Labor court fines employer and union for violating collective agreement negotiation rules and peacekeeping duties.

Kieltäytymällä neuvottelemasta pääluottamusmiehen kanssa työnantaja oli ryhtynyt työtaisteluun, joka oli kohdistunut työehtosopimuksen luottamusmiehen valitsemista koskeviin määräyksiin. Työnantaja tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Puutyöväen liitto r.y. Vastaajat Puusepänteollisuuden Liitto r.y. Huonekalutehdas Korhonen Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 3.4.1990 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Puusepänteollisuuden Liitto r.y:n puusepänteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan myös puusepänteollisuuden yhteydessä toimivien huoltoosastojen työntekijöiden työsuhteisiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset STK, SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraaset keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Luottamusmiessopimus (15.1.1990)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Sitovuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

27 § Erimielisyyksien sovittelu

Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken.

Paikalliset neuvottelut erimielisyysasiassa on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi alistaa sen asianomaisten liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja siitä on annettava kappale kummallekin allekirjoittajalle.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä liitteenä olevassa yleissopimuksessa on sanottu.

Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on säädetty.

Ryhtyminen työnseisaukseen tai muuhun toimenpiteeseen tässä pykälässä tarkoitettujen erimielisyyksien johdosta on kielletty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 15.1.1990 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 § Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala Tarkoitus

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan sellaisissa Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenyritysten tuotantolaitoksissa tai niitä vastaavissa toimintayksiköissä, jotka harjoittavat teollista tai siihen verrattavaa toimintaa. Muilla kuin teollisilla aloilla asianomaiset liitot päättävät tässä sopimuksessa hyväksyttyjen periaatteiden toteuttamisesta ja soveltamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Luottamusmiehen valitseminen

Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Neuvottelujärjestys

Palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi esimiehensä puoleen.

Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi työosastonsa luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen liitto on lausunut, että Matti Koivunen oli ollut työsuhteessa Huonekalutehdas Korhonen Oy:hyn 6.9.1967 lähtien ja toiminut työtehtäviensä ohella tehtaan pääluottamusmiehen tehtävissä yhtäjaksoisesti vuodesta 1982 lähtien. Koivunen ei ollut saanut yhtään suullista tai kirjallista huomautusta tai varoitusta työnantajalta kyseisenä aikana.

Tehtaan toimitusjohtaja Jukka Korhonen oli 2.11.1990 allekirjoittamassaan tiedotteessa työntekijöille ilmoittanut, ettei Koivusen kanssa tulla enää neuvottelemaan mistään yhtiötä ja yleisiä työsuhteita koskevista asioista. Tiedote oli toimitettu kaikille tehtaan työntekijöille. Tiedotteessa oli muun muassa väitetty, että Matti Koivunen oli saanut kirjallisen varoituksen jatkuvasta työnantajan tai hänen edustajansa kunnian loukkaamisesta ja että hän oli saanut huomautuksia ja muistutuksia muun muassa toimihenkilön aiheettomasta syyttelystä. Edelleen tiedotteessa oli todettu, että Koivunen oli hänen omaa työnjohtajaansa kohdistuneen valhe- ja parjauskampanjan yhteydessä antanut tiedotusvälineille valheellisia ja yhtiötä vahingoittavia tietoja sekä uhannut laittoman lakon ja työtuomioistuimen tuomioiden jälkeenkin työrauhan rikkomisella. Koivunen oli 26.10.1990 lisäksi solvannut työnjohtajaa aiheettomasti.

Tehtaan varapääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu olivat käyneet toimitusjohtajan luona 2.11.1990 ja ilmoittaneet tiedotteen loukkaavan kaikkia työntekijöitä ja vaatineet sen peruuttamista. Tähän työnantaja ei ollut kuitenkaan suostunut ja pääluottamusmies oli kirjannut erimielisyyden aiheen ja työntekijäpuolen kannan 5.11.1990 päivättyyn erimielisyysmuistioon. Liittotason neuvottelussa ei oltu myöskään päästy sopimukseen asiasta.

Lähettämällä edellä mainitun ilmoituksen, jonka tarkoituksena oli ollut painostaa työntekijöitä pääluottamusmiehen vaihtamiseen, työnantaja oli ryhtynyt laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen. Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut työehtosopimuksen luottamusmiehen valintaoikeutta ja neuvottelujärjestystä koskevia määräyksiä vastaan.

