Labor court fines employer and union for strike and fixed-term contract agreement violations under collective agreement.

Paperitehtaan työntekijöiden lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa yhtiötä tarjoamaan sen palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa viimeksi käytöntarkkailijana olleelle työntekijälle vakituista laborantin tointa tai muuta työtä kuin siivoojan työ. Lakot olivat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskivat työnantajan oikeutta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä.

Yhtiö oli rikkonut tietensä työehtosopimusta jättäessään sopimatta ammattiosaston kanssa kysymyksessä olevan työntekijän kanssa tehdystä yhdestä määräaikaisesta työsopimuksesta.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon ja yhtiö tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Yhtyneet Paperitehtaat Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.3.1988 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Määräajaksi tai määrättyä työtä varten tehty työsopimus voidaan solmia vain kerran, ellei työnantajan ja ammattiosaston välillä ole toisin sovittu. Tarkoituksena on estää tilapäisluontoisten työsuhteiden jatkettu käyttö.

M u i s t. 1. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada nähtäväkseen työn tekijän kanssa tehty kirjallinen työsopimus, mikäli työsopimuksen sisällöstä, sen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta on syntynyt epäselvyyttä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

31 § ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovitoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi. (Kts. 30 § 2. kohta)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Paperiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Simpeleen tehtaalla oli loppukesästä 1989 alkaen neuvoteltu määräaikaisessa työsuhteessa olleen käytöntarkkailija Paula Saarisen työsuhteesta syntyneestä erimielisyydestä. Ammattiosaston mielestä hänen työsuhteensa oli muuttunut sekä työsopimuslain että työehtosopimuksen mukaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

Tehtaalla 1.11.1989 vapautuneeseen laborantin toimeen oli nimitetty toinen määräaikaisessa työsuhteessa ollut laborantti. Tämän vuoksi työnantaja oli Saarisen työsuhteesta syntyneen erimielisyyden ratkaisemiseksi tarjonnut Saariselle vakituisen siivoojan työtehtävää. Saarinen oli kieltäytynyt työtehtävästä ja ilmoittanut samalla hyväksyvänsä vain laborantin tai käytöntarkkailijan työn.

Kun tehtaan pääluottamusmies oli saanut tiedon työnantajan ratkaisusta, hän oli ilmoittanut työnantajan edustajalle, että työntekijät eivät hyväksyneet työnantajan päätöstä ja että Saariselle tulisi tarjota vakituista laborantin tointa. Samalla pääluottamusmies oli ilmoittanut, että Saariselle kelpasi muukin työ mutta ei kuitenkaan siivoojan työ.

Tehtaan kuusi päivälaboranttia ja kolme näytteidenkäsittelijää oli ryhtynyt lakkoon 27.10.1989 kello 12 tarkoituksenaan painostaa työnantajaa Saarisen työsuhteen jatkamista koskevassa asiassa.

Saarisen työsuhde oli päättynyt 31.10.1989. Työnantaja oli tarjonnut hänelle uudelleen siivoojan työtä 3.11.1989.

Kaikki vuorossa olleet tehtaan työntekijät olivat ryhtyneet työtaisteluun 30.10.1989 kello 6. Pääluottamusmies oli kertonut alkaneesta työtaistelusta työnantajan edustajalle ja ilmoittanut samalla töiden käynnistyvän 31.10.1989 kello 6. Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaisesti työtaisteluun oli osallistunut noin 350 tehtaan työntekijää, heidän joukossaan ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies. Työtaistelun tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa tarjoamaan Saariselle laborantin vakituista tehtävää. Työtaistelut olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi puheenjohtajansa ja pääluottamusmiehensä osallistumisesta työtaisteluun.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Simpeleen osasto n:o 25:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että esitetyt tiedot lakkojen kestosta ja laajuudesta pitivät suurin piirtein paikkansa. Työntekijät olivat 27.10.1989 ryhtyneet kieltäytymään työstä vasta noin kello 14:stä alkaen. Pääluottamusmies oli ollut 30.10.1989 työpaikalla toimistossaan, vaikka hänen ehkä olisi pitänyt olla työosastolla. Ammattiosasto oli tehnyt voitavansa syntyneessä tilanteessa.

Ammattiosastossa oli työssä käyviä jäseniä noin 500.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että käytöntarkkailija Saarinen oli ollut useassa määräaikaisessa työsopimussuhteessa Yhtyneet Paperitehtaat Oy:hyn. Ensimmäinen määräaikainen työsopimus oli tehty ajaksi 2.9.1985 - 28.2.1986. Seuraava määräaikainen työsopimus oli tehty 17.2.1986. Tähän perustuva työsuhde oli kestänyt 1.3.1986 - 7.10.1986. Seuraava määräaikainen työsopimus Saarisen ja yhtiön välillä oli tehty 7.10.1986. Työsuhde oli kestänyt 19.10.1986 asti. Edellä mainitut määräaikaiset työsopimukset olivat olleet niin sanottuja ketjusopimuksia.

