Labor court allows union fines for strike but dismisses employer claim for contract breach regarding substitute worker pay.

Paperikoneella työskentelevien työntekijöiden viiranvaihtotyöstä kieltäytyminen ja tätä seurannut lakko olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksena voimassa olevan viiranvaihtourakoita koskevan sopimuksen urakkaan osallistuvia työntekijöitä ja urakkakorvauksia koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi eivät olleet olleet riittäviä, minkä lisäksi se vastasi luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Myöskään työntekijäliiton toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi eivät olleet olleet riittäviä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Viiranvaihtourakoita koskevan sopimuksen mukaan urakkaan osallistui muiden sopimuksessa mainittujen työntekijöiden ohella rullamiehen vakanssilla työskentelevä työntekijä. Työnantaja oli menetellyt mainitun sopimuksen vastaisesti jättäessään tilapäisesti rullamiehen vakanssilla vakinaisen rullamiehen koulutuksen aikana tuolloin työskennelleen työntekijän ilman sopimuksen mukaista urakkakorvausta.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon, mutta työnantajaa vastaan työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metsä-Serla Oy Kuultava Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1990 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § URAKKA- JA PALKKIOTYÖ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

31 § ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta)

2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 §

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kohta 14

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuuden. = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisten osapuolten välillä 28.2.1984 tehdyssä paperikone 4:n viirojen ja huopien vaihtourakoita koskevassa sopimuksessa, joka asianosaisten ilmoituksen mukaan on voimassa työehtosopimuksena, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yleisperiaatteet

- Kaikki huopien ja viirojen vaihdot tehdään urakalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

- Vaihdot voidaan tarvittaessa tehdä myös vajaalla miehistöllä (1-2 henkilöä). Tällöin jaetaan puuttuvan/puuttuvien henkilöiden osuus muiden kesken. Mikäli järjestelyiden vuoksi työssä oleva varsinaiseen konemiehistöön kuuluva (= 6 vakanssia) ei voi osallistua vaihtourakkaan, hän saa taulukon mukaisen urakkakorvauksen. = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Märkäviiraurakassa maksetaan vastaavasti urakkakorvaus ko. vaihtoporukkaan nimetyille vakansseille, mikäli he ovat urakan aikana töissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 1

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Muoviviiran vaihto

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Urakkaan osallistuvat:

- pulpperinhoitaja - koneenhoitaja - koneenhoitajan apulainen - sylinterimies - rullamies - pituusleikkurimies 1 - pituusleikkurimies 2 - varamies 1 - URK-rullaaja - pakkaaja 1 - pakkaaja 2 - pakkaaja 3

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Kankaan paperitehtaalla oli paperikone 4 pysäytetty aamuvuorossa 20.3.1990 kello 6.30 suunniteltua huoltoseisokkia varten. Kun käyttöinsinööri koneen tarkastuksen jälkeen oli todennut viiran kuluneeksi, hän oli määrännyt sen vaihdettavaksi. Määräys viiran vaihtamiseen oli annettu noin kello 8.30.

Aamuvuorossa olleet työntekijät olivat katkaisseet viiran, mutta viiran poistamisen ja koneen viiraosan pesun jälkeen he olivat keskeyttäneet työn. Viira olisi voitu vaihtaa koneeseen viimeistään kello 12.30. Työntekijät olivat ilmoittaneet työstä kieltäytymisensä syyksi sen, että työnantaja ei noudattanut viiranvaihtourakassa paikallisesti 28.2.1984 tehtyä sopimusta. Työntekijät olivat vaatineet viiranvaihtourakasta maksettavaksi urakkakorvausta 13 työntekijälle, vaikka sopimus edellytti 12 työntekijän osallistumista viiranvaihtourakkaan.

Työnantaja ei ollut suostunut työntekijäpuolen vaatimuksiin. Työnantaja oli päättänyt siirtää viiranvaihtotyön iltavuoron työntekijöiden suoritettavaksi. Iltavuorossa olevat työntekijät olivat kuitenkin kieltäytyneet viiranvaihdosta ja ryhtyneet lakkoon. Lakko oli kestänyt 24.3.1990 kello 14:ään asti. Lakkoon oli kussakin työvuorossa osallistunut 19 työntekijää.

Työnantaja oli 21.3.1990 kirjeellä ilmoittanut ammattiosastolle työehtosopimuksen vastaisesta työtaistelutoimenpiteestä ja pyytänyt kirjallisesti vastausta ammattiosaston toimenpiteistä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton asiamies oli 21.3.1990 kello 15 ollut yhteydessä Paperiliiton palkkasihteeriin, joka oli esittänyt töiden käynnistämisen ehdoksi palkkaukseen liittyviä vaatimuksia. Kun työnantajaliiton asiamies 22.3.1990 aamulla oli uudelleen ollut yhteydessä työntekijäliiton palkkasihteeriin, palkkasihteeri oli esittänyt paikallisen sopimuksen tulkintaan liittyviä ehtoja edellytyksenä töiden käynnistämiselle. Palkkasihteeri oli vastustanut asian ratkaisemista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli aamulla 22.3.1990 lähettänyt asian johdosta Paperiliitolle kirjeen, jossa liiton oli edellytetty ryhtyvän kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi Metsä-Serla Oy:n Kankaan paperitehtaalla. Tähän kirjeeseen Paperiliitto ei ollut vastannut.

