Labor court dismissed union's claim for damages while awarding fines to unions for strike violations.

Huonekalutehtaan työntekijät olivat tukeakseen työnjohtajan toisiin tehtäviin siirtämistä koskevaa vaatimustaan ryhtyneet lakkoon. Ammattiosasto ja työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoihin.

Vaatimus työnantajan tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon hylätty.

Kantajat Puusepänteollisuuden Liitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y. Vastaajat Puutyöväen Liitto r.y. Puusepänteollisuuden Liitto r.y. Kuultavat Turun Puuseppäin Ammattiosasto r.y. Huonekalutehdas Korhonen Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 13.4.1988 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Ylei- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraaset via keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksopi- sia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: mukset STK, SAK 1. Yleissopimus (15.5.1946)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Sito- Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita vuus liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. k o h t a :

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN LIITON KANNE

Kanteen perustelut

Puusepänteollisuuden Liitto on Puutyöväen Liittoa vastaan 3.1.1990 vireille panemassaan kanteessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Huonekalutehdas Korhonen Oy:n työntekijät, jotka olivat Turun Puuseppäin Ammattiosaston jäseniä, olivat aloittaneet 22.12.1989 kello 11.30 lakon.

Pääluottamusmies oli ilmoittanut yhtiön toimitusjohtajalle syyksi lakkoon työntekijöiden vaatimuksen, jonka mukaan eräs yhtiön työnjohtaja oli siirrettävä toisiin tehtäviin. Pääluottamusmies oli ilmoittanut vielä, että lakko kestäisi 2.1.1990 saakka. Työnantajan neuvotteluesityksen työntekijät olivat torjuneet ja aloittaneet lakon, joka oli päättynyt työntekijöiden palattua työpaikoilleen aamulla 12.1.1990. Työntekijät olivat olleet 19. 24.1.1990 uudelleen lakossa työnjohtajan siirtämistä koskevaa vaatimusta tukeakseen.

Yhtiön kaikki 118 työntekijää olivat työtaistelutoimenpiteillään pyrkineet painostamaan työnantajaa työnjohtooikeuden piiriin kuuluvassa asiassa. Pääluottamusmies oli osallistunut lakkoon. Koska lakkoon oli osallistunut myös ammattiosaston edustaja, ammattiosasto oli vastuussa lakosta.

Puusepänteollisuuden Liitto on 12.1.1990 vireille pannussa kanteessaan vielä lausunut, että koska lakko oli jatkunut pitkään, myös Puutyöväen Liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puusepänteollisuuden Liitto on vaatinut Turun Puuseppäin Ammattiosaston ja Puutyöväen Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

PUUTYÖVÄEN LIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Puutyöväen Liitto on lausunut, että yhtiön työntekijät olivat poistuneet työpaikalta 22.12.1989, koska he olivat olleet tyytymättömiä työnjohtajan käyttäytymiseen ja kielenkäyttöön. Kysymys oli lakkaamon, hionta-, pakkaamo- ja kasausosaston sekä verhoomon työnjohtajasta. Työnjohtajalla oli osastoilla 31 alaista.

Työnjohtajan suhtautuminen alaisiinsa oli jo vuosia ollut epäasiallista. Hän oli saattanut ottaa työntekijöitä puhutteluun mitä erilaisimmin perustein. Esimerkiksi se, että työntekijät tekivät liikaa töitä oli työnjohtajan mielestä moitittavaa. Työnjohtaja oli vaatinut kahdenkeskisissä keskusteluissa työntekijöitä alentamaan keskituntiansioitaan, joita työnjohtaja oli pitänyt liian suurina. Keskusteluista työntekijöitä oli pyydetty vaikenemaan. Esimerkiksi pääluottamusmiehelle työntekijät eivät olisi saaneet niistä kertoa.

