Labour Court dismisses appeal; truck driver bound by plumbing collective agreement per industrial union principle.

Kysymys putkiliikkeen autonkuljettajan työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Kuultavat Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y. Liikealan ammattiliitto r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT.r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton sekä Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä 21.5.1987 allekirjoitetussa kaupan automiehiä koskevassa työehtosopimuksessa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tällä sopimuksella määrätään Kaupan Työnantajaliiton ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäsenten palveluksessa kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain (400/78) soveltamispiirissä työskentelevien automiesten työ- ja palkkaehdot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Putkijohtotyönantajainliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 10.5.1988 allekirjoitetussa putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

SOVELTAMISALA

Tätä sopimusta on sovellettava Putkijohtotyönantajainliittoon kuuluvien LVI-liikkeiden ja -osastojen työntekijöihin sekä putkieristystöitä suorittavien liikkeiden putkieristäjiin, eristäjäoppilaisiin, varasto- ja aputyöntekijöihin. Mikäli tässä sopimuksessa jokin sopimusmääräys koskee yksinomaan putkijohtoalaa, tämä erotetaan merkinnällä "putkijohtoala". Mikäli jokin sopimusmääräys koskee yksinomaan putkieristysalaa, tämä erotetaan merkinnällä "putkieristysala". Mikäli tällaista merkintää ei ole, sopimusmääräys koskee molempia sopimusaloja. Putkiliikkeiden palveluksessa olevien eristäjien palkkaus määräytyy putkieristysalaa koskevien määräysten mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä

Tätä työehtosopimusta ei kuitenkaan sovelleta Keskusosuusliike Hankkijan palveluksessa oleviin autonkuljettajiin eikä Putkijohtotyönantajainliiton jäseninä olevien rakennusliikkeiden putkiosastojen autonkuljettajiin. Mikäli Putkijohtotyönantajainliittoon myöhemmin liittyy jäseneksi jäsen, joka toimialueeltaan on em. liikkeiden kaltainen monitoimiliike, osapuolet tulevat tällöin neuvottelemaan sopimusrajoista erikseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton välillä 31.3.1987 allekirjoitetussa myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa myymälöissä tai varastoissa työskentelevien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE RAASTUVANOIKEUDESSA

Kanteen perustelut

Öljynpoltinasentaja Urpo Matias Väisänen on Putkiliike K. Viinikka -nimisen toiminimen omistajaa, liikkeenharjoittaja Kalervo Viinikkaa vastaan Kuusamon kihlakunnanoikeudessa ajamassaan kanteessa ja sitä kehitellessään lausunut, että Viinikka oli jättänyt maksamatta hänelle kaupan automiehiä koskevan työehtosopimuksen mukaan laskettavan 5 533,10 markan määräisen palkkasaatavan.

Väisänen oli solminut määräaikaisen työsopimuksen Viinikan kanssa ajaksi 27.6.1988 - 27.1.1989. Väisänen oli tehnyt autonkuljettajan työtä Viinikan omistaman putkiliikkeen palveluksessa Kuusamossa. Työhön oli kuulunut myös varastonhoitajan töitä, mutta autonkuljettajan työ oli ollut hänen pääasiallinen tehtävänsä. Autonkuljettajan työ oli käsittänyt tavaroiden ajoa työmaille, esimerkiksi Juumaan, Rukalle ja kirkonkylään sekä asiointia muun muassa Matkahuolto Oy:ssä ja postissa.

Koska Väisänen oli ollut autonkuljettajana Viinikan palveluksessa, hänen työsuhteessaan sovellettava työehtosopimus oli kaupan automiehiä koskeva työehtosopimus. Työsopimuslain 17 §:n mukaan työnantajan oli työsopimuksessa noudatettava vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa oli noudatettavaksi määrätty.

Mikäli työsopimus oli palkkaehtojensa osalta ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen kanssa, se oli työsopimuslain 17 §:n 2 momentin mukaan tältä osin mitätön. Sen sijasta kävivät noudatettaviksi asianomaisen työehtosopimuksen vastaavat määräykset. Vaikka Viinikka ja Väisänen olisivat sopineet tuntipalkan määräksi 25 markkaa, työsopimuksen ehdon syrjäytti yleissitovan työehtosopimuksen määräykset palkan määrästä.

Irtisanomisilmoituksesta ilmeni, että Väisänen oli palkattu autonkuljettajaksi ja varastonhoitajaksi. Autonkuljettajan työ oli käsittänyt 70 prosenttia Väisäsen työstä. Mikäli katsottaisiin, että työ olisi ollut pääasiallisesti varastotyötä, niin työhön saattaisi soveltua myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskeva työehtosopimus.

