Labor court orders unions to pay fines for strike actions violating collective agreement management rights.

Pankkitoimihenkilöiden lakoilla oli pyritty painostamaan pankkia, joka oli myynyt lomakepainonsa toiselle yritykselle, pitämään lomakepainon työntekijät luovutuksen jälkeenkin palveluksessaan. Lakot olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Paikallisyhdistys tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja liitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Kantaja Pankkialan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. Kuultava Helsingin Pankkitoimihenkilöt r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.3.1990 allekirjoitetussa pankkialan toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Sopimus koskee Pankkialan Työnantajaliiton jäsenpankeissa työskenteleviä Pankkitoimihenkilöliitto - Bankmannaförbundet r.y. -nimiseen yhdistykseen kuuluvia toimihenkilöitä.

2. Sopimus ei kuitenkaan koske:

a) osuus- ja säästöpankkien johtajia b) liikepankkien sivukonttorien johtajia c) pankkien pääkonttoreissa toimivia henkilöstöpäälliköitä d) liikepankkien johtokuntien sihteereitä, jotka pitävät pöytäkirjaa johtokunnan kokouksissa c) sijaisia tai tilapäisiä toimihenkilöitä, joiden kanssa on sovittu enintään kolmen kuukauden määräaikaisesta työsopimuksesta eikä f) kesäapulaisia

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhteesta aiheutuvat yleiset oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä.

2. Jos toimihenkilö on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin erikseen sovittaessa tai erityisen tarpeen vaatiessa velvollinen tekemään muutakin ammattiinsa tai siihen mahdollisimman läheisesti liittyvää työtä.

3. Toimihenkilöitä työhön sijoitettaessa olisi pyrittävä ottamaan huomioon toimihenkilön mielipide niin pitkälle kuin mahdollista varsinkin, kun tehtävään liittyy vastuu käteisvaroista. Vakinaiseksi kassanhoitajaksi ei toimihenkilöä sijoiteta ilman hänen suostumustaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

44 § Työrauhavelvoite

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kielletyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja muiden ohella Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r. y:n välillä 26.1.1988 tehdyssä hyvityssakkoja koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat työehtosopimuslaista poiketen 11 200 markkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Pankkialan Työnantajaliitto on Pankkitoimihenkilöliittoa vastaan ajamassa kanteessaan lausunut, että KansallisOsake-Pankki ja Valtion Painatuskeskus olivat 22.5.1990 tehdyllä kauppakirjalla sopineet pankin lomakepainon toimintojen siirtämisestä painatuskeskukselle, jolloin lomakepainossa työskentelevät toimihenkilöt siirtyisivät työsopimuslain 7 §:n mukaisesti niin sanottuina vanhoina työntekijöinä painatuskeskuksen palvelukseen. Pankkitoimihenkilöt eivät kuitenkaan tätä olleet hyväksyneet, vaan he olivat vaatineet lomakepainon toimihenkilöiden työsuhteiden jatkamista Kansallis-Osake-Pankissa. Ennen kauppakirjan allekirjoittamista oli pankin pääluottamusmies lähettänyt Kansallis-Osake-Pankin johdolle ilmoituksen, jossa oli vaadittu toimihenkilöille oikeutta jäädä pankin palvelukseen niin halutessaan.

Pankki oli 17.5.1990 saanut tiedon lomakepainossa uhkaavasta työtaistelusta. Pankin henkilöstöosaston osastopäällikkö oli heti ilmoittanut asiasta pääluottamusmiehelle. Työnantajaliiton asiamies oli vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton toiminnanjohtajaa ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi.

Lomakepainon ja keskusvaraston 33 toimihenkilöä olivat 22.5.1990 kello 14.00 vastalauseena toiminnan siirtymiselle poistuneet työpaikalta.

Kansallis-Osake-Pankin konttoreissa Suur-Helsingin alueella oli ilmennyt 29.5.1990 tietoja uhkaavasta työtaistelusta. Sen johdosta työnantajaliiton asiamies oli vaatinut toimihenkilöliiton osastopäällikköä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Henkilöstöosaston osastopäällikkö oli ilmoittanut asiasta tälläkin kerralla pääluottamusmiehelle. Työtaistelutoimenpide oli kuitenkin peruutettu ja asia oli päätetty ratkaista neuvotteluteitse.

Painostaakseen työnantajaa ratkaisemaan asian esittämällään tavalla olivat pankkitoimihenkilöt poistuneet työpaikoilta 8.6.1990 kello 14.00. Lakko oli kestänyt iltapäivän ja siihen oli osallistunut noin 2 500 pankkitoimihenkilöä, luottamusmiehet heidän joukossaan.

