Labor court orders unions to pay fines for violating collective agreement strike rules and supervision duties.

Varastohotellin työntekijöiden lakot, joiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijöiden esittämiin suoritelisää ja asiointivapaata koskeviin vaatimuksiin, olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta ja työaikaa koskeviin määräyksiin.

Kantaja

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y.

Vastaaja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y.

Kuultava Helsingin Autoalantyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 9.5.1990 allekirjoitetussa 1.5.1990 ja 31.3.1992 väliseksi ajaksi tehdyssä huolintaalan varastoterminaalityöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite 1. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä on erikseen hyvityssakkojen korottamista koskevan lainmuutoksen varalta sovittu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Työaika 1. Työaika määräytyy työaikalain tai kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain mukaisesti.

2. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina.

3. Työaika voidaan järjestää myös kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain 3 §:n 2 - 4 momenteista ilmenevällä tavalla.

4. Edellä mainituista lainmääräyksistä poiketen allekirjoittajajärjestöt ovat myös sopineet kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain 5 §:n mukaisessa järjestyksessä seuraavaa:

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 40 tuntia kuudessa viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään ja että säännöllinen työaika ei saa ylittää yhdeksää tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. Työntekijälle annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä saman viikon aikana. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Palkkaperusteet 1. Terminaalityöntekijäin palkka määräytyy kuukausipalkkana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Urakkapalkka 1. Mikäli urakkatyötä teetetään, on urakkatyötä tekevälle työntekijälle maksettavan urakkapalkan hinnoittelussa huomioitava jäljempänä kohdista 2, 3, 4, 5 ja 6 ilmenevät hinnoittelusäännöt.

2. Urakkapalkka on hinnoiteltava siten, että työntekijän urakka-ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee 30 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

3. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia työntekijän ansio nousee 30 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi. Työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä tulee palkan liikkuvan osan kasvaa vähintään samassa suhteessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Milloin työmenetelmissä ja koneistuksessa tai muissa näihin verrattavissa työsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutoksia, suoritetaan uusi suorituspalkkatyön hinnoittelu, pitäen ohjeena edellä 2 ja 3 kohtien mukaisesti muodostunutta ansiotasoa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää töissä, joissa se työn laatu huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Palkkiotyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Palkankorotukset

1.5.1990 lukien:

Taulukkoluvut ilmenevät liitteestä 1. Lisäksi taulukkojen rakennetta muutetaan siten, että taulukkopalkat käsittävät ainoastaan I PKL:n ja II PKL:n.

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 150 markalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 4 §:ssä tarkoitetussa keskusjärjestöjen välillä 26.1.1988 tehdyssä hyvityssakkojen enimmäismääriä koskevassa pöytäkirjassa sanotaan seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat työehtosopimuslaista poiketen 11 200.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että huolinta-alan varastoterminaalityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen tultua allekirjoitetuksi toukokuun alussa 1990 oli työntekijäpuolelta esitetty Oy Huolintakeskus Ab:n varastohotelleissa Keravalla ja Vantaalla palkankorotusvaatimus, joka oli koskenut suoritelisän muuttamista kiinteäksi ja sen suuruuden määräämistä kuudeksi markaksi tunnilta. Lisäksi oli vaadittu neljän tunnin asiointivapaan antamista kuukaudessa. Näitä vaatimuksia olivat työnantajalle esittäneet luottamusmies ja varaluottamusmies.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan esitettyihin vaatimuksiin olivat yhtiön Keravan ja Vantaan varastohotellien työntekijät päättäneet yksimielisesti ryhtyä puoleksi päiväksi lakkoon 17.5.1990 kello 12. Päätöksestä olivat ilmoittaneet työnantajalle toimipisteiden työntekijöiden luottamusmies ja varaluottamusmies. Työnantajan edustaja oli ilmoittanut luottamusmiehille, että kysymyksessä oli laiton lakko. Luottamusmies oli todennut työntekijöiden olleen yhteydessä työntekijäliittoon ja liiton olevan lakon takana.

Lakon tultua työnantajaliiton tietoon oli liiton edustaja ottanut yhteyttä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n edustajaan ja vaatinut palauttamaan työrauhan Oy Huolintakeskus Ab:n varastohotelleihin. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ei ollut kuitenkaan ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Koska työnantaja ei ollut suostunut työntekijöiden vaatimuksiin, työntekijät olivat päättäneet yksimielisesti jatkaa työnantajan painostamista ja olleet uudelleen lakossa 18.5.1990 kello 12 alkaen.

