Union branch fined for strike participation threatening employer during collective bargaining negotiations.

Ammattiosasto vastasi edustajiensa osallistumisesta lakkoon, jonka tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan esitettyyn palkankorotusvaatimukseen.

Ammattiosaston edustajan sopimuksettoman tilan aikana esittämät uhkaukset eivät olleet kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Puutyöväen Liitto r.y. Kuultava Puutyöväen Liiton Soinin ammattiosasto n:o 219 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 3.4.1990 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työrauhavelvoite ja järjestäytymisvapaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Suorituspalkat

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Ennen uuden urakkatyön alkamista ja ennen uuden työmenetelmän käyttöönottamista on työnantajan ja työntekijän välillä pyrittävä tekemään urakkasopimus tai sopimus harjaantumisajan palkkauksesta. Neuvotteluilla urakkasopimuksesta tai harjaantumisajan palkasta ei kuitenkaan saa hidastaa tai estää uuden työn tai menetelmän käyttöönottamista.

Urakkaneuvotteluissa on lähtökohtana ansiotasotavoitteesta sopiminen. Ohjeena on tällöin pidettävä sitä, että ansiotaso huomioon ottaen ko. työn vaativuus ja muut työn tekijälleen asettamat vaatimukset asettuu oikeaan suhteeseen ao. tehtaassa muodostuneeseen ansiotasoon, kuitenkin siten, että ansiotasotavoite ylittää vähintään 17 %:lla ao. työn palkkaryhmän mukaisen ohjetuntipalkan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Voimassaolevat jatkuvat urakkahinnoittelut ovat voimassa 4. kohdassa mainittua tapausta lukuunottamatta sopimuskauden loppuun.

Urakkatyötä tehtäessä on 12 §:n 1. tai 2. kohdassa mainittu ohjetuntipalkka taattu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu. Menetelmämuutokseksi katsotaan koneissa, laitteissa tai muissa työvälineissä, raaka-aineissa tai työolosuhteissa tai -järjestelyissä tapahtuneet sellaiset pysyväisluonteiset muutokset, joilla on ko. hinnoittelun piirissä työskentelevien työntekijäin työmäärään tai -saavutukseen huomattavampaa muuttavaa vaikutusta, verrattuna siihen tilanteeseen, jossa entisestä hinnoittelusta on sovittu.

Neuvottelut ja sopiminen hinnoittelun muutoksesta suoritetaan kuten kohdassa 2 on määrätty. Mikäli syntyy erimielisyyttä siitä, onko edellä tarkoitettu menetelmämuutos tapahtunut, jatketaan työtä entisellä palkkaperusteella siihen saakka, kunnes osapuolten hyväksymällä työnmittauksella on todettu mahdollinen menetelmän muuttuminen.

5. Jos voimassaolevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijän välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SOVITTELUMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

29 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos jostain muusta kuin 28 §:ssä mainitusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja työntekijäin välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi, ja siitä laadittava 28 §:n Muist. 2:ssa tarkoitettu muistio.

2. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua), tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Puutyöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Heikinmäen Saha Oy:ssä oli 26.3.1990 alkaneelta viikolta asti neuvoteltu työntekijöiden palkoista työnantajan edustajan ja pääluottamusmiehen välillä. Näissä neuvotteluissa oli keskituntiansiotilastojen pohjalta todettu, että sahan työntekijöiden keskituntiansio oli maan muiden sahojen keskiarvon alapuolella.

Pääluottamusmiehen ihmeteltyä asiaa työnantaja oli selvittänyt, että sahan taloudellinen tilanne oli sellainen, että korkeampien palkkojen maksamiseen ei ollut mahdollisuutta ja että maksetut palkat olivat työehtosopimuksen mukaiset. Neuvottelujen päättyessä ammattiosaston puheenjohtaja oli esittänyt uhkauksen lakkoon ryhtymisestä palkkavaatimusten tukemiseksi. Toisena vaihtoehtona hän oli esittänyt, että kaikki ammattityöntekijät irtisanoutuisivat yhtiön palveluksesta.

