Labor court dismisses union strike claims and orders fines for breach of peace and supervision duties.

Kaupungin työntekijät olivat ilmoittaneet lakkojen syyksi muun muassa työllisyyslain nojalla palkattujen työntekijöiden palkkauksen määräytymisen. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto oli vastuussa asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta lakkoihin ja tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Työntekijäliitto tuomittu maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Kuultava Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä on ollut voimassa 1.3.1988 28.2.1990 kunnallinen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus, jossa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 § PALKKAUS, PALKKAMUODOT JA KESKITUNTIANSION LASKEMINEN

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

A. Aikapalkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B. Suorituspalkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

C. Kokonaistuntipalkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15. Kokonaistuntipalkat sovitaan markkamääräisinä paikallisesti, tarpeen vaatiessa kutakin laitosta tai työkohdetta varten erikseen, tämän työehtosopimuksen liitteessä 4 esitettyjen perusteiden mukaisesti. Sen lisäksi, mitä 14. kohdassa on mainittu, kokonaistuntipalkoista sovittaessa otetaan huomioon työntekijältä vaadittava ammattikoulutus, ammattitaito ja -kokemus sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat oikeudenmukaisesti porrastetuiksi ja että ansiotaso olisi mahdollisimman oikeassa suhteessa samanarvoiseksi katsottavassa työssä maksettaviin palkkoihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kemin kaupunki ja Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV ovat sopineet 24.10.1988 kuntien ja kuntainliittojen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 17 §:n kokonaistuntipalkkaa koskevien määräysten soveltamisesta muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Markkamääräiset kokonaistuntipalkat työntekijäryhmittäin ja ne perusteet, joita sovelletaan sijoitettaessa työntekijöitä kokonaistuntipalkkaryhmiin, ovat tämän paikallisesti tehdyn sopimuksen liitteenä noudattaen 1 §:n numerointia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.1988 alkavan palkanmaksukauden alusta. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja se voidaan jommankumman osapuolen taholta irtisanoa päättymään sopimuskauden loppuun mennessä yhden kuukauden irtisanomisajalla. Se sopijapuoli, joka irtisanoo sopimuksen on velvollinen esittämään oman kirjallisen muutosehdotuksensa viimeistään irtisanomisajan alkaessa.

Jollei uudesta kokonaistuntipalkkasopimuksesta päästä yksimielisyyteen, noudatetaan irtisanomisajan jälkeen työehtosopimuksen 17 §:n A- ja B-kohtien määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kemin kaupungin tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan on 20.2.1989 sovittu seuraava lisäys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kemin kaupungin tuntipalkkaisia työntekijöitä 1.3.1988 - 29.2.1990 koskeviin sopimuksiin on tehty 1.3.1989 lukien kunnallisia tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen edellyttämät tarkistukset.

Edelleen toteamme, että Kemin kaupunginhallitus ja Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto ovat 14.12.1988 sopineet, että velvoitetyöllistettävien palkkauksena käytetään 3 viikon ajan valtakunnallisen kunnallisen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen kuudennen palkkaryhmän perustuntipalkkaa, joka on 1.3.1989 alkaen 26,20 markkaa/tunti ensimmäisen kalleusluokan kunnassa. Tämän jälkeen velvoitetyöllistettävien palkkaus korotetaan sisääntulopalkaksi. Kuitenkin mikäli pääluottamusmiehen, asianomaisen luottamusmiehen ja työnjohdon välillä yksimielisesti todetaan, voidaan velvoitetyöllistettävien osalta käyttää valtakunnallisen kunnallisia tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen edellä mainittua kuudetta palkkaryhmää pidempäänkin kuin kolme viikkoa.

Niiden velvoitetyöllistettävien osalta, jotka tulevat talonrakennusalalla ammatti- ja aputöissä maksettavista tuntipalkoista solmitun sopimuksen alaisiin töihin, käytetään tästedes kolmen viikon työssäoloajan jälkeen palkkauksena talonrakennusalan vuosikorjaus- ja kunnossapitotöiden kokonaistuntipalkkasopimuksen sisääntulopalkkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:ta vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Kemin kaupungin palveluksessa olevat tuntipalkkaiset työntekijät, jotka olivat järjestäytyneet Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:hen, olivat olleet helmikuussa 1990 palkkauskiistan johdosta lakossa viitenä päivänä: 13.2.1990 kello 7 - 11, 16.2.1990 kello 7 - 8, 23.2.1990 kello 12 - 15, 26.2.1990 kello 7 - 16 ja 27.2.1990 kello 7 - 7.30. Työnseisauksiin oli osallistunut jokaisena päivänä noin 250 tuntipalkkaista työntekijää.