Työntekijöiden painostustoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin. Paperiliitto ja ammattiosasto olivat vastuussa työehtosopimuksen vastaisesta painostustoiminnasta. Paperiliitto ja ammattiosasto olivat rikkoneet niille työehtosopimuslain, työehtosopimuksen ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan kuuluvat velvollisuudet.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kun Metsä-Serla Oy:n Kankaan paperitehtaalla oli paperikone 4:n pysäyttämisen jälkeen käynyt ilmi, että työnantaja ei aikoisi noudattaa 28.2.1984 tehtyä viiranvaihtourakoita koskevaa sopimusta, osaston luottamusmies oli noin kello 9 soittanut pääluottamusmiehelle ja kertonut tilanteesta. Pääluottamusmies oli todennut luottamusmiehelle, että määrätystä työstä ei voinut kieltäytyä. Lisäksi pääluottamusmies oli edellyttänyt osaston luottamusmiehen ottavan uudelleen yhteyttä käyttöinsinööriin asian selvittämiseksi.

Työnjohtajan määräyksestä työntekijät olivat poistaneet vanhan viiran koneesta ja pesseet viiraosan kello 9.30:n ja 10:n välisenä aikana.

Pääluottamusmies oli soittanut osaston luottamusmiehelle kello 10.45, jolloin osaston luottamusmies oli kertonut, että vanha viira oli poistettu koneesta ja että urakkaasia oli edelleen epäselvä. Käyttöinsinööri oli luvannut tulla työpaikalle kello 12.30. Vuoromestari oli kello 12.30 antanut osaston luottamusmiehelle nimiluettelon työntekijöistä, jotka osallistuisivat viiran vaihtoon. Tämän jälkeen luottamusmies oli kehottanut koneenhoitajan apulaisena työskentelevää työntekijää hakemaan työnantajan määräämät työntekijät viiran vaihtoa varten.

Kun käyttöinsinööri oli tämän jälkeen saapunut paikalle ja osaston luottamusmies oli ilmoittanut hänelle, että työnantajan tulisi noudattaa viiranvaihtourakkaa koskevaa sopimusta ja että esitetystä nimiluettelosta puuttuvan varsinaiseen konemiehistöön kuuluvan rullamiehen, joka tuolloin oli ollut koulutettavana koneenhoitajan apulaiseksi, tulisi saada myös urakkakorvaus. Tähän ei käyttöinsinööri ollut suostunut, vaan hän oli esittänyt, että rullamiehenä tuolloin toimineen työntekijän tilalle urakkaan nimettäisiin koneenhoitajan apulaisen tehtäviin koulutettavana ollut rullamies. Luottamusmies oli ilmoittanut käyttöinsinöörille, että työnantajan tulisi toimia paikallisen sopimuksen mukaisesti.

Pääluottamusmies ja henkilöstöpäällikkö olivat neuvotelleet muun muassa puheena olevasta asiasta samana päivänä kello 13.

Käyttöinsinööri oli kello 13 ilmoittanut osaston luottamusmiehelle, että viiranvaihdon suorittaisi iltavuoro kello 14:n jälkeen ja että aamuvuorolle järjestettäisiin siivoustöitä työvuoron loppuajaksi. Iltavuoron työntekijät olivat tulleet työpaikalle kello 14, jolloin osaston luottamusmies oli selostanut työntekijöille tilanteen. Työntekijät olivat todenneet osaston luottamusmiehelle, että he eivät voisi aloittaa viiranvaihtoa ennen kuin asiassa toimittaisiin paikallisen sopimuksen mukaisesti. Luottamusmies oli kehottanut työntekijöitä pysymään työpaikalla. Tämän jälkeen iltavuoron vuoromestari oli ilmoittanut työntekijöille, että heidän tulisi siivota konetta, kunnes kuultaisiin asiaan liittyviä uusia määräyksiä ja tietoja.

