Labor court dismisses union claim that transfer before union rep election violates protection against demotion.

Urakkapalkalla työskennellyt työntekijä oli siirretty aikatyöhön. Hänelle oli maksettu siirron alkamispäivästä lukien kahden viikon ajalta työehtosopimuksen määräyksen perusteella urakkatyössä saavutettua keskituntiansiota vastaavaa palkkaa. Työntekijä oli tuon kahden viikon kuluessa valittu pääluottamusmieheksi.

Kun työntekijän siirtäminen toisiin tehtäviin oli tapahtunut jo ennen hänen pääluottamusmieheksi valitsemistaan, uuden työn järjestäminen ei ollut voinut tapahtua pääluottamusmiehen tehtävien hoitamisen takia. Luottamusmiessopimuksen määräystä siitä, ettei luottamusmiestä tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan, ei ollut tarkoitettu sovellettavaksi tällaisessa tilanteessa.

Kantaja Puutyöväen liitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Onni Karilainen Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 13.4.1988 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

Yleiset sopimukset STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Liitteenä XV olevaa 2.4.1969 allekirjoitettua luottamusmiessopimusta allekirjoituspöytäkirjoineen sekä 26.1.1970 allekirjoitettua pöytäkirjaa luottamusmiessopimuksen 5 §:n soveltamisesta ja 8.12.1970 tehtyä sopimusta pääluottamusmiehelle annettavista lisätiedoista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 § Palkkausta koskevia erikoismääräyksiä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos urakkapalkalla työskentelevän työntekijän työ ilman hänen omaa syytään keskeytyy ja hänet siirretään toisenlaatuiseen työhön, jota suoritetaan tuntityönä, maksetaan hänelle uudessa työssä siihen asti, kunnes siirrosta on kulunut kaksi viikkoa, tuntipalkka, joka on 85 % hänen aikaisemmassa työssä saamastaan keskituntiansiosta, kuitenkin vähintään entisen työn mukainen ohjetuntipalkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehen työsuhde

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

3. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista ja jos hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen liitto on lausunut, että Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritys Onni Karilainen Oy oli siirtänyt 1.9.1988 palveluksessaan olevan Juha Salon vakinaisesta tuotantotyöstä varastotyöhön. Salo oli valittu työntekijöiden pääluottamusmieheksi 12.9.1988 alkaen. Työnantaja oli alentanut Salon tuntipalkkaa 15.9.1988 lukien 38,24 markasta 25,66 markkaan. Työnantaja oli perustellut Salon palkan alentamista sillä, että varastotyöntekijän palkka oli tuon määräinen.

Työnantajan olisi pitänyt maksaa Salolle myös 15.9.1988 lukien sitä 38,24 markan tuntipalkkaa, joka hänellä oli silloin, kun hänet oli valittu pääluottamusmieheksi. Luottamusmiehen siirtäminen huonompipalkkaiseen työhön oli luottamusmiessopimuksessa nimenomaan kielletty. Luottamusmiehelle oli taattu tietty ansiosuoja työtehtävien muuttumisen varalta. Ansiosuojan täytyi olla vähintään yhtä hyvä silloinkin, kun pääluottamusmies pysyi entisessä tehtäväsään. Alentaessaan Salon palkkaa Onni Karilainen Oy oli rikkonut tieten työehtosopimusta.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli liittojen välisissä neuvotteluissa hyväksynyt työnantajan menettelyn ja näin ollen laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Onni Karilainen Oy oli alentaessaan edellä kerrotuin tavoin pääluottamusmies Salon tuntipalkan 15.9.1988 lukien menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Samalla Puutyöväen liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Onni Karilainen Oy oli tällä menettelyllään rikkonut tietensä työehtosopimusta, ja tuomitsemaan Onni Karilainen Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Edelleen Puutyöväen liitto on vaatinut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Onni Karilainen Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Salolla oli vuoden 1988 aikana ollut runsaasti luvattomia poissaoloja, joiden johdosta hänelle oli annettu kaksi varoitusta, ja ilmoitettu, että seuraavasta luvattomasta poissaolosta tulisi seuraamaan irtisanominen. Työt elementtitehtaalla oli järjestetty urakkatyöksi parityöskentelyn pohjalla. Salon runsaat poissaolot olivat aiheuttaneet tuotannollisten hankaluuksien lisäksi ansion alentumista Salon työparille. Tämän vuoksi työnantaja oli päättänyt siirtää Salon työntekijäksi varastoon, jossa hänen poissaolonsa häiritsivät vähemmän tuotantoa ja muita työntekijöitä. Siirto oli toteutettu 1.9.1988 lukien.

Varastomiesten palkaksi oli sovittu tuntipalkka, jolloin ansiotaso oli alempi kuin urakkatyössä. Salolle oli kuitenkin työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan mukaisesti maksettu kahdelta viikolta siirron jälkeen urakkatyössä saavutetun keskituntiansion mukaista palkkaa. Uuden työn mukaista tuntipalkkaa hänelle oli alettu maksaa 15.9.1988 lukien.

