Labor court orders employer and union to pay alert pay and supervisory fine for collective agreement breach.

Työnantajat olivat menetelleet kemiallis-teknisen teollisuuden ja pesuloita koskevan työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään maksamatta hälytysrahan kahdelle työntekijälle, joiden työtuntijärjestelmän mukainen työvuoro oli merkitty iltavuoroksi ja jotka oli saman päivän aamuna puhelimitse hälytetty kotoa työhön aamuvuorossa olleen työntekijän äkillisesti sairastuttua. Työntekijät olivat aamuvuorossa työskentelynsä lisäksi tehneet myös työtuntijärjestelmän mukaisen iltavuoronsa.

Työnantajia vastaan työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Työnantajaliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. (Ään.)

Kantaja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Vastaajat Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL r.y. Dynoplast Oy Lainatekstiili Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 5.5.1988 allekirjoitetussa kemiallisteknisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖAIKA

6 § Säännöllinen työaika

Työaikalain noudattaminen

1. Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevan lain säännöksiä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työajan alkaminen ja päättyminen

8. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnanta ja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista muutoksista neuvotellaan sitä ennen pääluottamusmiehen kanssa.

Työtuntijärjestelmän muuttaminen

9. Pysyväisluontoisista työtuntijärjestelmän muutoksista on neuvoteltava pääluottamusmiehen ja yksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta ao. työntekijän kanssa. Muutoksista on ilmoitettava ao. työntekijöille vähintään kaksi viikkoa muuttaminen aikaisemmin. Tilapäisistä muutoksista ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille mikäli mahdollista, 3 päivää ennen muutoksen voimaantuloa.

Pöytäkirjamerkintä:

Ohjeena voidaan pitää, että tilapäinen muutos koskee alle yhden kuukauden kestävää muutosta sekä muutosta, jonka kestoaika voidaan ennalta määritellä, ei kuitenkaan useita kuukausia kestävää muutosta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Hälytysluontoinen työ

Edellytykset

1. Hälytysluontoisen työn edellytykset ovat seuraavat: työ tehdään hälytyskutsun perusteella, työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja työ tehdään joko kutsunantamisvuorokauden aikana tai sitä seuraavan vuorokauden puolella kello 00.00 ja 07.00 välisenä aikana.

Hälytysraha

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamis ajankohdan perusteella.

Se on:

a) kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan vapaapäivänä, työaikana tai työajan jälkeen ennen kello 21.00

b) kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 07.00 välillä.

3. Hälytyskutsun perusteella kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu palkka.

4. Korvaus lyhyemmästä kuin tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä on tunnin palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä 5.5.1988 tehdyssä pesuloita koskevassa työehtosopimuksessa on samansisältöiset 6 ja 12 §:n määräykset kuin edelle jäljennetyssä kemiallisteknisen teollisuuden työehtosopimuksessa.

KANNE I

Kanteen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:ää ja Dynoplast Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työnantajaliiton jäsenyrityksessä Dynoplast Oy:ssä oli syntynyt erimielisyyttä työehtosopimuksen 12 §:n mukaisen hälytysrahan maksamisesta. Tehtaalla laadunvalvojana työskentelevä Juha Nurmi oli hälytetty puhelimella kotoaan 1.12.1988 kello 9 töihin, koska aamuvuoron laadunvalvoja oli äkillisesti sairastunut. Nurmi oli suostunut kutsuun ja tullut töihin noin kello 10.20. Nurmen työvuorolistan mukainen iltavuoro olisi ollut samana päivänä kello 14 - 22. Nurmi oli työskennellyt kello 10.20 - 22, mutta hänelle oli maksettu normaalin palkan lisäksi ainoastaan työehtosopimuksen mukainen ylityökorvaus.

Työntekijäpuoli oli kuitenkin katsonut, että tilanne täytti työehtosopimuksen 12 §:n mukaiset hälytysluontoisen työn suorittamisen edellytykset. Työnjohtaja oli tehnyt hälytyskutsun soittamalla työntekijälle kotiin, koska hänen työtoverinsa oli sairastunut. Kutsu oli annettu noin viisi tuntia ennen Nurmen oman työvuoron alkua. Työnantaja oli kieltäytynyt hälytysrahan maksamisesta sillä perusteella, että työntekijä ei ollut poistunut samana vuorokautena työpaikaltaan.