Käyttöinsinööri ja vuoromestari olivat tulleet paperikone 4:n valvomoon noin kello 18.10, jolloin käyttöinsinööri oli kysynyt työntekijöiltä, aloittaisivatko he viiranvaihdon. Työntekijät olivat vastanneet, että he eivät aloittaisi työtä, ellei työnantaja toimisi paikallisen sopimuksen mukaisesti. Tämän jälkeen käyttöinsinööri oli ilmoittanut työnantajan tulkitsevan työntekijöiden ryhtyvän lakkoon kello 18.30, elleivät he ryhtyisi viiranvaihtotyöhön. Vuoromestari oli todennut käyttöinsinöörille, että mahdollinen lakko ei voisi alkaa kello 18.30, koska kone tulisi ensin valmistella seisokkikuntoon. Tämän jälkeen käyttöinsinööri oli ilmoittanut työnantajan tulkitsevan lakon alkavan sen jälkeen, kun kone olisi saatettu seisokkikuntoon. Saatettuaan koneen seisokkikuntoon olivat vuorossa olleet 19 työntekijää poistuneet työpaikaltaan kello 19.30:n ja 20:n välisenä aikana. Työstä kieltäytyminen oli siten alkanut vasta iltavuorossa 20.3.1990 kello 19.30 alkaen.

Iltavuoron työntekijät olivat 20.3.1990 kello 22 tulleet työpaikalle. Koska tilanne oli ollut muuttumaton, he olivat poistuneet työpaikalta noin kello 23. Seuraavana aamuna olivat aamuvuoron työntekijät tulleet työpaikalleen kello 6. Kuultuaan tilanteesta he olivat poistuneet työpaikalta noin kello 6.20. Pääluottamusmies oli samana päivänä ollut yhteydessä osaston luottamusmieheen ja sopinut hänen kanssaan siitä, että luottamusmies soittaisi iltavuoron työntekijöille saadakseen heidät töihin. Pääluottamusmies oli tämän jälkeen ollut yhteydessä ammattiosaston puheenjohtajaan ja he olivat todenneet aiheelliseksi ammattiosaston toimikunnan koolle kutsumisen samana päivänä. Ammattiosaston puheenjohtaja oli tullut tehtaalle kello 12 soittamaan yhdessä pääluottamusmiehen kanssa työntekijöille, jotta nämä palaisivat työpaikalleen. Iltavuoron työntekijät eivät olleet saapuneet työpaikalle 21.3.1990.

Ammattiosaston toimikunta oli kokoontunut 21.3.1990 kello 18 ja kuullut selvityksen tilanteesta. Toimikunta oli päättänyt, että asia tulisi ratkaista neuvotteluteitse ja työrauha palauttaa välittömästi. Tämän jälkeen pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja ja osaston luottamusmies olivat saattaneet tiedon toimikunnan päätöksestä niin monelle työntekijälle kuin he puhelimitse olivat tavoittaneet. Yövuoron työntekijät eivät olleet saapuneet työpaikalle.

Aamuvuoron työntekijät eivät myöskään 22.3.1990 olleet saapuneet työpaikalle. Aamulla 22.3.1990 pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat soittaneet iltavuoron työntekijöille saadakseen heidät tulemaan työpaikalle. Iltavuoron työntekijät olivat saapuneet työpaikalle kello 14. Pääluottamusmies oli sopinut henkilöstöpäällikön kanssa puhelimitse siitä, että työntekijöille maksettaisiin palkka siltä ajalta, jolloin pääluottamusmies ja osaston luottamusmies keskustelisivat työntekijöiden kanssa. Samoin oli sovittu siitä, että pääluottamusmies tulisi neuvottelemaan työnantajan kanssa välittömästi keskustelun jälkeen. Lisäksi oli sovittu, että työntekijöille maksettaisiin palkkaa siltä ajalta, kun neuvottelut työnantajan kanssa jatkuisivat.

Neuvottelut olivat alkaneet iltapäivällä 22.3.1990 noin kello 15. Pääluottamusmies oli esittänyt järjestettäväksi kokouksen, jossa olisivat läsnä pääluottamusmiehen lisäksi osaston luottamusmies, vuoromestari ja käyttöinsinööri. Kokouksen tarkoituksena oli ollut selvittää, mitä 20.3.1990 oli varsinaisesti tapahtunut.

Kokouksen päätyttyä pääluottamusmies oli jatkanut neuvotteluja työnantajan kanssa. Työnantaja oli kello 16.30 tehnyt ehdotuksen tilanteen laukaisemiseksi. Pääluottamusmies oli kertonut ehdotuksesta työntekijöille. Koska tilanne oli ollut erittäin kärjistynyt eivätkä työntekijät olleet ymmärtäneet, miksi työnantaja ei ollut noudattanut paikallista sopimusta ilman lisäehtoja, he olivat hylänneet ehdotuksen ja poistuneet työpaikalta kello 17.30. Yövuoron työntekijät eivät olleet tulleet työpaikalle.

Aamuvuoron työntekijät eivät olleet saapuneet työpaikalle 23.3.1990. Koska tilanne oli uhannut edelleen kärjistyä, pääluottamusmies oli päättänyt ehdolla millä hyvänsä lopettaa työstä kieltäytymisen. Pääluottamusmies oli samana päivänä kello 16 ilmoittanut henkilöstöpäällikölle, että työt olisi mahdollista käynnistää 24.3.1990 kello 14 alkaen, jos työnantaja noudattaisi 22.3.1990 tekemäänsä esitystä. Pääluottamusmies oli ilmoittanut henkilöstöpäällikölle, että paikallisen sopimuksen tulkinnasta pyydettäisiin liittojen kannanotto.