Kaupparekisteriotteen mukaan toiminimen toimiala oli LVImyynti ja asennus. Sen perusteella olisi Väisäsen työsuhteessa ollut noudatettava kaupan automiehiä koskevaa työehtosopimusta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Väisänen on vaatinut Viinikan velvoittamista suorittamaan hänelle maksamatta jäänyttä palkkaa ajalta 27.7. 2.12.1988 4 822,70 markkaa ja lomakorvausta 710,40 markkaa, molemmat erät korkoineen. Lisäksi Väisänen on vaatinut Viinikan velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

VASTINE

Vastineen perustelut

Viinikka on lausunut, että hänen yrityksensä oli putkiliike. Sen johdosta Väisäselle tuli maksaa putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Väisäselle maksettu palkka ylitti työehtosopimuksen edellyttämän palkan. Työehtosopimusta oli sovellettava Putkijohtotyönantajainliittoon kuuluvien LVI-liikkeiden osastojen työntekijöihin. Viinikka ei ollut työnantajaliiton jäsen, mutta siitä riippumatta putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimusta oli noudatettava Väisäseen nähden.

Viinikan harjoittama liike oli LVI-liike. Putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimus käsitti sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan LVI-liikkeen kaikki työntekijät ja siten myös varastotyöntekijän ja autonkuljettajan tehtävät. Sopimuksessa oli tosin sovittu joistakin poikkeuksista.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Viinikka on vaatinut kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.

NÄYTTÖ

Viinikan kuulustuttamana todistajana liikkeen konttorityöntekijä, joka oli Viinikan aviopuoliso, on kertonut, että liikkeen pääasiallinen toimiala oli putkien asennus rakennuksille. Jonkin verran yhtiössä oli esiintynyt myös myyntiä. Kysymyksessä oli LVI-alan yritys.

Alunperin Väisänen oli tullut töihin venepuolelle. Hän ei ollut töihin tullessaan ilmoittanut kuitenkaan työnantajalleen hänellä ollutta sairautta. Sen vuoksi Väisänen oli työvoimatoimiston kanssa käydyn neuvottelun jälkeen otettu erityistyöllistämistuella töihin varastoon ja osittain autonkuljettajaharjoittelijaksi. Väisäsellä oli ollut venepuolella tuntipalkkana 25 markkaa. Väisänen oli suostunut samaan palkkaan myös autonkuljettajana.

Väisäsen uudet tehtävät olivat käsittäneet varastojen kunnossapitoa ja jonkin verran tavaroiden kuljettamista työmaille ja siellä olevien tarvikkeiden poiskuljettamista. Pääasiallisen osan Väisäsen työajasta oli vienyt varastojen kunnossapito. Väisäsen työajasta oli kulunut noin 2/3 osaa varastotyöhön ja 1/3 osa autolla ajoon. Työnantaja oli palkan osalta soveltanut Väisäsen työsuhteessa putkialan työehtosopimusta.

Väisänen on kihlakunnanoikeudessa pyytänyt, että asiassa hankittaisiin työtuomioistuimen lausunto sovellettavasta työehtosopimuksesta. Sellaisena saattaisi tulla kysymykseen myös myyjiä ja varastomiehiä koskeva työehtosopimus, jos katsottaisiin, että Väisäsen työ oli ollut pääasiallisesti varastotyötä. Väisäsen kanssa ei ollut tehty kirjallista työsopimusta.

KIHLAKUNNANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Kihlakunnanoikeus on välipäätöksellään pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa Väisäseen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

KUULTAVIEN LIITTOJEN LAUSUNNOT

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Kaupan Työnantajaliitto KTL:lle, LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitolle, Liikealan ammattiliitolle, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lle, Putkijohtotyönantajainliitolle ja Rakennustyöläisten Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Kaupan Työnantajaliitto KTL, LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ja Liikealan ammattiliitto ovat yhteisessä lausunnossaan esittäneet muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asiakirjoista käy ilmi, että Väisänen on ollut määräaikaisessa työsuhteessa Putkiliike K. Viinikka -nimisessä yrityksessä. Väisäselle oli maksettu putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Alioikeudessa kuullun todistajan kertomuksen mukaan kysymyksessä on LVI-alan yritys, jonka pääasiallinen toimiala on putkien asennus rakennuksille. Jonkin verran yrityksessä oli esiintynyt myös myyntiä. Väisänen oli alunperin tullut töihin venepuolelle, mutta hänet oli sairauden takia työvoimatoimiston kanssa käydyn neuvottelun jälkeen otettu erityistyöllistämistuella töihin varastoon ja osittain autonkuljettajaharjoittelijaksi. Todistajankertomuksen mukaan Väisäsen työajasta oli kulunut noin 2/3 varastotyöhön ja 1/3 autonkuljetustyöhön. Väisänen on itse ollut eri mieltä töiden jakautumisesta.

Putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimus

Oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön mukaan työsopimuslain 17, 1 §:n säännös on laadittu siten, että sen mukaan olisi ensin löydettävä oikea asianomaisen alan työehtosopimus, jonka jälkeen selvitetään työehtosopimuksen soveltamisala ko. työhön.

Käsityksemme mukaan myös lausuntopyynnössä tarkoitetussa tapauksessa on noudatettava edellä mainittua teollisuuslinja- eli toimialaperiaatetta, jolloin huomiota ei kiinnitetä lainkaan siihen, minkä ammatin edellyttämää työtä työntekijä tekee. Putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan ko. sopimusta on sovellettava Putkijohtotyönantajainliittoon kuuluvien LVI-liikkeiden ja osastojen työntekijöihin sekä putkieristystöitä suorittavien liikkeiden putkieristäjiin, eristäjäoppilaisiin, varasto- ja aputyöntekijöihin.

Kaupan työehtosopimukset

Käsityksemme mukaan kaupan työehtosopimukset voivat tulla kyseeseen vain siinä tapauksessa, että katsottaisiin, ettei em. putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimusta voida teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti soveltaa Väisäsen työhön. Kaupan työehtosopimuksia sovellettaessa ratkaisevaksi seikaksi muodostuisi Väisäsen pääasiallinen tehtävä. Jos se on varastotyö, sovellettava työehtosopimus olisi myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskeva työehtosopimus. Jos se olisi autonkuljettajan työ, sovellettava työehtosopimus olisi kaupan automiehiä koskeva työehtosopimus. Alioikeudessa esitetyt näkemykset pääasiallisen työn osalta ovat olleet hyvin ristiriitaiset.

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton työehtosopimukset

Väisäsen työ kuuluu teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti lähinnä putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin. LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton työehtosopimuksissa ei ole sellaista alaa tai työehtosopimusta, jota voitaisiin soveltaa Väisäsen työhön.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lausunnossaan lausunut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asiassa työtuomioistuimessa laaditun kertoelman mukaan kantaja öljypoltinasentaja Urpo Matias Väisänen oli solminut vastaajan liikkeenharjoittaja Kalervo Viinikan kanssa määräaikaisen työsopimuksen 27.6.1988 - 27.1.1989 väliseksi ajaksi. Väisänen oli tehnyt autonkuljettajan työtä Kuusamossa vastaajan omistaman Putkiliike K. Viinikka -nimisen toiminimen palveluksessa. Työhön oli kuulunut myös varastomiehen töitä, mutta autonkuljettajan työ oli ollut hänen pääasiallinen tehtävänsä. Autonkuljettajan työ oli käsittänyt tavaroiden ajoa työmaille, esimerkiksi Juumaan, Rukalle ja kirkonkylään sekä asiointia muun muassa Matkahuolto Oy:ssä ja postissa.

Alioikeudessa todistajana kuultu vastaajan aviopuoliso on kertonut, että Väisänen oli tullut työhön venepuolelle. Hänellä oli ollut töihin tullessaan työskentelyn estävä sairaus, mistä hän ei kuitenkaan ollut kertonut työnantajalle. Työvoimatoimistossa käydyn neuvottelun jälkeen Väisänen oli otettu erityistyöllistämistuella töihin varastoon ja osittain autonkuljettajaharjoittelijaksi.

Väisäsen työt olivat todistajan mukaan käsittäneet varastojen kunnossapitoa ja jonkin verran tavaroiden kuljettamista työmaille ja siellä olevien tarvikkeiden poiskuljettamista. Väisäsen työajasta oli kulunut noin 2/3 varastotyöhön ja 1/3 autolla ajoon.

Kaupparekisteriotteen mukaan toiminimen toimiala oli LVI-myynti ja asennus. Edellä mainittu todistaja on myös kertonut, että liikkeen pääasiallinen toimiala oli putkien asennus rakennuksille. Jonkin verran oli esiintynyt myös myyntiä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on kertoelmassa mainitun kaupan automiehiä koskevan työehtosopimuksen sopijapuoli, minkä vuoksi tarkastelemme ainoastaan tuon työehtosopimuksen mahdollista sovetuvuutta tässä tarkoitettuun työsuhteeseen.

