Labor court dismisses union appeal; trustee dismissed for repeated lateness and refusal to work after warning.

Luottamusmies oli myöhästynyt töistä useita kertoja ja saanut siitä kirjallisen varoituksen. Hän oli myös kieltäytynyt suorittamasta hänelle määrättyä työtä.

Myöhästymiset ja työstä kieltäytyminen, jota oli edeltänyt jo jonkin aikaa kestänyt välinpitämätön suhtautuminen työtehtäviin, muodostivat kokonaisuutena tärkeän syyn hänen työsopimuksensa purkamiselle.

Kantaja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Vastaaja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL r.y. Kuultava Hafab Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä noudatettavassa kemiallisteknisen teollisuuden työehtosopimuksessa, joka on voimassa 1.3.1990 29.2.1992, on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Yleisten sopimusten noudattaminen

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen välisiä sopimuksia:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 15.1.1990

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 24.4.1984 siihen 3.12.1985 ja 16.1.1989 tehtyine muutoksineen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Työnjohto-oikeus

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.

Työntekijä tekee työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Työsuhdeturva

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 53 §:n 2 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 43 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitteita.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin irtisanomismenettelylain (IML) 20 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1 kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta;

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:ää vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Timo Tuominen oli ollut 17.4.1989 lukien työssä Hafab Oy:ssä, joka oli Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n jäsenyritys. Yhtiö valmisti muovituotteita Oulussa. Kirjallisen työsopimuksen mukaan Tuomisen työ oli käsittänyt pääasiassa muoviteollisuus-, lähetys- ja varastotehtäviä. Tuominen oli valittu luottamusmieheksi 2.5.1990.

Toukokuun 1990 alun jälkeen Tuominen oli tehnyt muutamana viikkona pitkiä työpäiviä. Yhden viikon aikana Tuominen oli työskennellyt päivittäin kello 7 - 22. Kovan työtahdin vuoksi Tuominen oli myöhästynyt kahtena aamuna muutamalla minuutilla ja neljänä aamuna vajaalla tunnilla. Tästä hän oli saanut kirjallisen varoituksen 25.6.1990.

Varoituksen saamiseen oli ilmeisesti vaikuttanut Tuomisen tarmokas toiminta luottamusmiehenä. Tuominen oli puuttunut yhtiön palkanmaksuun ja keskustellut tällöin kovasanaisesti esimiehensä kanssa.

Tuomisen asema kymmenen työntekijän yrityksessä oli erikoinen. Tuominen oli ollut Hafab Oy:n ensimmäinen työntekijä ja rakentanut yhtiön toimistotilat erään ulkopuolisen työntekijän kanssa. Yhtiön työnjohtaja oli Tuomisen avopuolison veli ja yhtiön tekninen johtaja taas avopuolison isä. Nämä seikat olivat vaikuttaneet henkilösuhteisiin yhtiössä.

Työnjohtajan kanssa oli Tuomisella syntynyt erimielisyyttä työtehtävistä 8.8.1990. Kahvitunnilla työnjohtaja oli määrännyt Tuomisen tekemään lävistysyhteitä. Tuominen oli kieltäytynyt työstä melko voimakassanaisesti. Työtä oli ollut tekemässä jo toinen työntekijä. Tuomisen mielestä työtehtävä ei ollut vastannut työsopimuksessa ja myöhemmin suullisesti sovittua Tuomisen työnkuvaa. Lävistysyhteiden tekemistä Tuominen oli aikaisemmin tehnyt vain silloin, kun siitä urakkatyönä oli maksettu hyvää palkkaa, jopa 200 - 250 markkaa tunnilta.

Yhtiön toimitusjohtaja oli purkanut Tuomisen työsuhteen 13.8.1990 työstä kieltäytymisen perusteella. Tuominen oli riitauttanut työsuhteen purkamisen. Asiasta ei ollut päästy yksimielisyyteen 27.8.1990 pidetyssä liittojen välisessä neuvottelussa.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen työtehtävien suorittamisesta syntyneen riidan sekä myöhästymisistä annetun varoituksen vuoksi ei täyttänyt niitä edellytyksiä, jotka purkamiselle oli asetettu luottamusmiessopimuksen 5 §:ssä. Tuominen ei ollut varoituksesta huolimatta toistuvasti ja olennaisesti jättänyt noudattamatta työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan.

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL oli antanut työnantajalle ohjeet työsopimuksen purkamisesta. Liitto ei ollut neuvotteluissa muuttanut kantaansa. Työnantajaliiton olisi kuitenkin tullut perehtyä erimielisyyteen tarkemmin ottaen huomioon, että kysymyksessä oli luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen. Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL oli näin menetellessään laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomisen tuntipalkka oli ollut 41,30 markkaa ja kuukausipalkka 6 979,70 markkaa.

