Labor court ruled warehouse workers in a chemical plant must follow chemical industry collective agreements, not retail ones.

Yhtiö harjoitti kemiallis-teknisen teollisuuden alaan kuuluvan tuotantotoiminnan lisäksi hygienia- ja kauneudenhoitoalan tuotteiden tuontia ja edelleen välitystä.

Kysymys siitä, oliko yhtiön varasto- ja kuljetustyöntekijöihin sovellettava kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimusta vai kaupan alan työehtosopimuksia.

TUOMIO

Kuultavat, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y., Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y., Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL r.y., Kemian Työntekijäin Liitto r.y., Liikealan ammattiliitto r.y., LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton välillä 31.3.1987 tehdyssä myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa myymälöissä tai varastoissa työskentelevien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainittujen liittojen myös 31.3.1987 tekemässä myyjien ja varastotyöntekijöiden palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden palveluksessa olevien täysin työkykyisten:

- vähittäiskaupan liikeajasta annetun lain (435/69) tarkoittamissa myymälöissä työskentelevien myyjien, myyjäharjoittelijain ja korjausompelijoiden,

- somistajien,

- varastotyöntekijäin ja varastoharjoittelijain sekä pika- tai noutotukuissa työskentelevien työntekijäin,

- vahtimestarien,

- siivoojien ja

- lähettien palkkaehdot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen liittojen välillä 31.3.1987 tehdyssä varasto- ja kuljetusesimiesten työehtoja ja palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 §

Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton jäsenliikkeiden palveluksessa olevien täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden varasto- ja kuljetusesimiesten palkkaehdot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehdot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtojen osalta noudatetaan liittojen välillä allekirjoitettua myyjien ja varastotyöntekijäin työehtoja koskevaa työehtosopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n, LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä 21.5.1987 tehdyssä kaupan automiehiä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tällä sopimuksella määrätään Kaupan Työnantajaliiton ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäsenten palveluksessa kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain (400/78) soveltamispiirissä työskentelevien automiesten työ- ja palkkaehdot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton välillä 21.5.1987 tehdyssä kaupan automiehiä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tällä sopimuksella määrätään Kaupan Työnantajaliiton jäsenten palveluksessa kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain (400/78) soveltamispiirissä työskentelevien automiesten työ- ja palkkaehdot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:n, jonka työehtosopimukseen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet sittemmin ovat siirtyneet Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:lle, ja Kemian Työntekijäin Liiton välillä 7.4.1986 tehdyssä kemiallis-teknistä teollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään kuuluviin kemiallis-teknistä teollisuutta harjoittaviin yrityksiin ja niiden kaikkiin työntekijöihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n ja Kemian Työntekijäin Liiton välillä 25.4.1988 tehdyssä kemiallisteknistä teollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Kemianteollisuu den Työnantajaliittoon kuuluviin kemiallis-teknistä teollisuutta harjoittaviin yrityksiin ja niiden kaikkiin työntekijöihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

KANTEET

Kanteiden perustelut

Kuljetusesimies Kauko Ollikainen, varastonhoitaja Jaakko Hakulinen, varastotyöntekijä Stephen K. Ofori, varastotyöntekijä Hilve Hely Kanerva, varastotyöntekijä Inger Elisabet Bäckström, varastotyöntekijä Kari Juhani Vickström, varastotyöntekijä Tarja Orvokki Silvonsaari, varastotyöntekijä Tiina Anneli Silvonsaari, varastotyöntekijä Pirkko Marja Hintikka, varastotyöntekijä Eija Sinikka Åkerlund, varastotyöntekijä Eila Johanna Hyttinen, automies Paul Mikael Pouramo, automies Pekka Rusanen, automies Arto Tapani Winter, automies Mauri Kalevi Valtonen ja automies Timo Sievänen ovat Espoon kihlakunnanoikeudessa Oy Trans-Meri Ab:tä vastaan ajamassaan kolmessa yhdessä käsitellyssä kanteessa lausuneet olevansa työsopimuslain 1 §:n mukaisessa työsuhteessa Oy Trans-Meri Ab:n palveluksessa. Yhtiön toimialana oli päivittäistavaroiden valmistus ja myynti sekä kemiallisten erityisaineiden valmistus ja myynti, agentuuriliike sekä näihin verrattava toiminta.

Työneuvosto oli eräässä lausunnossaan todennut, että jos teollisuuslaitoksen varastossa harjoitettiin toimintaa, joka sen johdon tai muun järjestelyn vuoksi oli siksi itsenäistä, että varastoa oli pidettävä erityisenä kauppaliikkeeseen verrattavana yrityksenä, varastoon oli sovellettava lakia kauppaliikkeiden ja toimistojen työajoista. Tällöin myös työsuhteisiin tuli soveltaa kaupan alan työehtosopimuksia.

Oy Trans-Meri Ab:n hallinto oli varaston puolella tasavertainen tuotantolaitoksen hallinnon kanssa molempien yksiköiden ollessa suoraan keskusjohdon alaisuudessa. Tämän lisäksi varaston toiminnasta valtaosa oli muuta varastotoimintaa kuin tuotantolaitoksen varastotoimintaa.

Ollikainen ja Hakulinen olivat 21.10.1987 kirjallisesti esittäneet yhtiön toimitusjohtajalle, että heihin olisi sovellettava kaupan alan esimiehiä koskevaa työehtosopimusta, jonka mukaisiin palkkoihin heillä oli oikeus 1.11.1987 lukien.

Ofori, Kanerva, Bäckström, Vickström, Tarja Silvonsaari, Tiina Silvonsaari, Hintikka, Åkerlund ja Hyttinen olivat myös 21.10.1987 kirjallisesti esittäneet yhtiön toimitusjohtajalle, että heidän työhönsä tulisi soveltaa kaupan alan myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, minkä mukaisiin palkkoihin heillä oli oikeus 1.11.1987 lukien.

Pouramo, Rusanen, Winter, Valtonen ja Sievänen olivat niin ikään 21.10.1987 esittäneet kirjallisesti yhtiön toimitusjohtajalle, että heidän työhönsä tulisi soveltaa kaupan alan automiehiä koskevaa työehtosopimusta. Tämän sopimuksen mukaisiin palkkoihin heillä oli oikeus 1.11.1987 lukien.

Sovellettavista työehtosopimuksista oli käyty kirjeenvaihtoa Liikealan ammattiliiton ja Oy Trans-Meri Ab:n johdon välillä, mutta se ei ollut johtanut yhteisymmärrykseen.

Hakulinen toimi varastonhoitajana ja vastasi varastotoimintojen toteutuksesta hoidollisten ja toiminnollisten tehtävien osalta ja kehitti varastotoimintoja yhdessä varastopäällikön kanssa. Työnantajan antaman väliaikaisen työtodistuksen mukaan Hakulinen oli toiminut työsuhteensa alussa tuontitavaroiden vastaanottotarkastajana ja työnantajan mainosvarastonhoitajana. Hakulisen vastuu oli jatkuvasti lisääntynyt. Hän oli osallistunut aktiivisesti varaston kehittämiseen ja johtamiseen varastonhoitajana. Lisäksi hän oli osallistunut käytännön työhön uusien työntekijöiden työhöntulo-opastuksessa.

Hakulinen kuului varasto- ja kuljetusesimiesten työehtoja ja palkkoja koskevan työehtosopimuksen mukaan ryhmään II varasto- ja kuljetusesimies. Liittojen yhteisesti hyväksymissä työehtosopimuksen soveltamisohjeissa todettiin, että tähän ryhmään kuului myös henkilö, jonka alaisuudessa ei toiminut varsinaisia varasto- ja kuljetusesimiehiä, mutta jonka työn vaativuus ja vastuu oli rinnastettavissa alaisiaan varasto- tai kuljetusesimiehiä apunaan käyttävän varasto- ja kuljetusesimiehen vaativuuteen ja vastuuseen. Soveltamisohjeen mukaan esimieheltä edellytettiin toimialueensa hoidollisten ja toiminnallisten tehtävien hoitoa ja vastuuta.

