Labor court allows severance pay when employee's refusal of work constitutes serious breach justifying dismissal.

Työntekijän kieltäytymistä hänelle työvuoron alkaessa määrätystä työstä yhtä vähän kuin sitä seurannutta töistä poisjäämistä ei ollut näytetty sellaiseksi tärkeäksi syyksi, jonka nojalla työnantaja olisi ollut oikeutettu purkamaan hänen työsopimuksensa. Työntekijän menettely oli kuitenkin ollut siinä määrin vakava työvelvoitteen rikkominen, että työnantajalla olisi ollut erittäin painava syy hänen työsopimuksensa irtisanomiseen. Työntekijällä oli siten oikeus saamatta jääneeseen irtisanomisajan palkkaan ja lomakorvaukseen irtisanomisajalta.

Kantaja Puutyöväen Liitto r.y. Vastaaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Metsä-Serla Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 13.4.1988 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

Ylei- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraaset via keskusliittojen tekemiä sopimuksia: sopimukset STK-SAK

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10. Liitteenä XXI olevaa 24.4.1984 allekirjoitettua irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta soveltamisohjeineen sekä 3.12.1985 tehtyä pöytäkirjaa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturvasta työsopimuksen purkutapauksissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa siihen 16.1.1989 tehtyine muutoksineen on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1 kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta;

2 kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta mutta enintään 9 vuotta;

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

8 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos

1 työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimuslain mukaisiin purkamisperusteisiin ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väittää, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen;

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansion menetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liitto on lausunut, että Timo Haustola oli ollut Metsä-Serla Oy:n Riihivuoren sahalla erilaisissa tehtävissä 13.4.1984 alkaen. Hän oli toiminut tammikuusta 1989 alkaen laitosmiehenä. Metsä-Serla Oy oli purkanut Haustolan työsopimuksen 6.10.1989 työsopimuslain 43 §:n nojalla työvelvoitteen laiminlyönnin vuoksi.

Työnjohtaja oli 2.10.1989 määrännyt Haustolan särmääjän apulaiseksi. Haustola oli kuitenkin kieltäytynyt siirtymästä tällaiseen täysin erilaiseen työhön. Hän oli katsonut, ettei työ onnistuisi särmääjän kokemattomuuden takia, ja poistunut työpaikalta. Seuranneena päivänä 3.10.1989 Haustola oli lähettänyt naapurinsa välityksellä työnantajalle sanan, että hän pitäisi sen päivän työajan lyhentämisvapaana, niin sanottua pekkasvapaapäivänä.

Haustolalle ei ollut työsuhteen kestäessä annettu yhtään varoitusta. Työnantaja ei olisi saanut purkaa hänen työsopimustaan. Haustolan työsuhde oli kestänyt jo yli viisi vuotta. Työvelvoitteen laiminlyöntiä oli pidettävä vähäisenä. Haustola oli olettanut olevansa oikeutettu määräämään itse työajan lyhentämisvapaan pitämisen ajan- kohdan.

Metsä-Serla Oy:llä ei ollut ollut näissä olosuhteissa edes erityisen painavaa syytä Haustolan työsopimuksen irtisanomiseen.

Tilannetta oli arvioitava siltä kannalta, että työnantajalla ei ollut ollut oikeutta siirtää Haustolaa laitosmiehen työstä tuotantopuolen työhön. Vakiintuneen käytännön mukaan Haustola oli laitosmiehen ammattityössä, joten häntä ei olisi saanut siirtää ilman irtisanomisperustetta ja vastoin työsopimustaan toisenlaiseen työhön. Puutyöväen Liitto on viitannut työntekijän siirtoa koskevaan oikeuskäytäntöön, muun muassa korkeimman oikeuden 19.12.1988 antamaan tuomioon n:o 3878.

