Labour court dismisses claim that electrical installation collective agreement applies to a company primarily selling neon signs.

Kysymys valomainosten asennus- ja myyntityötä harjoittavassa yhtiössä työskennelleen sähköasentajan työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Kuultavat Sähkö- ja telealan työnantajaliitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähkötyönantajain Liiton, nykyisen Sähkö ja telealan työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kesken 28.6.1986 tehdyssä sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. YLEISTÄ

1 §

Sopimuksen soveltamisala

1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan kohdassa 2 mainituin poikkeuksin Sähkötyönantajain Liitto r.y:n sähköasennusalan jäsenyritysten ja niiden 7 §:n 4-kohdassa mainittujen työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. 2 Sellaisten yritysten ollessa kyseessä, jotka suorittavat muutakin kuin tämän työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä, sovelletaan tätä työehtosopimusta vain niihin osastoihin, joiden osalta kyseiset yritykset ovat jäseninä Sähkötyönantajain Liitto r.y:ssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton, nykyisen Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET:n ja Metallityöväen Liiton kesken 11.4.1986 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Mikäli joku metalliteollisuutta harjoittava työnantaja harjoittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain metalliteollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliittoon, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden tehdaslaitosten tai osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE ALIOIKEUDESSA

Kanteen perustelut

Sähköasentaja Tapio Armas Kullervo Korhonen on Ykkösneon Ky:tä ja Veikko Tapio Juutista vastaan ajamassaan kanteessa siltä osin kuin asia on lausuntopyynnön kohteena lausunut, että hän oli ollut yhtiön palveluksessa 14.11.1985 ja 9.2.1987 välisen ajan. Yhtiö oli 26.6.1986 alkaen työsuhteen päättymiseen saakka jättänyt noudattamatta alan yleissitovan Sähkötyönantajain Liitto r.y:n ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:n välisen sähköasennusalan työehtosopimuksen määräykset, joiden mukaan hänelle olisi kuulunut 30,90 markan tuntipalkka 26.6.1986 jälkeiseltä ajalta hänelle maksetun 26,50 markan suuruisen tuntipalkan sijasta. Korhoselle oli siten 30.6.1986 ja 9.2.1987 väliseltä ajalta maksettu 4,40 markkaa tunnissa eli yhteensä 6 191,90 markkaa liian vähän.

Liian vähän maksetusta tuntipalkasta johtuen yhtiö ja Juutinen olivat myös jättäneet Korhoselle suorittamatta työehtosopimuksen mukaisen palkan mukaan määräytyvästä lomakorvauksesta 714,56 markkaa, joka työehtosopimuksen mukaisesti oli laskettu kertomalla kertoimella 4,4 luku 162,40 markkaa.

Korhonen oli tehnyt 21. ja 28.10.1986 välisenä aikana 50 prosentin korotuksella korvattavaa ylityötä kahdeksan tuntia ja 100 prosentin korotuksella korvattavaa ylityötä kuusi tuntia. Korhoselle oli jätetty maksamatta ylityökorvauksia 30,90 markan keskituntiansion mukaan laskettuna yhteensä 740,60 markkaa.

Korhoselle oli suoritettu irtisanomisajan palkka ainoastaan yhdeltä kuukaudelta, vaikka hän oli oikeutettu kahden kuukauden ajalta maksettavaan irtisanomisajan palkkaan. Mikäli työsuhteeseen oli sovellettava sähköasennusalan työehtosopimusta, niin Korhosella ei ollut irtisanomisajan palkkavaatimusta.

Korhosen työ oli käsittänyt neonvalomainosten asentamista erilaisten liikelaitosten rakennusten julkisivuihin. Asentaminen oli käsittänyt sekä neonvalomainosten rungon kiinnittämisen rakennukseen että valojen toimimiseksi välttämättömät sähkövirran kytkemistoimet. Kytkemisessä oli ollut kysymys niin sanotusta vahvavirta-asennustyöstä, jota suorittavalta edellytettiin tiettyjen pätevyysvaatimusten täyttämistä.