Hakuliselle kuului työehtosopimuksen nojalla myös 15 prosentin työkohtaisuuslisä.

Koska Hakuliselle ei ollut maksettu palkkaa edellä tarkoitetun työehtosopimuksen mukaisesti, häneltä oli jäänyt saamatta palkkaa 1.11.1987 - 30.11.1988 väliseltä ajalta 31 921 markkaa.

Ollikainen kuului varasto- ja kuljetusesimiesten työehtoja ja palkkoja koskevan työehtosopimuksen II ryhmään 5. vuoden palkkataulukon mukaisesti. Ollikaiselta oli jäänyt ajalta 1.11.1987 - 30.11.1988 saamatta palkkaa 11 074,50 markkaa sen johdosta, että palkkaa ei ollut maksettu työehtosopimuksen mukaisesti.

Ofori toimi varastotyöntekijänä pakkaajana ja häneen olisi tullut soveltaa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 2. vuoden palkkataulukkoa. Oforille maksetun ja työehtosopimuksen mukaisen palkan erotus ajalla 1.11.1987 - 30.11.1988 oli yhteensä 2 769 markkaa.

Kanerva toimi varastotyöntekijänä pakkaajana ja häneen olisi tullut soveltaa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen varastotyöntekijöitä koskevaa 8. vuoden palkkataulukkoa. Kanervalle maksetun ja työehtosopimuksen mukaisen palkan välinen erotus ajalla 1.11.1987 - 30.11.1988 oli yhteensä 14 041 markkaa.

Bäckström toimi myös varastotyöntekijänä ja häneen olisi tullut soveltaa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen varastotyöntekijöiden 8. vuoden palkkataulukkoa. Bäckströmille maksetun ja työehtosopimuksen mukaisen palkan erotus ajalla 1.11.1987 - 30.11.1988 oli yhteensä 13 637 markkaa.

Vickström toimi trukinkuljettajana ja häneen olisi tullut soveltaa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen varastotyöntekijöiden palkkataulukkoa 6. vuoden mukaisesti. Vickströmille maksetun ja työehtosopimuksen mukaisen palkan erotus 1.11.1987 - 31.3.1988 oli yhteensä 7 917 markkaa.

Tarja Silvonsaari toimi varastotyöntekijänä ja häneen olisi tullut soveltaa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1. vuoden palkkataulukkoa. Tarja Silvonsaarelle ajalla 1.8.1988 - 30.11.1988 maksetun palkan ja työehtosopimuksen mukaisen palkan erotus oli yhteensä 895 markkaa.

Tiina Silvonsaari toimi varastotyöntekijänä ja häneen olisi tullut soveltaa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen varastotyöntekijän 1. vuoden palkkataulukkoa. Tiina Silvonsaarelle maksetun ja työehtosopimuksen mukaisen palkan erotus ajalla 1.11.1987 - 30 .11.1988 oli yhteensä 1 828 markkaa.

Hintikka toimi varastotyöntekijänä ja häneen olisi tullut soveltaa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen varastotyöntekijän palkkataulukkoa 8. vuoden mukaisesti. Hintikalle maksetun ja työehtosopimuksen mukaisen palkan välinen erotus ajalla 1.11.1987 - 30.11.198 8 oli yhteensä 6 242 markkaa.

Åkerlund toimi varastotyöntekijänä ja hänelle olisi tullut maksaa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukainen palkka varastotyöntekijän 3. vuoden palkkataulukon mukaan 1.11.1987 - 31.3.1988 ja sen jälkeen 4. vuoden palkkataulukon mukaan. Åkerlundille maksetun ja työehtosopimuksen mukaisen palkan erotus 1.11.1987 - 30.11.1988 oli yhteensä 13 557 markkaa.

Hyttinen toimi varastotyöntekijänä ja häneen olisi tullut soveltaa 1.11.1987 lukien myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtosopimuksen varastotyöntekijän 6. vuoden palkkataulukkoa. Hyttiseen olisi 1.11.1988 alkaen tullut soveltaa 8. vuoden palkkataulukkoa. Hyttiselle maksetun ja työehtosopimuksen mukaisen palkan erotus ajalla 1.11.1987 - 30.11.1988 oli yhteensä 8 512 markkaa.

Valtonen toimi kuorma-autonkuljettajana ja hän oli ollut alalla 10 vuotta. Valtoselle maksetun ja kaupan alan automiehiä koskevan työehtosopimuksen mukainen palkan erotus oli ajalla 1.11.1987 - 30.11.1988 yhteensä 15 979 markkaa.

Winter toimi kuorma-autonkuljettajana. Häneen olisi tullut soveltaa kaupan alan automiehiä koskevan työehtosopimuksen palkkamääräyksiä, jotka koskivat työntekijöitä, joiden alalla olovuosia oli 8 - 10. Winterille maksetun ja työehtosopimuksen mukaisen palkan erotus ajalla 1.11.1987 - 30.11.1988 oli yhteensä 13 859 markkaa.

Pouramo toimi autonapumiehenä. Häneen olisi tullut soveltaa niitä kaupan alan automiehiä koskevan työehtosopimuksen palkkamääräyksiä, jotka koskivat yli neljä vuotta alalla olleita. Pouramolle maksetun ja työehtosopimuksen mukaisen palkan välinen erotus ajalla 1.11.1987 - 30.11.1988 oli yhteensä 15 078 markkaa.

Rusanen toimi kuorma-autonkuljettajana. Häneen olisi tullut soveltaa niitä kaupan alan automiehiä koskevan työehtosopimuksen palkkamääräyksiä, jotka koskivat alalla 4 - 8 vuotta olleita. Rusaselle maksetun ja työehtosopimuksen mukaisen palkan välinen erotus ajalla 1.11.1987 - 30.11.1988 oli yhteensä 16 601 markkaa.

Sievänen oli toiminut autonapumiehenä 1.1.1988 - 30.10.1988 ja tämän jälkeen pakettiautonkuljettajana. Sievänen oli ollut alalla alle neljä vuotta. Sieväselle maksetun ja työehtosopimuksen mukaisen palkan erotus ajalla 1.1. - 30.11.1988 oli ollut yhteensä 8 441 markkaa.

Kanteissa esitetyt vaatimukset

Hakulinen ja Ollikainen ovat vaatineet kihlakunnanoikeutta vahvistamaan, että Oy Trans-Meri Ab oli työsopimuslain 17 §:n nojalla velvollinen maksamaan heille kaupan alan yleissitovan esimiehiä koskevan työehtosopimuksen mukaista palkkaa 1.11.1987 lukien.

Ofori, Kanerva, Bäckström, Vickström, Tarja Silvonsaari, Tiina Silvonsaari, Hintikka, Åkerlund ja Hyttinen ovat vaatineet vahvistettavaksi, että Oy Trans-Meri Ab oli työsopimuslain 17 §:n nojalla velvollinen maksamaan heille kaupan alan yleissitovan myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Pouramo, Rusanen, Winter, Valtonen ja Sievänen ovat vaatineet kihlakunnanoikeutta vahvistamaan, että Oy TransMeri Ab oli työsopimuslain 17 §:n nojalla velvollinen maksamaan heille kaupan alan yleissitovan automiehiä koskevan työehtosopimuksen mukaista palkkaa 1.11.1987 lukien.

Lisäksi kantajat ovat vaatineet Oy Trans-Meri Ab:n velvoittamista suorittamaan heille saamatta jääneinä palkkoina ajalta 1.11.1987 - 30.11.1988 seuraavasti: Hakulinen 31 921 markkaa, Ollikainen 11 074,50 markkaa, Ofori 2 769 markkaa, Kanerva 14 041 markkaa, Bäckström 13 637 markkaa, Vickström 7 917 markkaa, Tarja Silvonsaari 895 markkaa, Tiina Silvonsaari 1 828 markkaa, Hintikka 6 242 markkaa, Åkerlund 13 557 markkaa, Hyttinen 8 512 markkaa, Pouramo 15 078 markkaa, Rusanen 16 601 markkaa, Winter 13 859 markkaa, Valtonen 15 979 markkaa ja Sievänen 8 441 markkaa. Kantajat ovat vaatineet saataville korkoa ja korvausta oikeudenkäyntikuluista korkoineen.