Työtaistelut olivat Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n järjestämiä ja perustuneet ilmeisesti yhdistyksen nimenomaiseen päätökseen. Ennen kunkin työtaistelun alkamista oli Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n yleisluottamusmies ilmoittanut työnjohdolle työtaistelutoimenpiteistä. Yleisluottamusmies oli ilmoittanut 23.2.1990 myös siitä, että yhdistys pitäisi työaikana työpaikan ulkopuolella kokouksiaan, joissa päätettäisiin jatkotoimenpiteistä.

Laittomiin työtaisteluihin oli osallistunut yhdistyksen viidestä toimihenkilöstä neljä ja yhdistyksen 37:stä työpaikkaluottamusmiehestä 27. Luottamusmiehet eivät olleet millään lailla pyrkineet estämään yhdistyksen jäsenten lakkoon ryhtymistä.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantaja, Kemin kaupunki, ratkaisemaan kaupungin tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkausta koskeva kiista, joka oli syntynyt helmikuussa 1990, työntekijäpuolen vaatimalla tavalla. Kemin kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto oli sanonut irti helmikuussa neljä Kemin kaupungin ja Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n välisistä yhteensä kahdeksasta kokonaistuntipalkkasopimuksesta. Kaupunginhallitus oli hyväksynyt myöhemmin henkilöstöjaoston päätöksen. Kiistan ratkaisemiseksi oli käyty useita neuvotteluja kaupungin ja ammattiosaston edustajien välillä. Palkkauskiistassa oli ollut kysymys muun muassa siitä, millainen kyseisten kokonaistuntipalkkasopimusten sisältö tulisi olemaan. Tuntipalkkaisten työntekijöiden yleinen kokous oli lisäksi vaatinut, että kaupunginhallitus erottaisi henkilöstösihteerin virastaan.

Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet kunnallisen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 17 §:ään ja sopimuksen liitteisiin 1 - 4 sisältyviin palkkausta koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet samalla sopimuksesta useissa kohdissa ilmenevään työnantajan työnjohto-oikeuteen.

Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV oli ollut tietoinen palkkauskiistan selvittelyvaiheista, koska sen asettamat edustajat olivat osallistuneet neuvotteluihin, joissa palkkauskiista oli pyritty ratkaisemaan. Näissä neuvotteluissa työnantajapuoli oli kehottanut yhdistystä huolehtimaan siitä, että työrauha säilyisi.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV oli ollut tietoinen työtaistelutoimenpiteiden toimeenpanemisesta ja työntekijöiden tarkoituksesta pyrkiä lakon avulla haluamaansa ratkaisuun, koska Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n edustajat olivat jo ennen helmikuun 15. päivää 1990 olleet palkkausta koskevasta kiistasta ja kokonaistuntipalkkasopimuksen irtisanomisesta yhteydessä Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n lakimieheen.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajat olivat saatuaan tiedon tulossa olevista työtaistelutoimenpiteistä olleet 26.2.1990 yhteydessä sekä puhelimitse että kirjeitse Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n edustajiin. Vaikka liitto oli ollut tietoinen työtaistelutoimenpiteistä, ei se ollut ryhtynyt lain vaatimiin toimenpiteisiin niiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Liitto oli täten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n tuomitsemista työsopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Kemin kaupungin palveluksessa olevat tuntipalkkaiset työntekijät, jotka olivat liiton jäseniä, olivat 13.2. - 27.2.1990 toteuttaneet työnseisauksia siten kuin kanteessa oli todettu.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on myöntänyt, että kunnallisen työmarkkinalaitoksen ilmoittama arvio työnseisaukseen osallistuneiden lukumäärästä vastasi suurinpiirtein oikeaa lukua. Työnseisauksiin oli osallistunut ammattiosaston toimihenkilöitä ja työpaikkaluottamusmiehiä.