Tuomisen työtehtävistä oli kirjallisen työsopimuksen lisäksi sovittu teknisen johtajan kanssa suullisesti. Tuomisella oli ollut se käsitys, että lävistysyhteiden teko ei ollut kuulunut hänen varsinaisiin työtehtäviinsä. Työtehtävät oli suullisesti sovittu sellaisiksi, että niihin kuului pääasiassa lähetystehtävät.

Työpaikan ilmapiiriin oli vaikuttanut työpaikan pienuus sekä yksityiselämän seikat. Yhtiössä oli perheyhtiön leima.

Tuominen oli kieltäytynyt 8.8.1990 lävistysyhteiden tekemisestä ja saanut tuossa tilanteessa työnjohtajalta suullisen varoituksen, mutta lopputiliä ei Tuomiselle ollut uhattu antaa. Työsopimuksen purkaminen oli tullut Tuomiselle yllätyksenä. Tuomisen kovasanainen kieltäytyminen tekemästä lävistysyhteitä oli johtunut siitä, että työmääräyksen antanut työnjohtaja oli ollut yrityksessä vasta vähän aikaa, eikä Tuominen ollut hyväksynyt hänen komenteluaan. Lävistysyhteiden tekemistä oli yleensä pidetty työpaikalla vastenmielisenä työvaiheena.

Nämä seikat oli tuotu työnantajaliiton tietoon viimeistään liittojen välisessä neuvottelussa. Neuvottelussa olivat 27.8.1990 olleet saapuvilla työnantajaliiton asiamies, työntekijäliiton palkkasihteeri, Hafab Oy:n toimitusjohtaja ja Tuominen itse. Neuvottelussa työnantajaliiton olisi viimeistään pitänyt huomata, että työsopimuksen purkamiseen riittäviä perusteita ei ollut.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Hafab Oy:llä ei ole ollut luottamusmiessopimuksen 5 §:n edellyttämää syytä Timo Tuomisen työsopimuksen purkamiseen eikä edes sen irtisanomiseen. Lisäksi Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut Hafab Oy:n velvoittamista suorittamaan Tuomiselle irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n perusteella saamatta jääneenä irtisanomisajan palkkana 13 959,40 markkaa ja vuosilomakorvauksena irtisanomisajalta 1 321,60 markkaa, molemmat erät 16 prosentin korkoineen 13.8.1990 lukien sekä työsopimuksen luottamusmiessopimuksen vastaisesta päättämisestä korvauksena 30 kuukauden palkkaa vastaavat 209 391 markkaa 16 prosentin korkoineen haastepäivästä lukien. Kemian Työntekijäin Liitto on vielä vaatinut Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:n perusteella hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Tuomisen työ oli käsittänyt pääasiassa muoviteollisuus-, lähetys- ja varastotehtäviä. Työsopimuksen mukaan Tuominen oli ollut velvollinen tekemään muutakin yhtiössä tehtävää työtä, jonka laadun ja suoritustavan työnantaja määräsi lain säätämän toimivaltansa mukaisesti.

Tuominen oli useana päivänä myöhästynyt töistä. Tämän vuoksi ja kun Tuominen oli niin kovasanaisesti puhunut omasta palkastaan palkanlaskijoiden kanssa, että keskustelu oli kuulunut puhelimessa oleville asiakkaille, Tuomiselle oli annettu kirjallinen varoitus. Tuomista ei ollut varoitettu luottamusmiestoiminnasta.

Välitön työsuhteen purkamisen syy oli aiheutunut 8.8.1990, jolloin työnjohtaja oli määrännyt Tuomisen tekemään lävistysyhteitä. Tuominen oli määrätty työhön toisen työntekijän kanssa, koska työtehtävää yleensä oli tehnyt kaksi työntekijää yhdessä. Tuominen oli kieltäytynyt kuitenkin työstä todeten työnjohtajalle, että jollei hänelle olisi tarjolla varasto- ja lähetystöitä, ei hänelle tullut esittää myöskään lävistysyhteiden tekemistä. Tuominen oli samalla ilmoittanut, ettei hän päivällä tekisi lävistysyhteitä, mutta kylläkin urakalla illalla. Työnjohtajan kysyttyä Tuomiselta, tiesikö hän mitä työstä kieltäytymisestä seuraisi, Tuominen oli vastannut myöntävästi ja ilmoittanut samalla, ettei työsopimus velvoittanut häntä tekemään lävistysyhteitä.