VASTINE

Vastineen perustelut

Oy Trans-Meri Ab on kanteisiin vastatessaan lausunut, että työehtosopimukset pyrittiin solmimaan siten, että sama työehtosopimus koski kaikkien kysymyksessä olevan teollisuuden alalla työtä tekevien työntekijöiden työsuhteita. Teollisuuslinjaperiaatteen mukaisissa työehtosopimuksissa ei kiinnitetty lainkaan huomiota siihen, minkä ammatin edellyttämää työtä työntekijä teki, vaan kysymyksessä olevan teollisuuden yleinen laatu ratkaisi, mitä työehtosopimusta sovellettiin.

Asia oli samanlainen riippumatta siitä, oliko kysymyksessä järjestäytynyt vai järjestäytymätön työnantaja. Työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla työnantaja oli velvollinen noudattamaan niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa oli määrätty noudatettavaksi.

Oikeuskäytäntö oli hyväksynyt teollisuuslinjaperiaatteen varsin yksimielisesti. Tämä kävi ilmi muun muassa työtuomioistuimen lausunnosta n:o 20/1978. Lausunnossa oli ollut kysymys työsopimuslain 17 §:n 1 momentin ja teollisuuslinjaperiaatteen noudattamisesta.

Myös Helsingin hovioikeus oli muun muassa 13.3.1985 antamassaan tuomiossa n:o 73 noudattanut teollisuuslinjaperiaatetta täysin yksiselitteisesti. Teollisuuslinjaperiaatteen noudattaminen kävi ilmi myös hovioikeuden tuomioon liittyvästä työtuomioistuimen lausunnosta n:o 3/1984. Juttuun liittyi myös työoikeuden professori Pirkko K. Koskisen antama lausunto, jossa oli asetuttu samalle kannalle kuin työtuomioistuin ja hovioikeus.

Oy Trans-Meri Ab ei ollut järjestäytynyt työnantaja. Se oli kuitenkin työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan velvollinen noudattamaan valtakunnallisena yleisenä työehtosopimuksena kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimusta. Mainitun työehtosopimuksen 1 §:n mukaan työehtosopimusta sovellettiin Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:ään kuuluviin kemiallis-teknistä teollisuutta harjoittaviin yrityksiin ja niiden kaikkiin työntekijöihin. Oy Trans-Meri Ab oli siten työsopimuslain 17 §:n nojalla sidottu kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimukseen ja velvollinen noudattamaan sitä kaikkiin työntekijöihinsä.

Oy Trans-Meri Ab oli harjoittanut kemiallis-teknistä tuotantotoimintaa vuodesta 1931. Yhtiö valmisti erilaisia kodin puhdistusaineita ja hygieniatuotteita. Lisäksi yhtiöllä oli omaa hygienia- ja kauneudenhoitoalan tuontitoimintaa.

Oy Trans-Meri Ab:n palveluksessa oli 163 henkilöä ja yhtiön liikevaihto oli noin 96 miljoonaa markkaa vuodessa. Tuotantotoiminta muodosti liikevaihdosta noin puolet. Sen määrä oli voimakkaasti kasvamassa suhteessa tuontitoimintaan. Varastossa oli tällä hetkellä työssä 25 henkilöä. Kantajista Ofori ja Åkerlund olivat omasta pyynnöstään eronneet Oy Trans-Meri Ab:n palveluksesta.

Yhtiön varasto ei ollut erillinen kauppaliike. Varaston toiminta liittyi välittömästi Oy Trans-Meri Ab:n tuotantotoimintaan. Varasto sijaitsi samassa rakennuksessa kuin tehdaslaitos.

Varasto sisälsi neljän pääryhmän tuotteita: 1. kauppatavaroita, jotka sisälsivät valmiita tuotteita ja tuontituotteita, 2. omaa valmistusta, johon sisältyi valmiita tuotteita, 3. raaka-aineita ja 4. pakkausmateriaaleja. 31.3.1989 suoritetussa inventaariossa oli tuotteita varastossa ollut seuraavasti: kauppatavaraa 1 271 lavaa, omaa valmistusta 878 lavaa, raaka-aineita 333 lavaa ja pakkausmateriaaleja 964 lavaa.

Edellä selvitetystä ilmeni, että varastossa oli lavoittain laskien huomattavasti enemmän, noin kaksinkertainen määrä tavaraa, jota tarvittiin tehtaan tuotantoon, kuin tuontitavaraa. Tuontitavaraa käsiteltiin varastossa vain kahteen otteeseen; se otettiin vastaan ja toimitettiin asiakkaille. Sen sijaan valmistettavaa tavaraa käsiteltiin useita kertoja. Varastossa olevan tavaran käsittely keskittyi siten omassa tuotannossa tarvittavan tavaran käsittelyyn. Varastossa ei ollut työssä yhtään työntekijää, joka käsittelisi joko vain tuontitavaroita tai vain oman tuotannon tavaroita.

Varasto ei käynyt minkäänlaista itsenäistä kauppaa. Tilaukset varastoon tulivat yhtiön konttorista atk:n välityksin lähetyslistoina. Tilattu tavara pakattiin ja toimitettiin varastosta lähtölavoille ja edelleen autoihin. Lähetyslistat käsittivät pääsääntöisesti sekä oman tuotannon tuotteita että tuontitavaraa.

Tuotannolliseen toimintaan menevä tavara kuljetettiin viereiseen huoneeseen, josta se tuotantoprosessin ja pakkaamon kautta toimitettiin taas takaisin varastoon.

Tehtaan kannalta varaston tämänkaltainen toiminta oli niin olennaista, että mikäli varaston toiminta pysähtyisi, pysähtyisi myös tehdas puolen tunnin sisällä. Tehdas ja varasto liittyivät siis elimellisesti toisiinsa.

Varaston johto teki varastoa koskevan selvityksen yrityksen johdolle 3 - 4 kertaa vuodessa. Varaston johto oli kuitenkin päivittäin yhteydessä tehtaan johtoon. Tälläkään perusteella ei varastoa voitu pitää itsenäisenä yksikkönä. Tätä tuki vielä se, että omassa tuotannossa tarvittavat raaka-aineet, pakkausmateriaalit, tuotannon tuloksena syntyneet tuotteet ja tuontitavara eivät olleet eroteltuina varastossa, vaan kaikki tavarat olivat samassa varastossa ja samoissa hyllyissä ilman, että niitä olisi jaoteltu eri paikkoihin sen mukaan, mistä tavarasta kulloinkin oli kysymys.

Ellei yhtiössä sovellettava työehtosopimus määräytyisi teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti, jouduttaisiin yhtiössä noudattamaan useita kymmeniä erilaisia työehtosopimuksia. Sovellettavat työehtosopimukset saattaisivat vuosittain vielä vaihdella muun muassa sen perusteella, että järjestäytymättömän työnantajan kysymyksessä ollessa työntekijään noudatettiin niin sanottua edullisemmuusperiaatetta. Varastossa työskentelevistä henkilöistä tälläkin hetkellä osa oli automiehiä ja osa toimi kiinteistöalalla. Automiehillä oli oma työehtosopimuksensa samoin kuin kiinteistöalallakin. Jos kantajien näkemys katsottaisiin oikeaksi, joutuisi yhtiö täysin mahdottomaan tilanteeseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Oy Trans-Meri Ab on pyytänyt kanteen hylkäämistä ja vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.

KANTAJIEN VASTASELITYS

Vastineesta oli myös käynyt ilmi, että yhtiön tuotantotoiminta muodosti liikevaihdosta noin puolet. Toinen puoli muodostui yhtiön tuontitoiminnasta ja tavaroiden valmistuttamisesta. Näin ollen ei ollut selvää, että yhtiön päätoimialana olisi pidettävä tuotantotoimintaa, koska puolet liikevaihdosta kertyi tuonnista ja valmistuttamisesta.

