtö-, paluu-, koti- ja asemapaikka oli Suomessa. Työehtosopimuksen ulkomaan liikennettä koskevat määräykset on tarkoitettu nimenomaan tällaisen liikennöinnin sääntelemiseen.

CEMT-käytäntö on ollut mahdollista vasta kolmatta vuotta uusien CEMT-liikennelupien ansiosta. Tällöin kuljetusyritys voi liikennöidä EY-maiden, EFTA-maiden ja Jugoslavian muodostamalla alueella. Liikennöinti tapahtuu aina kahden ulkomaisen maan välillä. Suomesta käsin katsottuna kyse on ns. kolmannen maan kuljetuksesta, jolla ei ole yhteyttä Suomeen.

Normaalisti CEMT-käytännön mukaan ulkomailla oleva paikallinen huolitsija käyttää työnjohto-oikeutta kuljettajaa kohtaan. Huolitsija jakaa ajot ja antaa niitä koskevat ohjeet. Kuljettaja itse on otettu töihin ulkomailla ja hänen asemapaikkansa on siten ulkomailla. Asuessaan ja työskennellessään ulkomailla vähintään kuuden kuukauden ajan, kuljettaja saa ulkomailla työskentelyä koskevan edullisen verotuskohtelun Suomessa.

Nykyisin ulkomaan liikenne on joko perinteistä Suomesta Suomeen tapahtuvaa liikennöintiä tai CEMT-liikennöintiä. Liittojen välisissä työehtosopimusneuvotteluissa CEMT-liikenne ei ole koskaan ollut esillä. Työehtosopimuksen määräykset on tarkoitettu sovellettavaksi pelkästään Suomesta käsin tapahtuvaan liikennöintiin. Edellä sanotun perusteella olemme sitä mieltä, että ALT:n ja AKT:n välistä kuorma-autoalan työehtosopimusta ei ole sovellettava kokonaan ulkomailla tapahtuvassa CEMTliikenteessä.

Työsopimuslain 5 a luku koskee kansainvälisluonteisia työsopimuksia. Lain 51 a §:n mukaan jos työntekijän kotipaikka ja työnantajan liikepaikka ovat samassa valtiossa, sovelletaan työsopimukseen tämän valtion lakia. Mikäli työntekijän kotipaikka ja työnantajan liikepaikka ovat eri valtioissa, sovelletaan sen valtion lakia, missä työ sopimuksen mukaan pääasiallisesti tehdään. Niissä tapauksissa, joissa työntekijä suorittaa työtään useammassa maassa siten, että mitään niistä ei voida katsoa pääasialliseksi työpaikaksi, on sovellettava työnantajan liikepaikan lakia.

Petri Mykkänen työskenteli kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy:n palveluksessa autonkuljettajana. Hänet oli palkattu vastaajayhtiön palvelukseen CEMT-kuljettajaksi asemapaikkanaan Lyypekki Saksan liittotasavallassa. Hän oli kirjoilla ulkomailla ja nautti siellä suomalaista veroetua. Mykkäsen kotipaikaksi on siksi katsottava Lyypekki, vaikka hän olisikin Suomen kansalainen. Työ kaiketi myös pääasiallisesti tehtiin Saksassa, josta normaalin CEMT-käytännön mukaan Mykkänen saisi työnjohdolliset ohjeensa. Näin myös kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy:n liikepaikka on Saksassa. Edellä sanotun perusteella näyttäisi siltä, että Suomen laki ei tule lainkaan sovellettavaksi Mykkäsen ja kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy:n välisessä työsuhteessa.

AKT on omassa lausunnossaan puolestaan ollut sitä mieltä, että TSL 51 a §:n säännösten perusteella Suomen lakia olisi mainitussa työsuhteessa sovellettava ja että kuorma-autoalan työehtosopimus sitä kautta saattaisi tulla TSL 17 §:n tarkoittaman yleissitovuuden perusteella sovellettavaksi kyseisessä työsuhteessa.

