Labor court dismisses union strike and imposes fines for violating collective agreement transfer rules and union oversight duties.
Legislator summary
AI generatedThe court dismissed the union's strike action while imposing fines on both the employer and the union for procedural violations. The employer failed to follow the collective agreement's seniority-based transfer rules, and the union neglected its duty to monitor the situation before the strike began. Consequently, the court ruled that the employer's conduct was unjustified and the union's failure to intervene warranted financial penalties.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreement; Section 5(5) of the Collective Agreement; Section 23 of the Dismissal and Layoff Agreement; The employer must adhere to seniority and family responsibility rules when transferring staff, and the union bears a duty to monitor compliance and cease unauthorized strikes.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yhtiö oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä siirtänyt korjausmiehen tehdaspalveluosastolta yhtiön toisen tulosyksikön palvelukseen. Kun siirretyksi oli valittu työntekijä, joka oli ollut yhtiön palveluksessa kauemmin kuin eräs toinen työntekijä, jota ei ollut näytetty ammattitaitonsa puolesta tärkeämmäksi työntekijäksi ja jota ei myöskään huoltovelvollisuuden perusteella ollut asetettava siirtojärjestyksessä kyseessä olevan työntekijän jälkeen, yhtiön olisi perustellusti pitänyt tietää menetelleensä yleissopimuksen ja työehtosopimuksen työvoiman siirtojärjestystä koskevien määräysten vastaisesti. Työnantajaliitto oli laiminlyömällä tarkemmin selvittää korjausmiehen siirtoon liittyneet olosuhteet ja siirtämisjärjestyksen sopimuksen mukaiset perusteet siirretyn työntekijän osalta laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Vastalauseena siirrolle yhtiön mekaanisen kunnossapidon työntekijät olivat olleet lakossa, joka oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto oli laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden. Työnantajan työtaisteluun antama aihe oli otettu huomioon ammattiosastolle hyvityssakkoa tuomittaessa sen määrään alentavasti vaikuttavana tekijänä.
Kantajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Yhtyneet Paperitehtaat Oy Kuultava Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70 r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 21.3.1988 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 §. TYÖRAUHAVELVOITE
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
5 §. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4. STK:n ja SAK:n 24.4.1984 allekirjoittamaa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa yleissopimusta soveltamisohjeineen noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5. Työnantajan joutuessa taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähentämään työvoimaa tai siirtämään sitä toiseen työhön noudatetaan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 23 §:n mukaisia määräyksiä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työehtosopimuksen 5 §:ssä tarkoitetussa keskusjärjestöjen välillä 24.4.1984 allekirjoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa soveltamisohjeineen on muun ohella seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 23 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
PAPERILIITON KANNE
Kanteen perustelut
Paperiliitto on lausunut, että korjausmies Raine Lindström oli ollut toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen perusteella työsuhteessa Paperituotteen Walki-Pakkaus tulosyksikön tehdaspalveluosastolla 6.6.1987 alkaen. Hänen työsuhteensa oli yhtiön henkilöstökirjanpidon mukaan katsottu alkaneen 19.8.1985 yhtiön ammattikoulussa opiskelun vuoksi.
Joulukuussa 1988 työnantaja oli esittänyt syksyn kausitarkistusneuvottelujen yhteydessä kolmen kunnossapitomiehen kirjaamista määräaikaisiksi tarkoituksenaan supistaa kunnossapidon työntekijävahvuutta perusteena taloudelliset syyt. Työntekijät eivät olleet hyväksyneet työnantajan suunnitelmaa eivätkä ilmoitettua työvoiman vähentämisperustetta. Tästä huolimatta työnantaja oli siirtänyt Lindströmin Paperituotteen korjaamolta yhtiön kemianteollisuuden yksikön Valken rasvariksi.
Työntekijät eivät olleet voineet hyväksyä siirtoa, koska työehtosopimuksen mukaan siirrossa olisi tullut noudattaa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 23 §:n määräyksiä. Työnantajalle oli osoitettu, että Lindströmin työsuhde oli kestänyt vuoden kauemmin kuin erään toisen tehtävissään pysytetyn työntekijän. Lisäksi Lindström oli palkkaportaikkoon sijoittelussa katsottu ammattitaitoisemmaksi kuin tämä toinen työntekijä.
