Labor court dismisses union's strike claim, ruling union leaders violated peace obligations by instigating a strike.

Työtaistelun pääasiallisena välittömänä syynä oli ollut työntekijäpuolen tyytymättömyys siihen, miten oppimisaika ja työn edellyttämä vastuu oli otettu huomioon määrättäessä sähköasentajien töiden vaativuusryhmittelyä. Ammattiosaston ei ollut näytetty pyrkineen millään tavoin estämään työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistunutta työtaistelua, johon oli ottanut osaa ammattiosaston puheenjohtaja ja kaksi muuta ammattiosaston toimikunnan jäsentä, joiden toiminnasta ammattiosasto vastasi työrauhavelvollisuuden rikkomisena.

Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Kuultava Harjavallan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 16.5.1988 tehdyn työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan niillä Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten työpaikoilla, joilla PARAKE-palkkarakenne on käytössä. Muilla työpaikoilla soveltaminen alkaa PARAKEpalkkarakenteen käyttöönoton yhteydessä.

Niillä Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten työpaikoilla, joilla PARAKE-palkkarakenne ei ole käytössä, noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä kuitenkin niin, että palkkamääräysten osalta sovelletaan tämän työehtosopimuksen liitteenä olevaa pöytäkirjaa. Pöytäkirjan voimassaolo päättyy 28.2.1989.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § PARAKE-työehtosopimus

Uuden palkkarakenteen käyttöönotto tapahtuu niiden ohjeiden mukaisesti, joista on nyt käytyjen työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä sovittu. Ohjeet on liitetty osaksi PARAKE-työehtosopimusta.

Tämän työehtosopimuksen tarkoittamien työntekijöiden edustajalla on oikeus osallistua paikallisten PARAKE-työryhmien työskentelyyn silloin, kun ne käsittelevät sähköalan työntekijöiden palkkoihin liittyviä kysymyksiä.

Tämän lisäksi sähkötyöntekijöiden edustajalla on oikeus saada jatkuvasti yksityiskohtaista selvitystä työpaikan kaikkien töiden vaativuuksien määrityksistä ja PARAKE-työn etenemisen eri vaiheista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Sitovuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Noudattamisvelvollisuus

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Työn vaativuuden määritys

Töitä ja työtehtäviä tarkastellaan työpaikalla vakiintuneen työnsisällön kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkoituksena on selvittää tehtyjen töiden ja työtehtävien keskinäiset vaativuudet.

S o v e l t a m i s o h j e: Työntekijöiden työn kulun tai töiden ohjauksen mukaan tekemät työt ja työtehtävät ovat erilaisia. Työ voi olla työvaihe tai useampia työvaiheita. Työtehtävälle on ominaista, että se sisältää useita töitä, jotka työntekijä tekee työn kulun edellyttämässä järjestyksessä. Tällöin työnvaativuuden määrityksessä tulee noudattaa työkohtaisen palkan osuuden osalta sovittuja periaatteita (TES 8 § mom 2).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työn vaativuuden määritystavat

Työpaikalla käytetään vain yhtä määritystapaa. Perusmääritystapana on töiden vaativuusryhmittely. Tapauksessa, jossa tämä järjestelmä ei sovellu työpaikan töiden keskinäisten vaativuuksien määritykseen, voidaan paikallisesti sopia joko työnluokituksen tai karkearyhmittelyn käyttämisestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

T ö i d e n v a a t i v u u s r y h m i t t e l y

Töiden vaativuus ryhmittely

Mom. 1. Työn vaativuuden määrityksessä edetään seuraavasti:

1. valitaan ohjetyöt (Otetaan edustava näyte kaikista työpaikalla esiintyvistä töistä).

2. Laaditaan ohjetöiden työnkuvaukset. Työnkuvaukset on tehtävä niin tarkasti, että jälkeenpäin voidaan todeta työssä tapahtuneet muutokset ja varmistua järjestelmän yhdenmukaisesta soveltamisesta yrityksen eri osastoilla.

3. Määritetään ohjetöiden työnvaativuus.

4. Sijoitetaan ohjetyöt työnvaativuusryhmiin.

5. Määritetään muiden kuin ohjetöiden työnvaativuus. Tämä määritys tapahtuu vertailemalla muita töitä ohjetöihin.

6. Ylläpito. Töiden vaativuusryhmittely on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Oppimisaika

1. Työn vaativa oppimisaika

Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnkulun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppimisaika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaatima aika.

Oppimisajan määrityksessä perusteena on yksinomaan työn vaatima oppimisaika.

Oppimisaika ei määräydy työntekijän työssäoloajan ja/tai koulutuksen perusteella.

Oppimisajan osalta käytetään viittä porrasta. Työt sijoitetaan näille portaille sen perusteella, kuinka paljon kukin työ vaatii oppimisaikaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vastuu

2. Työn edellyttämä vastuu

Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineistä.