ALT:n käsityksen mukaan TSL 17 §:n yleissitovuus määrää järjestäytymättömät työnantajat noudattamaan alan yleissitovaa valtakunnallista työehtosopimusta. Mikäli tuossa työehtosopimuksessa ei ole jostakin asiasta määräyksiä, ei työehtosopimusta voida laajentaa yleissitovuuden perusteella. Työehtosopimuksen laajentaminen on mahdollista ainoastaan liittojen välisellä sopimuksella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lisäselvityksenä esittänyt muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

CEMT-liikenteessähän on kysymys kansainvälisestä liikenteestä. Täten esim. suomalainen CEMT-luvan nojalla Saksassa liikennöintiä harjoittava yritys ei voi tuon luvan perusteella harjoittaa liikennöintiä sinänsä Saksan sisällä, vaan ainoastaan kansainvälistä liikennettä. Tilanne vastaa siten tässä suhteessa entistä ns. perinteistä ulkomaanliikennettä muutoin paitsi, että ulkomaanliikenteen työntekijöitä voidaan tavallaan sirotella eri maihin, jolloin kuljetus ainakin teoriassa voi sujua aika joustavasti maasta toiseen.

Kysymys on siten tavallaan alan tekniseen kehitykseen rinnastettavasta kehityksestä, joka on mahdollistanut liikennöinnin hoitamisen aiemmasta poikkeavalla tavalla. Ei voi olla niin, että alan työehtosopimusta ei sovellettaisi sellaisessa tilanteessa, jossa liikennöintiä koskevien säännösten muuttuminen, tietoliikenneyhteyksien paraneminen ja myös kaluston kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi hoitaa kansainvälistä liikennettä entistä joustavammalla tavalla. Tästähän CEMT-liikenteessä perimmiltään vain on kysymys.

Työtuomioistuimelle toimittamassamme lausunnossa käsittelimme myös työsopimuslain kansainvälisluontoisia työsopimuksia koskevan 5 a luvun säännöksiä sekä esitimme näkökohtia työsopimuslain 17 §:n 1 momentin tulkintamahdollisuuksista, vaikka työsopimuslain tulkinta kuuluukin yleisille tuomioistuimille. Näin on myös Autoliikenteen Työnantajaliiton työtuomioistuimelle toimittamassa lausunnossa menetelty.

Autoliikenteen Työnantajaliiton näkemys työsopimuslain 51 a §:n säännöksen merkityksestä lausuntopyynnön tarkoittamaan tapaukseen ei vastaa sen enempää lain sanamuotoa kuin tarkoitustakaan. Lainkohdassahan todetaan, että työsopimukseen, jolla on liittymiä eri valtioihin, sovelletaan sen valtion lakia, jossa työntekijällä on kotipaikka, jos työnantajalla on tässä valtiossa liikepaikka. Muuten eli ts. vasta elleivät äsken mainitut edellytykset täyty, tulee lainkohdan toinen virke sovellettavaksi.

Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan Mykkäsen kotipaikka ei ollut Lyypekki, vaikka hän oleskelikin siellä niin pitkään, että oli saanut hyväkseen tulo- ja varallisuusverolain 54 §:n tarkoittaman veroedun. Kotipaikan käsite määräytyy hieman eri tavoin eri tilanteissa. Hallituksen esityksessä (He 44 1987 VP s. 24) kansainvälisluonteisiin sopimuksiin sovellettavaa lakia koskevaksi lainsäädännöksi todetaan, että 51 a §:n ensimmäisen virkkeen mukainen tilanne on kysymyksessä esim. silloin, kun suomalainen työnantaja lähettää suomalaisen työntekijän ulkomaille projektityöhön taikka jos työntekijä lähetetään tehtäviin, joissa hän joutuu työskentelemään useammassa eri maassa.

Kun R.V. Lehtonen Oy:llä on kiistatta liikepaikka Suomessa ja kun Mykkäsen kotipaikka työsopimuslain mukaan oli niin ikään kiistatta kanteessa tarkoitetun työskentelyn aikana Suomessa, hänen ja yhtiön välisessä työsuhteessa tuli noudattaa Suomen lakia.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on omassa lausunnossaan ymmärtänyt väärin AKT:n käsityksen siitä, että vaikka kuorma-autoalan työehtosopimusta ei voitaisi sen soveltamisalaa koskevan säännöksen perusteella soveltaakaan Mykkäsen ja hänen työnantajansa välisessä työsuhteessa, ei tämä vielä välttämättä tarkoita sitä, etteikö sopimus kuitenkin työsopimuslain 17 §:n tarkoittamana yleissitovana työehtosopimuksena tapaukseen soveltuisi.

