Labour Court rules collective agreement applicability depends on primary job duties, not union membership or correspondence tasks.

Kysymys siitä, oliko osin toimituksellisissa tehtävissä ja osin ilmoitusten hankkijana toimineen henkilön työsuhteeseen sovellettava toimittajia koskevan työehtosopimuksen määräyksiä.

Sovellettava työehtosopimus määräytyi henkilön pääasiallisesti tekemien tehtävien perusteella.

Kuultavat Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Sanomalehtimiesten Liitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton välillä 18.5.1977 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §.

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton Kustantajaryhmän jäsenyritysten palveluksessa olevat toimitukselliset toimihenkilöt:

1. sanomalehtien ja paikallislehtien toimittajat, 2. aikakauslehtien toimittajat, taiteilijat ja kuvaajat, 3. lehtikuvaajat, joilla tarkoitetaan lehtiyrityksen palveluksessa toimituksellisissa tehtävissä työskenteleviä päätoimisia valokuvaajia, joiden päätehtävänä on valokuvata sanomalehteä varten, 4. kielenkääntäjät, 5. muu toimituksellinen henkilökunta, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka työskentelevät jäljempänä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä, taikka tehtävissä, jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa: a) toimituksellinen arkistohenkilökunta, uutisten vastaanottajat ja lähettäjät sanomalehdissä ja tietotoimistoissa, toimitukselliset oikolukijat, toimituksen sihteerit, b) toimituksellisissa reproduktiotehtävissä olevat toimihenkilöt, kuten lehtien kuvaostojen laborantit, kopistit, telefotolaitteen ja toimituksellisten laattakoneiden käyttäjät, jotka valmistavat kuvia tai kuvamateriaalia toimituksen käyttöön.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

22 §.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos aluetoimituksessa vakinaisesti työskentelee vain yksi tämän työehtosopimuksen alainen toimittaja, hänet katsotaan palkkaryhmään B kuuluvaksi. Kun aluetoimituksessa työskentelee useampia kuin yksi tämän työehtosopimuksen alainen toimittaja, niin yksi heistä on nimettävä toimituksen esimieheksi ja katsotaan palkkaryhmään B kuuluvaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Nämä määräykset ovat asianosaisten välillä myöhemmin solmituissa sopimuksissa pysyneet saman sisältöisinä.

KANNE KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Kanteen perustelut

Aluetoimittaja Risto Olavi Laakso on Seinäjoen kihlakunnanoikeudessa Ilkka Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa siltä osin kuin asia on lausuntopyynnön kohteena lausunut, että hän oli ollut Ilkka Oy:n palveluksessa aluetoimittajana 16.2.1975 lähtien kunnes hänen työsopimuksensa ilman laillisia edellytyksiä purettiin 13.10.1988. Yhtiö oli 16.2.1975 alkaen työsuhteen päättymiseen 13.10.1988 saakka jättänyt noudattamatta Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton välisen työehtosopimuksen määräyksiä, joiden mukaan Laaksolle olisi kuulunut 10 299 markan kuukausipalkka hänelle maksetun 6 936 markan kuukausipalkan sijasta. Laaksolle oli siten 10 vuoden ajalta 13.10.1988 saakka maksettu 3 363 markkaa kuukaudessa eli yhteensä 229 147 markkaa liian vähän.

Liian vähän maksetusta kuukausipalkasta johtuen yhtiö oli myös jättänyt Laaksolle suorittamatta työehtosopimuksen mukaisen palkan mukaan määräytyvästä lomakorvauksesta 3 094 markkaa.

Laakso toimi Kauhajoen, Teuvan, Karijoen, Jurvan, Kristiinan kaupungin, Kaskisten, Karvian, Kurikan, Isojoen ja Honkajoen alueella Ilkka-lehden aluetoimittajana. Urheilu- ja tapahtumauutisointien lisäksi Laakso oli selostanut Kauhajoen ja ympäristömaakunnan erilaisia kulttuuri-, elinkeinoelämän- ym. tapahtumia sekä kirjoittanut artikkeleita erilaisista harrastuksista, kylätoimikunnista sekä monista muistakin lukijoita kiinnostavista asioista. Työnantajan 20.4.1982 antaman työtodistuksen mukaan Laakso oli toiminut Ilkka Oy:n palveluksessa 1.8.1973 15.2.1975 kirjeenvaihtajana ja 16.2.1975 lähtien ilmoitushankkijana ja aluetoimittajana. Laakso oli työnantajaltaan saanut käyntikortin, johon hänen ammatikseen oli painettu toimittaja.