Kemin kaupunginhallituksen ja Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n välillä oli solmittu useina vuosina Kemin kaupungin palveluksessa olevia tuntipalkkaisia työntekijöitä koskeva kokonaistuntipalkkasopimus. Nyt kysymyksessä oleva kokonaistuntipalkkasopimus oli ollut voimassa 1.3.1988 lukien. Helmikuussa 1990 toteutetut työnseisaukset liittyivät tähän paikalliseen kokonaistuntipalkkasopimukseen.

Kunnallisen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevien tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkaus saattoi olla aikapalkka, kokonaistuntipalkka tai suorituspalkka. Kunnallisen tuntipalkkaisten työntekijöiden työehtosopimuksen 17 §:n 15 kohdan mukaan kokonaistuntipalkat sovittiin paikallisesti, tarpeen vaatiessa kutakin laitosta tai työkohdetta varten erikseen yleisen työehtosopimuksen liitteessä esitettyjen perusteiden mukaisesti.

Tuntipalkkaisten työntekijöiden yleisen työehtosopimuksen 17 §:n c-kohdan määräyksen perusteella Kemin kaupungissa tehty työehtosopimuksen tarkoittama kokonaistuntipalkkasopimus kattoi käytännössä lähes kaikki Kemin kaupungin tuntipalkkaisten työntekijöiden suorittamat työtehtävät.

Helmikuussa 1990 toimeenpantujen työnseisausten syyt juonsivat ajassa pari vuotta taaksepäin. Kemin kaupungin kokonaistuntipalkkasopimuksiin oli aina sisältynyt määräys sisääntulopalkasta. Sisääntulopalkkasäännöksen soveltaminen oli kuitenkin muodostunut erimielisyyskysymykseksi työntekijöiden ja Kemin kaupungin henkilöstöhallinnon välille 1.1.1988 lukien eli sen jälkeen, kun kuntia velvoittava työllisyyslaki oli tullut voimaan.

Työllisyyslaki asetti kunnille työllistämisvelvoitteen, jonka mukaan kunnan oli järjestettävä työllisyyslaissa tarkemmin määrätyillä edellytyksillä työpaikka nuorille alle 20-vuotiaille työttömille työnhakijoille, pitkäaikaistyöttömille ja toistuvaistyöttömille. Kunnan näiden lainkohtien perusteella työllistämistä työntekijöistä käytettiin velvoitetyöllistettävä -nimikettä.

Tammikuun 20. päivästä 1988 lukien Kemin kaupungin palvelukseen oli tullut työllisyyslain nojalla tuntipalkkaisia työntekijöitä sellaisiin tehtäviin, jotka kuuluivat Kemin kaupungin kokonaistuntipalkkausta koskevan sopimuksen piiriin. Kemin kaupunki oli ryhtynyt kuitenkin maksamaan velvoitetyöllistettäville palkkausta tavalla, joka poikkesi tuolloin voimassa olleen Kemin kokonaistuntipalkkasopimuksen sisääntulopalkkausta koskevista määräyksistä.

Asiasta oli syntynyt riita, joka ratkaistiin Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n keskustoimiston, kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimiston, Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n ja Kemin kaupungin edustajien välisissä neuvotteluissa 16.11.1988. Tässä neuvottelussa osapuolet pääsivät yksimielisyyteen Kemin kaupungin palvelukseen tulevien tuntipalkkaisten velvoitetyöllistettävien palkkauksesta. Saavutetun neuvottelutuloksen mukaan velvoitetyöllistettäviin oli pääsääntöisesti sovellettava kokonaistuntipalkkauksen palkkausmääräyksiä samalla tavoin kuin muihinkin Kemin kaupungin palvelukseen tuleviin uusiin tuntipalkkaisiin työntekijöihin.

Kemin kaupungin palveluksessa olevien tuntipalkkaisten työntekijöiden enemmistö ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV olivat edelleen sitä mieltä, ettei ollut olemassa asiallisia perusteita erillisen heikompitasoisen palkkahinnoittelun luomiseen niille työntekijöille, jotka tulivat kunnan palvelukseen työllisyyslain säännösten nojalla.

Kuitenkin kysymyksessä olevien työnseisausten taustalla oli se, ettei Kemin kaupunki tosiasiallisesti ollut luopunut halustaan luoda työllisyyslain nojalla palkatuille työntekijöille erillistä muiden työntekijöiden palkkausta heikompaa palkkahinnoittelua.