Paikallisissa neuvotteluissa asiassa ei ollut päästy yksimielisyyteen. Liittojen välisissä neuvotteluissa Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL oli katsonut, että Nurmi oli tullut tekemään normaalia työhönsä liittyvää työtä ennen oman työvuoronsa alkua. Liiton mielestä kysymyksessä oli ollut ylityö, eikä erillistä hälytyskorvausta tullut maksaa.

Kemian Työntekijäin Liitto oli neuvotteluissa esittänyt kantanaan, että työehtosopimuksen 12 §:n mukaiset hälytysluontoisen työn edellykset täyttyivät, koska työ oli tehty kotiin suoritetun hälytyskutsun perusteella. Työntekijä oli joutunut tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella ja työ oli tehty kutsunantamisvuorokauden aikana. Työntekijäliiton mielestä työnantaja oli rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä ja työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Työtuomioistuimen tuomiossa n:o 9/1988 oli ollut kysymys kemiallis-teknisen teollisuuden hälytysrahaa koskevan määräyksen tulkinnasta. Jutun yhteydessä oli selvitetty laajasti työehtosopimuksen määräyksen sisältöä ja merkitystä. Tuolloin esillä olleessa asiassa työnantaja oli tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Työtuomioistuimen edellä mainitun tuomion perusteella olisi Dynoplast Oy:n ja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n täytynyt olla selvillä työehtosopimuksen määräyksen sisällöstä ja sen sanamuodon mukaisesta tulkinnasta, josta tässä tapauksessa oli kysymys. Dynoplast Oy oli siten tietensä rikkonut tai sen olisi pitänyt perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä jättämällä hälytysrahan maksamatta. Tukiessaan yhtiön menettelyä oli Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Dynoplast Oy oli menetellyt työehtosopimuksen 12 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta Nurmelle kahden tunnin palkkaa vastaavan hälytysrahan. Lisäksi Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut Dynoplast Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla ja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla.

KEMIANTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITTO KTTL:N JA DYNOPLAST OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL ja Dynoplast Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että hälytysluontoista työtä koskeva määräys edellytti hälytysrahan maksamiselta, että työ tehtiin hälytyskutsun perusteella ja että työntekijä joutui tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Lisäksi edellytettiin että työ tehtiin joko kutsunantamisvuorokauden aikana tai sitä seuraavan vuorokauden puolella kello 00.00 ja 7.00 välisenä aikana.

Työtuomioistuimen tuomiossa n:o 9/1988 esitetyn mukaan hälytysluontoiselta työltä vaadittavat edellytykset oli lueteltu tyhjentävästi sopimusmääräyksessä. Tuomiossa oli myös todettu, ettei hälytyskutsun perusteella suoritettavan työn laadulla ollut vaikutusta hälytysrahan maksuvelvollisuuteen.

Nurmi oli kanteessa kerrotuin tavoin kutsuttu töihin ennen oman työvuoronsa alkua aamuvuoron laadunvalvojan sairastuttua. Hälytysrahan maksamisedellytykset eivät olleet täyttyneet, koska työntekijää ei ollut kutsuttu kotona käymisen jälkeen suoritettavaan työhön saman työvuorokauden aikana ja koska työntekijää ei ollut kutsuttu säännöllisen työaikansa ulkopuolella tekemään työtä.

Kysymys oli työehtosopimuksen 6 §:n 9. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetusta tilapäisestä työtuntijärjestelmän muutoksesta. Nurmen säännölliseksi työajaksi oli kysymyksessä olevana päivänä muodostunut kello 10.20 18.20. Tämän jälkeen Nurmi oli tehnyt vuorokautista ylityötä kello 22:een saakka.

Nurmelle ei ollut aiheutunut työhön tulosta ylimääräisiä kustannuksia, koska hän oli tullut työhön välittömästi ennen aikaisemmin suunnitellun työvuoronsa alkua.