Edellä mainitun työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan sopimuksella määrätään Kaupan Työnantajaliiton ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäsenten palveluksessa kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain (400/78) soveltamispiirissä työskentelevien automiesten työ- ja palkkaehdot.

Kaupparekisteriotteen mukaan toiminimen toimiala on LVI-myynti ja asennus. Alioikeudessa kuullun todistajan mukaan yhtiössä on jonkin verran esiintynyt myös myyntiä, jolla ilmeisesti tarkoitetaan myymälästä tapahtuvaa erilaisten LVI-tarvikkeiden myyntiä suoraan asiakkaille.

Kantajan tehtävistä alioikeudessa on esitetty selvitystä, joka poikkeaa tämän omasta kertomuksesta siltä osin kuin on kysymys siitä, kumpaako työtä - autonkuljettajan vai varastomiehen - kantaja on tehnyt suuremman osan työajastaan. Autonkuljettajan tehtävistään kantaja on lisäksi lausunut, että autonkuljettajan työ oli käsittänyt tavaroiden ajoa työmaille sekä asiointia muun muassa Matkahuolto Oy:ssä ja postissa. Tämä viittaa sekä toiminimen sisäisiin että ulospäin asiakkaille suuntautuviin kuljetuksiin. Edellä mainittu todistaja on puolestaan tältä osin kertonut, että autonkuljettajan tehtävien osalta kysymys oli ollut tavaroiden kuljettamisesta työmaille ja siellä olevien tarvikkeiden poiskuljettamista.

Siinä tapauksessa, että toiminimen myyntitoiminta on ollut verraten laajaa, sitä voisi näiltä osin pitää kaupan automiehiä koskevan työehtosopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuun kauppaliikkeeseen verrattavana kauppaliikkeenä.

Ja edelleen, jos jutun kantaja äsken sanotun lisäksi työskentelisi toiminimen palveluksessa autonkuljettajana siten, että hänen pääasiallisin tehtävänsä olisi myymälästä myytyjen tavaroiden kuljettaminen asiakkaille, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n mielestä kantajan tulisi soveltaa kaupan automiehiä koskevaa työehtosopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Putkijohtotyönantajainliiton lausunnossa on esitetty muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimus on valtakunnallinen yleissitova työehtosopimus, jossa määritellään mm. putkiasentajien ja -eristäjien, varastomiesten sekä autonkuljettajien työehdot. Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaisesti sopimusta on sovellettava Putkijohtotyönantajainliittoon kuuluvien LVI-liikkeiden ja osastojen työntekijöihin. Ao. sopimuskohdan pöytäkirjamerkinnän mukaisesti sopimusta ei kuitenkaan sovelleta Keskusosuusliike Hankkijan palveluksessa oleviin autonkuljettajiin eikä Putkijohtotyönantajainliiton jäseninä olevien rakennusliikkeiden putkiosastojen autonkuljettajiin.

Kaupparekisteriotteen mukaan vastaajayhtiön toimiala on LVI-myynti ja asennus. Vastaaja itse on lausunut, että hänen yrityksensä on putkiliike. Todistajana kuultu liikkeen konttorityöntekijä on kertonut, että liikkeen pääasiallinen toimiala on putkien asennus rakennuksille.

Rakennusalalla, putkiala mukaan lukien, työehtosopimukset tehdään ns. teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti. Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä on katsottu, että työnantaja ei ole velvollinen soveltamaan yhtäaikaa useita eri alojen työehtosopimuksia, mikäli ko. teollisuudessa on solmittu yleissitovaksi työehtosopimukseksi katsottava teollisuuslinjaperiaatteen mukainen työehtosopimus (näin esim. Sarkko: Työehtosopimuksen määräysten oikeusvaikutukset, 1973 s. 45).

Teollisuuslinjaperiaate on vahvistettu esim. työtuomioistuimen tuomioissa n:ot 129/1988 ja 135/1989.

Ilmeistä on, että vastaajayhtiö on soveltanut kaikkiin yrityksen ao. toimialan työntekijöihin em. putkialan työehtosopimusta teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti. Todettakoon vielä, että valtakunnan kahdessa suurimmassa LVI-alan yrityksessä Onninen Oy:ssä ja Oy Huber Ab:ssä sovelletaan kaikkiin varasto- ja kuljetushenkilökuntaan kuuluviin työntekijöihin putkialan sopimusta siitä huolimatta, että näiden yhtiöiden toiminnasta myyntitoiminta muodostaa varsin huomattavan osan.