Kemin kaupungin kokonaistuntipalkkasopimus oli irtisanottu poikkeuksellisesti työnantajan toimenpiteellä. Kemin kaupungin henkilöstöjaosto oli päättänyt kokouksessaan 25.1.1990 irtisanoa osan kokonaistuntipalkkasopimuksesta. Henkilöstösihteerin Kemin kunnantyöntekijöille lähettämästä kirjeestä ilmeni, että velvoitetyöllistettävien palkkaus oli työnantajan suorittaman irtisanomistoimenpiteen taustalla. Kemin kaupunki katsoi, että velvoitetyöllistettävien palkkauksessa tuli noudattaa valtakunnallista tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, joka tasoltaan oli heikompi kuin Kemin kaupungin kokonaistuntipalkkasopimuksen mukaan määräytyvä palkka.

Kemin kaupungin palveluksessa olevat tuntipalkkaiset työntekijät eivät hyväksyneet erillisen hinnoittelun luomista velvoitetyöllistettäville, koska tällaisen hinnoittelun tarkoituksena oli soveltaa työllisyyslain nojalla palkattuihin työntekijöihin heikompia palvelussuhteen ehtoja kuin muihin kunnan palveluksessa oleviin työntekijöihin.

Maaliskuun alussa 1988 voimaan tullut kokonaistuntipalkkasopimus oli tehty olemaan voimassa toistaiseksi. Sopimuksen voimassaoloa koskevaan 7 §:ään sisältyi irtisanomismahdollisuus, jonka mukaan kokonaistuntipalkkasopimus voitiin jommankumman osapuolen taholta irtisanoa päättymään sopimuskauden loppuun mennessä yhden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomistoimenpiteeseen tuli 7 §:n nimenomaisen määräyksen mukaan sisältyä esitys niistä muutoksista, jotka irtisanomisen toimittanut osapuoli halusi kokonaistuntipalkkasopimukseen tehdä.

Kemin kaupunki oli irtisanonut kokonaistuntipalkkasopimuksen 30.1.1990 päivätyllä kirjeellä. Irtisanomisaika oli siten alkanut 1.2.1990, jolloin työnantajan olisi viimeistään pitänyt esittää kirjalliset muutosehdotuksensa sopimuksiin. Koska tällaisia muutosesityksiä ei ollut esitetty ennen kuin 12.2.1990 päivätyllä kirjeellä, Kemin kaupunki oli rikkonut irtisanomistoimenpiteellään kokonaistuntipalkkasopimuksen 7 §:n määräystä siitä, miten paikallisen sopimuksen irtisanominen tuli toteuttaa.

Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV oli lisäksi joutunut selvittämään suoritetun irtisanomisen laillisuutta, koska paikallisen sopimuksen irtisanomisesta oli päättänyt Kemin henkilöstöjaosto ja irtisanomisen toimittanut henkilöstösihteeri. Kokonaistuntipalkkasopimuksen oli allekirjoittanut työnantajan puolesta kuitenkin Kemin kaupunginhallitus. Kemin kaupunginhallitus oli ilmoittanut ammattiosastolle myöhemmin hyväksyneensä omalta osaltaan henkilöstöjaoston suorittaman toimenpiteen.

Ammattiosasto ei ollut järjestänyt työnseisauksia, vaan eri työpaikkojen työntekijät olivat käsitelleet sekä kokonaistuntipalkkasopimuksen irtisanomiseen liittyvää että yleisen työehtosopimuksen täytäntöönpanoon liittyvää tilannetta. Työpaikoilla oli kiinnitetty huomiota siihen, etteivät neuvottelut kokonaistuntipalkkasopimuksen uudistamisesta tai tammikuussa 1990 solmittujen yleisten tuntipalkkaisten työntekijöiden työehtosopimusten täytäntöönpanosta olleet käynnistyneet useista työntekijäpuolen tekemistä aloitteista huolimatta.

Pääluottamusmies oli toiminut työpaikkakokousten velvoittavien päätösten mukaisesti ja ilmoittanut teknisen viraston osastopäällikölle, että työntekijät olivat 13.2.1990 pitämässään kokouksessa päättäneet kokoontua uudelleen yhteiseen kokoukseen 16.2.1990.