Neuvotteluja oli jatkettu 2.4.1990, jolloin paikalla oli ollut myös Puutyöväen Liiton toimitsija. Työntekijät olivat vaatineet tällöin urakkalisän korottamista lähes 100 prosentilla. Urakkalisä oli ollut 5,77 markkaa tehollista tuntia kohti. Työnantaja ei ollut suostunut työntekijöiden esittämään vaatimukseen. Työnantajan edustaja oli 2.4.1990 käydyissä neuvotteluissa korostanut sitä, että asian käsittely tulisi siirtää kesälomien jälkeen, jolloin palkkahinnoittelua joka tapauksessa oli tarkoitus muuttaa tuotanto-olosuhteiden muutoksen vuoksi, koska yhtiö rakensi sahalle pienpuulinjan.

Työnantajan esityksistä huolimatta työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon 3.4.1990 kello 16, jolloin iltavuoron työntekijät eivät olleet aloittaneet töitä. Lakko oli jatkunut 4.4.1990, jolloin sekä aamu- että iltavuoron työntekijät olivat olleet lakossa. Työnantajan edustaja oli 4.4.1990 kehottanut pääluottamusmiestä palauttamaan työrauhan työpaikalle. Työt oli aloitettu 5.4.1990 kello 10.

Lakkoon olivat osallistuneet kaikki sahan 38 työntekijää, joista 30 kuului Puutyöväen Liiton Soinin ammattiosasto n:o 219:ään. Muiden työntekijöiden ohella lakkoon olivat osallistuneet ammattiosaston puheenjohtaja, kaksi ammattiosaston toimikunnan jäsentä ja pääluottamusmies.

Esitetyillä uhkauksilla ja työtaistelulla sekä käydyillä palkkaneuvotteluilla oli selvästi yhteyttä toisiinsa. Työntekijät olivat esitetyillä uhkauksilla ja työtaistelulla pyrkineet painostamaan työnantajaa suostumaan työehtosopimukseen perustumattomiin palkankorotuksiin. Ammattiosasto vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Puutyöväen Liiton Soinin ammattiosasto n:o 219:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Puutyöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Heikinmäen Saha Oy:ssä oli jo useiden vuosien ajan käyty keskustelua urakkahinnoittelusta, joka oli ollut maan keskiarvon alapuolella. Työnantaja oli luvannut korottaa palkkoja, kunhan välttämättömät investoinnit ensin olisi tehty. Työntekijät olivat tuskaantuneet katteettomiin lupauksiin ja työnantajan torjuttua työntekijöiden 3.4.1990 esittämän palkankorotusvaatimuksen, he olivat ryhtyneet lakkoon kello 14.

Työntekijät olivat olleet siinä luulossa, että sopimukseton tila vallitsisi edelleen. Tieto samana päivänä kello 14 allekirjoitetusta uudesta työehtosopimuksesta ei ollut vielä tullut työpaikalle. Myös pääluottamusmies oli poistunut työpaikalta, koska hänen työntekonsa oli käynyt mahdottomaksi muiden työntekijöiden lähdettyä työmaalta.

Pääluottamusmies oli samana iltana noin kello 22 tavoittanut puhelimitse Puutyöväen Liiton Seinäjoen aluetoimiston toimitsijan, joka oli kehottanut pääluottamusmiestä välittömästi palauttamaan työrauhan. Liiton toimitsija oli jäänyt pääluottamusmiehen kanssa käymänsä keskustelun perusteella siihen käsitykseen, että työt jatkuisivat seuraavana päivänä. Pääluottamusmies oli mennyt seuraavana aamuna aamuvuoron aikaan työpaikalle ja kertonut liiton kielteisen kannan lakkoon sekä kehottanut töiden aloittamiseen. Työntekijät eivät kuitenkaan olleet luopuneet työtaistelutoimenpiteestään, koska he olivat kokeneet palkkauksen epäoikeudenmukaiseksi.