Työehtosopimuksen määräykset

Putkialan työehtosopimuksessa autonkuljettajien ja varastomiesten palkka määräytyy sopimuksen B-palkkataulukon mukaisesti. Aikapalkkojen käyttöä koskevan 12 §:n mukaan B-taulukon mukaiset palkat maksetaan niille työntekijöille, joiden palkkaus muodostuu ainoastaan perustuntipalkasta mahdollisine työkohtaisuus- ja muine lisineen. Sanonnalla tarkoitetaan sellaisia työtehtäviä, joita ei tehdä osaksikaan urakalla. Näin ollen kuljetus- ja varastotehtävien keskinäisellä jakautumisella ei ole merkitystä sovellettavan työehtosopimuksen kannalta.

Em. perusteilla katsomme, että öljypoltinasentaja Urpo Matias Väisäsen työsuhteeseen sovelletaan työsopimuslain 17 §:n nojalla yleissitovaa putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lisälausunnossaan vielä lausunut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Oikeuskirjallisuus

Sarkko toteaa Putkijohtotyönantajainliiton kirjelmässä mainitussa teoksessaan, että mikäli sillä alalla, jolla ko. työnantaja teettää työtä, työehtosopimukset solmitaan teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti, on yleissitovana työehtosopimuksena pidettävä teollisuuslinjaperiaatteen mukaista työehtosopimusta. Ja mikäli ko. alalla työehtosopimuksen soveltamisala määräytyy työntekijän ammatin mukaan, joudutaan yleissitovana työehtosopimuksena soveltamaan tällaista ammatin mukaan määräytyvää työehtosopimusta.

Edellä sanottu Sarkon käsitys soveltuu siis sellaiseen tapaukseen, jossa on kysymys tavallaan yhdestä alasta, mutta ei suinkaan sellaiseen tapaukseen, jossa yritys toimii useammalla alalla.

Lausuntoasian vastaajayhtiö ainakin kaupparekisteritietojen mukaan on myös kaupallinen yritys eli se toimii LVI-asennuksen lisäksi myös kaupan alalla. Kaupan alallahan työehtosopimukset solmitaan ammatin mukaan, kuten myös Kaupan Työnantajaliiton ym. lausunnossakin todetaan. Sanotusta Sarkon varsin yksioikoisesta lausumasta siis seuraisi, että jos kantajan pääasiallisena työnä olisi ollut autonkuljettajan työ, häneen tulisi soveltaa kaupan automiehiä koskevaa sopimusta.

Sarkkoa laajemmin ja analyyttisemmin ovat yleissitovuutta käsitelleet Kahri ja Vihma teoksessaan Työsopimuslaki 1989, Espoo 1989 s. 87-90. Tekijät kirjoittavat todettuaan ensin, että lainkohdan (siis työsopimuslain 17 §:n 1 momentti) sanamuodolla ei voida tarkoittaa yksinomaan teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti tehtyjä sopimuksia, että "näyttäisikin oikeammalta, että asianomaisen alan työehtosopimuksena olisi pidettävä myös sellaisia sopimuksia, joiden soveltamisala ei yksinomaan määräydy työnantajan toimialan vaan sen ohella työntekijän ammatin, koulutuksen, aseman tai muun näihin verrattavan perusteen mukaan. Tällaisen työehtosopimuksen osalta on kuitenkin korostettava, että sopimus nimenomaan koskee siinä osoitettua kysymyksessä olevan alan työntekijäin ryhmää."

Viimeksi mainitulla seikalla tekijät tarkoittavat sitä, että tuon ammatin mukaan määräytyvän sopimuksen täytyy olla myös ko. alan sopimus. Esimerkkinä mainitaan se, että teollisuuden toimistohenkilökuntaa koskevaa työehtosopimusta ei voida pitää alan sopimuksena teollisuuden ulkopuolella.

Tarkasteltuaan tämän jälkeen erästä asiaa valaisevaa korkeimman oikeuden tuomiota vuodelta 1989 (n:o 1837) Kahri ja Vihma toteavat, että "Milloin omaksutusta kannasta seuraa se, että työntekijän osalta voisi tulla kysymykseen sekä alan että ammatin tai muun siihen verrattavan perusteen mukaan määräytyvä työehtosopimus, on asianomaisen alan sopimuksena pidettävä soveltamisalaltaan suppeampaa työehtosopimusta. Esimerkiksi määrättyä ammattiryhmää koskeva sopimus syrjäyttää siis asianomaisen alan sopimuksena alaa koskevan yleisen työehtosopimuksen."