Työnjohtaja oli uhkaillut alaisiaan lopputileillä. Näin oli käynyt muun muassa silloin, kun jokin työntekijöistä oli halunnut tietää, minkä vuoksi hänet oli siirretty muuhun työhön. Tällaisiin tiedusteluihin työntekijät olivat saaneet sellaisia vastauksia, että jos työ ei miellyttänyt, työntekijä saisi lähteä pois töistä tai siirtyä lähemmäksi ovea töihin tai että hän joutuisi kiertämään tehtaan ympäri kävellen tai juosten.

Työntekijöiden mielestä työnjohtaja ei ollut sopeutunut työyhteisöön eikä ollut pätevä työssään. Sen vuoksi työntekijät olivat toivoneet, että hänet siirrettäisiin toisiin töihin. Työnjohtajan käyttäytyminen oli ollut esillä työpaikalla pidetyssä neuvottelussa 20.12.1989. Neuvottelu oli jatkunut 22.12.1989. Neuvottelussa oli käynyt ilmi, että työnantaja ei ollut halunnut tehdä mitään työilmapiirin parantamiseksi. Sen vuoksi työntekijät olivat poistuneet työpaikalta ja aloittaneet lakon.

Työntekijät olivat olleet työpaikalla työnantajan käytettävissä 2.1.1990 kello 9 - 9.30 samoin kuin 5.1.1990 kello 7 - 9 ja 9.1.1990.

Ammattiosasto oli käsitellyt työtaistelua kokouksessaan 8.1.1990. Ammattiosasto oli kehottanut työntekijöitä palauttamaan työrauhan. Töiden aloittaminen 12.1.1990 oli ollut pääluottamusmiehen toiminnan ansiota. Pääluottamusmies oli kehottanut työntekijöitä aloittamaan työt.

Samana päivänä työntekijäliiton toimitsija oli käynyt työpaikalla neuvottelemassa työtaisteluun johtaneista syistä ja siitä, miten työrauha tehtaalla voitaisiin säilyttää. Neuvottelussa toimitsija ja toimitusjohtaja olivat puuttuneet työnjohtajan käyttäytymiseen. Työntekijäliiton toimitsija oli liiton lakimiehen kanssa käynyt myös 16.1.1990 työpaikalla. Lakon aikana työntekijäliiton työehtosihteeri oli puhelimitse vaatinut työntekijöitä palauttamaan työrauhan. Liitto oli siten ryhtynyt tarvittaviin toimiin työrauhan palauttamiseksi, eikä se ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

PUUTYÖVÄEN LIITON KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liitto on Puusepänteollisuuden Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että yhtiön toimitusjohtaja oli 5.1.1990 kutsunut pääluottamusmiehen lisäksi viisi työntekijää luokseen. Tällöin toimitusjohtaja oli uhannut työntekijöitä lomautuksella. Toimitusjohtaja oli esittänyt sanomansa sellaisessa muodossa, että työntekijöillä oli ollut aihetta käsittää heitä uhattavan lomautuksella, mikäli he eivät lopettaisi lakkoa. Uhkauksen tarkoituksena oli ollut saada työntekijät lopettamaan lakko ja luopumaan työnjohtajaan kohdistuvista vaatimuksista. Näin menetellessään työnantaja oli syyllistynyt työnjohto- ja valvontamääräykseen kohdistuvaan työtaistelutoimeen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut Huonekalutehdas Korhonen Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n rikkomisesta hyvityssakkoon.

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN LIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Puusepänteollisuuden Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että yhtiön työntekijät olivat 22.12.1989 ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa siirtämään työnjohtajan toisiin tehtäviin. Työnjohtaja ei ollut uhkaillut alaisiaan lopputileillä eikä puhutellut työntekijöitä epäasiallisesti. Työnantaja oli valvonut työnjohtajansa toimia. Työnjohtaja ei ollut työyhteisöön sopeutumaton eikä epäpätevä työssään.

Työnantajan tietoon ei ollut tullut valituksia työnjohtajasta aikaisemmin kuin 14.12.1989 yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa. Kokouksessa työnantaja oli kehottanut työntekijöitä esittämään asiasta yksityiskohtaisen selvityksen. Työnantaja oli kokouksessa, kuten myös kaikissa muissa tilaisuuksissa sen jälkeen, kehottanut työntekijäpuolta neuvottelemalla selvittämään asian.