Työnantajapuolelta oli uudelleen 21.5.1990 vaadittu Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n edustajia ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi työpaikalla. Työntekijäliiton taholta ei kuitenkaan ollut ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin, vaan työntekijät olivat olleet edelleen 21.5., 22.5. ja 23.5.1990 päivittäin lakossa kello 12 alkaen vauhdittaakseen sopimuksen aikaan saamista. Lisäksi työntekijät olivat hidastaneet työntekemistä aamupäivisin. Työntekijät olivat lisäksi 24.5. ja 25.5.1990 olleet lakossa koko työpäivän tarkoituksenaan edelleen painostaa työnantajaa suostumaan esitettyihin vaatimuksiin.

Toimeenpantuihin lakkoihin oli osallistunut 18 työntekijää, heidän joukossaan luottamusmies ja varaluottamusmies.

Lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen 4, 8, 11 ja 13 §:n määräyksiin.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Luottamusmies ja varaluottamusmies olivat olleet aktiivisesti toimeenpanemassa lakkoja ja osallistuneet niihin. He olivat useaan otteeseen ilmoittaneet työnantajan edustajalle Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n olevan lakon takana. Helsingin Autoalantyöntekijät r.y., jonka jäseniä lakossa olleet työntekijät olivat, ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain ja työehtosopimuksen vastaisiin työtaisteluihin ryhtymistä. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Helsingin Autoalantyöntekijät r.y. olivat siten toimenpiteillään rikkoneet työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen velvollisuuden työrauhan ylläpitämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on vaatinut Helsingin Autoalantyöntekijät r.y:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n tuomitsemista hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Oy Huolintakeskus Ab:n varastohotelleissa Vantaalla ja Keravalla työskenteleville työntekijöille oli yrityskohtaisesti sovittu työehtosopimuksen mukaisen palkan lisäksi maksettavasta suoritelisästä, joka määräytyi toisaalta käsiteltyjen tavaramäärien ja tehtyjen työtuntien ja toisaalta työn virheettömän suorituksen perusteella. Niiden työntekijöiden, jotka työskentelivät IBM:lle vuokratussa osassa, suoritelisän suuruus oli ollut keskimäärin 402,90 markkaa kuukaudessa. Varastohotellien muiden työntekijöiden suoritelisän suuruus oli ollut keskimäärin 295 markkaa kuukaudessa. Mainittua suoritelisää vastaavan lisän suuruus pääkaupunkiseudun muissa terminaaleissa oli ollut noin 2 000 markkaa kuukaudessa.

Lakkoon ryhtyneet työntekijät olivat vaatineet yrityskohtaisen suoritelisän muuttamista kiinteäksi ja sen suuruudeksi kuusi markkaa tunnissa. Tämä vaatimus olisi toteutuessaan merkinnyt 1 020 markan suuruista lisää kuukaudessa. Työntekijöiden vaatimus oli ollut vain puolet siitä määrästä, mitä muissa terminaaleissa työntekijöille maksettiin. Työntekijöiden vaatimus oli siten ollut varsin kohtuullinen, eivätkä he olleet vaatineet edes alalla pääkaupunkiseudulla yleisesti maksetun palkan suuruista palkkaa.

Työntekijöiden vaatiman kaltainen asiointivapaa oli käytössä ainakin joissakin seudun terminaaleissa.

Työntekijät olivat olleet lakossa vaatimustensa toteuttamiseksi kanteessa kerrotuin tavoin. Tilanne oli kuitenkin saanut alkunsa jo ennen uuden työehtosopimuksen voimaantuloa. Kysymyksessä olevissa varastohotelleissa työskentelevät työntekijät ja myös molemmat luottamusmiehet olivat erittäin nuoria ja kokemattomia työmarkkina-asioissa. Sopimuksettoman tilan aikana luottamusmiehet olivat olleet yhteydessä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen ja tiedustelleet, millä tavoin he voisivat saada työnantajan maksamaan alan palkkatasoa paremmin vastaavaa palkkaa. Samalla he olivat tiedustelleet, voisivatko he työnantajan painostamiseksi ryhtyä lakkoon ja olisiko liitto heidän vaatimustensa takana ja saisivatko he tarvittaessa apua liitosta. Liiton taholta heille luonnollisesti oli vastattu myöntävästi.