Laakso ei ollut Suomen Sanomalehtimiesten Liiton jäsen. Hän oli hakenut liiton jäsenyyttä, mutta hakemusta ei Ilkka Oy:n vastustuksen vuoksi ollut hyväksytty.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Laakso on vaatinut, että Ilkka Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton työehtosopimuksen mukaan laskettavan palkan ja hänelle maksetun palkan välisen erotuksen 229 147 markkaa, lomakorvauserotuksen 3 094 markkaa, vahingonkorvauksena työsopimuksen laittomasta irtisanomisesta 205 980 markkaa sekä odotusajan palkkana kuuden päivän palkkaa vastaavat 2 808 markkaa, kaikki erät 16 prosentin korkoineen.

VASTINE

Vastineen perustelut

Ilkka Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Laakso oli ollut yhtiön palveluksessa 1.8.1973 lähtien tehden viikossa kolme päivää markkinointiin liittyvää työtä ja kaksi päivää toimituksellista työtä. Toimituksellista työtä Laaksolle oli sovittu sen vuoksi, että kolme päivää markkinointityötä ei olisi tuonut hänelle riittävästi ansioita. Laakson tehtävänä kolmen päivän aikana oli ollut hankkia ilmoituksia Ilkka-lehteen ja tämän lisäksi kahtena muuna päivänä hankkia tietoja poliisi- ja urheiluasioista. Laakso ei ollut Ilkka Oy:ssä työskennellyt aluetoimittajana työtodistuksen sanamuodosta huolimatta. Laakso on toiminut markkinointijohdon alaisuudessa eikä toimituksellisen johdon, jonka alaisuuteen puolestaan aluetoimittajat kuuluivat. Laakson tehtäviin oli kuulunut lisäksi niinä aikoina, jolloin Kauhajoella ei ollut toimittajaa, toimia myös kirjeenvaihtajana. Kirjeenvaihtajan tehtävänä on toimia uutispäällikön ohjeiden mukaan.

Ilmoituksenhankkijat kuuluvat Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton/Graafiset Toimihenkilöt r.y:n välillä tehdyn työehtosopimuksen piiriin. Laakson palkka oli noudattanut tämän työehtosopimuksen palkkakehitystä. Laakso ei ollut päässyt Suomen Sanomalehtimiesten Liiton jäseneksi, johon aluetoimittajat kuuluivat. Aluetoimittajien tehtävät on määritetty Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton välisessä työehtosopimuksessa. Aluetoimittaja on säännöllisesti yhteydessä uutispäällikköön. Hän myös tekee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti juttuja lehteen. Aluetoimittajalle ei kuulu eikä saa kuulua miltään osin ilmoitusten hankinta.

Laakson toimituksellinen työ ei sekään täyttänyt toimittajan työltä vaadittua luonnetta eikä tasoa. Teoksia, johon hänellä olisi saattanut ajatella syntyneen tekijänoikeuden, ei ollut muita kuin enintään koripallopakinat. Laakson toimituksellinen työ oli ollut pääasiassa uutisten välittämistä ja vinkkien kertomista. Nämäkin olivat olleet vielä tarkistettavaa tietoa ja saatettava toimituksessa julkaistavaan kuntoon. Laakson tekstit olivat olleet useimmiten tekstimainontaa.

Laaksolle vuonna 1982 annettu työtodistus, jossa mainitaan, että Laakso on toiminut muun muassa aluetoimittajana oli erehdys. Työtodistus oli annettu Laakson pyynnöstä ilmeisesti työnhakua varten. Ilmeisesti toimenkuva oli Laakson itsensä ilmoittama.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Ilkka Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkoineen.