Työsopimuksen purkamisesta on neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Metsä-Serla Oy oli vastoin irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 2 §:n määräystä purkanut Haustolan työsopimuksen. Lisäksi Puutyöväen Liitto on vaatimuksiaan esivalmistelussa täsmennettyään vaatinut Metsä-Serla Oy:n velvoittamista suorittamaan Haustolalle yleissopimuksen 3 §:n nojalla saamatta jääneenä irtisanomisajan palkkana kolmelta kuukaudelta 20 078 markkaa 82 penniä sekä lomakorvauksena irtisanomisajalta 6 679 markkaa 16 penniä, molemmat erät 16 prosentin korkoineen 6.10.1989 lukien. Edelleen Puutyöväen Liitto on vaatinut Metsä-Serla Oy:n velvoittamista suorittamaan Haustolalle korvauksena yleissopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä 20 kuukauden palkkaa vastaavat 133 858 markkaa 80 penniä 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Liitto on vielä vaatinut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Riihivuoren sahalta oli maanantaiaamuna 2.10.1989 työvuoron alkaessa ollut sairauden vuoksi poissa työstä neljä työntekijää. Sahausosaston käynnistämiseksi työnantaja oli joutunut siirtämään työntekijöitä tavanomaisista poikkeaviin tehtäviin.

Haustola oli siirretty laitosmiehen tehtävistä väliaikaisesti apusärmääjäksi, sillä hän oli aikaisemmin työskennellyt sahalla ja tukkien käsittelyssä eri tehtävissä, muun muassa särmääjänä. Haustola oli kuitenkin kieltäytynyt hänelle osoitetusta työstä ja poistunut noin 10 minuutin kuluttua työpaikalta hänen työvuoronsa ajaksi. Hän oli ollut poissa työstä myös seuranneen päivän.

Kanteen mukaan Haustola oli itse päättänyt, ettei työstä olisi tullut mitään varsinaisen särmääjän kokemattomuuden takia, ja poistunut tällä perusteella työpaikalta. Seuranneen päivän Haustola oli pitänyt omavaltaisesti niin sanottuna pekkasvapaapäivänä, vaikka työehtosopimuksen ja paikallisen käytännön mukaan työnantajan asiana oli määrätä vapaan ajankohta. Molemmissa tilanteissa Haustola oli osoittanut täydellistä piittaamattomuutta suhtautumisessaan työnantajan työnjohto-oikeuteen.

Siirto toisiin työtehtäviin oli alalla tavanomaista. Sitä osoitti muun muassa se, että työehtosopimuksen 14 §:ään oli otettu yksityiskohtaiset palkkamääräykset erilaisten siirtotilanteiden varalta. Haustolan tilapäinen siirto apusärmääjän tehtävään oli ollut perusteltua, kun Haustola oli aikaisemmin työskennellyt muun muassa särmääjänä. Edellä esitetty selvitys tapahtumien kulusta osoitti, että Haustolan työsuhteen välittömälle päättämiselle oli ollut olemassa riittävät perusteet.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultavana ollut Metsä-Serla Oy on osaltaan yhtynyt Metsäteollisuuden Työnantajaliiton vastineessa lausuttuun.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Puutyöväen Liitto, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto sekä Metsä-Serla Oy ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Puutyöväen Liitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Timo Haustola on ollut Metsä-Serla Oy:n Riihivuoren sahan palveluksessa 13.4.1984 alkaen. Hän on toiminut erilaisissa tuotantotehtävissä, kuten koneenkuljettajana, tukkipöytien hoitajana, sahurin vuorottajana, särmääjänä, apusärmääjänä ja kuormaajana, kunnes hänet on siirretty vuoden 1989 alussa korjausmiesten apulaiseksi ja helmikuusta 1989 lukien korjaus- ja laitosmieheksi.

Työnjohtaja on 2.10.1989 määrännyt Haustolan tekemään työtä sahalla särmääjän apulaisena. Syynä työnjohtajan määräykseen on ollut se, että useita tuotantopuolen työntekijöitä on ollut sairauden vuoksi poissa työpaikalta. Haustola ei ole suostunut tekemään hänelle määrättyä työtä, vaan hän on saatuaan määräyksen särmäystyöhön poistunut työpaikalta. Kieltäytymisen syyksi Haustola on ilmoittanut työnjohtajalle, että särmääjänä toimivalla työntekijällä ei Haustolan mielestä ole ollut riittävää ammattitaitoa työhönsä.

Haustola on ollut poissa työstä myös 3.10.1989. Haustola on kertonut antaneensa erään työntekijän tehtäväksi toimittaa työnantajalle ilmoituksen, jonka mukaan hän pitäisi tuona päivänä niin sanotun pekkas-vapaapäivän.