Tuominen oli aiemmin ilmoittanut työtovereilleen, että hän oli tullut töihin ansaitsemaan rahaa, joten työtä kannattaisi tehdä vain urakalla tai niin, että siitä maksettaisiin ylityökorvauksia. Kun Tuominen oli kieltäytynyt varoituksista huolimatta tekemästä työnjohdon hänelle työnjohto-oikeutensa perusteella määräämää työtä ja Tuomiselle oli aiemmin annettu kirjallinen varoitus työtehtävien laiminlyönnistä, oli työnantaja päättänyt 13.8.1990 purkaa Tuomisen työsuhteen työstä kieltäytymisen perusteella.

Tuominen oli laiminlyönyt työvelvoitteitaan myöhästymällä töistä useita kertoja, mistä hän oli saanut kirjallisen varoituksen. Tuomisen työtehtäviin oli kuulunut kaikki yrityksessä tehtävä työ. Kun Tuominen oli kieltäytynyt hänelle määrätystä työstä ja antanut selvästi ymmärtää, ettei hän jatkossakaan aikonut sitä työtä tehdä, oli työnantajalla ollut työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan tarkoittama tärkeä syy purkaa Tuomisen työsuhde. Luottamusmiessopimuksen 5 §:n määräyksen tarkoitus oli se, ettei yksistään esimerkiksi työaikojen noudattamatta jättäminen riittänyt pääluottamusmiehen työsopimuksen purkamisperusteeksi. Lopullinen purkamisperuste tässä tapauksessa oli ollut varoituksista huolimatta tapahtunut työstä kieltäytyminen, jonka aiheellisuutta purkamisen perusteena oli arvioitava työsopimuslain säännösten pohjalta.

Tuomisen kuukausipalkka oli ilmoitettu oikein. Käytäntö vuosilomakorvauksen maksamisessa irtisanomisajalta työsopimuksen purkamisen yhteydessä oli oikeuskäytännössä vaihteleva.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattaviksi.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Hafab Oy on osaltaan yhtynyt Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n puolesta lausuttuun.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Timo Tuominen on 17.4.1989 otettu ensimmäisenä työntekijänä muovituotteita valmistavan Hafab Oy:n palvelukseen. Lokakuun 9 päivänä 1989 tehdyssä työsopimuksessa on Tuomisen työksi sovittu muoviteollisuus-, lähetys- ja varastotehtävät. Työsopimukseen valmiiksi painetun ehdon mukaan työntekijä on kuitenkin velvollinen tekemään muutakin yrityksessä tehtävää työtä, jonka laadun ja suoritustavan työnantaja määrää lain säätämän toimivaltansa mukaisesti.

Tuomisen on pyytänyt Hafab Oy:n palvelukseen hänen avovaimonsa isä, joka on toiminut yhtiön teknisenä johtajana. Tuomisen avovaimon veli on ollut Hafab Oy:ssä työnjohtajana kesästä 1990 alkaen.

Tuominen on valittu työpaikan luottamusmieheksi 2.5.1990.

Tuomiselle on annettu 25.6.1990 kirjallinen varoitus toistuvasta työajan noudattamatta jättämisestä. Tuominen on varoitusta edeltäneenä kahden viikon aikana myöhästynyt neljänä aamuna lähes tunnin ja kahtena aamuna joitakin minuutteja. Kantajaliitto on ilmoittanut myöhästymisten johtuneen siitä, että Tuominen on tuolloin tehnyt paljon ylitöitä.

Tuomisen ja työnjohtajan välillä on 8.8.1990 syntynyt erimielisyyttä Tuomisen työtehtävistä. Jakaessaan aamulla työtehtäviä on työnjohtaja määrännyt Tuomisen tekemään lävistysyhteitä. Tuominen on kieltäytynyt lävistysyhteiden tekemisestä ja ilmoittanut tekevänsä niitä vain säännöllisen työajan jälkeen urakkatyönä. Työnjohtaja on työtuomioistuimessa todistajana kertonut sanoneensa tuolloin Tuomiselle, että mikäli Tuominen kieltäytyisi lävistysyhteiden tekemisestä, kysymyksessä olisi työstä kieltäytyminen, josta saattaisi seurata työsuhteen purkaminen.