Työsuojeluhallituksen yleissitovia työehtosopimuksia koskevasta luettelosta kävi ilmi, että sähköasennusalan työehtosopimus oli yleissitova. Sen soveltamisala käsitti sähköasennusliikkeiden asentajien ja liikkeiden korjauspajoissa työskentelevien työsuhteet. Korhosen työsuhteessa oli sovellettu sähköasennusalan työehtosopimusta aina siihen saakka, kun uusi työehtosopimus oli astunut 26.6.1986 voimaan. Sekä työnantaja että yhtiön työntekijät olivat käsittäneet, että kysymyksessä oli ollut sähköasennusalan asennustyö. Asiaa ei ollut edes asetettu kyseenalaiseksi ennen uuden työehtosopimuksen ja sen tarkoittamien yleiskorotusten astumista voimaan. Palkkaneuvottelutilanteessa työpaikalla oli aina turvauduttu sähköasennusalan työehtosopimukseen ja tarvittaessa otettu yhteyttä jopa Sähkötyönantajain Liittoon.

Sähköasennusalan työehtosopimuksen soveltamista osoitti sekin, että Korhoselle vuosina 1986 ja 1987 maksetut lomapalkat ja niiden maksamistapa olivat sähköasennusalan lomapalkkasopimuksen mukaiset. Niin sanottujen arkipyhien palkkojen maksamisen suhteen yhtiö oli myös noudattanut sähköasennusalan sopimusta. Korhosen tekemä työ oli nimenomaisesti ollut sähköasennustyötä. Korhosen tehtävä ei ollut ollut valmistaa neonvalomainosten runkoja, vaan suorittaa asennustyötä. Olennaisin merkitys oli kuitenkin ollut sillä, että sähkökytkentöjen suorittaminen oli edellyttänyt työntekijältä erityistä pätevyyttä. Tämän takia ainoa sovellettavaksi tuleva työehtosopimus oli sähköasennusalan työehtosopimus.

Korhosen työsopimuksen olennaiseksi osaksi oli yhtiössä vallinneen käytännön kautta tullut se, että työsuhteen ehtoihin nähden oli noudatettu sähköasennusalan työehtosopimusta. Työnantaja ei ollut voinut yksipuolisella ilmoituksellaan ja menettelyllään muuttaa Korhosen työsuhteen ehtoja ja vaihtaa sovellettavaa sopimusta. Näin ei ollut voinut tapahtua sellaisena ajankohtana, jolloin vakiintuneesti sovelletun työehtosopimuksen mukaan työntekijän palkkaan olisi tullut huomattava yleiskorotus.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Korhonen on vaatinut Ykkösneon Ky:n ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen Veikko Tapio Juutisen velvoittamista suorittamaan hänelle sähköasennusalan työehtosopimuksen mukaan laskettavan palkan ja hänelle maksetun palkan välisen erotuksen 6 191,90 markkaa, maksamatta jätettyä vuosilomakorvausta 1 746,56 markkaa, maksamatta jätettyinä ylityökorvauksina 21. - 28.10.1986 740,60 markkaa, maksamatta jätettynä irtisanomisajan palkkana 5 314,80 markkaa, vahingonkorvauksena työsopimuksen laittomasta irtisanomisesta 106 296 markkaa sekä odotusajan palkkana kuuden päivän palkkaa vastaavat 1 483,20 markkaa, kaikki erät 16 prosentin korkoineen. Korhonen on vaatinut myös oikeudenkäyntikulujen korvausta.

VASTINE ALIOIKEUDESSA

Vastineen perustelut

Ykkösneon Ky ja Veikko Tapio Juutinen ovat lausuneet, että Korhonen oli ollut yhtiön palveluksessa 14.11.1985 ja 9.2.1987 välisen ajan. Korhosen työsuhteeseen ei ollut sovellettava sähköasennusalan työehtosopimusta, koska sitä ei ollut pidettävä asianomaisen alan yleiseksi katsottavana valtakunnallisena työehtosopimuksena. Asianomaisen alan yleissitovana työehtosopimuksena oli pidettävä Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Metallityöväen Liitto r.y:n välistä työehtosopimusta, jonka mukaan kaikki Korhosen työsuhteesta johtuneet korvaukset oli suoritettu.

Työsopimuslain 17 §:ssä oli luotu työehtosopimuksen yleissitovuus, jossa työnantaja, vaikkei ollutkaan työehtosopimukseen osallinen tai muutoin sidottu, oli kuitenkin velvollinen noudattamaan työntekijöidensä työsuhteissa lainkohdassa tarkoitetun työehtosopimuksen määräyksiä. Yleissitovaksi oli säädetty asianomaisen alan yleiseksi katsottava valtakunnallinen työehtosopimus. Yleissitovuuden edellytyksenä oli, että kysymyksessä oli asianomaisen alan työehtosopimus, sopimus oli valtakunnallinen ja sopimusta voitiin pitää soveltamisalallaan yleisenä.