Työnantajaliiton asiamies oli 7. ja 8.6.1990 ilmoittanut työtaistelusta Pankkitoimihenkilöliitolle ja vaatinut siltä toimenpiteitä työtaistelun ehkäisemiseksi. Toimihenkilöliitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin asiassa.

Työtaistelut olivat kohdistuneet työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohtaan.

Toimihenkilöliitto ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt olivat rikkoneet työrauhan ylläpitämistä koskevan velvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Helsingin Pankkitoimihenkilöiden tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Pankkitoimihenkilöliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että liikkeen tai sen osan luovutuksesta ei ollut määräyksiä pankkialan työehtosopimuksessa. Tästä johtuen eivät toteutetut työtaistelut olleet kohdistuneet pankkialan työehtosopimuksen määräyksiin, eikä työtaisteluilla siten ollut rikottu sopimuksen mukaista työrauhavelvoitetta.

Jos työtaistelun katsottaisiin kohdistuvan työehtosopimukseen, työnantaja saisi oikeussuojaa, mutta toimihenkilöille ei jäisi käytettäviksi mitään oikeussuojakeinoja, koska työehtosopimuksessa ei ollut sovittu liikkeen luovutuksessa noudatettavasta menettelystä. Tämä merkitsisi samalla sitä, että toimihenkilöiden täytyisi siirtyä liikkeen luovutuksen yhteydessä uuden omistajan palvelukseen osana yrityskauppaa niillä ehdoilla, joista työnantaja oli yksin päättänyt.

Perusteltua eikä oikeudenmukaista ollut, että työtuomioistuin voisi tulkinnallaan siirtää liikkeen luovutusta koskevat lain säännökset työnjohto-oikeutta koskevan työehtosopimuksen 4 §:n määräyksen piiriin kuuluviksi. Perusteltua ei myöskään ollut, että työnjohto-oikeutta koskevien määräysten soveltaminen laajennettaisiin työtuomioistuimen tuomiolla käsittämään laissa olevat säännökset liikkeen luovuttamisesta, jotka sellaisinaan olivat epäselviä.

Kansallis-Osake-Pankki ei ollut halunnut neuvotella niiden toimihenkilöiden asemasta, jotka olivat työskennelleet Kansallis-Osake-Pankin ja Valtion Painatuskeskuksen kaupan kohteena olevassa lomakepainossa. Pankki oli siten saanut aikaan tilanteen kärjistymisen pankin henkilöstön keskuudessa työtaistelun asteelle. Pankin ja Valtion Painatuskeskuksen välinen sopimus ei ollut turvannut lomakepainossa työskentelevien toimihenkilöiden etua niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Työnantaja ei ollut noudattanut työehtosopimuslain 5 §:n mukaisia velvollisuuksia, vaan oli toteuttanut kaupan ja sen yhteydessä heikentänyt siirtyvien työntekijöiden eläke-, palkka- ja muita etuja.

Työtuomioistuimen tuomion n:o 66/1987 mukaan uudella omistajalla oli velvollisuus työehtosopimuslain 5 §:n perusteella noudattaa liikkeen luovutustilanteessa niitä työsuhteen ehtoja, joita siirtyvään henkilöstöön oli noudatettu ennen heidän siirtymistään uuden työnantajan palvelukseen. Kansallis-Osake-Pankki ei ollut millään tavoin yrityskauppajärjestelyiden yhteydessä pyrkinyt turvaamaan siirtyvän henkilöstön pankkialan työehtosopimuksen mukaisia ja pankkikohtaisia etuja. Henkilöstön keskuudessa oli koettu kohtuuttomaksi tilanne, jossa siirtyvät toimihenkilöt olisivat joutuneet alistumaan pankin yksipuoliseen ratkaisuun.

Paikallisissa neuvotteluissa henkilöstön edustajat eivät olleet missään vaiheessa vaatineet Kansallis-Osake-Pankkia luopumaan sen ja Valtion Painatuskeskuksen välisestä kaupasta, vaan he olivat ainoastaan vaatineet käytäväksi neuvotteluja henkilöstön uudelleen sijoittamismahdollisuuksista ja siirtymisen ehdoista, pitäen perusteena heidän etujensa säilyttämistä.

Pankin henkilöstöpäällikkö oli neuvotteluissa ilmoittanut, ettei pankin sisäisiä siirtoja edes oteta harkittaviksi.