Samankaltainen tilanne voisi syntyä silloin, kun työntekijää olisi muutamaa tuntia ennen työvuoron alkua pyydetty jäämään ylitöihin välittömästi hänen kello 14 alkavan työvuoronsa jälkeen. Sopimuksen sanamuodon ja tarkoituksen huomioon ottaen ei tällaisessa tapauksessa eikä myöskään nyt esillä olevassa tapauksessa tullut maksaa hälytysrahaa. Tällaisissa tapauksissa ei työntekijälle muodostunut mitään ylimääräisiä kustannuksia.

Jos hälytysrahan maksamisen edellytysten katsottaisiin olleen olleen olemassa, ei Dynoplast Oy:n eikä myöskään työnantajaliiton huomioon ottaen sopimusmääräyksen tulkinnanvaraisuuden voitu katsoa rikkoneen työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisia velvollisuuksiaan asiassa. Dynoplast Oy oli lisäksi toiminut asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL ja Dynoplast Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANNE II

Kanteen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:ää ja Lainatekstiili Oy:tä vastaan ajamassaan edellä olevan kanteen kanssa yhdessä käsittelyssä kanteessa lausunut, että yhtiössä oli syntynyt erimielisyyttä työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitetun hälytysrahan maksamisesta. Yhtiön Taavetin pesutehtaalla suoran tavaran tullaajana työskentelevä Marita Korppinen oli hälytetty puhelimitse töihin 23.9.1988 kello 8, koska hänen työtoverinsa oli yllättäen sairastunut. Korppinen oli suostunut hälytyskutsuun ja tullut töihin noin kello 10 normaaleista poikkeaviin työtehtäviin, kevyen vaatteen tullaukseen. Korppisen työvuorolistan mukainen iltavuoro olisi ollut samana päivänä kello 14 - 22. Korppinen oli tehnyt hälytysluontoisen työn jälkeen iltavuoronsa, mutta työnantaja oli maksanut hänelle normaalin palkan lisäksi ainoastaan työehtosopimuksen mukaisen ylityökorvauksen.

Työntekijäpuoli oli kuitenkin katsonut, että tilanne täytti työehtosopimuksen 12 §:n mukaiset hälytysluontoisen suorittamisen työn edellytykset. Korppinen oli saanut hälytyskutsun kotiinsa ja joutunut tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Lisäksi työ oli tehty kutsunantamisvuorokauden aikana. Tämän mukaisesti hänellä olisi ollut oikeus työehtosopimuksen 12 §:n 2. kohdan mukaiseen kahden tunnin palkkaa vastaavaan hälytysrahaan.

Yhtiö oli kieltäytynyt hälytysrahan maksamisesta sillä perusteella, että työtä ei ollut suoritettu kutsunantamisvuorokauden aikana tai sitä seuraavan vuorokauden aikana kello 00.00 - 7.00. Paikallisissa neuvotteluissa asiasta ei ollut päästy yksimielisyyteen.

Liittojen välisissä neuvotteluissa Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL oli katsonut, että kysymys oli ollut ylityöstä eikä hälytysrahan maksamiselle ollut edellytyksiä. Kemian Työntekijäin Liitto oli neuvotteluissa ollut sitä mieltä, että työntekijäpuolella paikallisesti omaksuttu kanta oli ollut oikea. Vastaavanlaisissa tapauksissa hälytysrahaa oli maksettu yhtiön Hämeenlinnan tehtailla. Kemian Työntekijäin Liitto oli katsonut, että jättämällä työehtosopimuksen mukaisen hälytysrahan maksamatta Korppiselle yhtiö oli rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä ja työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Työtuomioistuimen tuomiossa n:o 9/1988 oli ollut kysymys kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimuksen hälytysrahaa koskevien määräyksien tulkinnasta. Jutussa oli selvitetty laajasti työehtosopimuksen määräyksen sisältöä ja merkitystä ja työtuomioistuin oli tuominnut työnantajan ja työnantajaliiton asiassa hyvityssakkoon. Tämän aikaisemman työtuomioistuimen tuomion perusteella Lainatekstiili Oy:n ja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n olisi täytynyt olla selvillä työehtosopimuksen määräyksen sisällöstä ja sen sanamuodon mukaisesta tulkinnasta, josta tässäkin asiassa oli kysymys. Lainatekstiili Oy oli siten tietensä rikkonut tai sen olisi pitänyt perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä jättämällä hälytysrahan maksamatta. Tukiessaan työnantajan menettelyä Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Lainatekstiili Oy oli menetellyt työehtosopimuksen 12 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta Korppiselle kahden tunnin palkkaa vastaavan hälytysrahan. Lisäksi Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut Lainatekstiili Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla ja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla.

KEMIANTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITTO KTTL:N JA LAINATEKSTIILI OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL ja Lainatekstiili Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että työtuomioistuimen tuomiossa n:o 9/1988 esitetyn mukaan hälytysluontoiselta työltä vaadittavat edellytykset oli lueteltu tyhjentävästi työehtosopimuksen hälytysrahaa koskevassa määräyksessä. Tuomiossa oli todettu, ettei hälytyskutsun perusteella suoritettavan työn laadulla ollut vaikutusta hälytysrahan maksuvelvollisuuteen.

Korppinen oli kutsuttu töihin ennen oman työvuoronsa alkua hänen työtoverinsa sairastuttua äkillisesti. Korppisen tapauksessa eivät hälytysrahan maksamisedellytykset olleet täyttyneet, koska häntä ei ollut kutsuttu kotona käymisen jälkeen suoritettavaan työhön saman työvuorokauden aikana. Häntä ei myöskään ollut kutsuttu tekemään työtä säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Korppisen kohdalla kysymys oli työehtosopimuksen 6 §:n 9. kohdassa tarkoitetusta tilapäisestä työtuntijärjestelmän muutoksesta. Korppisen säännölliseksi työajaksi oli kanteessa tarkoitettuna päivänä muodostunut kello 10.20:n ja 18.20:n välinen aika. Tämän jälkeen Korppinen oli tehnyt vuorokautista ylityötä kello 22:een saakka.

Korppiselle ei ollut aiheutunut työhön tulosta ylimääräisiä kustannuksia, koska hän oli tullut työhönsä välittömästi ennen aikaisemmin suunnitellun työvuoron alkua. Samankaltainen tilanne voisi syntyä, jos työntekijää olisi muutamaa tuntia ennen työvuoronsa alkua pyydetty jäämään ylitöihin välittömästi hänen kello 14 alkavan työvuoronsa jälkeen. Työehtosopimuksen sanamuodon ja tarkoituksen huomioon ottaen ei tällaisessa tapauksessa eikä myöskään nyt esillä olevassa tapauksessa tullut maksaa hälytysrahaa. Työntekijälle ei muodostunut mitään ylimääräisiä kustannuksia.

Mikäli hälytysrahan maksamisen edellytysten nyt esillä olevassa tapauksessa katsottaisiin täyttyneen, ei Lainatekstiili Oy:n eikä myöskään Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n sopimusmääräyksen tulkinnanvaraisuuden huomioon ottaen voitu katsoa rikkoneen työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisia velvollisuuksiaan asiassa. Lainatekstiili Oy oli lisäksi toiminut asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL ja Lainatekstiili Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

VASTASELITYKSET

Kemian Työntekijäin Liitto on vastineissa esitetyn johdosta lausunut, että vastineissa esitetyn mukaisesti työntekijöitä ei olisi kutsuttu tekemään työtä säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Sekä Nurmi että Korppinen tekivät molemmat kaksivuorotyötä ja kanteissa tarkoitetuilla viikoilla heillä olisi ollut työtuntijärjestelmän mukaan iltavuoro maanantaista perjantaihin kello 14 - 22. Molempien kohdalla hälytysluontoista työtä koskeva ajanjakso kello 10.20 - 14 oli selvä poikkeama tästä.