Työt olivat käynnistyneet 24.3.1990 kello 14 alkaen.

Paperiliitto ei ollut asiassa tukenut ammattiosaston väitettyä painostusta eikä myöskään vastustanut neuvottelujärjestyksen mukaista menettelytapaa. Liiton taholta ei myöskään ollut asetettu asian ratkaisemiseksi ennakkoehtoja. Paperiliiton taholta oli edellytetty työnantajan noudattavan paikallista sopimusta. Liiton palkkasihteeri oli ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ainakin 21.3., 22.3. ja 23.3.1990. Viimeksi mainittuna päivänä liiton palkkasihteeri oli neuvotellut pääluottamusmiehen kanssa tilanteesta Helsingissä. Palkkasihteeri oli edellyttänyt työrauhan palauttamista. Lisäksi palkkasihteeri oli 23.3.1990 ollut useaan kertaan puhelinyhteydessä osaston luottamusmieheen.

Ammattiosasto oli tehnyt voitavansa syntyneessä tilanteessa. Myös Paperiliitto oli toiminut asiassa työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Ammattiosastossa oli 570 työssä käyvää jäsentä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Metsä-Serla Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että kun Metsä-Serla Oy:n Kankaan paperitehtaalla oli paperikone 4:n pysäyttämisen jälkeen 20.3.1990 katsottu tarpeelliseksi suorittaa myös viiranvaihto, työnjohto oli ilmoittanut, että viiranvaihtourakkaan tulisi osallistumaan 12 vakanssilla sillä hetkellä työskennellyttä työntekijää. Työnjohto oli antanut kirjallisen luettelon viiranvaihtourakkaan osallistuvista työntekijöistä. Luettelossa ei ollut mainittu koneenhoitajan apulaiseksi tuolloin koulutettavana ollutta työntekijää, joka rullamiehen vakanssilla ollessaan olisi osallistunut urakkaan. Sen sijaan luettelossa oli ollut rullamiehen vakanssilla sijaisena työskennelleen välimiehen nimi.

Kun luettelo viiranvaihtourakkaan osallistuvista työntekijöistä oli annettu työntekijöiden edustajille, luottamusmies oli kertonut käyttöinsinöörille rullamiehen koulutuksessa olosta. Samalla hän oli myös todennut, että normaalisti pituusleikkurin ajajana työskentelevä työntekijä oli konttorikerroksessa koulutuksessa ja hänen tilallaan pituusleikkurilla oli varamies 2. Käyttöinsinööri oli ilmoittanut, että pituusleikkurin ajajalle maksettaisiin urakkakorvaus urakkasopimuksen mukaisesti. Tältä osin työnantaja oli siten ilmoittanut menettelevänsä 28.2.1984 tehdyn paperikone 4:n viirojen ja huopien vaihtourakoita koskevan sopimuksen mukaisesti.

Koneenhoitajan apulaiseksi koulutettavana olleen rullamiehen osalta käyttöinsinööri oli ilmoittanut, että hänen koulutuksensa purettaisiin urakan ajaksi ja että hän tulisi urakkaan työnantajan nimiluettelossa mainitun välimiehen asemesta. Tämän muutoksen johdosta rullamiehen vakanssilla tuolloin työssä ollut ja normaalisti välimiehenä työskennellyt työntekijä olisi jäänyt kokonaan urakan ulkopuolelle.

Edellä mainitun 28.2.1984 tehdyn sopimuksen ensimmäisen sivun viimeisen kappaleen kolmannessa lauseessa oli todettu, että mikäli järjestelyiden vuoksi työssä oleva varsinaiseen konemiehistöön kuuluva ei voinut osallistua vaihtourakkaan, hän sai taulukon mukaisen urakkakorvauksen. Järjestelyillä oli sopimuksessa tarkoitettu muun muassa koulutusta. Tämän sopimuskohdan perusteella koulutuksessa olevalle työntekijälle oli maksettava urakkakorvaus, vaikka hän ei itse osallistunut urakkaan.

Edellä tarkoitetun sopimuksen sivun 2 ensimmäisessä kappaleessa oli todettu, että märkäviiraurakassa maksettiin vastaavasti urakkakorvaus vaihtoporukkaan nimetyille vakansseille, mikäli työntekijät olivat urakan aikana töissä. Sanalla "vastaavasti" oli tässä tarkoitettu nimenomaan sitä, että märkäviiraurakassa sovellettiin myös viirojen ja huopien vaihtourakoiden yleisperiaatteita. Koska koulutuksessa olleen pituusleikkurin ajajan vakanssinimike pituusleikkurimies oli mainittu 28.2.1984 tehdyn urakkasopimuksen liitteenä olevassa urakkaan osallistuvien työntekijöiden luettelossa ja koska hän oli ollut urakan aikana töissä vaikkakin koulutuksessa, työnantaja oli ollut velvollinen maksamaan urakkakorvauksen myös hänelle.