Pankkitoimihenkilöliiton toimenpitein oli 1.6.1990 estetty työstä poistuminen Kansallis-Osake-Pankin Suur-Helsingin alueen konttoreista ja siten palautettu neuvottelurauha. Kun neuvotteluissa ei kuitenkaan ollut tapahtunut minkäänlaista edistymistä, olivat Helsingin yhdistyksen rekisteröimättömien ammattiosastojen puheenjohtajat päättäneet työstä poistumisesta 8.6.1990 kello 14.00.

Pankkitoimihenkilöliitto ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt olivat kaikin tavoin pyrkineet myötävaikuttamaan siihen, että asioista olisi voitu neuvotella mahdollisimman rauhallisessa ilmapiirissä. Pankkialan Työnantajaliitto ei sen sijaan ollut myötävaikuttanut siihen, että KansallisOsake-Pankki olisi ryhtynyt rakentavalla tavalla neuvottelemaan erimielisyyksien ratkaisemisesta, jotta kärjistymiset olisi voitu estää.

Mikäli työtaistelun katsottaisiin kuitenkin kohdistuneen työehtosopimuksen määräyksiin, tulisi Kansallis-OsakePankin haluttomuus neuvotella asiassa ja Pankkialan Työnantajaliiton myötävaikutuksen puuttuminen neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi ottaa huomioon tuomittavien hyvityssakkojen määrissä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Pankkitoimihenkilöliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Helsingin Pankkitoimihenkilöt on yhtynyt Pankkitoimihenkilöliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kansallis-Osake-Pankki on keväällä 1990 päättänyt myydä omistamansa lomakepainon Valtion Painatuskeskukselle. Myynnistä on sovittu 22.5.1990 päivätyllä kauppakirjalla.

Kansallis-Osake-Pankin henkilöstöosaston osastopäällikkö on 20.3.1990 kertonut suunnitteilla olevasta kaupasta pankin pääluottamusmiehenä toimineelle varapääluottamusmiehelle. Kaupan johdosta tapahtuvista lomakepainon henkilökunnan työsuhteiden ja niiden ehtojen järjestelyistä on pankin piirissä käyty neuvotteluja 17.4.1990 lähtien. Yhteistoimintaa koskevat neuvottelut on käyty 8. ja 12.5.1990. Neuvotteluissa ei ole päästy henkilökuntaa tyydyttävään tulokseen siitä, miten Valtion Painatuskeskukselle luovutettavan lomakepainon palveluksessa olevan henkilökunnan työsuhteiden järjestelyssä olisi meneteltävä.

Toimihenkilöiden puolelta on neuvotteluissa pyritty siihen, että lomakepainon luovutuksen yhteydessä sen henkilökunnalle turvattaisiin mahdollisuus pysyä KansallisOsake-Pankin palveluksessa. Pankin neuvottelevien luottamusmiesten puolesta on 20.4.1990 toimitettu pankin yhteistoimintaneuvottelukunnan puheenjohtajalle asiaa koskeva kirjoitus.

Pääluottamusmiehenä toimiva varapääluottamusmies on pankin yhteistoimintahenkilöstön puolesta pankin johtokunnan jäsenelle 18.5.1990 toimittamassa kirjoituksessa edellyttänyt muun muassa, että niiden toimihenkilöiden työ- ja koulutusjärjestelyistä, jotka haluavat lomakepainon luovutuksen yhteydessä jatkaa työsuhteitaan Kansallis-OsakePankin palveluksessa, tulisi sopia 1.8.1990 mennessä. Kirjeessä on vaadittu pankin johdolta vastausta 21.5.1990 mennessä.

Pankin yhteistoimintaneuvottelukunnan henkilöstöedustajat ovat samalle johtokunnan jäsenelle 21.5.1990 toimittamassaan kirjoituksessa esittäneet, että lomakepainon henkilökunnasta valtaosa haluaisi säilyttää työsuhteensa pankkiin ja että jos heidän työsopimussuhteitaan tahdottaisiin muuttaa, pankin tulisi sopia siitä toimihenkilöiden kanssa. Kirjoituksessa on edelleen sanottu, että henkilöstöedustajat eivät hyväksy lomakepainon lopettamisen yhteydessä toimihenkilöiden irtisanomisia eikä myöskään heidän pakkosiirtojaan Valtion Painatuskeskuksen palvelukseen, vaan toimihenkilöt tulee sijoittaa ja kouluttaa uusiin työtehtäviin.

Kaupan allekirjoittamispäivänä 22.5.1990 on lomakepainon ja keskusvaraston 33 toimihenkilöä poistunut työpaikaltaan vastalauseena sille, ettei lomakepainossa työskentelevien toimihenkilöiden työsuhteiden säilymistä Kansallis-Osake-Pankin palveluksessa ole luovutuksen yhteydessä turvattu. Työpaikalta poistuneiden joukossa on ollut luottamusmies ja neuvotteleva luottamusmies.