Työnantaja oli omalta osaltaan antanut aihetta työnseisauksiin ja toisaalta työnseisausten syynä oli ollut työnantajan pyrkimys asettaa samoissa työtehtävissä työskentelevät työntekijät palkkauksellisesti keskenään eriarvoiseen asemaan tavalla, joka työntekijöiden mielestä oli ristiriidassa muun muassa työsopimuslain 17 §:n 3 momentista ilmenevän periaatteen kanssa.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ei ollut tietoinen toteutetuista työnseisauksista ennen kuin kunnallinen työmarkkinalaitos oli asiasta ollut yhteydessä liittoon 26.2.1990.

Kirjallisen ilmoituksen johdosta Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ei ollut lähettänyt kirjelmiä tai kehotuksia Kemin työntekijöille. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n lakimies oli iltapäivällä 26.2.1990 puhelimitse ollut yhteydessä pääluottamusmieheen, jolloin pääluottamusmies oli ilmoittanut, että työnseisauksia ei ollut suunniteltu jatkettavaksi seuraavan päivän lyhyttä tiedotustilaisuutta lukuunottamatta.

Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n pääluottamusmies oli ollut puhelimitse kerran yhteydessä Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n lakimieheen helmikuun 1990 alkupuolella. Tässä keskustelussa ei kuitenkaan ollut ollut esillä tulossa olevat työnseisaukset, vaan Kemin henkilöstöjaoston toimittaman irtisanomistoimenpiteen laillisuus.

Työllisyyslain nojalla palkattujen velvoitetyöllistettävien palkkaus oli ollut keskeinen erimielisyyden aihe syntyneiden työnseisausten taustalla. Työntekijöiden mielestä kysymys oli ollut siitä, että työnantaja pyrki asettamaan työllisyyslain nojalla palkatut työntekijät, jotka tekivät samaa työtä kuin muutkin kaupungin palveluksessa olevat tuntipalkkaiset työntekijät, palkkauksellisesti eriarvoiseen asemaan. Työnseisausten taustalla ollut erimielisyys oli koskenut työllisyyslain kunnalle asettaman käyttäytymisvelvoitteen sisältöä, josta työntekijäpuolen käsityksen mukaan oli tehty periaatteellinen ratkaisu marras- ja joulukuussa 1988 käytyjen neuvottelujen yhteydessä. Kemin kaupungin menettely velvoitetyöllistettävien palkkauksen osalta oli työllisyyslain tavoitteiden ja työsopimuslain 17 §:n 3 momentin kannalta arveluttava.

Työnseisaukset olivat ajalliselta kestoltaan olleet lyhyitä. Ainoastaan 26.2.1990 oli työnseisaukseen käytetty koko työpäivä.

Ammattiosastoon kuuluu 623 jäsentä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on pyytänyt vastaajapuolen jättämistä tuomitsematta hyvityssakkoon.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kunnallinen työmarkkinalaitos on Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n vastineen johdosta lausunut muun muassa, että paikalliset kokonaistuntipalkkasopimukset tehtiin aina kunnallisen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen kokonaistuntipalkkamääräysten mukaisesti. Voimassa olleeseen kunnalliseen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen oli sisältynyt muun muassa määräys, jossa oleellisesti määriteltiin taso, johon kokonaistuntipalkoista paikallisesti sovittaessa tuli pyrkiä. Samoin siihen oli sisältynyt perusteet, joiden mukaan paikallisesti tuli sopia kokonaistuntipalkkojen markkamäärät. Edelleen siihen sisältyivät perusohjeet siitä, miten kokonaistuntipalkoista tuli paikallisesti sopia.

Työtaistelutoimenpiteiden oli katsottava kohdistuneen myös kokonaistuntipalkkojen tarkistamis- ja sopimusmenettelyä, kokonaistuntipalkkasopimusten voimassaoloa kuin myös koko tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen voimassaoloa koskeviin määräyksiin.

Vaikka työtaistelutoimenpiteillä olisi pyritty vaikuttamaan vain uuden sopimuksen sisältöön, niin työtuomioistuimen vakiintunut käytäntö huomioon ottaen oli työehtosopimuksen ja siihen sisältyvän työrauhavelvoitteen voimassa ollessa toteutetun työtaistelun katsottu kohdistuneen voimassa olleeseen työehtosopimukseen.