Seuraava määräaikainen työsopimus Saarisen ja yhtiön välillä oli tehty 21.4.1987. Työsuhde oli kestänyt 31.8.1987 asti. Määräaikaisen työsopimuksen jatkoksi oli 1.9.1987 tehty uusi määräaikainen sopimus erään työntekijän hoitovapaan ajaksi. Tämän jatketun määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä ei kuitenkaan ollut sovittu ammattiosaston kanssa työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdassa edellytetyin tavoin.

Saarisen kanssa 1.9.1987 tehty määräaikainen sopimus oli jatkunut 1.8.1988 asti. Määräaikaisen työsopimuksen voimassa ollessa oli Saarisen ja yhtiön välillä sovittu 13.7.1988 uudesta määräaikaisesta työsopimuksesta, joka oli päättynyt 31.10.1989. Työsopimussuhteet olivat näin ollen olleet 21.4.1987 alkaen ketjussa. Työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdan mukaan työehtosopimuksen määräaikaisia työsopimuksia koskevilla määräyksillä oli tarkoituksena estää tilapäisluontoisten työsuhteiden jatkettu käyttö.

Kun yhtiö ei ollut sopinut ammattiosaston kanssa 1.9.1987 tehdystä määräaikaisesta työsopimuksesta, se oli rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdan määräystä. Paperiliitto oli liittojen välillä asiaa käsiteltäessä ilmoittanut, että työnantajalla ei ollut ollut työsopimuslain 2 §:n 2 momentin mukaisia perusteita tehdä Saarisen kanssa ketjussa olevia, määräaikaisia sopimuksia peräkkäin ainakaan 21.4.1987 alkaen. Perusteluna tälle kannalle oli esitetty vielä se, että Saarisen työtä oli 31.10.1989 jälkeen jatkanut toinen työntekijä.

Työsopimuslain rikkomus tultaisiin saattamaan alioikeuden käsiteltäväksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy on rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohtaa, kun se ei ole sopinut ammattiosaston kanssa yhtiön ja Saarisen välillä 1.9.1987 tehdystä määräaikaisesta työsopimuksesta. Paperiliitto on lisäksi vaatinut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA YHTYNEET PAPERITEHTAAT OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat Paperiliiton kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Simpeleen tehtaalla oli määräaikaisten työsopimusten solmimisten yhteydessä noudatettu käytäntöä, jonka mukaan työnantaja solmittuaan määräaikaisen työsopimuksen työntekijän kanssa oli toimittanut työsuhdetta koskevan ilmoituksen pääluottamusmiehelle. Menettelystä ei ollut tehty merkintöjä työsopimuksiin tai muihin asiakirjoihin. Vuosien 1986 ja 1989 välisenä aikana tehdyistä määräaikaisista työsopimuksista työnantajalla oli vain satunnaisia kirjauksia ja vasta vuoden 1989 keväästä alkaen kaikki ammattiosaston kanssa tehdyt sopimukset oli merkitty asiakirjoihin.

Pääluottamusmies oli saanut 31.8.1987 päivätyllä ilmoituksella tiedon Saarisen kanssa tehdystä uudesta määräaikaisesta työsopimuksesta ja työsuhteen alkamisesta 1.9.1987. Jos pääluottamusmies ei olisi hyväksynyt tehtyä sopimusta, hänen olisi tullut huomauttaa työnantajan edustajalle tehdyn sopimuksen työehtosopimuksen vastaisuudesta. Asiassa oli lisäksi huomattava se, että kun Saarisen kanssa oli 13.7.1988 sovittu 2.8.1988 alkaneesta määräaikaisesti työsopimuksesta, ammattiosasto oli kirjallisesti hyväksynyt sopimuksen. Tämä osoitti, ettei kummallekaan osapuolelle ollut voinut ainakaan vuonna 1988 olla epäselvää, etteikö määräaikainen työsopimus ajalle 1.9.1987 - 1.8.1988 olisi syntynyt asianmukaisella ja ammattiosaston hyväksymällä tavalla.

Saarisen työsuhde oli päättynyt 1.11.1989, jolloin yksi laboratorion vakituisista laboratoriotyöntekijöistä oli jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle jääneen työntekijän tilalle oli valittu työntekijä tavanomaisen valintamenettelyn mukaisesti. Valituksi oli tullut 12 hakijasta toinen Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Simpeleen tehtaalla määräaikaisessa työsuhteessa ollut käytöntarkkailija. Valintamenettely osoitti, että työnantaja ei ylläpitänyt määräaikaisia työsuhteita työehtosopimuksen vastaisesti.

Työnantaja oli menetellyt paikallisen käytännön mukaisesti solmiessaan Saarisen kanssa 1.9.1987 alkaneen määräaikaisen työsopimuksen. Ammattiosasto oli puuttunut tilanteeseen vasta loppuvuodesta 1989. Ammattiosasto oli myös hyväksynyt työsuhteen määräaikaiseksi kesällä 1988. Asiaa olisi siten arvioitava tosiasiallisten tapahtumien mukaisesti eikä keinotekoisten, jälkikäteen kehitettyjen rakennelmien perusteella.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta kuultavana ollut Paperiliiton Simpeleen osasto n:o 25 on yhtynyt Paperiliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Simpeleen tehtaalla on kesästä 1989 alkaen neuvoteltu yhtiön palveluksessa 31.10.1989 asti kestämään tehdyssä määräaikaisessa työsuhteessa käytöntarkkailijana olleen Paula Saarisen työsuhteen jatkamisesta syntyneestä erimielisyydestä. Ammattiosasto on katsonut Saarisen työsuhteen muuttuneen toistaiseksi voimassa olevaksi.