Tuominen on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut käsittäneensä saaneensa tuolloin varoituksen, mutta työsuhteen purkamisen mahdollisuudesta ei ole ollut puhetta. Saapuvilla ollut työntekijä, jota on myös kuulusteltu todistajana, on kertonut työnjohtajan todenneen, että kysymys on työstä kieltäytymisestä, mutta hän ei osannut sanoa, olisiko työnjohtaja maininnut mitään työsuhteen päättämisen mahdollisuudesta. Työnjohtajan lausuman perusteella, jota myös paikalla olleen työntekijän kertomus osaltaan tukee, työtuomioistuimen mielestä asiassa on selvitetty, että Tuomisen on täytynyt käsittää, että lävistysyhteiden tekemisestä kieltäytyminen voisi johtaa työsuhteen päättämiseen.

Työnantaja on 13.8.1990 purkanut Tuomisen työsuhteen ilmoittaen perusteeksi työstä kieltäytymisen varoituksesta huolimatta. Ilmoituksessa on myös viitattu myöhästymisistä annettuun kirjalliseen varoitukseen.

Asiassa on, kuten kantajaliitto on myös myöntänyt, käynyt ilmi, että varoituksen saamisesta lähtien Tuominen on suhtautunut välinpitämättömästi työtehtäviinsä. Tuomisen kanssa samaan aikaan työskennelleet työntekijät, joista toinen on ollut työpaikan varaluottamusmies, ovat todistajina kertoneet Tuomisen jättäneen hankalampia työtehtäviään keskeneräisinä muiden suoritettavaksi ja käyttäneen työaikaansa kahvihuoneessa ja muissa kuin työtiloissa oleskelemiseen. Työnjohtaja on puolestaan selittänyt keskustelleensa asiasta Tuomisen kanssa, mutta hänelle ei ole tästä menettelystä annettu varoitusta.

Tuominen ei oman kertomuksensa mukaan ole kieltäytyessään lävistysyhteiden teosta sitä sen enemmälti perustellut. Kantajaliitto on ilmoittanut työstä kieltäytymisen johtuneen siitä, että työhön on osoitettu toinen työntekijä ja ettei tehtävä ole vastannut Tuomisen työsopimuksessa ja myöhemmin suullisesti sovittua työnkuvaa.

Selvityksen mukaan Tuominen on työskennellyt varastossa ja lähetystehtävissä, mutta viimeisinä aikoina pyrkinyt työhön tuotantopuolelle ja myös tehnyt tehdastöitä. Tuominen on aikaisemmin tehnyt lävistysyhteitä oman ilmoituksensa mukaan kuitenkin vain urakalla säännöllisen työajan ulkopuolella.

Asiassa ei ole näytetty, että Tuomisen kanssa olisi suullisesti sovittu, että tuotantopuolen työt tai erityisesti lävistysyhteiden tekeminen eivät kuuluisi hänen työtehtäviinsä. Tuomisen kertoman mukaan hänen ja yhtiön johdon kesken on jossakin vaiheessa sovittu siitä, että Tuominen keskittyisi lähetystehtäviin ja varastointiin. Näin on ilmeisesti myös tapahtunut, mutta Tuominen on selvityksen mukaan myöhemmin siirtynyt omasta halustaan myös tuotannollisiin töihin.

Työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole näytetty sellaisia perusteita, jotka osoittaisivat Tuomisella olleen työsopimukseen tai työnantajan lupaukseen perustuvaa oikeutta taikka muuta hyväksyttävää syytä kieltäytyä hänelle määrätystä työtehtävästä. Liioin ei ole näytetty, että lävistysyhteiden teko olisi järjestetty työturvallisuutta vaarantavalla tavalla suoritettavaksi.

Jutussa ei ole osoitettu, että Tuomisen työsuhteen purkamiseen olisi millään tavoin vaikuttanut hänen asemansa luottamusmiehenä. Työtuomioistuimen mielestä se, että työnjohtaja on Tuomisen avopuolison veli, on saattanut aiheuttaa jonkinlaista jännitettä Tuomisen ja työnjohtajan välisissä suhteissa, mutta sitä ei voida pitää asian ratkaisemiseen vaikuttavana seikkana.

Kesäkuussa 1990 tapahtuneet myöhästymiset, joista Tuominen on saanut kirjallisen varoituksen, ja työstä kieltäytyminen, jota on edeltänyt jo jonkin aikaa kestänyt välinpitämätön suhtautuminen työtehtäviin, muodostavat kokonaisuutena työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaisen työvelvoitteen täyttämättä jättämisen. Työnantajalla on sen vuoksi ollut tärkeä syy Tuomisen työsopimuksen purkamiseen. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että Hafab Oy olisi menetellyt luottamusmiessopimuksen määräysten vastaisesti purkaessaan Tuomisen työsopimuksen tai että Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL ja Hafab Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Uski, Pohjanoksa, Porttila ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.