Kemin kaupungin toimesta oli yritetty jo tammikuussa 1990 keskustella Kemin kunnantyöntekijöiden ammattiosasto KTV:n pääluottamusmiehen kanssa kaupungin ja yhdistyksen välisten kokonaistuntipalkkasopimusten uudistamisesta. Samalla oli keskusteltu muun muassa velvoitetyöllistettävien palkkauksesta. Pääluottamusmies oli kieltäytynyt kuitenkin varsinaisten neuvottelujen aloittamisesta, mikä sittemmin oli johtanut neljän kokonaistuntipalkkasopimuksen irtisanomiseen. Keskusteluissa oli mainittu jo minkätyyppisiä työnantajan uudet esitykset tulisivat olemaan. Kirjallisena esitykset oli kuitenkin toimitettu Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:lle vasta 12.2.1990. Kyseisten neljän kokonaistuntipalkkasopimuksen irtisanomisajan alkaessa työnantaja oli esittänyt muutosehdotuksensa suullisesti, mutta ei kirjallisesti.

Neljän kokonaistuntipalkkasopimuksen irtisanominen oli perustunut siihen, että ne eivät enää työnantajapuolen käsityksen mukaan vastanneet nykyhetkeä. Oleellista oli, että kokonaistuntipalkkasopimukset oli tehty ennen vuotta 1988, jonka alussa oli tullut voimaan uusi työllisyyslaki. Uusi työllisyyslaki oli muuttanut perusteellisesti työnantajan oikeutta valita työntekijänsä.

Työnantajan tarkoituksena oli ollut mahdollistaa, että työntekijöiden palkkaus riippui ammattitaidosta, työkyvystä ja työkokemuksesta. Tämän periaatteen toteuttaminen ei voinut olla ristiriidassa työsopimuslain 17 §:n 3 momentista ilmenevän periaatteen kanssa.

Työtaistelun taustalla mahdollisesti ollut erimielisyys ei ollut koskenut työllisyyslain kunnalle asettaman käyttäytymisvelvoitteen sisältöä vaan kokonaistuntipalkkasopimuksen palkkausmääräyksiä. Kummallakin osapuolella oli ollut perusteltu mielipide muun muassa siitä, millä tavoin kokonaistuntipalkkasopimuksessa velvoitetyöllistettävien palkkaus tulisi järjestää. Tällainen sopimuksen palkkausmääräyksen sisältöön liittyvä mielipide-ero ei voinut olla sellainen seikka, jonka nojalla vastaajapuoli voitaisiin työehtosopimuslain 10 §:n perusteella jättää hyvityssakkoon tuomitsematta.

Työntekijöillä ei ollut ollut perusteltua aihetta pitää Kemin kaupungin kokonaistuntipalkkasopimuksen kehittämishankkeita sen paremmin työllisyyslain tavoitteiden kuin työsopimuslain 17 §:n 3 momentin kannalta arveluttavina. Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:llä oli ollut tiedossa työnantajan perustelut siitä, että velvoitetyöllistettävien palkkauksen tulisi riippua ammattitaidosta, työkyvystä ja työkokemuksesta.

Laittomia työtaistelutoimenpiteitä oli ollut viitenä päivänä ja vain kahtena päivänä työtaistelu oli kestänyt tunnin tai sitä vähemmän. Työtaistelutoimenpiteistä oli ollut huomattavaa haittaa töiden asianmukaiselle suorittamiselle kolmen eri viikon aikana työnantajan menettäessä kunkin työtaistelun aikana 250 työntekijän työpanoksen.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vielä lausunut muun muassa, että Kemin kaupungin tuntipalkkaisten työntekijöiden 13.2. - 27.2.1990 toimeenpanemien työnseisausten tarkoituksena oli ollut vastustaa Kemin kaupungin tiettyyn työntekijäryhmään eli velvoitetyöllistettyihin kohdistuvaa syrjivää kohtelua.

Suorittaessaan kokonaistuntipalkkasopimuksen irtisanomisen 25.1.1990 Kemin kaupungin tavoitteena oli ollut huonontaa työllisyyslain nojalla työhön tulevien tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkausta. Kaupunki oli perustellut menettelyä muun muassa sillä, ettei velvoitetyöllistettävien ammattitaito ja työkyky vastannut muiden kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden ammattitaitoa ja/tai työkykyä. Paitsi, että tämä peruste ei vastannut tosiasioita, merkitsi perustelujen hyväksyminen sitä, että nuorten, pitkäaikais- sekä toistuvaistyöttömien työttömyys katsottaisiin heistä itsestään johtuvaksi. Tällaista yleistävää ja tosiasioihin perustumatonta ajattelutapaa Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV ei ollut voinut hyväksyä.