Olemme työnantajaliiton kanssa yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen soveltamisalaa ei sinänsä voida laajentaa muutoin kuin osapuolten välisellä sopimuksella. Lausumassamme olemme vain kiinnittäneet huomiota siihen, että siinä tapauksessa, että ei ole olemassa sellaista työehtosopimusta, jota sinällään sovellettaisiin CEMT-liikenteessä, yleisen tuomioistuimen olisi kuitenkin harkittava, onko CEMT-kuljettajan työtä pidettävä perinteisen ulkomaanliikenteen kuljettajan työhön siinä määrin rinnastettavana työnä, että kuorma-autoalan työehtosopimusta tällä perusteella pidettäisiin työsopimuslain 17 §:n 1 momentin tarkoittamana työehtosopimuksena.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Autoliikenteen Työnantajaliitto on lisäselvityksenä esittänyt vielä muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liitot näyttävät olevan yhtä mieltä työehtosopimuksen syntyhistoriasta ja siitä, millaista kansainvälistä liikennettä säätelemään työehtosopimuksen ulkomaita koskevat määräykset on tarkoitettu. Niin ikään lienemme yhtä mieltä siitä, ettei CEMT-liikenne ole koskaan ollut esillä työehtosopimusneuvotteluissa. Eri mieltä sen sijaan olemme siitä, tuleeko työehtosopimuksen ulkomaan liikennettä koskevia määräyksiä soveltaa myös CEMT-liikenteessä. Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y:n kannan mukaan työehtosopimuksen soveltamisen laajentaminen myös CEMT-liikenteeseen edellyttää liittojen välistä sopimusta. Nyt asiasta ei ole työehtosopimuksessa määräyksiä, joten siltä osin työehtosopimuksessa on aukko, jota ei voi työehtosopimuksen tulkinnalla täyttää. Työntekijäliitto puolestaan pyrkii samaistamaan perinteisen Suomesta Suomeen tapahtuvan kansainvälisen liikenteen CEMT-liikenteeseen. Käsityksemme mukaan kyse on kuitenkin kahdesta täysin erilaisesta ja erityyppisestä liikenteestä.

Perinteisessä työehtosopimuksen tarkoittamassa Suomesta lähtevässä ja Suomeen palaavassa kansainvälisessä liikenteessä kuljettaja vie täältä kuorman johonkin ulkomaiseen valtioon ja tuo sieltä kuorman takaisin Suomeen. Hän ei voi harjoittaa kansainvälistä liikennettä kolmansien maiden välillä eikä valtioiden sisäistä liikennettä ulkomailla. Työnjohdollisesti kuljettaja on tiukasti sen suomalaisen kuljetusyrityksen määräysvallan alla, joka lähetti kuljettajan kyseiselle ulkomaan reissulle.

CEMT-kuljettaja on työssään velvollinen noudattamaan eri valtioiden lainsäädäntöä, esim. työaikamääräykset Euroopassa ovat tiukemmat kuin Suomessa. CEMT-luvilla on tällä hetkellä kullakin maalla oma kiintiönsä ja luvat ovat monenkeskisiä. Siten esim. saksalainen kuljetusyritys voisi tulla CEMTluvalla Suomeen. Mitä lainsäädäntöä ja työehtosopimusta silloin sovelletaan?

AKT on lausunnossaan todennut, että vaikka kuormaautoalan työehtosopimusta ei voitaisi sen soveltamisalaa koskevan säännöksen perusteella soveltaakaan Mykkäsen ja hänen työnantajansa välisessä suhteessa, saattaisi se TSL 17 §:n yleissitovuuden perusteella tapaukseen soveltua. Kuten olemme aiemmin lausuneet ei työehtosopimuksessa olevaa aukkokohtaa voida yleissitovuuden perusteella tai tulkinnalla laajentaa vaan siihen tarvitaan osapuolten välinen sopimus. AKT:n tulkinta johtaisi siihen kestämättömään tilanteeseen, että yleissitovan työehtosopimuksen soveltamislaajuus olisi erilainen riippuen siitä, onko kyse järjestäytyneestä vaiko järjestäytymättömästä yrityksestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vielä esittänyt seuraavan lausunnon:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskeva määräys sai ulkomaan tavaraliikennettä koskevilta osin nykyisen sisältönsä vuonna 1980, jolloin aiemmat kolme työehtosopimusta eli automiessopimus, kotimaan tavaralinja-liikenteen ja ulkomaisen tavaraliikenteen työehtosopimukset yhdistettiin yhdeksi sopimukseksi. Tuossa vaiheessa sopimuksen soveltamisalaan ei ulkomaanliikenteen osalta millään tavalla sinänsä kajottu.