Kahrin ja Vihman käsitys voisi soveltua hyvin myös tilanteeseen, jossa yritys toimii sinänsä useammalla toimialalla, vaikkakin vain siten, että joku ala on päätoimialaa tukeva tai siihen liittyvä ala, kuten lausuntopyynnön kaltaisessa tapauksessa on asianlaita.

Yhtiöhän on kaupparekisteritietojen mukaan kiistatta monitoimiyritys ja se ilmeisesti myös harjoittaa paitsi LVI-tuotteiden asennusta myös niiden myyntiä. Jos siis tällaisessa tapauksessa olisi olemassa paitsi tuota pääalaa koskeva työehtosopimus myös avustavaa tai sivutoimialaa koskeva sopimus ja työntekijä työskentelisi tuolla avustavalla tai sivutoimialalla, asianomaisen alan sopimuksena olisi pidettävä soveltamisalaltaan suppeampaa avustavan tai sivutoimialan sopimusta.

2. Työtuomioistuinkäytäntö

Mielenkiintoisempi tämän lausuntoasian kannalta katsoen on sen sijaan työtuomioistuimen lausunto n:o 59/1987. Tapauksessa oli kysymys Puusepänteollisuuden Liiton jäsenyrityksen palveluksessa olevaan kirvesmieheen sovellettavasta työehtosopimuksesta. Yritys oli siten työehtosopimuslain nojalla sidottu puusepänteollisuuden työehtosopimukseen. Tämän kanssa kilpaileva sopimus oli rakennusalan työehtosopimus.

Kyseisen työntekijän työt olivat ainakin osittain olleet rakennusalan töitä. Työtuomioistuin totesi lausuntonaan, että mikäli työntekijän työ pääasiassa tai ainakin osaksi on käsittänyt yhtiön valmistamien tuotteiden asentamista eikä yhtiön toiminaan ole kuulunut laajemmin pelkän korjausrakentamisen suorittamista, sovellettava työehtosopimus määräytyy teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen työnantajan pääasiallisen toimialan mukaan. Jos taas työntekijän työhön ei ole juuri lainkaan kuulunut yhtiön omien valmisteiden asennustyötä tai jos yhtiön toiminta on ulottunut muissakin tilanteissa myös korjausrakentamisen alalle, työntekijän työsopimukseen tulee soveltaa rakennusalan työehtosopimusta.

Työtuomioistuin tavallaan siis yhtyi Kahrin ja Vihman esittämään näkemykseen, jonka mukaan asianomaisen alan määrittelyssä on kiinnitettävä huomiota myös työntekijän ammattiin tai muuhun perusteeseen eli tässä tapauksessa siihen, oliko yhtiön toiminta ulottunut muille kuin päätoimialalle sanottua yksittäistapausta laajemmin.

3. Lopuksi

Edellä sanotun perusteella uudistamme siis lausumamme, jonka mukaan jos lausuntopyynnön tarkoittamaa yritystä on pidettävä myös kauppaliikkeenä vaikkapa vain siinä mielessä, että tätä toimintaa on pidettävä varsinaista asennustoimintaa avustavana tai palvelevana toimintana ja jos kantajan pääasiallinen työ on ollut autonkuljettajan työtä, hänen ja vastaajayhtiön välisessä työsuhteessa olisi noudatettava kaupan automiehiä koskevaa työehtosopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rakennustyöläisten Liitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asiakirjoista käy ilmi, että kyseessä on tavanomainen putkijohtoalan yritys, jonka pääasiallinen toiminta on putkiasennustyötä rakennuskohteissa, joskin vähäisemmässä määrin esiintyy myös tarvikemyyntiä ulkopuolisille. Tähän nähden varastolla ja autonkuljettajana työskennelleen työntekijän työ on ko. yrityksissä tyypillistä ja alan luonteeseen kuuluvaa. Vuosikymmenien ajan tämänkaltaisiin työntekijöihin on sovellettu putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimusta. Myöskään ei voida katsoa kyseessä olevan kauppaliikkeen ainakaan siinä mielessä, että yrityksen päätoimiala olisi tarvikemyynti ulkopuolisille asiakkaille.