Kesällä 1989 Kemin kaupunki oli alkanut maksaa puistotyöntekijöille aikaisemmasta poiketen palkkaa siten, että työntekijöille oli maksettu puistotyöntekijöiden sisääntulopalkkaa alempaa tuntipalkkaa. Perusteluna henkilöstöjaosto oli todennut, että puistotyöntekijöillä ei tarkoitettu aputyöntekijöitä, eikä missään tapauksessa velvoitetyöllistettäviä, vaan puistopuolen ammattityöntekijöitä, joilla oli jo vankka kokemus puistotyöntekijöinä.

Riita oli siirretty Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen ratkaistavaksi, joiden saavuttama keskusneuvottelutulos oli tarkoittanut sitä, ettei kaupunki voinut kieltäytyä maksamasta puistotyötehtävissä oleville aputyöntekijöille puistotyöntekijöiden palkkaryhmän mukaista palkkausta yksinomaan sillä perusteella, että työntekijät oli otettu työhön työllisyyslain nojalla. Kemin kaupungin henkilöstöjaosto oli edellä mainitun keskusneuvottelun jälkeen päättänyt, että velvoitetyöllistetyille puistotyöntekijöille maksettiin puistotyöntekijöiden sisääntulopalkka.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosaston KTV on osaltaan yhtynyt Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kemin kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto on 31.1.1990 päivätyllä kirjeellään irtisanonut Kemin kaupungin ja Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n välisen kokonaistuntipalkkausta koskevan sopimuksen 1.3.1990 alkaen neljän kokonaistuntipalkkasopimuksen osalta. Samalla kaupunki on ilmoittanut, että neuvotteluissa uusista kokonaistuntipalkoista tulee sopia irtisanottujen sopimusten alaisten aputyöntekijöiden palkoista. Kaupungin puolesta on 12.2.1990 kirjallisesti ilmoitettu, miltä osin kyseisten työntekijöiden kokonaistuntipalkkasopimusta halutaan muutettavaksi. Tuossa yhteydessä on esitetty, että velvoitetyöllistettävien palkkauksessa noudatettaisiin valtakunnallista tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Vastalauseena työnantajan menettelylle Kemin kaupungin palveluksessa olevat tuntipalkkaiset työntekijät ovat olleet lakossa 13.2. kello 7 - 11, 16.2. kello 7 - 8, 23.2. kello 12 - 15, 26.2. kello 7 - 16 ja 27.2.1990 kello 7 - 7.30. Lakkoihin on osallistunut kunakin päivänä noin 250 tuntipalkkaista työntekijää, heidän joukossaan Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n 27 työpaikkaluottamusmiestä.

Kokonaistuntipalkkasopimukset irtisanoessaan Kemin kaupunki on muun ohella pyrkinyt sopimaan uusista palkoista ammattitaidottomien velvoitetyöllistettävien osalta. Painostaessaan lakoilla työnantajaa sopimaan näistä palkoista vaatimallaan tavalla työntekijät ovat ryhtyneet työtaisteluun, joka on kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen vastaaviin palkkausta koskeviin määräyksiin.

Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi. Ammattiosasto on myös vastuussa asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ei ole osoitettu saaneen tietoa työtaistelutoimenpiteistä ennen kuin 26.2.1990. Tuolloin kunnallinen työmarkkinalaitos on kirjeitse ja puhelimitse ilmoittanut niistä työntekijäliitolle ja vaatinut sitä ryhtymään toimiin työrauhan säilyttämiseksi. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ei kuitenkaan ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin meneillään olleen ja sen tieten vielä seuraavana päivänä jatkuvan lakon lopettamiseksi. Liitto on siten laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV:n ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n maksamaan hyvityssakkoa kunnalliselle työmarkkinalaitokselle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 12 000 markkaa sekä liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 5 000 markkaa.

Kemin kunnantyöntekijäin ammattiosasto KTV ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Virtanen, Nouro, Leivo ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.