Työtuntijärjestelmän muutosta koskevien työehtosopimusten 6 §:n 9. kohdan mukaan pysyvistä muutoksista oli ilmoitettava työntekijöille, joita muutos koski, vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. Tilapäisistä muutoksista oli ilmoitettava mikäli mahdollista kolme päivää ennen muutoksen voimaan tuloa. Määräyksen sanamuoto osoitti, että se oli tarkoitettu erityyppisiin tilanteisiin. Nurmen ja Korppisen työtuntijärjestelmiä ei ollut muutettu. He olivat molemmat tehneet hälytysluontoisen työn perään oman normaalin työvuoronsa kello 14 - 22.

Työn käsittäminen ylityöksi tai työtuntijärjestelmän muutokseksi ei merkinnyt sitä, että kysymyksessä ei voisi olla hälytysluontoinen työ. Hälytysluontoinen työ oli tavallisesti ylityötä ja tavallaan eräänlainen erikoistapaus, jossa ylityökorvauksen lisäksi maksettiin hälytysraha viime hetkellä tapahtuneen muutoksen työntekijälle aiheuttamasta haitasta.

Työehtosopimuksessa ei hälytysrahan maksamisen edellytykseksi ollut asetettu sitä, että työntekijälle tulisi aiheutua hälytystyöstä ylimääräisiä kustannuksia. Määräyksen tarkoituksena oli ollut ensisijaisesti korvata työntekijälle aiheutuvaa haittaa. Tällaista haittaa työntekijälle saattoi aiheutua suunnitelmien muuttumisesta viime hetkellä ja siitä aiheutuvista ylimääräisistä järjestelyistä. Nurmelta oli jäänyt pitämättä yhteinen vapaapäivä perheen kanssa. Perheen lapsista huolehtiminen ja kauppaostosten tekeminen oli jäänyt hänen vaimolleen, joka myös oli ottanut vapaata työstä kysymyksessä olevaksi päiväksi. Myös Korppinen oli joutunut ryhtymään ylimääräisiin järjestelyihin lapsensa hoidon järjestämiseksi.

Työehtosopimusten 12 §:n 1. kohdassa oli yhtenä edellytyksenä mainittu, että työntekijä joutui tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Työehtosopimusten määräysten sanamuodon mukaan ei hälytysrahan saamiselta edellytetty, että työntekijän olisi pitänyt poistua työpaikalta kutsunantamisvuorokauden aikana. Työehtosopimuksen mukaan kutsu voitiin antaa myös vapaapäivänä. Tällöinkään työntekijä ei ollut poistunut saman päivän aikana työpaikalta, koska hän ei ollut ollut työssä lainkaan. Tarkoituksena oli ollut korvata sitä haittaa, joka aiheutui työntekijälle lähtemisestä töihin vapaapäivänä tai seuraavaan aamuun mennessä ennen omaa työvuoroa.

Työehtosopimusten 12 §:n 2. kohdassa, jossa määritettiin hälytysrahan suuruus, ei enää määritelty hälytysrahan maksamisen edellytyksiä, jotka oli lueteltu jo 1. kohdassa. 2. kohdassa oli vain todettu hälytysrahan suuruuden riippuvan kutsunantamisajankohdasta. Mikäli kutsu annettiin kello 21:n ja 7:n välillä, hälytysrahan suuruus oli kolmen tunnin palkka. Mikäli kutsu annettiin muulloin, hälytysrahan suuruus oli kahden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Työehtosopimusten 12 §:n 2. a-kohdassa olevaa ilmaisua työajan jälkeen oli vakiintuneesti tulkittu siten, että sillä tarkoitettiin samaa kuin työajan ulkopuolella. Tätä tuki muun muassa soveltamiskäytäntö ja työnantajaliiton vuoden 1986 työehtosopimusneuvotteluissa tekemä muutosesitys sekä muun muassa lasiteollisuuden ja paperiteollisuuden työehtosopimusten vastaavat määräykset.

Työnantajaliitto oli vuoden 1986 työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt työehtosopimuksiin tehtäväksi muun muassa seuraavan sisältöisen muutoksen: "Jos hälytyskutsu annetaan sen jälkeen, kun on kulunut 9 tuntia työntekijän säännöllisen työajan päättymisestä, mutta vähintään tuntia ennen työntekijän seuraavan säännöllisen työajan alkamista, suoritetaan työntekijälle kahden tunnin palkkaa vastaava korvaus."