Luottamusmiehet olivat kääntyneet tämän jälkeen työnantajan edustajan puoleen ja esittäneet neuvottelujen käymistä palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Työnantajan edustaja oli kuitenkin todennut, että asia voitaisiin sopia sitten, kun työehtosopimus oli saatu valmiiksi. Luottamusmiehet olivat ymmärtäneet työnantajan edustajan suhtautuvan esitykseen myönteisesti ja jääneet odottamaan työehtosopimuksen solmimista. Luottamusmiehet eivät olleet ymmärtäneet, että kun uusi työehtosopimus tulisi solmituksi, astuisi myös työrauhavelvollisuus voimaan ja työrauhavelvollisuuden vallitessa vaatimusten läpisaaminen olisi hankalampaa kuin sopimuksettoman tilan aikana. Työnantajan edustaja oli siten tuossa vaiheessa syyllistynyt kokemattomien luottamusmiesten harhauttamiseen.

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitosta oli lakon johdosta oltu yhteydessä työntekijäliiton toimihenkilöihin, jotka olivat tähdentäneet luottamusmiehille, että lakko oli tässä tilanteessa joiltakin osin työrauhavelvollisuuden vastainen huolimatta siitä, että luottamusmiehet olivat ymmärtäneet työnantajan edustajan sopimuksettoman tilan aikana antamasta lausumasta asian tulevan kuntoon sen jälkeen, kun työehtosopimus olisi solmittu.

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoa tuomittaessa oli otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe. Erityisestä syystä voitiin hyvityssakko jättää tuomitsematta. Lakossa olleet työntekijät olisivat voineet ryhtyä lailliseen työtaisteluun sopimuksettomana aikana, jolloin he myös olivat esittäneet neuvottelujen käymistä asiasta. Työnantajan edustaja oli kuitenkin tuolloin viekkaasti erehdyttänyt kokemattomia luottamusmiehiä ja saanut heidät uskomaan asian tulevan kuntoon myöhemmin työehtosopimuksen ollessa voimassa. Tämän vuoksi luottamusmiehet olivat jättäneet käyttämättä laillisen mahdollisuutensa työnantajan painostamiseksi ja luulleet toimenpiteiden olevan mahdollisia tarvittaessa myös myöhemmin. Näin ollen oli olemassa sellainen erityinen syy, jonka vuoksi hyvityssakko tulisi jättää tuomitsematta.

Helsingin Autoalantyöntekijät r.y:ssä oli noin 1 000 jäsentä. Yhdistykseen olivat järjestäytyneet kuorma-autonkuljettajat, kaupan automiehet ja elintarvikealan automiehet ja terminaalityöntekijät. Tällaisen yhdistyksen, johon kuului jäseniä useilta eri aloilta, mahdollisuudet huolehtia työrauhavelvollisuudesta olivat melko rajalliset.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on pyytänyt, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Helsingin Autoalantyöntekijät r.y. jätettäisiin hyvityssakkoon tuomitsematta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Helsingin Autoalantyöntekijät r.y. on osaltaan yhtynyt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Huolintakeskus Ab:n varastohotelleissa Keravalla ja Vantaalla työskentelevät 18 työntekijää ovat olleet 17.5., 18.5., 21.5., 22.5. ja 23.5.1990 lakossa päivittäin kello 12 alkaen sekä 24.5. ja 25.5.1990 koko työpäivän. Lakkojen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan vaatimuksiin, jotka ovat koskeneet suoritelisän muuttamista kiinteäksi ja sen määrän sopimista kuudeksi markaksi tunnilta sekä neljän tunnin asiointivapaan saamista kuukaudessa. Lakot ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkausta ja työaikaa koskeviin määräyksiin. Lakkoihin ovat muiden työntekijöiden ohella osallistuneet luottamusmies ja varaluottamusmies.

Helsingin Autoalantyöntekijät r.y:n ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai sen lopettamiseksi. Yhdistys vastaa lisäksi luottamusmiehen osallistumisesta lakkoon. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että varaluottamusmies olisi lakkojen toimeenpanemisen aikana ollut sellaisessa asemassa, että yhdistys vastaisi hänen lakkoon osallistumisestaan.

Lakon alkamisen jälkeen on LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitosta oltu yhteydessä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n edustajiin ja vaadittu työntekijäliittoa ryhtymään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n edustajat ovat olleet yhteydessä luottamusmiehiin ja ilmoittaneet lakon olevan työrauhavelvollisuuden vastaisen ja kehottaneet työntekijöitä työtaistelun lopettamiseen. Lakon kestoajan huomioon ottaen ei näitä liiton toimenpiteitä voida työtuomioistuimen mielestä pitää riittävinä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla ja huomioon ottaen keskusjärjestöjen välillä tehdyn hyvityssakkoja koskevan pöytäkirjan määräykset Helsingin Autoalantyöntekijät r.y:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n maksamaan hyvityssakkoa LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitolle, Helsingin Autoalantyöntekijät r.y:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa.

Helsingin Autoalantyöntekijät r.y. ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, Rautiainen, Tuulensuu, Sulkunen ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.