Olemme Autoliikenteen Työnantajaliiton kanssa yhtä mieltä siitä, että ulkomaisen tavaralinjaliikenteen työehtosopimusta sen solmimisen aikoihin tarkoitettiin sovellettavaksi perinteisessä Suomesta käsin tapahtuvassa kansainvälisessä liikenteessä. Tämä johtui luonnollisesti siitä, että tuohon aikaan ei lainkaan ollut ns. CEMT-liikennettä.

Erimielisyytemme rajoittuu siihen, että meidän näkemyksemme mukaan CEMT-liikenteessä on kysymys tavallaan tekniseen kehitykseen rinnastettavasta liikennöimisen kehittymisestä eikä sinänsä mistään soveltamisalan laajennuksesta, jolloin nykyistä kuorma-autoalan työehtosopimusta tulisi ilman muuta soveltaa myös CEMT-liikenteeseen. Työnantajaliiton mielestä kyse on kuitenkin kahdesta täysin erilaisesta ja erityyppisestä liikenteestä, jolloin kuorma-autoalan työehtosopimusta ei ilman osallisten nimenomaista sopimusta voitaisi soveltaa CEMT-liikenteeseen.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on perustellut näkemystään ennen kaikkea työnjohdollisilla seikoilla eli sillä, että kun perinteisessä ulkomaisessa liikenteessä kuljettajan suomalainen työnantaja oman työnjohtonsa kautta käyttää välittömästi työnjohdollista valtaa, työnjohtovalta CEMT-liikenteessä on aina suomalaisen kuljetusliikkeen ja paikallisen toimeksiantajan tekemän sopimuksen mukaan huolintaliikkeellä.

Edellä mainitulla seikalla ei kuitenkaan ole mitään työoikeudellista merkitystä, koska suomalainen työnantaja voi toki perinteisessäkin ulkomaanliikenteessä panna sijaansa ulkomaisen toimeksiantajan käyttämään konkreettisesti työnjohtovaltaa. Taholtamme on sitä paitsi myös asian ensimmäisessä suullisessa esivalmistelussa jo tuotu esiin, että edellä mainitunlaista selvää eroa ei voida tehdä perinteisen ulkomaan liikenteen ja CEMT-liikenteen välillä, koska myös perinteisessä ulkomaanliikenteessä kuljettaja saa käytännön työnjohdollisia ohjeita ulkomaan reissunsa aikana paikalliselta huolitsijalta. Toisaalta on myös niin, että CEMTliikenteessäkin on käytössä järjestelyjä, joissa työnjohtovaltaa aina ajojärjestelyihin saakka käytetään Suomesta käsin. Mutta kuten on jo todettu tällä seikalla ei ole työoikeudellista merkitystä.

Työnantajaliiton taholta perusteltiin sen kantaa myös sillä, että CEMT-kuljettaja on työssään velvollinen noudattamaan eri valtioiden lainsäädäntöä. Näinhän on asian laita myös perinteisen ulkomaanliikenteen kuljettajan osalta. Suomalaisen kuljettajan olipa hän CEMT-kuljettaja tai ns. perinteisen ulkomaanliikenteen kuljettaja on noudatettava luonnollisesti kunkin maan lainsäädäntöä.

Asian suullisessa esivalmistelussa nousi esiin myös kysymys siitä, voidaanko kuorma-autoalan työehtosopimusta sinällään käytännössä soveltaa CEMT-liikenteessä. Miten esim. työnantaja laatii CEMT-liikenteessä työtuntijärjestelmän tai voiko suomalainen viranomainen myöntää CEMT-liikenteessä työehtosopimuksen tarkoittaman vapautuksen työtuntijärjestelmän laatimisesta.