Muutosesityksen hyväksyminen olisi merkinnyt sitä, että Nurmella ja Korppisella olisi oikeus kahden tunnin palkkaa vastaavaan hälytysrahaan. Käsiteltäessä työtuomioistuimessa hälytysrahasta syntynyttä erimielisyyttä, jota työtuomioistuimen tuomio n:o 9/1988 koski, oli työnantajaliiton taholta esitetty, että vuoden 1986 työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä oli työnantajapuolelta koko ajan korostettu sitä, ettei muutosesityksen tekeminen tarkoittanut voimassa olevan sopimusmääräyksen tulkinnan muutosta. Työntekijäliitto ei ollut hyväksynyt tehtyä muutosesitystä ajan puutteen vuoksi, minkä johdosta entinen työehtosopimuksen määräyksen sanamuoto oli jäänyt voimaan.

Kemian Työntekijäin Liitto oli tarkistanut hälytysrahan maksamiskäytäntöä kanteissa tarkoitetun kaltaisissa tilanteissa muutamassa kemian alan yrityksessä. Tiedustelun tulos oli osoittanut, että käytännössä hälytysrahaa oli maksettu nyt esillä olevan kaltaisissa tilanteissa. Hälytysrahaa koskevia määräyksiä oli kuitenkin käytännössä sovellettu harvoin, minkä vuoksi määräystä ei kovin hyvin tunnettu työntekijäpuolella ja hälytyskorvauksia oli siten saattanut jäädä käytännössä maksamatta.

KEMIANTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITTO KTTL:N, DYNOPLAST OY:N JA LAINATEKSTIILI OY:N VASTASELITYS

Kemianteollisuuden Työnantajalitto KTTL, Dynoplast Oy ja Lainatekstiili Oy ovat vielä lausuneet, että säännöllisellä työajalla tarkoitettiin työaikalain ja työehtosopimusten mukaan työaikaa, joka oli enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Samana työvuorokautena tai työviikkona tehty edellä mainitut tuntimäärät ylittävä työ oli säännöllisen työajan ulkopuolista työtä eli ylityötä.

Kanteissa tarkoitetuissa tapauksissa työntekijöitä oli pyydetty töihin ennen aikaisemmin suunnitellun säännöllisen työajan alkua. Esillä olevissa tapauksissa työnantajat olivat muuttaneet tilapäisesti työntekijän työtuntijärjestelmää, joka työehtosopimusten 6 §:n 9. kohdan mukaan oli mahdollista. Tilapäisistä muutoksista oli ilmoitettava mikäli mahdollista kolme päivää ennen muutoksen voimaan tuloa. Tilapäiset työtuntijärjestelmän muutokset koskivat tyypillisimmillään tapauksia, jolloin työntekijä toisen työntekijän sairastuttua jouduttiin kutsumaan sairastuneen työntekijän tilalle. Tällaisissa tapauksissa työntekijän säännöllinen työaika muuttui alkamaan siitä ajankohdasta, jolloin hän aloitti työnteon. Selvää oli, että esimerkiksi ylityökorvausten maksaminen tuli kysymykseen vasta sen jälkeen, kun työntekijän säännöllinen työaika saman työvuorokauden aikana ylittyi. Ylityökorvaukset maksettiin vasta 8 tunnin jälkeen.

Yhtenä hälytysrahan maksamisen edellytyksenä oli, että työntekijän täytyi hälytyskutsun saatuaan kotona käymisen jälkeen tulla työhön saman työvuorokauden aikana. Työnantajapuolella hälytysrahan määräykset oli aina ymmärretty siten, että hälytyskorvaus maksettiin ylimääräisistä kustannuksista. Työntekijälle aiheutui ylimääräistä haittaa silloinkin, kun häntä työaikanaan pyydettiin jäämään ylitöihin välittömästi säännöllisen työaikansa jälkeen. Sekä hälytysluontoisen työn että ylityön tekeminen edellyttivät työntekijän suostumusta.