Edellä lausuttuun liittyy se, ettei yrityksen myöskään voida katsoa toimivan useammalla toimialalla siten kuin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n lisälausunnossa 28.5.1990 on esitetty. Eri asia on, että mainitussa lausunnossa on sinänsä oikein kiistetty teollisuuslinjaperiaatteen sellainen yksioikoinen tulkinta, joka Sarkon v. 1973 julkaistuun teokseen tukeutuen esiintyy Putkijohtotyönantajainliiton lausunnossa ja toisin ilmaisten (putkijohtoalan työehtosopimuksen 1 §:n varsinaiseen tekstiin tukeutuen) Kaupan Työnantajaliitto KTL:n, Liikealan ammattiliiton ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton lausunnossa.

Asiassa on lisäksi erityisesti huomioitava putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen 1 §:n pöytäkirjamerkintä, joka sulkee vain Keskusosuusliike Hankkijan autonkuljettajat sopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle. Tällä ja muilla edellä esittämillämme perusteilla on katsottava, että kyseisessä tapauksessa työsopimuslain 17 §:n tarkoittamana asianomaisen alan työehtosopimuksena on pidettävä putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Urpo Matias Väisänen on ollut Kalervo Viinikan omistaman, Putkiliike K. Viinikka -nimisen toiminimen palveluksessa 27.6. - 2.12.1988 määräaikaisessa työsuhteessa. Selvityksen mukaan Väisänen on aluksi otettu töihin liikkeen venepuolelle, mutta sen jälkeen hänet on siirretty varaston kunnostustöihin ja autonkuljettajan tehtäviin paikallisen työvoimatoimiston myötävaikutuksella.

Todistajana kihlakunnanoikeudessa kuulustellun Viinikan aviopuolison kertoman mukaan Väisänen on työajastaan työskennellyt kaksi kolmasosaa varastolla ja yhden kolmanneksen auton ajossa. Väisäsen puolesta on kihlakunnanoikeudessa ilmoitettu, että hän olisi käyttänyt työajastaan 70 prosenttia autonkuljettajana toimimiseen. Tarkempaa selvitystä Väisäsen työtehtävistä ei ole esitetty.

Kaupparekisteriin tehdyn merkinnän mukaan liikkeen toiminnan laatu on LVI-myynti ja asennus. Edellä mainitun todistajan kertomuksen mukaan liikkeen pääasiallinen toiminta on käsittänyt putkien asentamista rakennuksilla, mutta liikkeessä on ollut jonkin verran myyntitoimintaa. Todistajan mielestä kysymys on LVI-alan yrityksestä.

Väisäsen työsuhteessa on noudatettu putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimusta. Liike ei kuitenkaan ole ollut jäsenenä Putkijohtotyönantajainliitossa.

Mainittua työehtosopimusta sovelletaan sen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan Putkijohtotyönantajainliittoon kuuluvien LVI-liikkeiden ja -osastojen työntekijöihin sekä putkieristystöitä suorittavien liikkeiden putkieristäjiin, eristäjäoppilaisiin, varasto- ja aputyöntekijöihin. Määräykseen liittyy pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan työehtosopimusta ei sovelleta Keskusosuusliike Hankkijan palveluksessa oleviin autonkuljettajiin eikä Putkijohtotyönantajainliiton jäseninä oleviin rakennusliikkeiden putkiosastojen autonkuljettajiin. Pöytäkirjamerkinnällä näyttäisi tarkoitetun määrätä, että muihin kuin siinä tarkoitettuihin autonkuljettajiin, jotka ovat työnantajaliittoon kuuluvien LVI-liikkeiden ja -osastojen palveluksessa, olisi sovellettava putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimusta.

Puheena olevan työehtosopimuksen osallisina allekirjoittaneet liitot, Putkijohtotyönantajainliitto ja Rakennustyöläisten Liitto ovat työtuomioistuimelle antamissaan lausunnoissa olleet yhtä mieltä siitä, että Väisäsen työsuhteessa on yleissitovana työehtosopimuksena pidettävä putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimusta. Liitot ovat ilmoittaneet myös, että Putkijohtotyönantajainliittoon jäseninä kuuluvissa LVI-alan liikkeissä noudatetaan liittojen välistä työehtosopimusta myös sellaisten työntekijöiden työsuhteissa, jotka tekevät yksinomaan varasto- tai autonkuljetustyötä.

Työtuomioistuimen mielestä Putkiliike K. Viinikka on asiassa esitetyn selvityksen mukaan putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksessa tarkoitettu LVI-liike. Jos se olisi liittynyt jäseneksi Putkijohtotyönantajainliittoon, Väisäsen työsuhteessa olisi epäilyksittä pitänyt noudattaa liittojen välistä työehtosopimusta hänen työnsä laadusta riippumatta.

Myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan sillä määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa myymälöissä ja varastoissa työskentelevien, täysin työkykyisten työntekijöiden työehdot.

Myyjiä ja varastomiehiä koskevan työehtosopimuksen allekirjoittaneiden liittojen, Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liikealan ammattiliiton yhteisessä lausunnossa on esitetty, että Väisäsen työsuhteessa olisi niin sanotun teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti sovellettava yleissitovana työehtosopimuksena putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimusta. Liittojen mielestä ainoastaan siinä tapauksessa, että putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimus ei vastoin niiden käsitystä koskisi Väisäsen työtä, voisi edellä mainittu kaupan alan työehtosopimus tulla sovellettavaksi.

Kaupan Työnantajaliitto KTL ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto, jotka ovat osallisia kaupan automiehiä koskevassa työehtosopimuksessa, ovat lausunnossaan ja asiaa esivalmistelussa käsiteltäessä ilmoittaneet, ettei viimeksi mainittua työehtosopimusta voitaisi yleissitovuuden nojalla noudattaa Väisäsen työsuhteessa. Liikealan ammattiliitto on ollut asian käsittelyssä samaa mieltä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on kaupan automiehiä koskevaan työehtosopimukseen osallisena ollut lausunnossaan sitä mieltä, että jos Putkiliike K. Viinikan myyntitoiminta on ollut verrattain laajaa, sitä voitaisiin pitää puheena olevassa työehtosopimuksessa tarkoitettuun kauppaliikkeeseen verrattavana kauppaliikkeenä ja että jos Väisäsen pääasiallinen tehtävä olisi ollut myymälästä myytyjen tavaroiden kuljettaminen asiakkaille, kaupan automiehiä koskevaa työehtosopimusta tulisi yleissitovana työehtosopimuksena soveltaa hänen työhönsä. Kysymys siitä, täyttyvätkö nämä edellytykset, jää kihlakunnanoikeudessa vielä esitettävän todistelun varaan.

Kaikki mainitut työehtosopimukset ovat työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla yleiseksi katsottavia ja valtakunnallisia. Edellä on esitetty, että työehtosopimukseen osallisten ja muuten sidottujen välisissä työsuhteissa yleisesti noudatetaan niin sanottua teollisuusliittoperiaatetta. Sillä ymmärretään, kuten työtuomioistuin on lausunnossaan n:o 59/1987 todennut, että koko yrityksessä pääsääntöisesti sovelletaan sen päätoiminnan mukaan määräytyvän alan työehtosopimusta.

Etenkin Putkijohtotyönantajainliiton ja Rakennustyöläisten Liiton asiassa esittämästä on käynyt ilmi, että LVIalan yrityksissä sovelletaan myös varastomiehiin ja autonkuljettajiin, edellä selostettua pöytäkirjamerkinnällä erikseen sovittua poikkeusta lukuun ottamatta, johdonmukaisesti yritysten päätoiminnan mukaan määräytyvää putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimusta. Asiassa ei ole esitetty selvitystä, joka osoittaisi, että LVI-liikkeiden myyntitoimintaa olisi käytännössä pidetty kaupan alan työehtosopimuksissa tarkoitettuna kauppaliikkeenä. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan työehtosopimusten soveltamisalaa koskevien määräysten mukaan, jos Väisäsen työssä sovellettava työehtosopimus olisi määrättävä yksistään niiden perusteella, se olisi putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimus.

Kysymys siitä, mitä työsopimuslain 17 §:ssä on tarkoitettu asianomaisen alan työehtosopimuksella, on kuitenkin työsopimuslain tulkintakysymys. Työtuomioistuin kiinnittää huomiota siihen, että tulkittaessa asianomaisen alan käsitettä työsopimuslain mukaan työntekijän erityiselle ammatille voidaan ehkä antaa enemmän merkitystä kuin mitä työehtosopimuksia järjestäytyneiden osapuolten välillä sovellettaessa tehdään, ja toteaa vielä, ettei sen asiana ole antaa lausuntoa siitä, miten työsopimuslakia on tulkittava.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että Väisäsen työsuhteessa olisi ollut noudatettava putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimusta työmarkkinakäytännössä yleisesti vallitsevan teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti, jollei työsopimuslain säännösten sisällöstä muuta johdu.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Suhonen, Äimälä, Tuulensuu, Kuivanen ja Hölttä.

Lausunto oli yksimielinen.