Äsken mainituissakaan suhteissa perinteinen ulkomaanliikenne ei eroa CEMT-liikenteestä. Jos työnantaja ei voi laatia työehtosopimuksen 13 §:n 3 momentin tarkoittamaa työtuntijärjestelmää, siitä voi anoa vapautuksen työsuojelupiirin poikkeuslupajaostolta. Sopimuksessa on sitten sanottu, miten tulee menetellä silloin, kun vapautus on myönnetty.

Suomalaisen viranomaisen kompetenssinkaan suhteen ei voitane tehdä eroa perinteisen ulkomaanliikenteen ja CEMT-liikenteen välillä. Suomalainen viranomainen voi luonnollisesti myöntää vapautuksen Suomen työaikalain noudattamisvelvollisuudesta, mutta ei esim. Saksan lakien noudattamisesta. Mutta asia on näin sekä perinteisen ulkomaanliikenteen että CEMT-liikenteen osalta. Suomalainen viranomainen ei voi luonnollisesti myöntää vapautusta työehtosopimuksenkaan noudattamisesta kuin siinä laajuudessa, mitä osalliset ovat sopineet.

Edellä sanotusta havaitaan, että perinteinen ulkomaanliikenne ja CEMT-liikenne eivät todellisuudessa juuri eroa toisistaan sen enempää liikenteen käytännön harjoittamisen kuin senkään suhteen, miten työehtosopimuksen määräykset niihin soveltuvat. Ja kun CEMT-liikenteessä on kysymys pelkästään siitä, että kansainvälistä eli siis maasta toiseen tapahtuvaa liikennöimistä on nyt mahdollista tietyissä rajoissa harjoittaa aiempaa joustavammin, ei voi olla niin, että siihen ei nimenomaan ulkomaanliikenteeseen tarkoitettu työehtosopimus soveltuisikaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Niin sanotulla CEMT-liikenteellä tarkoitetaan kansainvälisellä erityisellä luvalla järjestelmän piiriin kuuluvien Euroopan maiden välillä harjoitettavaa kuorma-autoliikennettä. Tällaisesta liikenteestä ei asiassa ole esitetty niin perusteellista selvitystä, että sen nojalla olisi mahdollista ottaa kantaa CEMT-liikenteen piirissä olevien yritysten palveluksessa työskenteleviin autonkuljettajiin noudatettavaan työehtosopimuksen määräytymiseen yleisesti. Työtuomioistuin on lausunnossaan käsitellyt tällaisessa liikenteessä toimivien kuorma-autonkuljettajien työsuhteisiin sovellettavaa työehtosopimusta ainoastaan sillä tavoin tapahtuvassa työssä kuin raastuvanoikeuden käsittelemässä asiassa kantajana olevan Petri Mykkäsen kuorma-autonkuljettajan työ on järjestetty.

Mykkäsen työsopimuksen mukaan hänen tehtäväkseen on sovittu, että hän autonkuljettajana suorittaa Saksan Liittotasavallasta käsin R.V. Lehtonen Oy:n liikenteessä olevien puoliperävaunujen kuljetuksia Euroopan eri maiden välillä niin sanotun CEMT-liikenneluvan puitteissa. Hänen asemapaikakseen on määrätty Lyypekki. Osapuolten tarkoituksena on ollut pyrkiä siihen, että Mykkänen saisi ulkomailla työskentelynsä perusteella vapautuksen Suomessa sovellettavasta palkan ennakkopidätyksestä.

Työtuomioistuimessa on asianosaisliittojen ilmoittamana käynyt ilmi, että Mykkänen on Lyypekistä käsin tapahtuneen työskentelyn aikana kuljettanut R.V. Lehtonen Oy:lle kuuluvaa kuorma-autoa, mutta siihen liitetyt perävaunut ovat voineet olla peräisin mistä maasta tahansa. Ulkomainen huolintaliike on määrännyt kuljetusten suorittamisesta.

Asianosaisliittojen välistä kuorma-autoalan työehtosopimusta sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliiton alueliikennettä sekä ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin. Työehtosopimuksessa ei ole tarkemmin määritelty, millä tavoin ulkomaan tavaraliikennettä tulee harjoittaa, jotta sen piirissä työskenteleviin autonkuljettajiin voitaisiin soveltaa puheena olevan sopimuksen määräyksiä.