Väite siitä, että työnantaja ei olisi valvonut työnjohtajaa, ei ollut asianmukainen, koska työnantaja ei ollut ollut ennen mainittua kokousta edes tietoinen epäkohdista. Väitteet työnjohtajan sopeutumattomuudesta ja epäpätevyydestä vaikuttivat epäasiallisilta sen perusteella, että työnjohtaja oli ollut yhtiön palveluksessa yli 20 vuotta ja siitä ajasta 10 vuotta työnjohtajana.

Työnantaja ei ollut uhannut työntekijöitä lomautuksilla. Joulukuun 20 päivänä 1989 työnjohtajan alaiset 31 työntekijää olivat käyneet esittämässä vaatimuksen työnjohtajan siirtämisestä toisiin tehtäviin. Työntekijöillä ei ollut ollut tuolloin minkäänlaista halua neuvotella asiasta. Asiaa oli käsitelty 22.12.1989 pidetyssä yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa. Työnantajan esittämän neuvottelupyynnön olivat työntekijät torjuneet ja ilmoittaneet ryhtyvänsä lakkoon. Ilmoituksen jälkeen kokous oli lopetettu tuloksettomana.

Työnantajan halu sopia asia neuvottelemalla kävi ilmi muun muassa yhteistoimintaneuvottelukunnan 14. ja 22.12.1989 pitämien kokousten pöytäkirjoista sekä työnantajan työntekijöille 2.1.1990 antamasta tiedotteesta sekä 9.1.1990 päivätystä vetoomuksesta. Myös 22.12.1989 pidetyn kokouksen pöytäkirja osoitti väitteen lomautuksella uhkaamisesta perusteettomaksi.

Työntekijät olivat käyneet työpaikalla 2., 5. ja 9.1.1990, mutta heidän käyntinsä oli rajoittunut sen selvittämiseen, oliko työnantaja siirtänyt työnjohtajan muihin tehtäviin. Kun työnantaja oli kertonut tilanteen olevan ennallaan, työntekijät olivat poistuneet työpaikalta ja jatkaneet lakkoa, vaikka työnantaja oli tarjonnut neuvotteluja asian selvittämiseksi.

Yhtiön toimitusjohtaja oli 5.1.1990 kutsunut viisi työntekijää ja luottamusmiehen huoneeseensa ja kertonut, mitä taloudellisia vaikeuksia yhtiölle syntyisi, jos lakko vielä pitkittyisi. Toimitusjohtaja oli kertonut yhtiön taloudellisen tilan ja sen, että lakko pitkittyessään johtaisi yhtiön sellaisiin vaikeuksiin, joiden johdosta tulevaisuudessa saattaisivat lomautukset tulla kysymykseen. Lakko voisi johtaa jopa yhtiön konkurssiin.

Lomautuksista oli ollut puhetta vain 5.1.1990 pidetyssä tilaisuudessa yli kaksi viikkoa lakon aloittamisen jälkeen. Työntekijöitä ei silloin ollut uhattu, vaan heille oli ainoastaan kerrottu, mihin lakko pitkittyessään ja yhtiön taloudellista ja tuotannollista tilaa huonontaessaan saattaisi johtaa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puusepänteollisuuden Liitto on vaatinut Puutyöväen Liiton kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Puutyöväen Liitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAT

Turun Puuseppäin Ammattiosasto ja Huonekalutehdas Korhonen Oy ovat olleet jutussa kuultavina.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Huonekalutehdas Korhonen Oy:n työntekijöiden mielestä eräs työnjohtaja on jo pitkään käyttäytynyt epäasiallisesti ja käyttänyt sopimatonta ja loukkaavaa puhetapaa, mistä seikoista on esitetty selvitystä todistajien kuulustelussa.