Yhtyneet Paperitehtaat Oy Paperituote oli rikkonut tietensä työehtosopimuksen määräyksiä ja työehtosopimuslain mukaisia velvollisuuksia siirtämällä Lindströmin toiseen työhön noudattamatta irtisanomissuojasopimuksen 23 §:n määräyksiä. Työnantajaliiton edustaja oli hyväksynyt työnantajan ilmeisen sopimusten vastaisen menettelyn, joka työnantajaliiton edustajan olisi tullut tavanomaisella huolellisuudella havaita. Työnantajaliitto oli siten laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaiset velvollisuutensa.
Asiassa oli paikallisesti jääty erimielisiksi ja osapuolet olivat laatineet erimielisyysmuistion. Asianosaisliitot olivat käyneet muistion johdosta liittoneuvottelut. Neuvotteluissa työntekijäpuoli oli esittänyt työnantajaliiton neuvottelijalle yksityiskohtaisesti ne syyt, joiden nojalla työnantajan oli katsottu rikkoneen vuorojärjestystä. Myös liitot olivat jääneet asiassa erimielisiksi.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien tietensä rikkomisesta ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.
METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA YHTYNEET PAPERITEHTAAT OY:N VASTINE
Vastineen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat lausuneet, että Lindström oli ollut oppilaana yhtiön Lotilan ammattikoulussa Valkeakoskella 19.8.1985 alkaen. Hänen työsuhteensa yhtiöön oli alkanut 6.6.1987 ja työsopimus oli allekirjoitettu 8.6.1987. Lindström oli työskennellyt yhtiön Paperituote-nimisen tulosyksikön tehdaspalvelussa korjausmiehenä 6.6.1987 alkaen aina 3.1.1989 saakka, jonka jälkeen hän oli siirtynyt yhtiön toisen tulosyksikön, Valke-nimisen kemiantehtaan, palvelukseen.
Sen jälkeen kun Lindström oli palannut asevelvollisuuttaan suorittamasta hän oli työskennellyt teollisuuspaperitehtaan aluekorjaamon kunnossapitomiehenä. Tällöin hänelle oli kerrottu, että hän voisi työskennellä kunnossapitotöissä korjaustyöruuhkan päättymiseen saakka, minkä jälkeen selvitettäisiin, olisiko hänellä mahdollisuus jatkaa kunnossapitotehtävissä vai siirtyisikö hän tuotannolliseen työhön. Uudemman kerran asiasta oli keskusteltu hänen kanssaan joulukuussa 1988 ja tällöin oli todettu, että kunnossapitotöitä riittäisi noin kuukauden ajaksi.
Tällöin työnjohdolle oli selvinnyt, että Lindström työskentelisi mieluummin kunnossapitotöissä kuin tuotannollisissa tehtävissä. Tästä syystä ja kun oli ilmennyt, että Valkeakoskella oleva yhtiön kemiallinen tehdas tarvitsi kunnossapitotehtäviin työntekijää, esitettiin Lindströmille mahdollisuus käydä kemiantehtaalla työhaastattelussa. Sittemmin Lindström oli valinnut työpaikakseen yhtiön Valken kemiantehtaan kunnossapitotehtävät. Uusi työpaikka ei ollut aiheuttanut muutoksia työaikoihin tai työmatkaan.
Kun Lindström oli siirtynyt omaehtoisesti työhön Valken tehtaalle, ei hänen työsuhteen ehdoissaan ollut tapahtunut sellaista työnantajan toimesta tehtyä muutosta, jota tulisi arvioida työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohdan perusteella.
Edellä olevasta seurasi myös, että Metsäteollisuuden Työnantajaliittokaan ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat vaatineet Paperiliiton kanteen hylkäämistä.
METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE
Kanteen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että yhtiön Paperituotteen tehdasalueella sijaitsevan teollisuuspaperitehtaan kunnossapito-osastolla työskentelevän kunnossapitotyöntekijä Lindströmin työntekopaikasta oli 27.12.1988 syntynyt kiistaa työnantajan ja ammattiosaston välillä. Työnantaja oli asiasta varapääluottamusmiehen kanssa käydyissä keskusteluissa katsonut, että Lindströmille oli hänen armeijasta paluunsa jälkeen syksyllä 1988 luvattu teollisuuspaperitehtaan kunnossapidossa töitä marraskuun loppuun 1988 saakka. Sittemmin hänen työskentelyään teollisuuspaperitehtaalla oli jatkettu joulukuun loppuun saakka. Tämän jälkeen Lindströmillä oli ollut valittavanaan työskentely joko tuotantotöissä teollisuuspaperitehtaalla tai kunnossapitotöissä yhtiön Valken tulosyksikössä, joka myös sijaitsi Valkeakoskella. Käydyissä keskusteluissa varapääluottamusmies oli katsonut, että työnantajan tulisi sijoittaa Lindström teollisuuspaperitehtaan kunnossapitovahvuuteen.
Varapääluottamusmies oli 29.12.1988 ilmoittanut yhtiön henkilöstöpäällikölle kello 13 jälkeen, että kunnossapito-osaston työntekijät pitäisivät kokouksen Lindströmin siirron johdosta ammattiosaston tiloissa ja että kokous voisi kestää loppupäivän. Henkilöstöpäällikkö oli välittömästi ilmoittanut varapääluottamusmiehelle, että työnantaja ei hyväksynyt kokousta pidettäväksi työaikana ja että ammattiosaston tuli huolehtia työrauhan säilymisestä.
Paperituotteen tehdasalueen mekaanisen kunnossapidon työntekijät olivat poistuneet työpaikalta 29.12.1988 iltapäivän kahvitunnin alkaessa. Mekaanisen kunnossapidon kaikki työntekijät olivat olleet näin lakossa 29.12.1988 kello 14 alkaen 30.12.1988 työvuorojensa päättymiseen saakka. Työtaisteluun oli osallistunut teollisuuspaperitehtaalta 32, Walki-Säkistä kuusi ja Walki-Pakkauksen aaltopahvitehtaalta 10 kunnossapitotyöntekijää.
Henkilöstöpäällikkö ja Walki-Pakkauksen aaltopahvitehtaan ylimestari olivat vielä erikseen vaatineet 30.12.1988 aamulla ammattiosaston varapääluottamusmiestä ryhtymään toimiin työrauhan palauttamiseksi. Varapääluottamusmies ei ollut 29.12.1988 eikä 30.12.1988 ryhtynyt mihinkään konkreettisiin toimiin työrauhan palauttamiseksi.
Kunnossapito-osaston työntekijöiden työtaistelun johdosta Walki-Pakkauksen aaltopahvitehtaan aaltopahvikoneen korjausseisokki oli venynyt kahdeksalla tunnilla maanantaina 2.1.1989. Samoin olivat venyneet kolmen muun huollettavina ja korjattavina olleiden koneiden käynnistysajat siten, että ensimmäinen niistä oli käynnistynyt 2.1.1989 kello 11, toinen 2.1.1989 kello 15 ja kolmas vasta 3.1.1989 kello 11. Työtaistelu oli aiheuttanut aaltopahvitehtaalla tuotannon menetystä, jonka myyntiarvo oli ollut 285 000 markkaa.
Ammattiosasto oli painostanut työtaistelulla työnantajaa mieleiseensä ratkaisuun Lindströmin työnsuorittamispaikkaa koskevassa asiassa. Työtaistelu oli näin kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.
Ammattiosasto oli vastuussa työtaistelusta, koska ammattiosaston pääluottamusmiehen sijaisena toiminut varapääluottamusmies ei ollut toiminut lainkaan alkaneen työtaistelun lopettamiseksi. Ammattiosasto oli vastuussa työtaistelusta myös, koska kaikki kyseisen työosaston ammattiosaston jäsenenä olevat ja työvuorossa olleet työntekijät olivat osallistuneet työtaisteluun.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Valkekosken osasto n:o 70:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.
PAPERILIITON VASTINE
Vastineen perustelut
Paperiliitto on lausunut, että Lindströmin työsopimuksen mukaan hänellä oli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Walki-Pakkaus tulosyksikön tehdaspalveluosastolla. Työnantaja oli pyrkinyt yksipuolisin määrämistoimin siirtämään Lindströmin yhtiön kemianteollisuuden tulosyksikön Valken tehtäviin. Lindströmille oli tarjottu työsuhteen päättämisen vaihtoehtona työskentelyä teollisuuspaperitehtaan tuotantotehtävissä tai rasvarina yhtiön Valken tulosyksikössä. Kumpikin tehtävä oli poikennut olennaisesti Lindströmin siihenastisista tehtävistä.