Sen jälkeen, kun tehtaalla 1.11.1989 vapautuneeseen laborantin toimeen oli nimitetty yhtiön palveluksessa määräaikaisessa työsuhteessa ollut toinen työntekijä ja Saarinen oli kieltäytynyt hänelle tarjotusta siivoojan työstä, ovat tehtaalla työskentelevät kuusi päivälaboranttia ja kolme näytteidenkäsittelijää olleet 27.10.1989 lakossa noin kello 14:stä kello 16:een. Heidän tarkoituksenaan on ollut painostaa työnantajaa tarjoamaan Saariselle vakituista laborantin tointa tai muuta työtä kuin siivoojan työ. Vaatimuksen tukemiseksi ovat tehtaan kaikki vuorossa olleet noin 350 työntekijää ryhtyneet lakkoon 30.10.1989 kello 6. Lakko on päättynyt seuraavana päivänä kello 6.

Lakot ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Viimeksi mainittuun lakkoon ovat muiden työntekijöiden ohella osallistuneet myös ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies. Ammattiosaston ei ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Saarinen on ollut kolmessa peräkkäisessä määräaikaisessa työsuhteessa Yhtyneet Paperitehtaat Oy:hyn 2.9.1985 ja 19.10.1986 välisenä aikana. Yhtiön ja Saarisen välillä on 21.4.1987 tehty määräaikainen työsopimus, jolla on sovittu työsuhteen alkamisesta samana päivänä. Sopimukseen perustuva työsuhde on kestänyt 31.8.1987 asti. Tämän jälkeen yhtiön ja Saarisen välillä on 1.9.1987 tehty uusi määräaikainen työsopimus erään työntekijän hoitovapaan ajaksi. Työsopimus on jatkunut elokuun 1. päivään 1988 asti. Viimeksi mainitun työsopimuksen kestäessä on yhtiön ja Saarisen välillä solmittu uusi määräaikainen työsopimus alkamaan välittömästi edellisen sopimuksen päätyttyä. Viimeinen määräaikainen työsuhde on päättynyt 31.10.1989.

Työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdan mukaan määräajaksi tai määrättyä työtä varten tehty työsopimus voidaan solmia vain kerran, ellei työnantajan ja ammattiosaston välillä ole toisin sovittu.

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Simpeleen tehtaalla noudatetun käytännön mukaan uuden määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä on sovittu tehtaan työvoimapäällikön ja pääluottamusmiehen välillä. Poikkeustapauksissa asiasta on saatettu sopia työnantajan neuvotteluedustajana työosastolla toimivan henkilön ja osaston luottamusmiehen kesken. Uuden määräaikaisen työsopimuksen solmimisesta tehtaan työhönottaja, joka myös laatii työsopimukset, tekee työsuhteen muutosilmoituksen, joka toimitetaan tiedoksi myös luottamusmiehelle. Ilmoitus laaditaan yleensä samanaikaisesti työsopimuksen tekemisen kanssa. Työtuomioistuimessa todistajana kuulustellun työvoimapäällikön kertoman mukaan tehtaalla on annettu ohje siitä, että uutta määräaikaista työsopimusta ei saa tehdä eikä työsuhteen muutosilmoitusta laatia ennen kuin työhönottaja on varmistunut siitä, että asiasta on sovittu ammattiosaston kanssa.

Työtuomioistuimen mielestä sitä seikkaa, että ammattiosastoa edustava varapääluottamusmies on myöhemmin sopinut uuden, Saarista koskevan määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä, ei voida, kun olosuhteet eri vaiheissa ovat saattaneet muuttua, pitää ammattiosaston antamana hyväksymisenä aikaisemman sopimuksen solmimiselle.

Kun työehtosopimuksen mukaan määräajaksi tehty työsopimus voidaan tehdä vain kerran, ellei työnantajan ja ammattiosaston välillä ole toisin sovittu, ja kun näyttämättä on jäänyt, että yhtiön ja Saarisen välillä 1.9.1987 tehdyn määräaikaisen työsopimuksen solmimisesta olisi sovittu työnantajan ja ammattiosaston välillä, on Yhtyneet Paperitehtaat Oy rikkonut tietensä työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohtaa jättäessään sopimatta ammattiosaston edustajan kanssa uuden määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy on rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohtaa, kun se ei ole sopinut ammattiosaston kanssa yhtiön ja Saarisen välillä 1.9.1987 tehdystä määräaikaisesta jatkotyösopimuksesta.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Simpeleen osasto n:o 25:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 15 000 markkaa ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Paperiliitolle 7 000 markkaa.

Paperiliiton Simpeleen osasto n:o 25 velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy velvoitetaan korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 1 900 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Peltola, Niskanen, Nouro, Leivo ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.