Union union fined for strike participation; union not fined for lack of strike knowledge.

Työntekijät olivat vastustaneet työnantajan suunnittelemia henkilöstövähennyksiä ja ryhtyneet lakkoon. Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Luottamusmiehet eivät olleet toimillaan osoittaneet jättäytyvänsä työtaistelun ulkopuolelle, joten heidän on katsottu osallistuneen lakkoon. Ammattiosasto on tuomittu maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa.

Työntekijäliitto ei ollut ollut tietoinen työtaistelutoimenpiteestä ja sitä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä on hylätty.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1990 29.2.1992 voimassa olevassa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että A. Ahlström Osakeyhtiön Kauttuan paperitehtaalla oli kaavailtu henkilöstön supistamista tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Asiaa koskeva yhteistoimintamenettely oli aloitettu 26.3.1990. Painostaakseen työnantajaa luopumaan suunnitelluista henkilöstövähennyksistä olivat työntekijät ryhtyneet lakkoon seuraavana päivänä 27.3.1990 kello 16. Työtaisteluun oli osallistunut 290 työntekijää, mukaan lukien kahdeksan osaston luottamusmiestä. Lakko oli kestänyt 38 tuntia päättyen 29.3.1990 kello 6.

Työtaistelusta oli kirjallisesti ilmoitettu Paperiliitolle 27.3.1990. Kirje oli toimitettu Paperiliittoon joko postitse tai lähetin välityksellä, joten työntekijäliitto oli ollut tietoinen työtaistelutoimenpiteestä.

Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut ainakin työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Myös tehtaan teolliset toimihenkilöt ja konttoritoimihenkilöt olivat olleet lakossa, mutta se ei ollut tehnyt työntekijöiden toimeenpanemaa työtaistelua lailliseksi. Lakkoon oli osallistunut 35 teknistä toimihenkilöä ja 34 teollisuustoimihenkilöä.

Mikäli luottamusmiehet olisivat jääneet töihin, olisi heillä voitu teettää tuotannon keskeytymisestä aiheutuneita työtehtäviä, kuten koneitten pesua, alasajoa ja paperirullien siirtämistä varastoon. Riittävästi asiantuntevaa työnjohtoa oli ollut lakon aikana paikalla. Tehtaalla olivat olleet muun muassa tuotantopäälliköt, teknillinen johtaja, käyttöinsinööri sekä vuoromestari, joka oli teknisten toimihenkilöiden yhdysmies. Paikalla olleella työnjohdolla olisi voitu pitää tuotanto käynnissä, kuten aiemmin oli menetelty työnjohtajien ollessa lakossa. Työnjohto olisi voinut johtaa luottamusmiehiä näiden työtehtävissä siten, että työturvallisuus ei olisi vaarantunut.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton ja sen Kauttuan osasto n:o 7:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteeseen vastatessaan lausunut, että A. Ahlström Osakeyhtiön Kauttuan paperitehtaalla oli käyty tulosparannusohjelmaan liittyvät yhteistoimintaneuvottelut marraskuun 1989 ja helmikuun 1990 välisenä aikana. Näiden neuvottelujen yhteydessä työnantaja oli ilmoittanut uuden tulosparannusohjelman tulevasta käyttöönotosta ja siitä, että se merkitsisi 20-30 työntekijän vähentämistä. Arvio oli neuvottelujen eräässä vaiheessa merkitty neuvottelupöytäkirjoihin, mutta se oli myöhemmin poistettu.

Maaliskuun 26. päivänä 1990 pidetyssä yhteistoimintakokouksessa työnantaja oli ilmoittanut työntekijöille, että uuden tulosparannusohjelman mukaan vähennettäisiin yhteensä 71 työntekijää. Työnantaja oli paikallisessa sanomalehdessä myöntänyt, että 26.3.1990 yhteistoimintakokouksessa ilmoitetut työntekijämäärän supistukset olivat suurempia kuin aikaisemmin yhteistoimintamenettelyssä oli ilmoitettu.

Työntekijät olivat ryhtyneet ilmoituksen kuultuaan mielenosoitukseksi katsottavaan työstäkieltäytymiseen 27.3.1990 kello 16 alkaen. Se oli johtunut nimenomaan työntekijämäärän yllättävän suuresta ja työntekijöiden mielestä perusteettomasta vähentämisestä.

Lakkoon olivat osallistuneet myös työnjohto ja teollisuustoimihenkilöt.

Koska työnjohtajat olivat olleet poissa työpaikalta, eivät työntekijätkään olleet voineet palata työpaikalle ennen kuin siellä oli ollut työehtosopimuksen ja työturvallisuuslain edellyttämä työnjohto. Näin ollen eivät myöskään osaston luottamusmiehet olleet voineet tehdä tavanomaisia työtehtäviään työpaikalla. Työnantaja ei ollut missään vaiheessa ilmoittanut työstäkieltäytymisen aikana, ketkä vastaisivat työnjohtamisesta.