Soveltamisalaa koskevasta määräyksestä sopiessaan asianosaisliitot ovat ilmoitusten mukaan tarkoittaneet, että työehtosopimusta noudatettaisiin Suomesta alkavassa ja Suomeen päättyvässä ulkomaille suuntautuvassa kuorma-autoliikenteessä. CEMT-liikennettä koskevien lupien nojalla ulkomailla tapahtuvan kuorma-autoliikenteen harjoittaminen ei vielä tuolloin ole ollut mahdollista, sillä suomalaiset yritykset ovat voineet harjoittaa tuollaista liikennöintiä vasta viime vuosista lähtien. Asianosaisliittojen ilmoitusten mukaan kysymys kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisesta CEMT-liikenteessä työskenteleviin autonkuljettajiin ei ole ollut esillä työehtosopimusneuvotteluissa eikä muutoinkaan.

Asianosaisliitot ovat lausunnoissaan olleet eri mieltä siitä, onko Mykkäsen työsuhteessa ollut sovellettava kysymyksessä olevaa työehtosopimusta vai ei. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on asettunut lausunnossaan työehtosopimuksen soveltamisen hyväksyvälle kannalle, kun taas Autoliikenteen Työnantajaliitto on suhtautunut siihen torjuvasti.

CEMT-lupien perusteella harjoitettavalla liikenteellä ja Suomesta ulkomaille ja sieltä Suomeen tapahtuvalla kuorma-autoliikenteellä on monia yhtymäkohtia. Ne poikkeavat kuitenkin toisistaan siinä, että ensiksi mainitun liikenteen piirissä työskentelevä autonkuljettaja, kuten ainakin Mykkäsen kohdalla on tapahtunut, suorittaa työnsä Suomen ulkopuolella sijaitsevasta asemapaikasta käsin yksinomaan ulkomailla.

Kun asianosaisliitot eivät ole sopineet eivätkä voineet tarkoittaa, että kysymyksessä olevaa työehtosopimusta sovellettaisiin ainakaan sellaiseen CEMT- liikenteeseen, johon Mykkänen työsuhteensa aikana on osallistunut, työehtosopimuksen soveltamisalaa ei voida ymmärtää niin laajasti, että se sisältäisi tuollaista työtä tekevän työntekijän työsuhteen.

R.V. Lehtonen Oy ei ole ollut Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenyritys. Yhtiö ei sen vuoksi ole myöskään ollut velvollinen työehtosopimuslain 4 §:ssä säädetyn sitovuuden perusteella soveltamaan Mykkäsen työsuhteessa kuorma-autoalan työehtosopimusta. Siinä tapauksessa, että R.V. Lehtonen Oy olisi ollut työnantajaliiton jäsenenä sidottu työehtosopimukseen, työtuomioistuimen mielestä etusijalle olisi asetettava se käsitys, ettei työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuulu sellainen ulkomailla suoritettava työ, jota Mykkänen on tehnyt.

Kuorma-autoalan työehtosopimus on epäilyksittä valtakunnallinen ja yleiseksi katsottava työehtosopimus. Kysymys siitä, onko kuorma-autoalan työehtosopimusta pidettävä työsopimuslain 17 §:n tarkoittamassa mielessä asianomaisen alan työsopimuksena Mykkäsen suorittamassa autonkuljettajan työssä, on työsopimuslain tulkintakysymys, josta työtuomioistuin ei voi antaa sitä koskevan lain 39 §:n nojalla lausuntoa. Työtuomioistuin kuitenkin toteaa, että työehtosopimusjärjestelmälle olisi vierasta, jos työehtosopimuslain sitovuuspiirin ulkopuolella oleva työnantaja olisi velvollinen noudattamaan työntekijänsä työsuhteessa työehtosopimusta, joka soveltamisalansa puolesta ei koske työehtosopimukseen sidotun työnantajan palveluksessa työskentelevän työntekijän suorittamaa työtä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Suhonen, Äimälä, Tuulensuu, Kuivanen ja Pohja jäseninä.

Lausunto on yksimielinen.