NÄYTTÖ

Asiassa on Ilkka Oy:n puolelta kuultu kihlakunnanoikeudessa kuutta eri todistajaa, jotka ovat kertoneet seuraavaa:

Laakson esimiehenä toiminut markkinointijohtaja on kertonut, että maininta Laakson työtodistuksessa siitä, että Laakso oli toiminut aluetoimittajana ei pitänyt paikkaansa. Laakson työajasta kolme päivää viikossa oli mennyt ilmoitushankkijana ja lopun aikaa Laakso oli toiminut kirjeenvaihtajana.

Paikallinen ylikonstaapeli on todistajana kertonut, että Laakso oli päivittäin soittanut poliisiasemalle ja tiedustellut uutisia.

Ilkka Oy:n palveluksessa palkanlaskijana toiminut työntekijä on kertonut muun muassa, että Laakson palkkakortin mukaan hänen toimipaikkansa oli ollut markkinointi.

Laakson puolelta on kihlakunnanoikeudessa kuultu kolmea todistajaa, jotka ovat kertoneet seuraavaa:

Erään toisen yhtiön palveluksessa toiminut, Laakson vuodesta 1975 alkaen tuntenut toimittaja, on kertonut, että Laakso oli tehnyt toimittajan tehtäviä ja tämän lisäksi ilmoitushankintatyötä. Todistaja ja Laakso olivat vuorotellen toisensa autoissa matkustaen menneet eri tilaisuuksiin. Myöhempinä vuosina lehtiyhtiö oli lisännyt Laakson markkinointitöitä. Loppuvaiheessa oli puolet Laakson töistä ollut toimittajan työtä ja toinen puoli työmäärästä ilmoitusten hankintaa. Tuossa vaiheessa Kauhajoella oli ollut toinenkin henkilö tekemässä toimittajan työtä Ilkka-lehdelle.

Erään toisen lehden toimittaja, joka oli tuntenut Laakson vuodesta 1971, on kertonut, että Laakso on toiminut nimenomaan toimittajan tehtävissä ja kirjoittanut laajalti juttuja. Laakso oli lisäksi toiminut myöskin ilmoitushankkijana. Hän oli tehnyt juttuja monipuolisesti elämän eri alueilta, mutta jutut olivat painottuneet urheiluun. Myöhemmin Ilkka Oy:n palvelukseen oli tullut Kauhajoen alueelle toinen toimittaja aluetoimittajaksi, jolloin Laakson työt joltain osin olivat vähentyneet. Laakson työ oli ollut sen kaltaista, ettei sitä voitu pitää kirjeenvaihtajan työnä.

KIHLAKUNNANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Seinäjoen kihlakunnanoikeus on 6.6.1990 julistamallaan välipäätöksellä päättänyt pyytää työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko Laakso ollut oikeutettu palkkaukseen Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton välisen työehtosopimuksen perusteella toimituksellisen henkilöstön palkkausryhmän B mukaisesti.

KUULTAVIEN LIITTOJEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitolle ja Suomen Sanomalehtimiesten Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi. Liitot ovat yhteisessä lausunnossaan esittäneet seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Aluetoimittaja-käsite

Liittojen solmimassa työehtosopimuksessa määritellään palkkaryhmään B oikeutetuiksi yhden miehen aluetoimituksessa työskentelevä toimittaja tai aluetoimituksen esimies. Varsinaisen toimituksen ulkopuolella työskentelevät toimittajat eivät siten kaikki ole suinkaan aluetoimittajia vaan alalle on luonteenomaista, että lehtiyrityksillä on kirjeenvaihtajia muillakin paikkakunnilla. Näillä kirjeenvaihtajilla on usein muu päätoimi. Tällaiset kirjeenvaihtajat eivät kuulu tes:n soveltamispiiriin.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa tuntuu todistusaineisto viittaavan siihen, että Risto Olavi Laakso on toiminut Ilkka Oy:n kirjeenvaihtajana eikä suinkaan aluetoimittajana, vaikka työtodistukseen ja käyntikortteihin näin onkin virheellisesti kirjattu. Ratkaisevaa on todellinen työtehtävä eikä siitä käytetty nimitys.

Ilmoitushankinnan ja toimitustyön kytkeminen toisiinsa on lisäksi vastoin alan yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Työehtosopimuksen 7 §:ssä on ehdoton tekstimainonnan kielto.