Asianomaisen alan työehtosopimus määräytyi työnantajan toimialan mukaisesti. Yhtiön toimialana oli kaupparekisteriotteen mukaisesti valomainosten myynti, asennus, huolto ja valmistus sekä nostolava-autopalvelut. Yhtiön toimialana ei ollut eikä lupaehtojen mukaan voinutkaan olla Sähkötyönantajain Liiton jäsenyritykselle kuuluvat sähköasennustyöt.

Yleissitovuuden edellytyksenä oli, kuten korkein oikeus tuomiossaan 1974 II 44 oli katsonut, että työehtosopimukselta edellytettiin sellaista edustavuutta asianomaisella työalalla, että sopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen soveltamispiiriin kuului ainakin noin puolet alan työntekijöistä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Ykkösneon Ky ja Veikko Tapio Juutinen ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TODISTAJAT

Raastuvanoikeudessa on kuultu todistajia raastuvanoikeuden pöytäkirjoista ilmenevällä tavalla.

KUOPION RAASTUVANOIKEUDEN PÄÄTÖS

Raastuvanoikeus on 11.11.1988 julistamassaan päätöksessä muun ohella katsonut Korhoselta jääneen näyttämättä, että Sähkötyönantajain Liitto r.y:n ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:n välinen sähköasennusalan työehtosopimus olisi yhtiön toimialalla, joka oli kaupparekisterimerkintöjen mukaan valomainosten myynti, asennus, huolto ja valmistus sekä nostolava-autopalvelut, työsopimuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu yleinen valtakunnallinen työehtosopimus tai että sanotun työehtosopimuksen määräykset olisivat tulleet Korhosen työsuhteen ehdoiksi.

VAATIMUKSET ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDESSA

Korhonen on muutoksenhakemuksessaan vaatinut kanteen hyväksymistä kokonaisuudessaan. Korhonen on vielä lausunut muun muassa, että hänen työnsä oli ollut sähköasennustyötä. Siihen nähden hänen työsuhteesa ehtojen määräytymisen perusteeksi oli sovellettava sähköasennusalan työehtosopimuksen ehtoja.

Ykkösneon Ky ja Veikko Tapio Juutinen ovat muutoksenhakemuksessaan vaatineet kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Muutoksenhakijat ovat puolin ja toisin vastanneet toistensa muutoksenhakemuksiin.

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Itä-Suomen hovioikeus on pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausunnon siitä, oliko Korhosen ja yhtiön välisessä työsuhteessa ollut noudatettava kanteen perusteena olevaa Sähkötyönantajain Liiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välistä sähköasennusalan työehtosopimusta.

KUULTAVIEN LIITTOJEN LAUSUNNOT

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Sähkö- ja telealan työnantajaliitolle ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi. Työtuomioistuin on lisäksi pyytänyt asiasta lausunnon Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET:ltä ja Metallityöväen Liitolta.

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto on lausunnossaan esittänyt muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asiakirjojen mukaan Ykkösneon Ky:n toimialana ei ole ollut sähköasennus ja -urakointi. Ykkösneon Ky:llä ei ole ollut eikä neonvaloasennuksissa ja -huoltotöissä tarvitakaan varsinaisessa sähköasennustyössä tarvittavia Sähkötarkastuskeskuksen myöntämiä yleisurakointioikeuksia.

Ykkösneon Ky ei ole myöskään Sähkö- ja telealan työnantajaliiton jäsen. Sähkö- ja telealan työnantajaliitossa ei ole ylipäätään jäseninä yrityksiä neonvaloasennuksien ja -huoltotöiden osalta, vaikkakin jokin sähköasennustoimintaa harjoittava yritys tahi jonkin yrityksen sähköasennustoimintaa harjoittava osasto saattaa pienimuotoisesti tai satunnaisesti asentaa ja huoltaa myös neonvalomainoksia. Kun näissä tapauksissa päätoimintana on sähköasennustoiminta, sovelletaan työntekijöiden työsuhteisiin sähköasennusalan työehtosopimusta. Tietojemme mukaan kuitenkin varsinaisesti päätoimintana neonvaloasennus- ja huoltotöitä tekevien yritysten työntekijöiden palkkaukseen sovelletaan yleisesti metallialan työehtosopimusta.