Paperiliitolle ei ollut tullut Metsäteollisuuden Työnantajaliitosta kirjettä, jossa olisi ilmoitettu lakon alkamisesta. Kirjeitä koskevista rekistereistä ei ollut löytynyt tietoa kirjeen saapumisesta. Kukaan toimitsijoista ei ollut nähnyt kirjettä. Paperiliitto ei epäillyt sitä, etteikö työnantajaliitosta kirjettä olisi lähetetty, mutta se ei ilmeisesti ollut saapunut Paperiliittoon. Paperiliitosta ei ollut kirjeeseen vastattu, vaikka yleensä työnantajaliiton kirjeisiin vastattiin heti puhelimitse tai kirjeitse. Työnantajaliitosta ei ollut Paperiliittoon myöskään asian johdosta otettu puhelimitse yhteyttä.

Työnjohto oli työtaistelutoimenpiteen alkaessa 27.3.1990 poistunut heti työpaikalta. Luottamusmiehet olivat keskenään keskustelleet tilanteesta ja lähteneet paperityöntekijöiden jälkeen pois työpaikalta. Työtä luottamusmiehet eivät olleet voineet jatkaa, eikä työtä ollut työnantaja tarjonnut.

Ammattiosasto oli tehnyt voitavansa työstäkieltäytymisen lopettamiseksi. Työtuomioistuimen harkintaan jäisi, katsottaisiinko ammattiosaston rikkoneen työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan sille kuuluvia velvollisuuksia.

Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7:n jäsenmääräksi oli ilmoitettu noin 1200. Ammattiosaston jäsenistä noin 350 oli A. Ahlström Osakeyhtiön Kauttuan paperitehtaan työntekijöitä, mutta heidän joukossaan oli myös eläkeläiset.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä Paperiliiton osalta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattaviksi, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto 16 prosentin korkoineen tuomion antamisesta lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A. Ahlström Osakeyhtiön Kauttuan paperitehtaalla on neuvoteltu henkilöstövähennyksistä tehtaan tuloksen parantamiseksi. Asiaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut on käyty marraskuun 1989 ja helmikuun 1990 välisenä aikana. Työnantaja on 26.3.1990 pidetyssä yhteistoimintakokouksessa ilmoittanut työntekijöiden edustajille, että suunnitellut henkilöstövähennykset tulisivat olemaan aiemmin ilmoitettuja huomattavasti suurempia.

Vastalauseena henkilöstövähennyksiin suunnitelluille muutoksille on yhteensä 290 tehtaan paperityöntekijää ryhtynyt lakkoon 27.3.1990 kello 16. Lakkoon ovat osallistuneet myös työnjohtajat ja teollisuustoimihenkilöt. Lakko on päättynyt 29.3.1990 kello 6.

Työntekijöiden poistuttua tehtaalta ovat myös Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7:n asettamat luottamusmiehet lähteneet työpaikalta. Luottamusmiehet eivät olisi voineet tehtaan toiminnan pysähdyttyä ja myös työnjohtajienkin osallistuessa työnseisaukseen suorittaa tavanomaisia työtehtäviään. Todistajana kuulustellun henkilöstöpäällikön kertoman mukaan luottamusmiehille olisi ollut mahdollista järjestää lakon aikana ainakin siivoukseen ja konepesuun liittyviä työtehtäviä. Kun luottamusmiehet eivät työpaikalle jäämällä tai muilla toimillaan ole osoittaneet jättäytyvänsä työtaistelun ulkopuolelle, heidän on katsottava asettuneen tukemaan työtaistelutoimenpidettä.

Työntekijät ovat työtaisteluun ryhtymällä vastustaneet työnantajan suunnittelemia henkilöstövähennyksiä. Työtaistelutoimenpide on siten kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneen sanottavampiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai sen lopettamiseksi. Osasto on myös vastuussa asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta lakkoon, joten se on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on ilmoittanut lähettäneensä 27.3.1990 Paperiliittoon postitse tai lähetin välityksellä kirjeen, jossa on kerrottu alkamassa olevasta lakosta ja vaadittu sen estämistä. Paperiliitto ei ole myöntänyt saaneensa kirjettä. Paperiliittoon ei ole väitetty toimitetun työnantajaliitosta muuta tietoa alkavasta tai käynnissä olevasta lakosta, eivätkä liitot ole olleet, kuten on ollut tapana, puhelinyhteydessä keskenään tilanteen johdosta.

Työtuomioistuimen mielestä asiassa on jäänyt näyttämättä, että Paperiliitto olisi ollut tietoinen työtaistelutoimenpiteestä. Näin ollen liitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7:n maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 15 000 markkaa.

Paperiliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien. Muutoin saavat asianosaiset pitää kulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Uski, Virtanen, Pohja ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.