Työneuvoston lausunnossa n:o 65 vuodelta 1947, johon kanteessa oli viitattu, oli ollut kysymys siitä, mitä lakia oli sovellettava teollisuuslaitoksen varastonhoitajaan. Työneuvosto oli katsonut, että teollisuuslaitoksen varastoa oli yleensä pidettävä teollisuuslaitoksen osana ja niin ollen työaikalain alaisena, paitsi milloin siinä harjoitettiin toimintaa, joka sen johdon tai muun järjestelyn vuoksi oli siksi itsenäistä, että varastoa oli pidettävä erityisenä kauppaliikkeeseen verrattavana yrityksenä. Siinä tapauksessa siihen oli sovellettava kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annettua lakia.

Oy Trans-Meri Ab:n varaston toiminnasta voitiin todeta, että tällä hetkellä yhtiö toi maahan ja valmistutti kotimaassa valtaosan liikevaihdostaan. Yhtiön oma tuotanto oli viime vuosina supistunut, koska teollisuuskemikaalien, hajuvesien ja eräiden suurten sarjojen tuotantoja oli poistettu ja siirrytty tuontiin ulkomailta. Välitystoiminta kotimaasta ja tuontitoiminta ulkomailta oli kasvamassa, koska oman tuotannon kapasiteetti ei ollut riittävä.

Tehtaalla oli yhtiön kaupan varaston yhteydessä oma raaka-aine- ja pakkausmateriaalivarastonsa. Siitä osa, noin 50 neliömetriä, sijaitsi määritellyn tehtaan alueen sisällä. Se oli erikoisvarasto, jossa säilytettiin ensimmäisen luokan raaka-aineita. Oy Trans-Meri Ab:n kaupallisessa varastossa oli kauppatavarat järjestetty omille käytävilleen. Samoin tehtaan varaston raaka-aineet oli myrkyllisyyden ja happopitoisuuden perusteella sijoitettu pakkausmateriaalien kanssa erikoisalueelle. Toisen luokan tulenarat raaka-aineet varastoitiin kaupallisen varaston erikoisalueella niiden vähäisyyden vuoksi yhdessä kaupan tavaran kanssa.

Yhtiön varastossa oli noin 3 800 lavapaikkaa, josta tehtaan maksettava varastointiosuus oli 30 prosenttia eli 1 140 lavapaikkaa ja 70 prosenttia eli 2 660 lavapaikkaa maksoivat yhtiön markkinointiosastot.

Lisäksi varaston matalassa tilassa toimi palvelumyyntiosasto, joka maksoi noin 500 neliömetrin osuuden käyttötilasta. Kaupallisessa varastossa oli myös kaksi pater noster-hyllyvarastoa, joihin mahtui noin 66 hyllyllistä tuontitavaraa olevia kauneudenhoitotarvikkeita, jotka oli tarkoitettu kauneushoitoloille ja kemikaaliliikkeille.

Varastossa oli myös kaupan tavaran pakkaamo, jossa työskenteli kerääjien lisäksi kaksi täysipäiväistä pakkaajaa. Yhtiön tavaravastaanotto oli keskitetty yhteen pisteeseen. Kaupallinen varasto tarkisti noin 70 prosenttia volyymista. Tehtaan henkilöt tarkistivat pakkausmateriaalit ja raaka-aineet. Tehtaalla ja tehtaan varastolla oli oma atk-pohjainen kirjanpitonsa tuotteistaan. Nimikkeitä tehtaalla oli noin 700 ja koko yhtiön varaston nimikemäärä oli noin 3 500, joista valmistuotteita ja mainostuotteita eli kauppatavaraa oli noin 2 800.

Yhtiön varaston välittömässä yhteydessä oli tehdasosa, jonka työntekijät ottivat itse materiaalit tuotantoonsa. Tuotantomies hoiti muun työnsä ohella tehtaan ja tehtaan varaston työntömastotrukinkuljettajan tehtävät. Näin ollen tehtaan tuotantotoiminta oli täysin riippumaton varaston toiminnasta.

Tehtaan hallussa ei ollut kuljetuskalustoa eikä automiehiä, vaan ne olivat kaupallisen varaston alaisia ja hallussa. Kaupallisen varaston automiehet eivät kuljettaneet tehtaan varastoon tehtaan tarvitsemia ja käyttämiä raaka-aineita ja pakkausmateriaalia. Tehtaan raaka-aineet ja pakkausmateriaalit tulivat tehtaan varastoon ulkopuolisten kuljetusliikkeiden autoilla. Kaupallisen varaston automiesten pääasiallinen tehtävä oli kuljettaa kaupallisen varaston tuotteita tukkuliikkeille, tavarataloille, laitoksille, halpahalleille ja muille jälleenmyyjille.

Tehdas osti kuljetuspalveluja yhtiön kaupalliselta varastolta noin kahden prosentin verran. Yhtiön markkinointiosastot maksoivat loput 98 prosenttia käyttämiensä määrien perusteella.

Tehtaalla oli oma raaka-aine- ja pakkausmateriaalivarasto yhtiön kaupallisen varaston yhteydessä.

Valmiit tuotteet, jotka tehtaalta tulivat kauppatavaraksi, varasto tarkisti ja hyllytti. Samassa yhteydessä ne siirtyivät varaston atk-pohjaiseen kirjanpitoon ja valvontaan. Kauppatavaran käsittely ja keräilytoiminta muodosti varastohenkilökunnan työstä yli 90 prosenttia. Näin ollen varasto oli toimintansa puolesta verrattavissa mihin tahansa tukkuliikkeen varastoon. Varasto oli itsenäinen yksikkö. Varastopäällikkö oli vastuussa suoraan yhtiön toimitusjohtajalle, kuten myös yhtiön tuotantopäällikkö. Raaka-aineet ja pakkausmateriaalit vietiin tehtaan kirjanpitoon. Sen sijaan maahan tuodut tavarat kirjattiin varaston omaan kirjanpitoon samoin kuin tehtaalta tuleva valmis kauppatavara. Varastosta myytiin tavaraa tavarataloille, kemikaalikaupoille, siivoustoimistoille, kouluille, sairaaloille ja tukkukaupoille ynnä muille ja myös yksityisille edustajille sekä tuote-esittelijöille.

Yhtiön kaupallinen varasto oli yhtiön johdon alaisuudessa toimiva itsenäinen yksikkö. Varaston toiminnallisten järjestelyjen vuoksi sitä oli pidettävä täysin tukkuliikkeen varastotoimintaan rinnastettavana toimintana, johon oli sovellettava kaupan alan työehtosopimuksia. Kaupallisessa varastossa oli oma erillinen atk-pohjainen kirjanpitonsa, johon yhtiön tuontitavarat kirjattiin niiden saapuessa varastoon ja samoin kirjattiin tehtaalta tulevat valmiit tuotteet. Sen sijaan tehtaalle menevät raaka-aine- ja pakkausmateriaalit, jotka sijaitsivat tosin kaupallisen varaston yhteydessä, kirjattiin tehtaan omaan atk-pohjaiseen kirjanpitoon eikä kaupallisen varaston kirjanpitoon. Samoin tehtaan omien raaka-aine- ja pakkausmateriaalien toimittamisesta varastosta tehtaan puolelle huolehti tehtaan henkilökunta.

Kaupallisessa varastossa työskentelevät kantajat toimivat siten ainoastaan valmiiden tuotteiden parissa. Nämä valmiit tuotteet olivat joko tuontitavaraa tai tehtaan omaa tuotantoa. Kun varaston toiminta oli itsenäisesti järjestettyä ja toiminnallisesti selvästi erillään tehtaan muusta toiminnasta, oli varastossa työskenteleviin sovellettava kaupan alan työehtosopimuksia.

Kantajat ovat pyytäneet, että kihlakunnanoikeus pyytäisi asiassa työtuomioistuimen lausunnon sovellettavasta työehtosopimuksesta.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Oy Trans-Meri Ab on vielä lausunut, että yhtiön tuotantotoiminta muodosti liikevaihdosta noin puolet. Jos otettiin huomioon oman tuotantotoiminnan arvonlisä tai tulos, oli oman tuotannon merkitys kuitenkin ylivoimainen verrattuna tuontitoimintaan. Tuontitavaroiden osuus lavapaikoista oli inventaarion mukaan vain 37 prosenttia.