Vakanssinimike rullamies oli myös mainittu 28.2.1984 tehdyn sopimuksen liitteenä olevassa urakkaan osallistuvien työntekijöiden luettelossa. Näin ollen työnantajan olisi tullut maksaa urakkakorvaus myös koneenhoitajan apulaiseksi koulutettavana olleelle rullamiehelle. Työntekijät eivät olleet voineet ymmärtää, miksi työnantaja ei viimeksi mainitun työntekijän kohdalla ollut suostunut noudattamaan paikallista sopimusta, vaikka se oli ilmoittanut noudattavansa sopimusta koulutuksessa olleen pituusleikkurin ajajan kohdalla.

Työnantaja oli 22.3.1990 kello 16.30 käydyissä neuvotteluissa esittänyt syntyneen työtaistelutilanteen laukaisemiseksi, että mikäli viiraurakkaan ryhdyttäisiin samana päivänä kello 17, maksettaisiin urakasta korvaus kaikille niille työntekijöille, jotka oli mainittu vuoromestarin 20.3.1990 laatimassa nimiluettelossa. Tämän lisäksi työnantaja oli esittänyt urakkakorvausta maksettavaksi myös koneenhoitajan apulaisen opissa olleelle rullamiehelle ja tietokonekoulutuksessa olleelle pituusleikkurin ajajalle. Työnantaja oli siten ilmoittanut noudattavansa urakkasopimuksen mukaista käytäntöä.

Työntekijät eivät kuitenkaan olleet hyväksyneet työnantajan tekemää esitystä, koska työnantaja oli pitänyt sitä ainutkertaisena tilanteen laukaisemiseksi tehtynä kompromissiesityksenä. Työnantaja oli lisäksi ilmoittanut, että tulevaisuudessa koulutusmiehitys tulisi purkautumaan urakan ajaksi ja urakkakorvaus maksettaisiin vain sille määrälle työntekijöitä, jotka urakkasopimuksessa oli sovittu. Työnantaja oli kuitenkin ilmoittanut noudattavansa sopimusta tulevaisuudessakin samalla tavoin kuin tuolloin koulutuksessa olleen pituusleikkurinajajan kohdalla. Työntekijät eivät olleet voineet hyväksyä tätäkään esityksen kohtaa, koska se oli poikennut paikallisesta sopimuksesta ja sen nojalla noudatetusta käytännöstä.

Asianosaisliitot olivat neuvotelleet syntyneestä erimielisyydestä 4.4.1990. Liitot olivat neuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa todenneet, että kudosten vaihtourakat paperikone 4:n osalta tehtiin paikallisen 28.2.1984 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Lisäksi liitot olivat todenneet, että mikäli sopimuksessa mainittu vaihtoon osallistuva henkilö oli koulutettavana ylempään vakanssiin, maksettiin hänelle sekä hänen tehtäväänsä korvaavalle henkilölle urakkaosuus koulutuksen aikana tehdystä kudostenvaihtourakasta. Liittojen välisellä ratkaisulla oli siten vahvistettu jo 28.2.1984 tehdystä sopimuksesta selvästi ilmenevä periaate. Työnantaja oli omalla käyttäytymisellään aiheuttanut syntyneen tilanteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan, että Metsä-Serla Oy on rikkonut 28.2.1984 tehdyn paperikone 4:n viirojen ja huopien vaihtourakoita koskevan sopimuksen sivun 1 viimeistä kappaletta sekä sivun 2 ensimmäistä kappaletta. Lisäksi Paperiliitto on vaatinut Metsä-Serla Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA METSÄ-SERLA OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat Paperiliiton kanteeseen vastatessaan lausuneet, että työnjohtaja ja osaston luottamusmies olivat 20.3.1990 neuvotellessaan viiranvaihtourakkaan osallistuvista työntekijöistä todenneet, että pituusleikkurin ajajana normaalisti työskentelevä työntekijä oli sen tyyppisessä koulutuksessa, että häntä ei kutsuttaisi urakkaan, mutta että hänelle maksettaisiin urakkakorvaus. Urakkaan oli pitänyt alunperin osallistua niiden työntekijöiden, jotka oli mainittu työnjohtajan nimiluettelossa. Luetteloon oli työnantaja halunnut hieman myöhemmin tehdä muutoksen siten, että rullamiehen vakanssilla työskennelleen välimiehen tilalle olisi tullut rullamies. Rullamiehen vakanssi oli sopimuksessa mainittu niiden vakanssien joukossa, joilla työskentelevät työntekijät osallistuivat urakkaan. Työnantaja oli halunnut keskeyttää koulutuksessa olleen rullamiehen koulutuksen viiranvaihtourakan ajaksi.