Toimiminen usean työehtosopimuksen määrittelemissä tehtävissä

Mikäli toimihenkilö tekee useamman työehtosopimuksen alaan kuuluvia tehtäviä, noudatetaan häneen sitä sopimusta, jonka määrittelemiä tehtäviä valtaosa eli yli puolet hänen töistään. Risto Olavi Laakson tapauksessa aineisto viittaa siihen, että hänen työstään vähintään 3/5 olisi Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton/Graafiset toimihenkilöt sekä Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton solmimien konttoritoimihenkilöitä koskevien työehtosopimusten tarkoittamaa työtä. Näin ollen häneen tulee soveltaa kyseisten lähes yhteneväisten sopimusten määräyksiä.

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto on selvittänyt Laakson jäsenhakemusta, joka aikanaan hylättiin. Syynä hylkäämiseen oli se, ettei Laakson katsottu toimineen ammattimaisena journalistina eikä hänen katsottu saavan pääasiallista toimeentuloaan journalistisesta työstä. Laakson esittämä väite, että jäsenhakemus olisi hylätty Ilkka Oy:n vastustuksen vuoksi ei pidä paikkansa, sillä työnantajan kantaa ei järjestäytymisasioissa kysytä.

Yhteenveto

Edellä olevaan viitaten Suomen Sanomalehtimiesten Liitto ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto toteavat, ettei saadun selvityksen perusteella Risto Olavi Laaksoon hänen työtehtäviensä perusteella ole tullut soveltaa niiden välistä työehtosopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Graafisen teollisuuden piirissä solmittujen työehtosopimusten soveltamisala määräytyy ammattiryhmien mukaan muun muassa siten, että toimituksellista työtä tekeviin työntekijöihin sovelletaan Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton välistä työehtosopimusta ja konttori- ja toimistotehtävissä työskenteleviin mainitun työnantajaliiton ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton/Graafiset Toimihenkilöt r.y:n tai Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välistä työehtosopimusta. Graafisella alalla työskenteleviin työntekijöihin sovelletaan kyseisen työnantajaliiton ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton välistä työehtosopimusta. Lausuntopyynnön kohteena olevassa asiassa on kysymys muun muassa siitä, miten sovellettava työehtosopimus määräytyy silloin kun kyseinen työntekijä tai toimihenkilö tekee useamman työehtosopimuksen piiriin kuuluvia tehtäviä.

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto ja Suomen Sanomalehtimiesten Liitto ovat työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa katsoneet, että ratkaistaessa sitä, onko työsuhteeseen sovellettava kyseisten liittojen välillä solmittua työehtosopimusta olennaista on se, onko henkilö tehnyt pääasiallisesti toimittajan työtä vai konttoritoimihenkilöitä koskevien työehtosopimusten tarkoittamaa työtä. Työtuomioistuimen mielestä asiaa on tältä osin arvioitava liittojen esittämän periaatteen mukaisesti.

Se seikka kuinka paljon Laakso on tehnyt työssään journalistista työtä jää viime kädessä ratkaistavaksi kihlakunnanoikeudelle esitetyn ja mahdollisesti vielä esitettävän näytön perusteella. Työntekijän järjestäytymisellä sinänsä ei ole merkitystä sovellettavan työehtosopimuksen määräytymiseen.

Kirjeenvaihtajaan - sellaisena kuin tämä tehtävä on määritelty tämän jutun käsittelyn yhteydessä - ei voitane soveltaa toimittajia koskevaa työehtosopimusta. Jos kihlakunnanoikeus päätyy näytön arvioinnissa siihen, että Laakson tehtävät ovat olleet pääasiassa journalistisia ja häneen sen vuoksi on sovellettava kanteessa tarkoitettua työehtosopimusta, hänet on työtuomioistuimen mielestä lähinnä rinnastettava aluetoimituksessa vakinaisesti työskentelevään toimittajaan, jonka palkkaryhmä määräytyy työehtosopimuksen kyseisten määräysten perusteella.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Rautiainen, Kolula ja Hölttä.

Lausunto oli yksimielinen.