Huonekalutehdas Korhonen Oy oli rikkonut menettelyllään luottamusmiesjärjestelmän keskeistä luottamusmiehen neuvotteluoikeusperiaatetta. Luottamusmiessopimuksesta ilmenee lisäksi selkeä periaate, että työnantaja on velvollinen neuvottelemaan työehtosopimusten ja työlainsäädännön soveltamisen lisäksi kaikkien työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien kysymysten selvittämisestä luottamusmiehen kanssa.

Lisäksi kyseinen menettely oli johtanut siihen, ettei luottamusmies ollut pystynyt suorittamaan työpaikalla työntutkimuksia ja konkreettisia palkkaselvityksiä, muun muassa erään työntekijän palvelusvuosiraha oli jäänyt laskematta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen liitto on vaatinut Huonekalutehdas Korhonen Oy:n tuomitsemista työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä ja luottamusmiessopimuksen neuvotteluoikeutta koskevien määräysten tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon. Lisäksi Puutyöväen liitto on vaatinut Huonekalutehdas Korhonen Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta työehtosopimuslain 8 §:n perusteella.

Vielä Puutyöväen liitto on vaatinut Puusepänteollisuuden Liiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Puusepänteollisuuden Liitto ja Huonekalutehdas Korhonen Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Koivusen oli todettu syyllistyneen niihin rikkomuksiin, jotka käyvät ilmi tiedotteesta. Mainitut rikkomukset olivat olleet niin vakavia, että työnantaja oli katsonut niiden muodostavan työsuhteen purkuperusteen. Työsuhdetta ei näillä perusteilla ollut kuitenkaan purettu, koska Koivunen oli hoitanut työtehtävänsä tyydyttävästi. Koivunen oli kuitenkin menettänyt täysin luottamuksensa työnantajaan päin, minkä vuoksi ei ollut kohtuullista, että hän esiintyi mahdollisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa työntekijöiden edustajana. Toimitusjohtaja oli ilmoittanut varapääluottamusmiehelle, että mahdollisesti esille tulevista työsuhteisiin liittyvistä asioista oltiin valmiita neuvottelemaan hänen tai jonkun muun työntekijöiden edustajan kanssa.

Työehtosopimuksen 27 §:n neuvottelujärjestysmääräykset samoin kuin luottamusmiessopimuksen vastaavat määräykset olivat työolonormeja eivätkä työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentin tarkoittamia työnormeja. Koska työolonormit eivät olleet varsinaisia työehtoja, ei niiden mahdollisista rikkomisista voitu tuomita työehtosopimuslain mukaisiin seuraamuksiin.

Työnantajaa, joka oli työehtosopimukseen sidottu, mutta ei osallinen, ei voida työehtosopimuslain nojalla velvoittaa noudattamaan työolonormeja, eikä myöskään sopimukseen osallista järjestöä voida tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Koska kyseisellä menettelyllä ei työntekijöitä oltu painostettu mihinkään, ei yhtiö ollut ryhtynyt laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen. Kyseessä ei siis ollut normimääräysten rikkomisesta vaan velvoitemääräysten mahdollisesta rikkomisesta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puusepänteollisuuden Liitto ja Huonekalutehdas Korhonen Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Puutyöväen liitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Huonekalutehdas Korhonen Oy on 2.11.1990 päivätyllä tiedotteella ilmoittanut työntekijöille, ettei pääluottamusmies Matti Koivusen kanssa tulla enää neuvottelemaan mistään yhtiötä ja yleisiä työsuhteita koskevista asioista. Tiedotteen mukaan Koivunen on saanut kirjallisen varoituksen jatkuvasta työnantajan tai hänen edustajansa kunnian loukkaamisesta ja huomautuksia ja muistutuksia muun muassa toimihenkilön aiheettomasta syyttelystä. Edelleen tiedotteessa on todettu, että Koivunen on omaan työnjohtajaansa kohdistuneen valhe- ja parjauskampanjan yhteydessä antanut tiedotusvälineille valheellisia ja yhtiötä vahingoittavia tietoja ja uhannut työrauhan rikkomisella. Tiedotteessa todetaan edelleen, että Koivunen on esittänyt Puutyöläinen -lehdessä toimitusjohtajaan ja yhtiöön kohdistuneita valheita ja parjauksia.