Työnantaja oli koko ajan ilmoittanut noudattavansa 28.2.1984 tehtyä sopimusta. Työnantajan määräämä koulutustilanteen väliaikainen keskeyttäminen viiranvaihtourakan ajaksi ei ollut ristiriidassa sopimuksen määräysten kanssa. Koulutuksen keskeyttäminen oli normaali työnjohdollinen toimenpide, jonka tarkoituksena oli ollut työvoiman järkevä käyttö. Työntekijät olivat kuitenkin työtaistelutilannetta hyväksi käyttäen riitauttaneet asian ja painostaneet menettelyllään työnantajaa myöntymään vaatimuksiinsa. Sillä seikalla, miten erimielisyys oli myöhemmin neuvotteluissa ratkaistu, ei ollut merkitystä nyt esillä olevan asian kannalta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta kuultavana ollut Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton vastineessa esitettyyn.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, Metsä-Serla Oy ja Paperiliitto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto sekä Metsä-Serla Oy 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsä-Serla Oy:n Kankaan paperitehtaalla on 20.3.1990 kello 6.30 pysäytetty paperikone 4 etukäteen ilmoitettua huoltoseisokkia varten. Paperikoneen pysäyttämisen jälkeen tehtaan käyttöinsinööri, jota on kuulusteltu asiassa todistajana, on suoritettuaan viiran tarkastuksen todennut myös sen vaihdon tarpeelliseksi ja antanut noin kello 8.30 koneen miehistölle määräyksen vaihtaa viira. Koneella työskentelevät työntekijät ovat tämän jälkeen suorittaneet viiran katkaisun ja koneen viiraosan pesun.

Aamupäivän aikana on työnantajan edustajien ja työntekijöiden välillä neuvoteltu viiranvaihtourakkaan osallistuvista työntekijöistä. Työntekijöiden katsottua, ettei työnantaja aikonut noudattaa viiranvaihtourakassa työehtosopimuksena voimassa olevaa 28.2.1984 tehtyä paperikone 4:n viirojen ja huopien vaihtourakoita koskevan sopimuksen määräyksiä urakkaan osallistuvien työntekijöiden ja urakkapalkkion maksun osalta, on käyttöinsinööri kertonut noin kello 11 saaneensa vuoromestarilta tiedon, jonka mukaan työntekijät kieltäytyisivät ryhtymästä viiranvaihtourakkaan.

Työntekijöille on annettu vuoromestarin laatima nimiluettelo viiranvaihtourakkaan osallistuvista työntekijöistä. Luettelossa mainittujen 12 työntekijän joukossa on ollut koneen vakinaiseen miehistöön kuuluvan pituusleikkurin ajajan vakanssilla työskennelleen työntekijän sijaisena ollut varamies 2 ja rullamiehen vakanssilla vakituisesti työskennelleen työntekijän sijaisena toiminut välimies. Vakinaiseen konemiehistöön kuuluva pituusleikkurin ajaja on kysymyksessä olevana ajankohtana ollut tehtaan konttoritiloissa tietokonekoulutuksessa ja sen vuoksi estynyt osallistumasta viiranvaihtourakkaan. Työnantaja on ilmoittanut, että pituusleikkurin ajajalle maksettaisiin urakkasopimuksen mukainen urakkakorvaus, koska hänen koulutuksensa on ollut sen laatuista, ettei sitä ole ollut tarkoituksenmukaista keskeyttää ja hän on ollut sopimuksessa mainituin tavoin estynyt osallistumasta urakkaan.

Työntekijät ovat vaatineet, että sopimuksen mukainen urakkakorvaus viiranvaihtourakasta tulisi maksaa myös koneen vakinaiseen miehistöön kuuluvalle rullamiehelle, joka on ollut koulutettavana koneenhoitajan apulaisen tehtäviin samalla konelinjalla. Käyttöinsinööri on vaatimuksen johdosta todennut vuoromestarin nimilistan tältä osin vääräksi ja määrännyt rullamiehen koulutuksen keskeytettäväksi urakan ajaksi ja nimennyt hänet urakkaan luettelossa mainitun välimiehen asemesta. Työntekijät ovat katsoneet, että koulutusta ei olisi saanut keskeyttää, vaan myös rullamiehen kohdalla olisi tullut menetellä samoin kuin toisenkin koulutuksessa olevan työntekijän kohdalla ja että urakkakorvaus olisi tullut suorittaa myös nimiluettelossa alunperin olleelle välimiehelle.

Kun käydyissä neuvotteluissa ei ole päästy sopimukseen asiassa, käyttöinsinööri on noin kello 13 ilmoittanut, että kello 14:ksi työhön tuleva iltavuoro tekisi viiranvaihtotyön ja aamuvuoron työntekijät suorittaisivat siivoustöitä vuoron päättymiseen asti.