Hälytysrahan maksaminen käytännössä vaihteli suuresti eri yrityksissä. Näin ollen soveltamiskäytännöstä ei voinut saada tukea sopimusmääräyksen vakiintuneelle tulkinnalle.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Dynoplast Oy:n palveluksessa laadunvalvojana työskentelevän Juha Nurmen työvuorolistaan merkitty työaika on 1.12.1988 ollut iltavuorossa kello 14 - 22. Työnantajan edustaja on mainittuna päivänä aamulla noin kello 9 soittanut Nurmelle kotiin ja pyytänyt häntä aamuvuorossa olleen laadunvalvojan sairastumisen vuoksi saapumaan työhön ennen työvuorolistan mukaista työvuoron alkamista. Nurmi on suostunut pyyntöön ja saapunut työhön noin kello 10.20.

Dynoplast Oy on maksanut Nurmelle kysymyksessä olevalta päivältä kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimuksen mukaisen ylityökorvauksen kahdeksan tunnin säännöllisen työajan ylittävältä osalta. Yhtiö on sitä vastoin kieltäytynyt maksamasta hänelle työehtosopimuksen 12 §:n mukaista hälytysrahaa sillä perusteella, että työehtosopimuksessa sovitut hälytystyön edellytykset eivät olleet täyttyneet, koska Nurmi ei mainittuna päivänä ollut ennen riidanalaisen työn aloittamista poistunut työpaikalta. Yhtiö on lisäksi katsonut, että järjestelystä ei ole aiheutunut Nurmelle ylimääräisiä työhöntulokuluja.

Lainatekstiili Oy:n palveluksessa Taavetin pesutehtaalla työskentelevälle Marita Korppiselle, jonka työvuorolistan mukainen työvuoro on 23.9.1988 ollut iltavuorossa kello 14 - 22, on soitettu työpaikalta kotiin mainitun päivän aamuna noin kello 8 ja tiedusteltu, voisiko hän saapua työhön äkillisesti sairastuneen kevyen vaatteen tullauksessa työskentelevän työntekijän tilalle. Korppinen on pyynnön johdosta mennyt työhön noin kello 10.20 ja työskennellyt kysymyksessä olevana päivänä alkuperäisen työvuoronsa päättymiseen asti kello 22.

Lainatekstiili Oy on maksanut Korppiselle mainitulta päivältä pesuloita koskevan työehtosopimuksen mukaisen ylityökorvauksen kahdeksan tunnin säännöllisen työajan ylittävältä ajalta, mutta yhtiö on kieltäytynyt työehtosopimuksen 12 §:n mukaisen hälytysrahan maksamisesta sillä perusteella, että työtä ei ole tehty työehtosopimuksen 12 §:n 1. kohdassa edellytetyin tavoin kutsun antamisvuorokauden aikana kello 00.00 ja 07.00 välisenä aikana.

Hälytysluontoisen työn edellytykset ovat molempien edellä mainittujen työehtosopimusten 12 §:n 1. kohdan mukaan seuraavat: työ tehdään hälytyskutsun perusteella, työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja työ suoritetaan joko kutsunantamisvuorokauden aikana tai sitä seuraavan vuorokauden puolella kello 00.00 ja 07.00 välisenä aikana.

Hälytysrahan maksamisen edellytyksenä ei työehtosopimusten mukaan sen sijaan ole, että työhön tulemisesta aiheutuisi työntekijälle ylimääräisiä kustannuksia.

Sekä Nurmi että Korppinen on puhelimitse kutsuttu kotoa äkillisesti työhön, joten kysymyksessä on ollut työehtosopimuksissa tarkoitettu hälytyskutsun perusteella tehty työ. Lisäksi heidän kanteissa tarkoitettu työnsä on tehty työehtosopimusten edellyttämällä tavalla kutsunantamisvuorokauden aikana. Työehtosopimuksissa mainittu työntekemisaikaa koskeva rajoitus koskee vain kutsunantamisvuorokautta seuraavan vuorokauden aikana tehtävää työtä, mutta ei kutsunantamisvuorokauden aikana tehtävää työtä.