Edellä mainituilla perusteilla toteamme, että nyt kysymyksessä olevissa työsuhteissa ei ole tullut työsopimuslain 17 §:n nojalla noudattaa asianomaisen alan yleissitovana valtakunnallisena työehtosopimuksena Sähkö- ja telealan työnantajaliiton (aikaisemmin Sähkötyönantajain Liitto ry) ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ry:n välistä sähköasennusalan työehtosopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ykkösneon Ky on noudattanut palveluksessaan olleiden Markku Soinisen ja Tapio Korhosen työsuhteissa vuoden 1986 kesään asti sähköasennusalan työehtosopimusta. Sanotun työehtosopimuksen soveltaminen oli tuolloin joko nimenomaisesti työsopimuksen ehto tai tullut sopimuksen veroisen käytännön kautta työsopimuksen ehdoksi. Kun kesällä 1986 sähköasennusalan palkankorotukset olivat keskimääräisiä palkankorotuksia korkeammat, työnantaja valitsi yksipuolisesti halvemman työehtosopimuksen, vaikka sillä ei ollutkaan tähän oikeutta. Ennen palkankorotuksia ei työnantajan ja työntekijöiden välillä ollut ollut riitaa työehtosopimuksen soveltamisesta, vaan yhteisesti oli ymmärretty, että sähköasennusalan työehtosopimusta oli noudatettava.

Niissä töissä, joita Soininen ja Korhonen ovat Ykkösneon Ky:n palveluksessa tehneet, ei ole yleissitovaa valtakunnallista työehtosopimusta. Soveltamisalansa puolesta sähköasennusalan työehtosopimus soveltuu ko. työtehtäviin tasavertaisena eräiden muiden työehtosopimusten kanssa.

Riidassa on ratkaisevaa se, voiko työnantaja valita yksipuolisesti sovellettavan työehtosopimuksen. Työtuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan työnantajalla ei ole tällaista oikeutta, kun sopimusala on vakiintunut.

Edelle kirjoitetun perusteella tämän lausunnon antaja katsoo, että Soinisen ja Korhosen työsuhteissa on tullut noudattaa sähköasennusalan työehtosopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella on työnantajan, Ykkösneon Ky:n toimiala kuulunut metalliteollisuuden piiriin. Siten teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti sovellettavaksi on voinut tulla ainoastaan metallin työehtosopimus.

Lisäksi kiinnitämme huomiota neonvalomainosalan käytäntöön, jonka mukaan alalla on vakiintuneesti sovellettu metallin työehtosopimusta.

Edellä mainituilla perusteilla esitämme kantanamme, että kyseisissä tapauksissa on työsuhteissa tullut työsopimuslain 17 §:n nojalla noudattaa asianomaisen alan yleissitovana työehtosopimuksena Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välistä metalliteollisuuden työehtosopimusta eikä kanteissa esitettyä Sähkötyönantajain Liitto ry:n ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ry:n välistä sähköasennusalan työehtosopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Metallityöväen Liitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Metallityöväen Liitto r.y. on aina ymmärtänyt asian niin, että neonasentajat kuuluvat metalliteollisuuden ns. pääalan työehtosopimuksen piiriin ja Metallityöväen Liitto r.y:n järjestökenttään liiton jäseninä.

Metallityöväen Liitto r.y:n käytettävissä ovat olleet alioikeuden pöytäkirjat, joissa on kirjattuna useita eri todistajankertomuksia, jotka Metallityöväen Liitto r.y:n mielestä tukevat sitä näkökantaa, että neonasennustyössä kuuluu soveltaa metallialan työehtosopimusta.

Todistajat ovat kertoneet, että neonvalojen asennustyö, huolto ym. on pääosin metalliasennusta ja sähkötyö liittyy siihen hyvin epäolennaisin määrin. Lisäksi työntekijöiltä ei edellytetä eikä vaadita sähköasentajan koulutusta. Yrityksillä ei sitä paitsi todistajien kertomusten mukaan ole edes oikeutta suorittaa varsinaista sähköasennusta.

Lisäksi asiassa on selvitetty, että valtaosa alan yrittäjistä noudattaa metallialan työehtosopimusta.

Asiassa on myös selvitetty, että eräs alan suurimmista yrityksistä myös kansainvälisen mittapuun mukaan arvioituna eli Tammerneon Oy on soveltanut metallialan työehtosopimusta työntekijöihinsä, jotka erään todistajankertomuksen mukaan ovat kaikki järjestäytyneitä Metallityöväen Liittoon.

Metallityöväen Liitto r.y:n tietojen mukaan ko. yritys on kuulunut Metallialan työnantajaliittoon vuodesta 1973 alkaen.