Iltavuoron työntekijöiden saavuttua työpaikalle on osaston luottamusmies selostanut työntekijöille tilannetta, minkä jälkeen myös iltavuoron työntekijät ovat kieltäytyneet viiranvaihtourakasta. Työstä kieltäytymisen jatkuttua on työntekijöille ilmoitettu työnantajan katsovan työntekijöiden ryhtyvän lakkoon, ellei viiranvaihtotyötä aloitettaisi. Työntekijöiden kieltäydyttyä edelleen viiranvaihtourakasta on käyttöinsinööri määrännyt paperikoneen saatettavaksi seisokkikuntoon. Tämän jälkeen ovat iltavuorossa olevat työntekijät poistuneet työpaikalta noin kello 19.30. Myös yövuoroon 20.3.1990 kello 22 tulleet työntekijät ja aamuvuoroon 21.3.1990 kello 6 tulleet työntekijät ovat muuttumattomasta tilanteesta tiedon saatuaan poistuneet työpaikalta. Kunkin vuoron työntekijät ovat tämän jälkeen 21.3. ja 22.3.1990 jatkaneet lakkoa.

Lakon aikana on työpaikalla 22.3.1990 käyty työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä neuvotteluja ja työnantaja on tehnyt töiden käynnistämiseksi ehdotuksen, jonka mukaan työnantaja maksaisi urakkasopimuksen mukaisen urakkakorvauksen työnantajan 20.3.1990 esittämässä luettelossa alunperin mainituille työntekijöille ja lisäksi koulutuksessa tuolloin olleille kahdelle työntekijälle. Työnantaja on lisäksi ilmoittanut, että ratkaisuehdotus koskisi vain tätä tilannetta ja että vastaisuudessa koulutusmiehitys tultaisiin purkamaan työnantajan aikaisemmin esittämin tavoin urakoiden ajaksi. Tyytymättöminä työnantajan esitykseen vastaisuudessa noudatettavasta menettelystä ovat työpaikalle saapuneet iltavuoron työntekijät poistuneet työpaikalta. Lakko on jatkunut 22.3. - 23.3.1990.

Pääluottamusmies on 23.3.1990 ilmoittanut työnantajalle, että työt olisi mahdollista käynnistää 24.3.1990 kello 14 alkaen, mikäli työnantaja menettelisi 22.3.1990 tekemänsä ehdotuksen mukaisesti. Työt ovat käynnistyneet pääluottamusmiehen ilmoittamana aikana, jolloin työvuoro, jonka alunperin olisi tullut suorittaa viiranvaihtourakka, on saapunut työhön.

Työtaisteluun on kussakin vuorossa osallistunut 19 työntekijää.

Viiranvaihtourakasta kieltäytyminen ja lakko ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet edellä mainitun urakkasopimuksen urakkaan osallistuvia työntekijöitä ja urakkakorvausta koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimenpiteisiin on muiden työntekijöiden joukossa osallistunut myös osaston luottamusmies.

Paperiliiton palkkasihteeri, jota on myös kuultu todistajana, on lakon aikana ollut muutaman kerran yhteydessä pääluottamusmieheen ja kehottanut töiden käynnistämiseen ja ollut tilanteen johdosta yhteydessä myös osaston luottamusmieheen. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n 14 kohdan määräykset huomioon ottaen ei Paperiliiton toimenpiteitä voida kuitenkaan pitää riittävinä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Paperiliitto on kanteessaan katsonut työnantajan rikkoneen 28.2.1984 tehdyn paperikone 4:n viirojen ja huopien vaihtourakoita koskevan sopimuksen määräyksiä yhtiön ilmoittaessa purkavansa koneenhoitajan apulaiseksi koulutettavana olleen vakinaiseen konemiehistöön kuuluvan rullamiehen koulutuksen urakan ajaksi ja jättäessä siten hänen sijaisenaan toimineen välimiehen urakan ulkopuolelle ja myös ilman urakkasopimuksen mukaista korvausta.

Käyttöinsinöörin kertoman mukaan sopimusta on tehtaalla sovellettu siten, että sopimuksessa tarkoitetun urakan ajaksi on työntekijän koulutus keskeytetty, mikäli kysymys on ollut samalla konelinjalla tapahtuvasta koulutuksesta ylemmän vakanssin tehtäviin. Sen sijaan koulutustilanteita ei ole purettu tapauksissa, joissa koulutettavana oleva työntekijä on ollut koulutuksessa muualla tehtaan tiloissa tai sen ulkopuolella. Todistajana kuulustellun pääluottamusmiehen ja jutussa kuullun osaston luottamusmiehen kertomusten mukaan koulutustilanteita ei aikaisemmin ole purettu. Pääluottamusmies on tuonut esiin yhden tapauksen, jossa korvaus on maksettu vastaavanlaisessa tilanteessa koulutuksessa olevalle. Mainittu tapaus ei kuitenkaan ole koskenut paperikone 4:ää.