Tämän jälkeen työnantajapuolen tietoon on tullut tietoja pankin Helsingin konttoreissa 1.6.1990 toimeenpantavista työtaistelutoimenpiteistä, mutta ilmeisesti Pankkitoimihenkilöliiton toimien johdosta suunnitteilla olleet toimenpiteet ovat rauenneet.

Asiassa on käyty edelleen neuvotteluja kesäkuun alkupäivinä 1990 myös liittojen välillä, mutta niissä ei ole päästy sopimukseen. Tyytymättöminä siihen, ettei pankki ole suostunut ratkaisemaan henkilöstökysymyksiä toimihenkilöiden esittämällä tavalla, Kansallis-Osake-Pankin Helsingissä töissä olevista toimihenkilöistä noin 2 500 on 8.6.1990 kello 14 poistunut työpaikoilta iltapäivän ajaksi. Työnseisaukseen, johon ryhtymisestä on päätetty pankin neuvottelevien luottamusmiesten kokouksessa, on osallistunut myös luottamusmiehiä.

Työsopimuslain 7 §:n 2 momentin mukaan työnantajan liikettä tai sen osaa luovutettaessa siirtyvät hänen oikeutensa ja velvollisuutensa välittömästi uudelle liikkeen omistajalle. Lomakepainon myymisessä Valtion Painatuskeskukselle on työtuomioistuimen mielestä kysymys lainkohdassa tarkoitetusta liikkeen osan luovuttamisesta.

Pankkialan työehtosopimuksessa ei ole erityisiä määräyksiä liikkeen luovuttamisesta tai siinä noudatettavasta menettelystä.

Työsopimuslain edellä mainitun säännöksen mukaan liikkeen uusi omistaja tulee luovutuksen tapahduttua ilman enempiä toimenpiteitä sen palvelukseen siirtyvän toimihenkilön työsuhteen osapuoleksi aikaisemman omistajan sijaan. Kun lakoilla on pyritty painostamaan pankkia, jonka velvollisuudet työnantajana liikkeen luovutuksen yhteydessä siirtyvät uudelle omistajalle, jollei muusta ole sovittu, pitämään lomakepainon toimihenkilöitä luovutuksen jälkeenkin palveluksessaan, lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä tältä kohdin kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilöitä.

Helsingin Pankkitoimihenkilöt, johon lakkoon osallistuneet toimihenkilöt valtaosaltaan ja myös kaikki luottamusmiehet ovat kuuluneet jäseninä, ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi tai niiden lopettamiseksi. Kun vielä otetaan huomioon, että Helsingin Pankkitoimihenkilöiden on katsottava olevan vastuussa luottamusmiesten toimista, se on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Pankkitoimihenkilöliitolle on 17.5.1990 Pankkialan Työnantajaliitosta ilmoitettu uhkaamassa olevasta työtaistelutoimenpiteestä. Ilmoituksen sisällöstä ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Kun asiassa on käynyt ilmi, että lakkoon ryhtymisestä kaupantekopäivänä 22.5.1990 on päätetty lomakepainon henkilökunnan piirissä vasta samana päivänä, asiassa on jäänyt näyttämättä, että Pankkitoimihenkilöliitto olisi toimillaan voinut vaikuttaa estävästi lakon syntymiseen ja että se olisi tämän lakon osalta laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Pankkialan Työnantajaliiton asiamies on 7. ja 8.6.1990 vaatinut Pankkitoimihenkilöliittoa ryhtymään toimenpiteisiin suunnitteilla olevan ja viimeksi mainittuna päivänä toteutetun lakon estämiseksi. Pankkitoimihenkilöliitto on jo pitemmän aikaa pyrkinyt saamaan aikaan neuvotteluratkaisun asiassa. Pankkitoimihenkilöliiton ei kuitenkaan ole näytetty lakon uusiutumisen uhatessa yrittäneen riittävän tehokkaasti toimillaan saada alayhdistystään tai jäsenistöään pidättäytymään työtaistelutoimenpiteiden jatkamisesta. Tämän laiminlyödessään liitto on myös laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, huomioon ottaen keskusjärjestöjen välillä tehdyn pöytäkirjan määräykset hyvityssakkojen enimmäismääristä, Helsingin Pankkitoimihenkilöt maksamaan hyvityssakkoa Pankkialan Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa ja Pankkitoimihenkilöliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa. Pankkitoimihenkilöliitto ja Helsingin Pankkitoimihenkilöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, Rautiainen, Kuivanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.