Yhtiön oman tuotannon osuus oli merkittävässä kasvussa, eikä mitään tuotannon supistumista viime vuosina ollut tapahtunut. Oy Trans-Meri Ab oli ryhtynyt valmistamaan lisää tuotteita. Myös oman tuotannon liikevaihto oli kasvanut huomattavasti enemmän kuin tuontitoiminnan liikevaihto. Oman tuotannon kapasiteetti oli riittävä ja sitä oli koko ajan vapaana 20 prosentista 60 prosenttiin tuotantolinjoista riippuen.

Paikkaansa ei pitänyt se, että tehtaalla olisi yhtiön kaupan varaston yhteydessä oma raaka-aine- ja pakkausmateriaalivarasto. Tavarat olivat sekaisin varastossa kuitenkin niin, että tehtaan toiminnalle tärkeät raaka-aineet ja pakkausmateriaalit pyrittiin pitämään varastossa lähempänä tuotantoa. Mitään erillistä raaka-aine- ja pakkausmateriaalivarastoa ei ollut olemassa. Poikkeuksen muodostivat palavat nesteet, jotka olivat erillisessä varastossa.

Tehtaan tuotannon varastotoimintaan, jonka osittain hoiti tehdas ja osittain varasto, kuului raaka-aineiden ja pakkausmateriaalin vastaanotto ja varastointi, siirrot tuotantopisteisiin, välivarastointitoiminta, valmiiden tuotteiden siirto varastoon ja niiden varastointi. Tehtaalle saapuvan materiaalin vastaanottotarkastuksen ja hyllyttämisen suoritti varastohenkilökunta eikä tehtaan henkilökunta. Tehdas ei ollut riippumaton varaston toiminnasta, vaan päinvastoin varaston toiminnat olivat tehtaan toiminnan elinehto.

Sillä seikalla ei ollut merkitystä, kuka yhtiön sisäisessä laskennassa maksoi varastointipaikat. Tuontitavaroiden osuus varastosta oli keväällä 1989 tehdyn inventaarion mukaan ollut 1 271 lavaa. Markkinointiosastot myivät kuitenkin samalla tavoin sekä tuontitavaraa että omassa tehtaassa valmistettua tavaraa. Tämän vuoksi ei lavapaikkojen "maksajalla" ollut mitään merkitystä.

Palvelumyynnin osuus neliömetreistä näytti päältä katsoen merkittävältä. Kuitenkin se käytti toisarvoista tilaa toisessa kerroksessa. Lisäksi palvelumyynnin osuuden kasvu oli ollut nopeaa ja koko toiminnan siirtoa muualle, uusiin, ulkopuolisiin tiloihin harkittiin.

Pater noster vei tilaa lattiapinta-alasta 18,4 neliömetriä, joten sillä ei ollut tässä asiassa mitään merkitystä.

Kantajat olivat esittäneet, että valmiit tuotteet, jotka tehtaalta tulivat kauppatavaroiksi, tarkisti varasto ja hyllytti ne. Se, mitä kantajat olivat selittäneet varaston toiminnan osalta tehtaalta tulevan tavaran suhteen, piti paikkansa. Tästä voitiin ainoastaan päätellä, että varasto oli tehtaan toiminnan kannalta elintärkeä. Jos varasto pysähtyisi, tehtaan toiminta tukehtuisi parissa vuorokaudessa tuotantosalissa olevan odotustilan täyttyessä. Tämän vuoksi varasto oli tehtaan toiminnan kannalta erittäin tärkeä ja olennainen osa sitä.

Yhtiöllä ei ollut tietoa siitä, että varastosta myytäisiin tuotteita yksityisille edustajille ja tuote-esittelijöille.

NÄYTTÖ

Oy Trans-Meri Ab on kuulustuttanut kihlakunnanoikeudessa todistajana yhtiön palveluksessa varastopäällikkönä 11 vuotta toiminutta työntekijää. Varastopäällikön työpaikka sijaitsi Espoon Kilon teollisuusalueella samassa rakennuksessa kuin yhtiön tehdas. Tavaran saapuminen tehtaalle tapahtui niin, että raaka-aine-erä otettiin varastolla vastaan ja tarkastettiin alustavasti. Tavaroiden summittainen määrä ja rahtikirjat tarkastettiin. Tämän jälkeen tehtaalta tuli joku työntekijöistä tarkastamaan tavaran yksityiskohtaisen kunnon ja laadun. Tavaraerän saapuminen vietiin kirjanpitoon tehtaan toimesta. Maahan tuodut tavarat kirjattiin varaston omaan kirjanpitoon. Tehtaalta tuleva valmis materiaali kirjattiin varaston kirjanpitoon tehtaan puolella. Varaston puolella tavara tarkastettiin määrällisesti ja laadullisesti sen selvittämiseksi, että se vastasi ilmoitettua. Varaston omassa varastokirjanpidossa olivat tuontitavarat ja tehtaalta tulleet tuotteet. Raaka-aineet ja pakkausmateriaalit olivat erikseen.

Vastaanottopisteessä otettiin vastaan kaikki tavarat, jotka tulivat varastoon. Vastaanottopisteen kautta varastoon tulleet tavarat kulkivat sieltä edelleen tehtaalle tai asiakkaille. Varaston ja tehtaan välillä oli väliseinä. Varastolle tulleet ja tehtaalle toimitetut raaka-aineet palautuivat valmiina tuotteina takaisin varastoon. Jos varaston toiminta pysähtyisi, tehdas pysähtyisi ehkä puolessa tunnissa tai päivässä tämän jälkeen.

Varastosta lähtevät tavarat vietiin tavarataloille, kemikaalikaupoille, siivoustoimistoille, kouluille, sairaaloille ja tukkukaupoille ynnä muille, mutta tavaraa ei toimitettu suoraan yksityisille.

Tehtaalla oli töissä noin 20 henkilöä ja varastossa 25 henkilöä. Varastossa oli useita työpisteitä, kuten trukinkuljettaja, tavaranvastaanotossa työskentelevä työntekijä, varastonhoitaja ja keräilijä. Yksi työntekijä hoiti yhtä työpistettä. Vaihtelua työpisteestä toiseen tapahtui lähinnä erilaisissa sijaisuustapauksissa.

KIHLAKUNNANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Espoon kihlakunnanoikeus on 14.3.1990 julistamallaan välipäätöksellä päättänyt pyytää työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko asiakirjoista ilmenevään kantajien työhön työsopimuslain 17 §:n nojalla yleissitovana noudatettava Ollikaisen ja Hakulisen osalta Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton 31.3.1987 solmimaa varasto- ja kuljetusesimiesten työehtoja ja palkkoja koskevaa työehtosopimusta, Oforin, Kanervan, Bäckströmin, Vickströmin, Tarja Silvonsaaren, Tiina Silvonsaaren, Hintikan, Åkerlundin ja Hyttisen osalta edellä mainittujen liittojen 31.3.1987 solmimaa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta ja Pouramon, Rusasen, Winterin, Valtosen ja Sieväsen osalta edellä mainittujen liittojen 21.5.1987 solmimaa automiehiä koskevaa työehtosopimusta vai Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kemian Työntekijäin Liiton solmimaa kemiallis-teknistä teollisuutta koskevaa työehtosopimusta.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Kaupan Työnantajaliitto KTL:lle, LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitolle, Liikealan ammattiliitolle, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lle, Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:lle ja Kemian Työntekijäin Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Kaupan Työnantajaliitto KTL ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ovat työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossaan todenneet muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asiassa on esitetty sovellettaviksi tulevina työehtosopimuksina kaupan varasto- ja kuljetusesimiesten työehtoja koskevaa työehtosopimusta, kaupan myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, kaupan automiehiä koskevaa työehtosopimusta ja kemiallis-teknistä teollisuutta koskevaa työehtosopimusta.