Metsä-Serla Oy on kanteessa kerrotuin tavoin purkanut Haustolan työsopimuksen 6.10.1989 työvelvoitteen laiminlyönnin vuoksi.

Selvityksen mukaan Riihivuoren sahalla on ollut tavanomaista, että työntekijöitä on siirretty tarvittaessa toisiin tehtäviin. Myös laitos- ja korjausmiehiä on tarvittaessa käytetty tuotantopuolen tehtävissä. Sinä aikana, jona Haustola on työskennellyt korjaus- ja laitosmiehenä, hän on ollut myös satunnaisesti siirrettynä tuotantopuolen työtehtäviin.

Haustola on särmääjän apulaisen työstä kieltäytymistään perustellut sillä, ettei hänen työparikseen särmääjäksi määrätty työntekijä olisi ammattitaitonsa puolesta tehtävään soveltuva. Siitä huolimatta, että särmääjäksi määrätyn työntekijän ammattitaito on arvioitu välttäväksi, asiassa ei ole näytetty, että siitä olisi ilmeisesti ollut särmääjän apulaisen työtehtäviin muuta haitallista seuraamusta kuin joidenkin työvaiheiden tekemisen vaikeutuminen. Tästä seikasta on esitetty vastakkaisia käsityksiä.

Asiassa ei ole näytetty, että Haustolalla, joka on aikaisemmin työskennellyt särmäystyössä, olisi näissä olosuhteissa työsopimuksensa ehtojen nojalla tai muilla perusteilla ollut oikeutta kieltäytyä hänelle tilapäisesti määrätystä apusärmääjän työstä.

Työajan lyhentämisvapaiden pitämisessä on Riihivuoren sahalla noudatettu joustavampaa menettelyä kuin työehtosopimuksen määräykset edellyttävät. Joissakin tilanteissa on työntekijän poissaolopäivä sovittu jälkikäteen pidetyksi tuollaisena vapaapäivänä. Siihen nähden, että Haustola on edellisenä päivänä työstä kieltäydyttyään poistunut työpaikalta, hän ei ole voinut perustellusti olettaa, että hänen poissaoloaan seuranneena päivänä tultaisiin pitämään vapaapäivänä.

Esitetyn selvityksen mukaan Haustola on perusteettomasti kieltäytynyt hänelle 2.10.1989 työvuoron alkaessa määrätystä työstä ja jatkanut ilman hyväksyttävää syytä poissaoloaan seuranneena päivänä. Kun Haustolalle ei ole näytetty annetun aikaisemmin huomautuksia tai varoituksia työtehtävien laiminlyömisestä, Haustolan työstä kieltäytymistä yhtä vähän kuin sitä seurannutta töistä poisjäämistä ei ole näytetty sellaiseksi tärkeäksi syyksi, jonka nojalla yhtiö olisi ollut oikeutettu purkamaan hänen työsopimuksena.

Kun Haustolan työstä kieltäytyminen on tapahtunut tilanteessa, jossa sahan toiminta on vaikeutunut sairauspoissaolojen vuoksi, työtuomioistuimen mielestä hänen menettelynsä on ollut siinä määrin vakava työvelvoitteen rikkominen, että yhtiöllä olisi ollut erittäin painava syy hänen työsopimuksensa irtisanomiseen. Kun Haustolan työsuhde on kuitenkin päätetty irtisanomisaikaa noudattamatta, hänellä on oikeus saada korvausta saamatta jääneestä irtisanomisajan palkasta ja lomakorvauksesta irtisanomisajalta.

Työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi Metsäteollisuuden Työnantajaliiton laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että Metsä-Serla Oy on purkanut vastoin irtisanomista ja lomauttamista koskevaa yleissopimusta Haustolan työsopimuksen, ja velvoittaa Metsä-Serla Oy:n maksamaan Haustolalle saamatta jääneenä irtisanomisajan palkkana 20 078 markkaa 82 penniä ja lomakorvauksena irtisanomisajalta 6 679 markkaa 16 penniä, molemmat erät 16 prosentin korkoineen 6.10.1989 lukien.

Kanne hylätään muutoin.

Metsä-Serla Oy velvoitetaan korvaamaan Puutyöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Rihto, Äimälä, Uski, Kolula ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.