Paperikone 4:n viirojen ja huopien vaihtourakoita koskevan sopimuksen yleisperiaatteissa on muun muassa todettu, että mikäli järjestelyiden vuoksi työssä oleva varsinaiseen konemiehistöön kuuluva ei voi osallistua vaihtourakkaan, hän saa taulukon mukaisen urakkakorvauksen. Tällä määräyksellä on taattu työssä olevalle varsinaiseen konemiehistöön kuuluvalle työntekijälle urakkakorvaus siinäkin tapauksessa, ettei työntekijällä ole mahdollisuutta osallistua koulutuksen tai muun työnantajan määräämän järjestelyn vuoksi urakkaan. Määräyksessä ei työtuomioistuimen mielestä ole kuitenkaan otettu kantaa siihen, onko työnantajalla mahdollisuus urakan vuoksi keskeyttää varsinaiseen konemiehistöön kuuluvan työntekijän koulutus urakan ajaksi ja missä vaiheessa keskeyttämisen tulee tapahtua.

Mainitun sopimuksen yleisperiaatteita koskevan kohdan viimeisessä kappaleessa on todettu, että märkäviiraurakassa maksetaan vastaavasti urakkakorvaus vaihtoporukkaan nimetyille vakansseille, mikäli työntekijät ovat urakan aikana töissä.

Vaihtomiehistöön nimetyillä vakansseilla täytyy tarkoittaa tässä yhteydessä sopimuksessa lueteltuja työntekijöiden ammattinimityksiä. Vakinaiseen konemiehistöön kuuluvalla rullamiehellä, joka on ollut koulutettavana koneenhoitajan apulaiseksi, on ollut oikeus urakkakorvaukseen riippumatta siitä, keskeytettiinkö hänen koulutuksensa vai ei. Jos hänen koulutuksensa olisi jatkunut urakan ajan, hänelle olisi nimittäin edellä selostetun sopimuksen yleisperiaatteiden mukaan kuulunut puheena oleva korvaus. Se on hänelle yhtä lailla pitänyt suorittaa myös hänen osallistuessaan urakkatyöhön.

Työtuomioistuimen mielestä, kun sopimuksessa ei ole sovittu koulutuksen keskeyttämisestä, kysymys siitä, keskeytetäänkö jonkin työntekijän osallistuminen koulutustapahtumaan urakan takia vai ei, on työnantajan työnjohtooikeuden piiriin kuuluva toimenpide. Työnantaja ei kuitenkaan voi työnjohdollisilla toimenpiteillään estää puheena olevan sopimuksen palkkaehtojen toteuttamista.

Sopimuksesta ei käy selvästi ilmi, missä tapauksissa vakinaiseen konemiehistöön kuuluvan tilalla sijaisena työskentelevä on sopimuksessa tarkoitetuin tavoin katsottava urakkaan nimetyllä vakanssilla työskenteleväksi. Rullamiehen sijaisena toiminut välimies on selvityksen mukaan toiminut joitakin päiviä rullamiehen tehtävässä. Kun hänet on merkitty vuoromestarin laatimaan luetteloon urakkaan osallistuvaksi ja luettelo on esitetty työntekijöille, työtuomioistuimen mielestä välimiestä on rullamiehen sijaisena näissä olosuhteissa pidettävä urakkaan nimetyllä vakanssilla työskentelevänä ja hän siten on ollut oikeutettu saamaan urakkakorvauksen.

Näillä perusteilla työtuomioistuin toteaa Metsä-Serla Oy:n menetelleen 20.3.1990 paperikone 4:n viirojen ja huopien vaihtourakoita koskevan sopimuksen määräysten vastaisesti jättäessään suorittamatta rullamiehen sijaisena olleelle välimiehelle kanteessa tarkoitetun urakkakorvauksen.

Kun sopimuksen määräykset koulutuksen purkamisen osalta ovat epäselvät ja kun näyttämättä on jäänyt, että sopimusta olisi työpaikalla vakiintuneesti tulkittu Paperiliiton kanteessa esitetyllä tavalla, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että työnantaja olisi, kun liitot ovat vasta 4.4.1990 päässeet yksimielisiksi sopimuksen tulkinnasta, tietensä tai muutoin työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla menettelyllään rikkonut 20.8.1984 tehdyn paperikone 4:n viirojen ja huopien vaihtourakoita koskevan sopimuksen määräyksiä. Metsä-Serla Oy:n sopimuksen vastainen menettely on kuitenkin otettu huomioon ammattiosaston maksettavaksi tuomittavaa hyvityssakkoa alentavana seikkana.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12:n ja Paperiliiton maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 14 000 markkaa ja Paperiliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 12 000 markkaa.

Työtuomioistuin kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen siten hyväksyen vahvistaa, että Metsä-Serla Oy on menetellyt edellä mainitun paperikone 4:n viirojen ja huopien vaihtourakoita koskevan sopimuksen vastaisesti jättäessään suorittamatta urakkakorvauksen urakkaryhmään kuuluvaksi luettavalle rullamiehen sijaisena työssä olleelle työntekijälle.

Paperiliiton kanne hylätään muutoin.

Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12 velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien. Jutun laatuun nähden saavat asianosaiset muilta osin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Uski, Kuivanen ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.