Edellä olevaan perustuen Metallityöväen Liitto r. y. toistaa lausumansa siitä, että Ykkösneon Ky:n ja työntekijöiden välisissä työsuhteissa tulee soveltaa metalliteollisuuden ns. pääalan työehtosopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Raastuvanoikeudessa kantajana olleen, Ykkösneon Ky:n palveluksessa työskennelleen sähköasentaja Tapio Armas Kullervo Korhosen työtehtävänä on ollut valomainosten huolto ja myynti sekä uusien valomainosten asennus. Asentaminen on käsittänyt sekä neonvalomainosten rungon kiinnittämisen rakennukseen että valojen toimimiseksi välttämättömän sähkövirran kytkemisen verkkoon yleensä valmiiseen sähkörasiaan.

Työnantaja on vuodesta 1986 soveltanut Korhosen työsopimukseen aikaisemmin soveltamansa sähköalan työehtosopimuksen sijasta metallialan työehtosopimusta. Kanteessa on katsottu, että sähköalan työehtosopimuksen soveltaminen oli yhtiössä vallinneen käytännön kautta tullut Korhosen työsopimuksen olennaiseksi osaksi, jota työnantaja ei ole voinut yksipuolisella ilmoituksellaan muuttaa. Muutoinkin Korhosen työ on ollut asennustyötä, joka on vaatinut työntekijältä erityistä pätevyyttä. Tähän nähden kanteessa on vaadittu, että Korhosen työsopimukseen on sovellettava sähköalan työehtosopimuksen määräyksiä.

Ykkösneon Ky:n ei ole selvitetty kuuluvan sen enempää metallialan kuin sähköalankaan työnantajajärjestöön. Yhtiö ei näin ollen ole työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti ollut sidottu kummankaan alan työehtosopimukseen ja noudatettava työehtosopimus määräytyy yksinomaan työsopimuslain 17 §:n yleissäännöksen pohjalta.

Sähköasennusalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Sähkötyönantajain Liitto r.y:n sähköasennusalan jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Sellaisten yritysten ollessa kyseessä, jotka suorittavat muutakin kuin tuon työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä sovelletaan työehtosopimusta vain niihin osastoihin, joiden osalta kyseiset yritykset ovat jäsenenä Sähkötyönantajain Liitto r.y:ssä. Sähköasennusalan työehtosopimus on alallaan yleissitova.

Työehtosopimuksessa ei ole määritelty sähköasennusalan käsitettä. Kuten työtuomioistuimen tuomiossa n:o 129/1988 on todettu, kyseiseen sopimukseen sisältyvät määräykset palkkaryhmittelystä ja sähköasennusalan ammattinimikkeistä ovat sisällöltään siinä määrin väljiä, ettei niidenkään perusteella voida tarkemmin määritellä sähköasennusalan käsitteen sisältöä ja laajuutta.

Ykkösneon Ky:n toimialana on kaupparekisteriotteen mukaan ollut valomainosten myynti, asennus, huolto ja valmistus sekä nostolava-autopalvelut. Yhtiöllä on esitetyn selvityksen mukaan ollut valoputkiurakointioikeudet, mutta ei yleisurakointioikeuksia. Varsinaisten sähköasennustöiden osuus alalla on ollut noin 5 - 10 prosenttia kaikista töistä.

Työtuomioistuimelle toimitetuista edelle jäljennetyistä lausunnoista käy selville, että päätoimintana neonvaloasennus- ja huoltotöitä tekevien yritysten työntekijöiden palkkaukseen sovelletaan yleisesti metallialan työehtosopimusta. Muiden lausunnon antaneiden liittojen kannasta poiketen Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton lausunnossa on todettu, että sähköasennusalan työehtosopimus soveltuu tasavertaisena ko. työtehtäviin eräiden muiden työehtosopimusten kanssa.

Onko kysymyksessä olevaan neonvalomainosten asennus- ja myyntityöhön sovellettavana alan työehtosopimuksena työsopimuslain 17 §:n tarkoittamassa mielessä pidettävä sähköasennusalan työehtosopimusta riippuu olennaisesti siitä, mitä tarkoitetaan asianomaisen alan käsitteellä työsopimuslain 17 §:ssä. Työsopimuslain tulkintakysymyksenä työtuomioistuin ei työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla voi antaa siitä samoin kuin ei myöskään vakiintuneeksi väitetyn soveltamiskäytännön merkityksestä työsopimuksen sisältöön edellä esittämäänsä yksityiskohtaisempaa lausuntoa.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Tiitola, Kuivanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.