Työnantajapuolen ilmoituksen mukaan Koivunen on täysin menettänyt luottamuksensa työnantajaan päin, minkä vuoksi ei ole kohtuullista, että hän esiintyy mahdollisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa työntekijöiden edustajana. Yhtiön toimitusjohtaja on ilmoittanut varapääluottamusmiehelle, että mahdollisesti esille tulevista työsuhteisiin liittyvistä asioista ollaan valmiita neuvottelemaan hänen tai jonkun muun työntekijöiden edustajan kanssa. Tiedotteen antamisella on ollut tarkoitus saattaa työnantajan käsitys perusteluineen työntekijöiden tietoon.

Pääluottamusmies Koivunen on työskennellyt Huonekalutehdas Korhonen Oy:n palveluksessa 6.9.1967 lähtien. Hän on toiminut pääluottamusmiehenä yhtäjaksoisesti vuodesta 1982.

Koivusen luottamusmiesasema on sinänsä ollut riidaton. Luottamusmiehen tehtävänä on luottamusmiessopimuksen 6 §:n mukaan muun muassa osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kieltäytymällä neuvottelemasta Koivusen kanssa työnantaja on oleellisella tavalla rajoittanut luottamusmiehen mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään. Näyttämättä on jäänyt, että Huonekalutehdas Korhonen Oy olisi työehtosopimuksen perusteella tai millään muullakaan esittämällään perusteella voinut kieltäytyä neuvottelemasta luottamusmiehen kanssa.

Ilmoittaessaan työntekijöille kieltäytyvänsä neuvottelemasta pääluottamusmiehen kanssa ja ilmoittaessaan samalla olevansa valmis neuvottelemaan varapääluottamusmiehen tai muun työntekijöiden valitseman edustajan kanssa työnantajan on katsottava painostaneen työntekijöitä valitsemaan uuden pääluottamusmiehen Koivusen sijaan. Menettelyllään työnantaja on ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen, joka on kohdistunut luottamusmiessopimuksen luottamusmiehen valitsemista koskeviin määräyksiin.

Puutyöväen liitto on kanteessaan muun ohella vaatinut Huonekalutehdas Korhonen Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen ja luottamusmiessopimuksen neuvotteluoikeutta ja -järjestystä koskevien määräysten tieten rikkomisesta. Työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevat määräykset eivät kuitenkaan ole sellaisia työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja työsuhteen ehtoja koskevia määräyksiä, joiden rikkomisesta voitaisiin työehtosopimuslain 7 §:n nojalla tuomita maksamaan hyvityssakkoa. Neuvotteluvelvoitteen laiminlyönnistä huolimatta erimielisyyskysymys voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla.

Puusepänteollisuuden Liitosta on asian ratkaisemiseksi oltu useampaan otteeseen puhelinyhteydessä työnantajaan. Tämän lisäksi liiton edustaja on käynyt työpaikalla asiaa selvittämässä. Huonekalutehdas Korhonen Oy:ssä on vuodenvaihteessa 1989 - 1990 käyty varsin pitkään kestänyt työtaistelu. Tämän työtaistelun päätyttyä ilmapiiri työpaikalla on esitetyn selvityksen mukaan edelleenkin ollut tulehtunut, mikä on ollut omiaan vaikeuttamaan työnantajaliiton mahdollisuuksia toimia työrauhan palauttamiseksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että työnantajan painostustoimenpide on jatkunut vielä jutun pääkäsittelyn aikana, työnantajaliiton todettuja toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Huonekalutehdas Korhonen Oy:n ja Puusepänteollisuuden Liiton maksamaan hyvityssakkoa Puutyöväen liitolle, yhtiön työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 18 000 markkaa sekä työnantajaliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 15 000 markkaa.

Huonekalutehdas Korhonen Oy ja Puusepänteollisuuden Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Puutyöväen liiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Muilta osin kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Iirola, Uski, Pohjanoksa, Leivo ja Pennanen jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.