Asiakirjoista käy ilmi, että Oy Trans-Meri Ab:n toimialana oli päivittäistavaroiden valmistus ja myynti sekä kemiallisten erityisaineiden valmistus ja myynti, agentuuriliike sekä näihin verrattava toiminta. Tuotantotoiminta muodosti liikevaihdosta noin puolet. Liikkeen palveluksessa oli 163 henkilöä ja liikkeen varastossa oli työssä 25 henkilöä. Varasto sijaitsee samassa rakennuksessa kuin yhtiön tehdaslaitos.

Alioikeudessa kuullun todistajan kertomuksen mukaan tavara saapui tehtaalle niin, että raaka-aine-erä otettiin varastolla vastaan ja tarkastettiin alustavasti. Varaston puolella tavara oli tarkastettu määrällisesti ja laadullisesti sen selvittämiseksi, että se vastaisi ilmoitettua. Varaston omassa varastokirjanpidossa olivat sekä tuontitavarat että tehtaalta tulleet. Tehtaalle menevät raaka-aineet ja pakkausmateriaalit olivat erikseen. Varastovastaanottopisteessä on otettu vastaan kaikki tavara, joka tuli varastoon. Tämän vastaanottopisteen kautta olivat tavarat edelleen kulkeneet tehtaalle tai asiakkaalle. Todistajan mukaan tehtaalle menevät ja sieltä tulevat tavarat kulkivat kaikki varaston kautta. Myöskään todistajan kertomuksen mukaan tavaraa ei toimitettu suoraan yksityisille.

Sovellettavasta työehtosopimuksesta

Oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön mukaan työsopimuslain 17 §:n 1 mom:n säännös on laadittu siten, että sen mukaan olisi ensin löydettävä oikea asianomaisen alan työehtosopimus, minkä jälkeen selvitetään työehtosopimuksen soveltamisala kyseiseen työhön.

Käsityksemme mukaan myös lausuntopyynnössä tarkoitetussa tapauksessa on noudatettava edellä mainittua teollisuuslinja- eli toimialaperiaatetta, jolloin huomiota ei kiinnitetä lainkaan siihen, minkä ammatin edellyttämää työtä työntekijä tekee.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liikealan ammattiliitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asiakirjoista ilmenee, että lausuntopyynnössä tarkoitetut työntekijät ovat työskennelleet Oy TransMeri Ab:n varastossa, Ollikainen kuljetusesimiehenä, Hakulinen varastonhoitajana, Ofori, Kanerva, Bäckström, Vickström, Tarja Silvonsaari, Tiina Silvonsaari, Åkerlund ja Hyttinen varastotyöntekijöinä, Valtonen, Winter, Rusanen, Pouramo ja Sievänen osin autonkuljettajina ja osin autonapumiehinä.

Asiakirjoista käy ilmi, että yrityksen toimialana on päivittäistavaroiden valmistus ja myynti sekä kemiallisten erityisaineiden valmistus ja myynti, agentuuriliike sekä näihin verrattava toiminta. Osapuolet ovat kihlakunnanoikeudessa esittäneet ristiriitaisia tietoja siitä, mitä on pidettävä yrityksen päätoimialana. Oy Trans-Meri Ab on esittänyt, että päätoimiala on teollinen toiminta ja että varasto pääosin palvelee juuri teollista valmistustoimintaa. Työntekijät ovat esittäneet, että myös kauppaa käyvänä tukkuliikkeenä toimimista on pidettävä päätoimialana ja että pääosa varastosta toimi kaupallisena varastona, joka liittyy kiinteästi yhtiön laajaan kaupalliseen toimintaan; varasto toimi näin ollen pääosin tukkuliikkeen varastona.

Osapuolet ovat antaneet osin ristiriitaisia tietoja varaston itsenäisyydestä, sen suhteista yhtiön tehtaaseen, kaupallisiin osastoihin ja yhtiön johtoon. Osapuolet ovat myös varsin eri tavoin korostaneet varastoneliöiden ja varastolavojen lukumäärän sekä niiden kustannuksista vastaamisen merkitystä arvioitaessa varaston kytkeytymistä toisaalta tehtaaseen ja toisaalta siitä riippumattomaan kaupalliseen toimintaan. Osapuolet ovat kuitenkin olleet yksimielisiä siitä, että varasto ei organisatorisesti ole alisteinen tehtaalle, vaikka onkin siihen kiinteästi yhteydessä.

Varasto palvelee kiinteästi kumpaakin toimialaa. Varastossa on neljäntyyppisiä tavaroita, joista osa (raaka-aineet, pakkaustarvikkeet) liittyy välittömästi tehtaan toimintaan, osa (omat valmisteet) sekä teolliseen toimintaan että kauppaan ja osa (muualta hankitut kauppatavarat) ei millään tavoin liity teolliseen toimintaan. Varastossa työskentelevät työntekijät osallistuvat ainakin jossakin määrin kaikkien tuoteryhmien käsittelyyn.

Varastossa olevien eri tuoteryhmien erillisyydestä on esitetty ristiriitaisia tietoja. Asiakirjoista ja työpaikalta saamiemme tietojen mukaan eri tavararyhmät ovat kuitenkin erillään kirjanpidollisesti ja jossakin määrin myös fyysisesti; sillä seikalla, miten ne fyysisesti sijaitsevat varastossa ei ole käsityksemme mukaan kuitenkaan asian kannalta olennaista merkitystä.

Automiehet kuljettivat asiakirjoista ja työpaikalta saamiemme tietojen mukaan lähinnä kaupallisen puolen tavaroita, ja raaka-ainekuljetuksista huolehtivat ulkopuoliset kuljetusliikkeet. Yhtiön kuljetusosasto on myyty toukokuussa 1990.

Yhtiön varastotyöntekijöiden ja automiesten työ on käsityksemme mukaan ollut samanlaista kuin työ tukkukauppojen varastoissa ja kuljetusosastoilla. Yhtiön varaston työntekijät ovat ja myös kuljetusosaston työntekijät olivat järjestäytyneet Liikealan ammattiliittoon.

Asiakirjoista käy ilmi, että yhtiön kaikkiaan runsaasta 175 työntekijästä on tehtaassa työskennellyt 20 henkeä ja varastossa 25 henkeä. Loput työskentelevät lähinnä myynti- ja markkinointitehtävissä.

Kemiallis-teknistä teollisuutta koskeva työehtosopimus koskee sopimuksen 1 §:n mukaan kaikkia kemiallis-teknistä teollisuutta harjoittavien yritysten työntekijöitä. Sopimuksessa ei ole erikseen varasto- ja kuljetustyötä koskevia määräyksiä. Kaupan alan työehtosopimukset koskevat tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittavia yrityksiä. Varastotyöntekijöitä, automiehiä sekä varasto- ja kuljetusesimiehiä varten on voimassa lausuntopyynnössä mainitut erilliset työehtosopimukset.

Asiakirjoista syntyvän kokonaisvaikutelman mukaan yrityksellä voidaan nähdä olevan kaksi keskeistä toimialaa: teollinen toiminta sekä toimiminen tukkuliikkeenä. Riippumatta siitä, onko näitä kahta toimialaa pidettävä rinnasteisina päätoimialoina, yhtiön toiminta tukkuliikkeenä on merkittävää ja huomattavalta osalta teollisesta toiminnasta irrallista. Yhtiötä ei käsityksemme mukaan näin ollen voida kaikilta osin pitää sellaisena kemian teollisuuden yrityksenä, jonka kaikkiin työntekijöihin olisi kaavamaisen teollisuuslinjaperiaatteen pohjalta sovellettava kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimusta. Käsityksemme mukaan, mikäli edellä esitetyt tosiasiatiedot pitävät paikkansa, lausuntopyynnössä tarkoitettujen työntekijöiden työsuhteessa tulisi noudattaa lausuntopyynnössä mainittuja kaupan alan työehtosopimuksia.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työntekijöihin sovellettavaa työehtosopimusta harkittaessa on edellä sanotun perusteella siten käsityksemme mukaan, noudatettiinpa sitten teollisuuslinjaperiaatetta taikka ammattialaperiaatetta, Oy Trans-Meri Ab:n työntekijöiden osalta asianomaisen alan valtakunnallisena työehtosopimuksena pidettävä joko kemiallista teollisuutta säänteleviä valtakunnallisia työehtosopimuksia tai kaupan alaa säänteleviä valtakunnallisia työehtosopimuksia sen mukaan, kumpaanko Oy Trans-Meri Ab:n toimialaan liittyvästä toiminnasta on pääasiassa kysymys. Tämän pääsäännön lisäksi on luonnollisesti otettava huomioon kussakin työehtosopimuksessa olevat soveltamisalaa koskevat määräykset.

Kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimus

Mainittu työehtosopimus solmitaan Kemianteollisuuden Työnantajaliiton, Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kemian Työntekijäin Liiton välillä.

Työsuojeluhallituksen työehtosopimusluettelon (TSH, Selvityksiä 12/89, Tampere, s. 55) mukaan tätä valtakunnallista ja yleistä työehtosopimusta sovelletaan kemiallis-teknistä teollisuutta harjoittaviin yrityksiin ja niiden kaikkiin työntekijöihin.

Kaupan automiehiä koskeva työehtosopimus

Mainittu työehtosopimus solmitaan Kaupan Työnantajaliiton, LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välillä.

Työsuojeluhallituksen edellä tarkoitetun luettelon (s. 106) mukaan tätä valtakunnallista ja yleistä työehtosopimusta sovelletaan elinkeinonimistötunnusten 61 ja 62 (vähittäis- ja tukkukauppa) alueella kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain piirissä työskenteleviin työntekijöihin, myös autonapumiehiin.

Muiden kaupanalaa sääntelevien, tämän tapauksen yhteydessä merkityksellisten työehtosopimusten soveltamisala on määritelty edellä mainitussa luettelossa vastaavalla tavalla.

Arviointia kantajien työsuhteisiin sovellettavista työehtosopimuksista edellä esitetyn perusteella

Yleistä

Kantajien puolesta on työtuomioistuimen laatiman kertoelman mukaan tuotu esille ensinnäkin se, että Oy Trans-Meri Ab harjoittaa toisaalta kemian teollisuutta, toisaalta kauppaa. Toiseksi kantajien puolesta on heidän tehtäväkuvaansa selvittämällä pyritty määrittelemään se, kumman Oy Trans-Meri Ab:n toimialan piirissä he ovat työskennelleet. Yhteistä kaikille kantajille esitetyn selvityksen perusteella näyttäisi olevan kuitenkin se, että he eivät ole millään tavoin osallistuneet teolliseen valmistusprosessiin. Seuraavassa arviointia kunkin työntekijäryhmän osalta erikseen.

Esimiehet Ollikainen ja Hakulinen

Ollikainen on kanteensa mukaan toiminut kuljetusesimiehenä.

Oy Trans-Meri Ab ei ole kertoelman mukaan tätä kiistänyt. Kantajien mukaan varaston automiehet eivät kuljettaneet tehtaan varastoon tehtaan tarvitsemia ja käyttämiä raaka-aineita ja pakkausmateriaalia vaan ne tulivat tehtaan varastoon ulkopuolisten kuljetusliikkeiden autoilla. Varaston automiesten pääasiallisena tehtävänä oli kuljettaa varaston tuotteita tukkuliikkeille, tavarataloille, laitoksille, halpahalleille ja muille jälleenmyyjille. Oy Trans-Meri Ab ei kertoelman mukaan ole kiistänyt tätä. Edellä esitetyn perusteella näyttäisi selvältä, että Ollikainen on suorittanut työtä Oy Trans-Meri Ab:n kauppatoimintaa harjoittavalla toimintalohkolla ja siten häneen tulisi soveltaa kaupan alan esimiehiä koskevaa työehtosopimusta.

Hakulisen toimenkuvauksen mukaan, jota Oy TransMeri Ab ei kertoelman mukaan ole kiistänyt, näyttäisi myös hänen työtehtävänsä liittyvän Oy TransMeri Ab:n harjoittamaan kauppaliikkeeseen ja siten myös häneen tulisi soveltaa kaupan alan esimiehiä koskevaa työehtosopimusta.

Varastotyöntekijät Ofori ym.

Työtuomioistuimen laatiman kertoelman mukaan Oy Trans-Meri Ab:n liikevaihdosta puolet muodostuu teollisesta tuotantotoiminnasta, puolet yhtiön muiden toimialojen toiminnasta. Kertoelman ja siinä esitetyn selvityksen mukaan näyttäisi kuitenkin olevan riidatonta, että ainakin osan tehtaan tarvitseman materiaalin varastoinnista suorittaa välittömästi teollisen valmistuksen kanssa tekemisissä olevat työntekijät, joten varastotyöntekijöiden pääasiallinen toiminta näyttäisi tapahtuvan Oy Trans-Meri Ab:n kauppatoiminnan puolella ja siten heihin tulisi soveltaa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Automiehet Pouramo, Rusanen, Winter, Valtonen ja Sievänen

Kuten jo edellä Ollikaisen osalta on todettu, automiesten pääasiallisena tehtävänä oli kuljettaa varaston tuotteita tukkuliikkeille, tavarataloille, laitoksille, halpahalleille ja muille jälleenmyyjille. He eivät kuljettaneet tehtaan tarvitsemia ja käyttämiä raaka-aineita ja pakkausmateriaalia, vaan nämä toimitettiin tehtaalle ulkopuolisten kuljetusliikkeiden toimesta. Oy Trans-Meri Ab:n kuljetuskalusto ja autonkuljettajat sekä apumies ovat olleet puhtaasti yhtiön kauppatoimintaa harjoittavan toimintalohkon työtä tekeviä työntekijöitä ilman mitään yhteyttä yhtiön harjoittamaan teolliseen toimintaan, joten heihin on sovellettava kaupan automiehiä koskevaa työehtosopimusta.

Yhteenveto

Lausuntonaan Auto- ja Kuljetusalan Tyontekijäliitto AKT r.y. esittää, että Oy Trans-Meri Ab:ta on esitetyn selvityksen mukaan pidettävä toisaalta teollista toimintaa harjoittavana yrityksenä, toisaalta tukkukauppaa harjoittavana kauppaliikkeenä. Yhtiön palveluksessa oleviin tämän asian kantajiin näyttäisi esitetyn selvityksen mukaan kaikkiin soveltuvan kaupan alaa sääntelevät valtakunnalliset työehtosopimukset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL ja Kemian Työntekijäin Liitto ovat työtuomioistuimelle antamassaan yhteisessä lausunnossaan todenneet muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vuonna 1928 perustettu Oy Trans-Meri Ab valmistaa, markkinoi ja välittää kotitalous- ja hygieniatuotteita, kosmetiikkaa ja parfyymeja, puhdistusaineita sekä rakennusteollisuuden käyttämiä kemiallisia tuotteita. Menestyvän yhtiön palveluksessa on 170 henkeä, joista peräti 90 myynti- ja markkinointitehtävissä.

Tämän alan yrityksille on ominaista voimakas painostus markkinointiin. Asiakkaina ovat vähittäiskaupat, tavaratalot ja tukkuliikkeet, joille yhtiön on menestyäkseen pystyttävä tarjoamaan laaja ja kattava tuotevalikoima. Siksi Trans-Merin tapaisille yrityksille on myös ominaista se, että omaa tuotantoa täydentää muiden yhtiöiden valmistamien tuotteiden välittäminen ja markkinointi. Samanlainen rakenne on muissa teknokemian yrityksissä, jotka ovat kaikki järjestäytyneet Kemianteollisuuden Työnantajaliittoon. 28 jäsenyrityksen palveluksessa on 3300 työntekijää.

Trans-Merin oman tuotannon osuus liikevaihdosta on yli puolet. Espoon Kilossa sijaitsevalla tehtaalla 20 työntekijää valmistaa mm. puhdistusaineita, voiteita, kosmetiikkaa ja pintakäsittelyaineita. On riidatonta, että tuotannossa toimiviin työntekijöihin tulee soveltaa yleissitovana kemiallisteknistä teollisuutta koskevaa työehtosopimusta.