Kun tehtaalla ei ollut pääluottamusmiestä, olivat työntekijät päättäneet Salon aloitteesta 12.9.1988 ruokatauolla valita hänet pääluottamusmieheksi. Sen jälkeen Salo oli esittänyt, että hänen palkkaansa ei saanut alentaa, koska hänet oli valittu pääluottamusmieheksi.

Saloa pääluottamusmieheksi valittaessa, hän oli varastomiehen tehtävässä. Luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saanut siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Luottamusmiehen valitsemisen jälkeen Saloa ei ollut siirretty toiseen työhön, eikä 1.9.1988 tapahtunut siirto voinut johtua pääluottamusmiestehtävästä, koska tuolloin ei vielä ollut tiedetty tulevasta pääluottamusmiesvaalista. Salolle oli 1.9.1988 ennen pääluottamusmieheksi valitsemista ilmoitettu, että hänen palkkansa alenisi hänen työnsä mukaiseksi 15.9.1988 lukien. Salolla oli näin ollen 12.9.1988 ollut tiedossaan, mikä hänen palkkansa pääluottamusmiehenä tulisi olemaan. Edellä esitetty selostus osoitti, että tässä tapauksessa oli menetelty luottamusmiessopimuksen mukaisesti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Onni Karilainen Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Juha Salo on työskennellyt Onni Karilainen Oy:n palveluksessa elementtien valmistuksessa urakkapalkalla. Salon runsaitten poissaolojen vuoksi, joista on aiheutunut hankaluuksia tuotannossa ja ansion alentumista Salon työparille, työnantaja on siirtänyt Salon 1.9.1988 varastotyöhön. Salolle on maksettu kahden viikon ajalta 14.9.1988 saakka työehtosopimuksen 14 §:n 4 kohdan mukaan laskettua urakkatyössä saavutettua keskituntiansiota vastaavaa palkkaa. Hänelle on 15.9.1988 lukien suoritettu varastotyöstä työehtosopimuksen mukaan maksettavaa tuntipalkkaa.

Työntekijät olivat 12.9.1988 pitämässään kokouksessa valinneet Salon yhtiön pääluottamusmieheksi.

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2. kohdassa määrätään, että luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän on ollut luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Asianosaiset eivät ole esittäneet selvitystä siitä, miten puheena olevaa määräystä on tarkoitettu siitä sovittaessa soveltaa, eikä liioin siitä, miten käytännössä on menetelty kanteessa kerrottua tilannetta vastaavissa tapauksissa.

Luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeiden mukaan nyt käsiteltävänä olevan määräyksen kohdan antama suoja palkan osalta koskee ainoastaan siirtotapauksia. Ohjeiden mukaan siinä tapauksessa, että luottamusmies pysyy entisessä työssään, saattaa hänen palkkansa muuttua eräissä urakkatyön tilanteissa, joista nyt ei kuitenkaan ole kanteessa kysymys. Jos luottamusmiehen tulee työehtosopimuksen ja työsopimuksensa mukaan suorittaa eripalkkaisia töitä, ohjeissa sanotaan, että tästä aiheutuvaa ansion vaihtelua ei voida pitää luottamusmiessopimuksen vastaisena. Luottamusmiehen palkka voi luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeiden mukaan nousta tai laskea hänen henkilöstään tai työpanoksestaan riippuvista syistä.

Työtuomioistuimen mielestä luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2. kohdassa on kielletty siirtämästä luottamusmieheksi valittu työntekijä huonompipalkkaiseen työhön, mutta määräyksen kohdassa ei oteta kantaa sellaiseen tilanteeseen, jossa luottamusmies on jo ennen valintaansa siirretty toiseen tehtävään, kuten Salon kohdalla on tapahtunut. Riidatonta on, ettei luottamusmiessopimus anna Salolle oikeutta saada siirtyä takaisin aikaisempaan työhönsä.

Puutyöväen liitto on kanteensa tueksi vedonnut myös luottamusmiessopimuksen 4 §:n 3. kohtaan, johon liittyy luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeiden mukaisesti ansiotasotakuu. Määräyksessä on sanottu, että jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ haittaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista ja jos hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Kun Salon siirtäminen toisiin tehtäviin on tapahtunut jo ennen hänen pääluottamusmieheksi valitsemistaan, uuden työn järjestäminen ei ole voinut tapahtua pääluottamusmiehen tehtävien hoitamisen takia. Työtuomioistuimen mielestä asiassa ei ole näytetty, että luottamusmiessopimuksen kysymyksessä oleva määräys olisi tarkoitettu sovellettavaksi kanteessa tarkoitetussa tilanteessa.

Edellä esitetyistä syistä on asiassa jäänyt näyttämättä, että määrättäessä Salon palkkaa olisi luottamusmiessopimuksen 4 §:ää sovellettava kanteessa vaadituin tavoin. Onni Karilainen Oy:n ei ole näin ollen katsottava rikkoneen luottamusmiessopimusta eikä Metsäteollisuuden Työnantajaliiton laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Onni Karilainen Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pelkonen puheenjohtajana sekä Peltola, Äimälä, Rautiainen, Kolula ja Korpela jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.