Pääluottamusmies oli iltapäivällä 4.4.1990 soittanut Puutyöväen Liiton lakimiehelle ja kertonut lakon jatkumisesta. Puutyöväen Liiton edustaja oli ilmoittanut pääluottamusmiehelle lakon olevan työrauhavelvollisuuden vastainen ja kehottanut töiden aloittamiseen välittömästi. Puutyöväen Liiton edustaja oli ottanut yhteyttä myös Seinäjoen aluetoimiston toimitsijaan, joka vasta 4.4.1990 noin kello 16 oli saanut liiton edustajalta tiedon lakon jatkumisesta. Toimitsija oli aamulla 5.4.1990 ollut mukana Heikinmäen Saha Oy:ssä järjestetyssä työmaakokouksessa ja saanut työrauhan palautumaan kello 10. Pääluottamusmies oli kutsunut kokouksen koolle edellisenä iltana, mutta vuorotyön takia osallistujamäärä oli ollut vähäinen.

Lakon aikana ammattiosasto ja ennen kaikkea pääluottamusmies olivat pyrkineet työrauhan palauttamiseen. Vaikka lakko oli ehtinyt kestää vain vähän yli kaksi päivää, pääluottamusmies oli kutsunut työmaakokouksen koolle 4.4. ja 5.4.1990. Pääluottamusmiehen ja liiton edustajien toiminta oli johtanut töiden käynnistymiseen jo 5.4.1990 kello 10.

Ammattiosasto oli tehnyt kaikkensa työrauhan palauttamiseksi ja se oli myös pystynyt palauttamaan työrauhan täysin kohtuullisessa ajassa.

Ammattiosaston jäsenmäärä oli 108.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Puutyöväen Liiton Soinin ammattiosasto n:o 219 on yhtynyt Puutyöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Heikinmäen Saha Oy:ssä on maaliskuun viimeisellä viikolla 1990 aloitettu työnantajan ja ammattiosaston edustajien väliset neuvottelut työntekijöiden palkoista. Sen jälkeen kun neuvotteluissa oli todettu, että sahan työntekijöiden keskituntiansio on koko maan muiden vastaavien työntekijöiden keskituntiansiota alempi, on ammattiosaston puheenjohtaja neuvottelujen päättyessä, jolloin edellisen työehtosopimuksen voimassaolo on ollut päättynyt eikä uutta työehtosopimusta vielä ole allekirjoitettu, esittänyt työnantajan edustajalle, että ellei työntekijöiden palkankorotusvaatimuksiin suostuttaisi, ryhtyisivät työntekijät vaatimustensa tukemiseksi lakkoon tai vaihtoehtoisesti ammattitaitoiset työntekijät irtisanoutuisivat sahan palveluksesta.

Kun tämän jälkeenkään käydyissä neuvotteluissa ei ole päästy työntekijöitä tyydyttävään ratkaisuun, ovat työntekijät mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 3.4.1990 kello 14 tapahtuneen allekirjoittamisen jälkeen olleet lakossa kanteessa kerrotuin tavoin 3.4.1990 kello 16 - 5.4.1990 kello 10.

Lakkoon on osallistunut yhteensä 30 ammattiosaston jäsentä, heidän joukossaan ammattiosaston puheenjohtaja, kaksi ammattiosaston toimikunnan jäsentä sekä pääluottamusmies, joka myös on toimikunnan jäsen. Toimeenpantu lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Sen sijaan sopimuksettoman tilan aikana esitetyt edellä tarkoitetut uhkaukset eivät ole kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin.

Pääluottamusmies on lakon aikana ilmoittanut työntekijöille Puutyöväen Liiton kielteisen kannan lakkoon ja kehottanut työntekijöitä töiden aloittamiseen sekä kutsunut työmaakokouksen koolle kaksi kertaa. Aamulla 5.4.1990 pidetyn työmaakokouksen jälkeen työt ovatkin käynnistyneet. Ammattiosasto vastaa kuitenkin edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin, hyläten kanteen enemmälti, tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Puutyöväen Liiton Soinin ammattiosasto n:o 219:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 8 000 markkaa. Ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Rihto, Äimälä, Uski, Kolula ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.