Epäselvyyttä on näin ollen vain siitä, täyttyykö myös se edellytys, että työntekijä on joutunut tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

Työnantajapuoli on katsonut tämän edellytyksen täyttyvän vain sellaisessa tapauksessa, jossa työntekijä hälytyskutsun saatuaan työstä poistumisen jälkeen tulee työhön saman työvuorokauden aikana. Työehtosopimuksen hälytysluontoisen työn edellytyksiä sekä hälytysrahan suuruutta koskevien määräysten sanamuodosta ei työtuomioistuimen mielestä saada tukea sille kannalle, että työstä poistumisen ja hälytystyön tekemisen tulisi tapahtua saman työvuorokauden aikana.

Työnantajapuoli on edelleen katsonut, että kanteissa tarkoitetuissa tapauksissa työntekijät eivät ole työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla joutuneet tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, koska heidän säännöllinen työaikansa on tuolloin siirtynyt alkamaan työhöntulohetkellä ja jatkunut siitä kahdeksan tuntia eteenpäin, minkä ylittävä aika on muodostunut vuorokautiseksi ylityöksi. Työnantajapuolen käsityksen mukaan kysymys on työehtosopimusten 6 §:n 9. kohdassa tarkoitetusta työtuntijärjestelmän tilapäisestä muuttamisesta.

Kun Nurmi ja Korppinen ovat joutuneet tulemaan työhönsä säännöllisen työvuoronsa ulkopuolella heidän jo poistuttuaan työpaikalta ja myös muut työehtosopimuksissa hälytysluontoiselle työlle asetetut edellytykset ovat täyttyneet, on heillä oikeus kanteissa vaadittuun hälytysrahaan.

Kieltäytyessään maksamasta Nurmelle hälytysrahaa on Dynoplast Oy siten menetellyt kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimuksen 12 §:n vastaisesti. Lainatekstiili Oy puolestaan on menetellyt vastoin pesuloita koskevan työehtosopimuksen 12 §:ää kieltäytyessään hälytysrahan maksamisesta Korppiselle.

Kun Dynoplast Oy:n ja Lainatekstiili Oy:n on hälytysrahan maksamisesta kieltäytyessään ilmoitettu menetelleen Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:ltä saamiensa ohjeiden mukaan, joihin ne ovat voineet perustellusti luottaa, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että yhtiöt olisivat asiassa rikkoneet työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n sen sijaan olisi tullut havaita kantansa virheellisyys ja huolehtia siitä, että Dynoplast Oy ja Lainatekstiili Oy suorittavat hälytysrahan kysymyksessä olevissa tapauksissa. Jättäessään huolehtimatta siitä, että yhtiöt suorittaisivat vaaditut hälytysrahat, on Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Dynoplast Oy on menetellyt kemiallis-teknisen teollisuuden työehtosopimuksen 12 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta Nurmelle kahden tunnin palkkaa vastaavan hälytysrahan ja että Lainatekstiili Oy on menetellyt pesuloita koskevan työehtosopimuksen 12 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta Korppiselle kahden tunnin palkkaa vastaavan hälytysrahan sekä tuomitsee Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Kemian Työntekijäin Liitolle 15 000 markkaa.

Dynoplast Oy:tä ja Lainatekstiili Oy:tä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Dynoplast Oy, Lainatekstiili Oy ja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemian Työntekijäin Liiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Uski, Nouro, Leivo ja Palanko-Laaka.

Eri mieltä olevan jäsen N o u r o n lausunto, johon jäsen U s k i yhtyi:

Työehtosopimusten riidanalaisen säännöksen sananmuoto ei sellaisenaan kata nyt esillä olevan kaltaisia tilanteita. Koska jutussa on näytetty, että kemianteollisuuden työehtosopimusten soveltamisalalla ja vastaavassa teollisuudessa yleisemminkin on vakiintuneesti noudatettu käytäntöä, jonka mukaan kanteissa tarkoitettujen tapausten kaltaiset tilanteet on käsitelty työtuntijärjestelmän tilapäisenä muutoksena, hylkään kanteen ja velvoitan Kemian Työntekijäin Liiton korvaamaan Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n, Dynoplast Oy:n ja Lainatekstiili Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.