Neljä työntekijää on 11.12.1989 ottanut asian puheeksi pääluottamusmiehen kanssa. Pääluottamusmiehen aloitteesta tehtaan työskentelyilmapiiristä on käyty keskustelua samalla viikolla pidetyssä yhteistoimintakokouksessa. Pääluottamusmies on toimitusjohtajan kanssa 20.12.1989 sopinut siitä, että työntekijät esittäisivät käsityksensä ja tietonsa työnjohtajan menettelytavoista. Toimitusjohtajan pitämässä tilaisuudessa on ollut kolmisenkymmentä työntekijää kertomassa havainnoistaan. Tilaisuuden päätteeksi työntekijät ovat esittäneet työnjohtajan siirtämistä toisiin tehtäviin ja vaatineet vastausta kolmen tunnin kuluessa. Vastauksen antamisaikaa on pidennetty sittemmin seuraavaan päivään.

Kun yhtiö ei suostunut siirtämään työnjohtajaa toisiin tehtäviin, vaatimusta tukeakseen tehtaan työntekijät ovat 22.12.1989 kello 11.30 ryhtyneet lakkoon, joka on päättynyt työntekijöiden palattua työpaikoilleen aamulla 12.1.1990. Työntekijät ovat 19.1.1990 ryhtyneet uudelleen lakkoon mainitun työnjohtajan siirtämistä koskevaa vaatimusta tukeakseen. Lakko on päättynyt 24.1.1990.

Työntekijöiden toimeenpanema lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosaston asettama pääluottamusmies on osallistunut lakkoihin. Ammattiosasto, joka vastaa pääluottamusmiehen lakkoon osallistumisesta, ei ole ryhtynyt muutoinkaan toimenpiteisiin saadakseen lakot lopetetuiksi.

Työnantajaliitto on työtaistelun johdosta ollut yhteydessä Puutyöväen Liittoon, josta on otettu yhteyttä työpaikalle. Puutyöväen Liiton edustajat ovat 12. ja 16.1.1990 käyneet työpaikalla neuvottelemassa asiasta ja kehottaneet työntekijöitä säilyttämään työrauhan. Liitto on myös 18.1.1990 lähettänyt kirjeen ammattiosastolle ja vaatinut ammattiosastoa huolehtimaan siitä, että työrauha palautuisi. Puutyöväen Liiton toimenpiteet eivät ole olleet kyllin tehokkaita ja nopeita, kun otetaan huomioon lakkojen jatkuminen. Liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Yhtiö on 5.1.1990 järjestänyt neuvottelutilaisuuden. Yhtiön toimitusjohtaja on kuudelle työntekijälle, joiden joukossa on ollut pääluottamusmies, kertonut niistä taloudellisista tappioista, joita yhtiölle on syntynyt lakon takia. Toimitusjohtaja on ilmoittanut, että lakko pitkittyessään voisi johtaa tilanteeseen, jossa lomautukset ja myös yhtiön konkurssi saattaisivat tulla kysymykseen.

Lomautusten ajankohdasta eikä lomautuksen kohteeksi mahdollisesti joutuvista ole ollut puhetta. Samana päivänä pääluottamusmiehen kanssa keskustellessaan yhtiön edustajat ovat ilmoittaneet, että näihin toimenpiteisiin jouduttaisiin ehkä parin kuukauden päästä.

Toimitusjohtajan ilmoitusta on lähinnä pidettävä tiedottamisena siitä, minkälaisia seurauksia lakon jatkamisesta voisi mahdollisesti olla. Ilmoitusta ei ole näytetty sellaiseksi työntekijöihin kohdistuvaksi painostamiseksi, joka muodostaisi kielletyn työtaistelutoimenpiteen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee, ottaen huomioon työnseisauksen syyt, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun Puuseppäin Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Puusepänteollisuuden Liitolle hyvityssakkoa 20 000 markkaa ja Puutyöväen Liiton maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä Puusepänteollisuuden Liitolle 12 000 markkaa.

Puutyöväen Liiton ajama kanne hylätään.

Puutyöväen Liitto ja Turun Puuseppäin Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Puusepänteollisuuden Liiton oikeudenkäyntikulut 1 900 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Peltola, Uski, Nouro, Palanko-Laaka ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.