Asiasta käydyssä keskustelussa varapääluottamusmies oli vaatinut Lindströmiä edelleen pidettäväksi teollisuuspaperitehtaan kunnossapitovahvuudessa ja oli muistuttanut työnantajaa työehtosopimukseen sisältyvästä siirtojärjestysmääräyksestä. Varapääluottamusmies oli osoittanut henkilöstöpäällikölle kyseisen kohdan työehtosopimuksesta. Varapääluottamusmies oli ilmoittanut sittemmin henkilöstöpäällikölle, ettei kunnossapitohenkilöstö voinut hyväksyä Lindströmin pakkosiirtoa. Kun henkilöstöpäällikkö ei ollut hyväksynyt työntekijöiden asiaa käsittelevän kokouksen pitämistä työaikana, työntekijät olivat kokoontuneet iltapäivän kahvitunnin alkaessa saadakseen selvyyttä vallitsevaan tilanteeseen.
Työnantajan edustajien tiedustellessa varapääluottamusmieheltä kunnossapidon töihinpaluuta varapääluottamusmies oli ilmoittanut, että 30.12.1988 olisi kaikkien työntekijöiden töihinsaaminen aattopäivästä johtuen hankalaa.
Varapääluottamusmies oli heti ryhtynyt toimiin tilanteen normalisoimiseksi. Hän ei kuitenkaan ollut saanut kutsutuksi ammattiosaston toimikuntaa koolle, koska osaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja olivat tuolloin olleet lomalla. Työstäkieltäytymisten kesto huomioon ottaen muihin toimiin tilanteessa ei ollut ollut edes mahdollisuutta. Kanteessa esitetty vastuuperuste, jonka mukaan ammattiosasto olisi vastuussa työtaistelusta myös sillä perusteella, että kaikki kyseisen työosaston ammattiosaston jäsenenä olevat ja työvuorossa olleet työntekijät olivat osallistuneet työtaisteluun, ei perustunut työehtosopimuslakiin.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
KUULTAVAN LAUSUNTO
Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta kuultavana ollut Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70 on yhtynyt Paperiliiton asiassa antamassa vastineessa esitettyyn.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Paperiliiton kanne
Korjausmies Raine Lindström on ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n palveluksessa työskennellen yhtiön Paperituotteen Walki-Pakkaus tulosyksikön tehdaspalveluosastolla 6.6.1987 alkaen. Ennen sitä hän on ollut oppilaana yhtiön Lotilan ammattikoulussa 19.8.1985 alkaen. Lindström on asevelvollisuusaikaansa lukuunottamatta toiminut yhtiössä tehdaspalveluosastolla korjausmiehenä 3.1.1989 saakka, jonka jälkeen hän on siirtynyt yhtiön toisen tulosyksikön, Valke-nimisen kemiantehtaan palvelukseen.
Todistajana kuultu yhtiön teollisuuspaperitehtaan työvoima-asioita hoitanut toimihenkilö on kertonut, että Lindström on palatessaan töihin asevelvollisuusajan päätyttyä 12.9.1988 käynyt hänen luonaan keskustelemassa sijoittumisestaan. Todistaja on silloin ilmoittanut Lindströmille, että yhtiön aluekorjaamolla oli sairauspoissaoloista ja suurehkosta korjaustyöstä johtuen hieman tavanomaista enemmän töitä, joten Lindström olisi mahdollista sijoittaa noin kolmeksi kuukaudeksi aluekorjaamolle kunnossapitotehtäviin, joissa Lindström oli työskennellyt myös ennen asevelvollisuutensa suorittamista. Sen jälkeen tilannetta tarkasteltaisiin uudelleen ja sijoituspaikkaa haettaisiin joko tuotantotehtävistä tai yhtiön muista yksiköistä.