Työn edellyttämä vastuu on jaettu kolmeen portaaseen. Porras määräytyy sen perusteella, mikä on työn edellyttämä kokonaisvastuu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Työkohtaiset tuntipalkat

Työkohtaiset tuntipalkat

Työpaikan työt sijoitetaan vaatimustekijöistä saatujen summapistemäärien perusteella työnvaativuusryhmiin. Työnvaativuusryhmien lukumäärä on kaksitoista, ellei työpaikalla toisin sovita. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Työntekijän palkka

18 vuotta täyttänyt työntekijä

Täysin työkykyinen ja 18 vuotta täyttänyt työntekijä.

T y ö n t e k i j ä n p e r u s p a l k k a

Työntekijän peruspalkka

Mom. 1. Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkan osuus työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen.

T y ö k o h t a i n e n p a l k a n o s u u s

Työkohtainen palkanosuus

Mom. 2. Työntekijän työkohtainen palkan osuus määritetään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden perusteella. Em. palkan osuuden suuruus määräytyy sen työnvaativuusryhmän työkohtaisen tuntipalkan perusteella, johon kuuluvat työt edustavat suurinta osuutta tehdyistä töistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että sen jäsenyrityksen Outokumpu Oy:n Harjavallan tehtaan 40 sähköautomaatioryhmän asentajaa oli ollut lakossa 7.6.1989 kello 12:sta alkaen 14.6.1989 kello 7:ään saakka. Lakkoon ryhtymisestä oli päättänyt työntekijäin lakon alkamispäivänä kello 11.05 järjestämä työmaakokous, jossa sihteerinä oli toiminut Harjavallan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston asettama osaston luottamusmies. Lakko oli aiheutunut työntekijöiden vaatimuksesta töiden vaativuusryhmittelyn tarkistamiseksi työolosuhdepisteitä nostamalla. Tämä olisi merkinnyt samalla korkeampaa palkkaa. Lakkoon olivat 9.6.1989 yhtyneet myös sähköpäivystäjät, mitä oli pidettävä vahingonvaaran lisääntymisen kannalta erityisen tuomittavana. Muiden työntekijöiden mukana lakkoon olivat ottaneet osaa Harjavallan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston puheenjohtaja ja sen toimikunnan kaksi muuta jäsentä.

Työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen palkkausta ja neuvottelujärjestystä koskeviin määräyksiin. Sen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työehtosopimuksen vastaisiin vaatimuksiin palkkausta koskevissa asioissa.

Harjavallan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsent olisivat välttäneet työtaisteluun ryhtymistä. Päinvastoin yhdistyksen edustajat olivat esittämällä työnantajalle lain ja voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia, työtaisteluun osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin osoittaneet tukevansa työtaistelua.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Harjavallan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto, jonka lausumaan jutussa kuultu Harjavallan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työnseisauksesta ja siihen osallistuneista pitivät paikkansa. Työnantaja ei kuitenkaan ollut ollut halukas omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että työnseisaus olisi keskeytynyt aikaisemmin. Tätä osoitti muun muassa se, että kun kolme ammattiosaston toimikunnan jäsentä oli 9.6.1989 kello 7 tarjoutunut palaamaan työhön, työnantaja ei ollut tätä sallinut.

Työnseisauksen syynä oli ollut ennen kaikkea työnantajan edustajien käyttäytyminen neuvotteluissa. Käyttäytyminen oli aika ajoin ollut työntekijöitä kohtaan loukkaavaa. Erityisen huonosti oli käyttäytynyt yrityksen henkilöstöasiainhoitaja. Hän oli muun epäasiallisen käyttäytymisen ohella muun muassa Parake-toimikunnan kokouksessa nöyryyttänyt työntekijöitä repimällä heidän esityksensä työnkuvauksista ja ilmoittamalla, ettei niillä ollut mitään tekemistä Paraken kanssa.

Työntekijöiden edustajat Parake-toimikunnassa eivät olleet esittäneet mitään työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Heidän puoleltaan neuvottelut olivat olleet normaaleja työehtosopimuksen mukaisia neuvotteluja, joissa he olivat tehneet työehtosopimuksen mukaisia esityksiä Parake-järjestelmään liittyvästä vastuun, oppimisajan ja työolosuhteiden pisteyttämisestä. Kantajan väite siitä, että työtaistelun tarkoituksena olisi ollut painostaa työnantajaa suostumaan työehtosopimuksen vastaisiin ratkaisuihin palkkausta koskevissa asioissa, oli perusteeton. Työnseisaus oli johtunut puhtaasti työnantajan edustajien loukkaavasta käytöksestä työntekijöitä kohtaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

METALLITEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTASELITYS

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on todennut, että oli mitä todennäköisintä, että vastineessa sanottu kolmen henkilön tarjoutuminen työhön oli aiheutunut vain siitä, että he olivat pyrkineet näin saamaan lomaltapaluurahan. Kesäkuun 9 päivä, jona he olivat tarjoutuneet palaamaan työhön, oli nimittäin perjantaipäivä ja asianomaisten työntekijöiden vuosiloma alkoi seuranneena maanantaina. Mitä taas henkilöstöasiainhoitajan käyttäytymiseen tuli, johon vastineessa puututtiin, niin siinä tarkoitettu työntekijäin papereiden repiminen oli tapahtunut jo vuonna 1988. Silloinkin pohjana tilanteelle oli ollut se, että työntekijöiden tekemät työnkuvaukset oli käsitelty yhdessä Parake-ryhmässä. Kun pisteytystä oli ryhdytty tekemään, ammattiosaston puheenjohtaja oli tuolloin vuonna 1988 tuonut uuden paperin, jossa taas oli käytetty aivan Parake-järjestelmälle vieraita käsitteitä.

Kun työnkuvaukset ja pisteytykset oli saatu käsitellyiksi, jokaiselle osastolle oli erikseen ilmoitettu, ettei pisteytys ollut virheetön ja että sikäli kuin siinä havaitaan virheitä, otetaan pisteytykset kirjallisista esityksistä uuteen käsittelyyn. Yhtään ainoata esitystä sähkötöiden osalta ei ollut tehty.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Metalliteollisuuden Työnantajaliitto 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Outokumpu Oy:n Harjavallan tehtaan 40 sähköautomaatioasentajaa ovat työntekijöiden 7.6.1989 kello 11.05 alkaneessa kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti aloittaneet lakon samana päivänä kello 12. Lakko on jatkunut 14.6.1989 kello 7 saakka, ja siihen on 9.6.1989 yhtynyt viisi sähköpäivystäjää.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vastaajana kiistänyt työtaistelulla pyrityn painostamaan työnantajaa palkkausta koskevissa asioissa ja ilmoittanut sen syyksi ennen muuta työnantajan edustajien käyttäytymisen neuvotteluissa.

Parake-järjestelmä on otettu käyttöön Harjavallan tehtailla 1.3.1989 noin kolme vuotta kestäneen valmistelun jälkeen. Tehtaan materiaalipäällikkö on kertonut, että sähköautomaatioryhmässä niin kuin muillakin osastoilla yhden työnantajan edustajan ja yhden työntekijöiden edustajan muodostama asiantuntijaryhmä oli luetteloinut osaston sähkötyöt ja tehnyt esityksen ohjetöiksi valittavista töistä. Ohjetyöt oli valittu ehdotuksen pohjalta niin sanotussa työnvaativuusryhmässä, johon kuului sähkötöitä käsiteltäessä kaksi työnantajan ja kolme työntekijöiden edustajaa. Työnvaativuusryhmässä ohjetyöt oli myös pisteytetty. Ylimpänä järjestelmän käyttöön otosta vastasi Parake-työryhmä, johon kuului kaksi työnantajan ja kolme työntekijöiden edustajaa.

Jutussa kuultu sähkömiesten edustajana Parake-järjestelmästä neuvoteltaessa toiminut ammattiosaston puheenjohtaja on kertonut, että Parake työskentely sähkötöiden osalta ei ollut lähtenyt käyntiin työntekijöiden toivomalla tavalla eikä työntekijäpuoli neuvottelujen kuluessa ollut saanut työehtosopimuksen edellyttämin tavoin tietoa muiden työntekijäryhmien palkoista. Työnantaja oli yksipuolisesti alentanut yhden ohjetyön olosuhdepisteitä. Vielä tyytymättömyyttä oli aiheuttanut se, että työnantaja asiasta ilmoittamatta oli alentanut työnjohto-oikeuteensa nojaten yli kahdensadan muun kuin ohjetyön työnvaativuuspisteitä. Syntyneistä erimielisyyksistä ei ollut pyynnöstä huolimatta laadittu yhteistä erimielisyysmuistiota.

Ammattiosaston puheenjohtajan kertoman mukaan työtaistelun pääasiallisena välittömänä syynä on ollut työntekijäpuolen tyytymättömyys siihen, miten oppimisaika ja työn edellyttämä vastuu on otettu huomioon määrättäessä työehtosopimuksen 7 §:n nojalla sähköasentajien töiden vaativuusryhmittelyä. Työtaistelu on kohdistunut näin ollen työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ei ole näytetty pyrkineen millään tavoin estämään työtaistelua. Lakkoon ovat muiden työntekijöiden joukossa osallistuneet Harjavallan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston puheenjohtaja ja kaksi muuta ammattiosaston toimikunnan jäsentä, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa työrauhavelvollisuuden rikkomisena.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Harjavallan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 8 000 markkaa.

Lisäksi Harjavallan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Suhonen, Rautiainen, Äimälä, Hölttä, Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.