Varasto sijaitsee samassa tehdasrakennuksessa välittömässä yhteydessä tuotantopuoleen. Siellä työskentelee enää 13 henkeä sen jälkeen, kun kuljetuspalvelut myytiin ulkopuoliselle yrittäjälle. Varastossa säilytetään raaka-aineita, pakkausmateriaaleja, itse valmistettuja tuotteita sekä välitettäviä tuontitavaroita. Tuotteita ei ole eroteltu toisistaan, vaan ne ovat sekaisin eri hyllyriveissä. Kun mitään erottelua esim. väliseinin ei ole tehty, eri tuoteryhmien silmämääräinen arviointi on mahdotonta. Kuitenkin 31.3.1989 suoritetun inventaarion mukaan omaan valmistukseen liittyviä tuotteita oli vajaat 2.200 lavaa sekä valitettavaa kauppatavaraa selvästi vähemman eli vajaat 1.300 lavaa. Koko tuotantolaitoksen jokapäiväinen toiminta pyörii valmistuksen ja valmistukseen liittyvien varastoalojen ympärillä.

Teollisuuslinjaperiaate on yleisesti hyväksytty oikeuskäytännössä. Tämän periaatteen mukaisesti teollisuuslaitoksen varastoa on yleensä pidettävä teollisuuslaitoksen osana. Tästä voidaan poiketa vain, jos varaston toiminta sen johdon tai muun järjestelyn vuoksi on niin itsenäistä, että varastoa on pidettävä erityisenä kauppaliikkeeseen verrattavana yrityksenä. Tämä voi myös tulla kysymykseen, jos varasto olisi yrityksen kokoon ja toiminnan laatuun nähden sellainen, että sitä voitaisiin pitää erillisenä osana muusta liikkeestä.

Trans-Merin kaltaisen yrityksen luonteeseen kuuluu tyypillisesti tuotevalikoiman täydennyksenä valmiiden tuotteiden välittäminen ja markkinointi. Näiden osuus liikevaihdosta on alle puolet ja osuus varaston lavoista vain reilu 1/3. Johdosta vastanneen varastopäällikön tehtäväkuvassa ei ole tehty eroa valmistettujen ja välitettyjen tuotteiden välillä. Varasto on elimellinen osa tehdasta eikä tuotantopuoli tulisi ilman sitä toimeen.

Näillä perusteilla katsomme, että kanteessa tarkoitettuihin varaston työntekijöihin on sovellettava yleissitovana kemiallis-teknistä teollisuutta koskevaa työehtosopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan Työnantajaliitto KTL ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ovat lisäksi todenneet, että kaupan alan työehtosopimusten soveltamisalamääräysten mukaan näitä sopimuksia sovellettiin vain kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain piiriin kuuluviin työntekijöihin. Oy Trans-Meri Ab:ssä sovellettiin työaikalakia. Kaupan alan työehtosopimukset eivät voineet tulla sovellettaviksi yrityksessä, jossa noudatettiin työaikalakia.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Lausuntopyynnössä tarkoitettua Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän, jonka työehtosopimukseen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet sittemmin ovat siirtyneet Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:lle, ja Kemian Työntekijäin Liiton välillä solmitun kemiallis-teknistä teollisuutta koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan työehtosopimusta sovelletaan sopimukseen osalliseen työnantajaliittoon kuuluviin kemiallis-teknistä teollisuutta harjoittaviin yrityksiin ja niiden kaikkiin työntekijöihin.

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton välilla solmitun varasto- ja kuljetusesimiehiä koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliitto KTL:n jäsenliikkeiden palveluksessa olevien varasto- ja kuljetusesimiesten palkkaehdot. Heidän työehtojensa osalta on sovittu noudatettavaksi liittojen välillä allekirjoitettua myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevaa sopimusta.

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton välillä solmitun myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevan sopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliitto KTL:n tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa myymälöissä tai varastoissa työskentelevien työntekijöiden työehdot. Samojen liittojen välillä erikseen solmitun myyjien ja varastotyöntekijöiden palkkaehtoja koskevan sopimuksen soveltamisala on määritelty työehtoja koskevasta työehtosopimuksesta poiketen siten, että siinä luetellaan sopimuksen piiriin kuuluvissa kaupan alan ammateissa työskentelevät työntekijät.

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä tehdyn kaupan automiehiä koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimuksessa määrätään siinä mainittujen työnantajaliittojen jäsenten palveluksessa kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain soveltamispiirissä työskentelevien automiesten työ- ja palkkaehdot. Vastaavansisältöinen kaupan automiehiä koskeva työehtosopimus on solmittu Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton välillä.

Epäselvyyttä asiassa ei ole siitä, että kaikki edellä mainitut työehtosopimukset ovat yleisiksi katsottavia ja valtakunnallisia. Oy Trans-Meri Ab harjoittaa kemiallis-teknisen teollisuuden alaan kuuluvaa erilaisten puhdistusaineiden ja hygieniatuotteiden valmistusta. Lisäksi yhtiö harjoittaa hygienia- ja kauneudenhoitoalan tuotteiden tuontitoimintaa ja edelleen välitystä. Yhtiön oman tuotannon osuus liikevaihdosta on noin puolet.

Kihlakunnanoikeudessa kantajina olevat Oy Trans-Meri Ab:n varasto- ja kuljetustyöntekijät ovat katsoneet, että varastoa ja siihen liittyviä kuljetustoimintoja on toiminnallisten järjestelyiden vuoksi pidettävä täysin tukkuliikkeen varastotoimintaan verrattavana, tuotantolaitoksesta erillisenä ja itsenäisenä toimintona, minkä vuoksi heidän työsuhteisiinsa tulisi soveltaa lausuntopyynnössä tarkoitettuja kaupan alan työehtosopimuksia.

Yhtiön varasto- ja kuljetustyöntekijöihin on sovellettu työaikalakia kuten myös yhtiön tuotannollisessa toiminnassa työskenteleviin työntekijöihin.

Uudenmaan työsuojelupiiri on Liikealan ammattiliiton lausuntopyynnön johdosta tehnyt työsuojelutarkastuksen Oy Trans-Meri Ab:ssä selvittääkseen yhtiön varastotoimintojen osalta sen, toimiiko varasto yhtiön tekno-kemiallisesta tuotannosta siinä määrin erillään, että sen varasto- ja kuljetustyöntekijöihin olisi sovellettava kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain eikä työaikalain säännöksiä. Suoritetun työsuojelutarkastuksen perusteella työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on 28.4.1989 päivätyssä lausunnossaan todennut käsityksenään, että yhtiön tehtaan varasto oli siinä määrin kiinteä osa yhtiön tuotantolaitoksen toimintaa, että sen varasto- ja kuljetustyöntekijöihin oli sovellettava työaikalain säännöksiä.

Edellä mainittujen myyjien ja varastotyöntekijöiden sekä varasto- ja kuljetusesimiesten työehtoja koskevien työehtosopimusten soveltaminen on rajoitettu koskemaan työntekijöitä, joihin sovelletaan kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalakia. Samanlaista rajoitusta ei ole vastaavien työntekijöiden palkkoja koskevissa työehtosopimuksissa. Sen sijaan kaupan automiehiä koskevan työehtosopimuksen mukaan sopimuksen työ- ja palkkaehtoja sovelletaan Kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain piirissä työskenteleviin automiehiin. Näin ollen mainitun työehtosopimuksen sanamuodon mukaan sopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle jäävät työntekijät, joihin sovelletaan työaikalakia.

Ry Trans-Meri Ab:n tuotannollinen toiminta on riidattomasti kemiallis-teknistä teollisuutta. Sen mukaisesti on yhtiön tuotannollisessa toiminnassa työskenteleviin työntekijöihin sovellettava kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimusta, kuten on tapahtunut.

Asian ratkaisemiseen saattaa myös vaikuttaa se, mitä työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitetaan asianomaisen alan työehtosopimuksella, joka on työsopimuslain tulkintakysymys. Siihen työtuomioistuin ei voi ottaa työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaan kantaa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Virtanen, Nouro, Leivo ja Sulkunen.

Lausunto oli yksimielinen.