Lindströmin sijoittuminen on ollut uudelleen esillä joulukuussa 1988, jolloin työnantajan puolelta on todettu, että kunnossapitotöitä riittäisi noin kuukauden ajaksi. Tehtaan varapääluottamusmies on työtuomioistuimessa kertonut, että joulukuussa 1988 kausitarkistusneuvottelujen yhteydessä kolme työntekijää, heidän joukossaan Lindström, oli merkitty määräaikaisiksi työntekijöiksi tehdaspalveluosastolle. Varapääluottamusmiehen otettua tämän johdosta yhteyttä yhtiön henkilöstöpäällikköön tämä on ilmoittanut, että kyseiset työntekijät on tarkoitus siirtää pois tehdaspalveluosastolta.
Ensin mainittu todistaja on lisäksi kertonut, että Lindström ei olisi voinut jatkaa töitä kunnossapitotehtävissä tehdaspalveluosastolla, koska työvoimaa on osastolla syksyllä 1988 ollut liikaa. Todistaja on selvittänyt Lindströmin mahdollisuuksia sijoittua kunnossapitotehtäviin yhtiön eri yksiköihin ja tällöin on käynyt selville että, Valkella oli tarvetta kunnossapitopuolen ammattikoulun käyneestä henkilöstä. Lindström oli sitten käynyt keskustelemassa asiasta Valken työhönottajan kanssa ja ilmoittanut valmiutensa siirtyä kyseiseen tulosyksikköön.
Esitetty selvitys osoittaa, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy on loppuvuodesta 1988 päättänyt siirtää Lindströmin tehdaspalveluosaston kunnossapitotehtävistä tuotantotehtäviin tai kunnossapitotehtäviin johonkin muuhun tulosyksikköön. Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo, että kysymys on ollut työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohdan tarkoittamasta siirtämisestä toiseen työhön. Työehtosopimuksen toiseen työhön siirtämistä koskevia määräyksiä on sovellettava siitä huolimatta, että Lindström yhtiön siirtopäätöksen jälkeen on ilmoittanut suostuvansa ottamaan vastaan hänelle ensimmäisenä vaihtoehtona tarjotun työn toisessa tulosyksikössä.
Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 23 §:n ja työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohdan nojalla noudatetaan sääntöä, että mahdollisuuksien mukaan viimeksi siirretään yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
Jutussa on selvitetty, että yhtiön siirtäessä Lindströmin on yhtiön tehdaspalveluosastolle jäänyt eräs korjausmies, jonka työsuhde on alkanut vuotta myöhemmin kuin Lindströmin työsuhde. Näyttämättä on jäänyt, että osastolle jäänyt työntekijä olisi ollut ammattitaitonsa puolesta Lindströmiä tärkeämpi työntekijä tai että hänet olisi huoltovelvollisuuden perusteella tullut asettaa siirtojärjestyksessä Lindströmin jälkeen. Kun siirretyksi on valittu yhtiön palveluksessa kauemmin ollut työntekijä, yhtiön siirtäessään Lindströmin olisi perustellusti pitänyt tietää menettelevänsä yleissopimuksen ja työehtosopimuksen työvoiman siirtojärjestystä koskevien määräysten vastaisesti.
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on tukenut yhtiön menettelyä. Liiton olisi tullut tarkemmin selvittää Lindströmin siirtoon liittyneet olosuhteet ja siirtämisjärjestyksen sopimuksen mukaiset perusteet siirretyn työntekijän osalta. Kun liitto on tämän laiminlyönyt, se on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanne
Vastalauseena Lindströmin siirrolle, jonka työntekijäpuoli on katsonut työehtosopimuksen siirtojärjestysmääräyksen vastaiseksi, ovat yhtiön Paperituotteen tehdasalueen kaikki mekaanisen kunnossapidon työntekijät aloittaneet 29.12.1988 kello 14.00 alkaen lakon, joka on kestänyt 30.12.1988 työvuorojen päättymiseen saakka. Työtaisteluun on osallistunut teollisuuspaperitehtaalta 32, Walki-Säkistä 6 ja Walki-Pakkauksen aaltopahtitehtaalta 10 kunnossapitotyöntekijää. Työtaistelu on aiheuttanut aaltopahvitehtaan aaltopahvikoneen korjausseisokin pitkittymistä kuten myös kolmen muun huollettavina ja korjattavina olleen koneen käynnistymisen suunniteltua myöhemmin sekä tuotannon menetystä. Työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.
Ammattiosasto ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi, joten se on laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden. Työnantajan työtaisteluun antama aihe on kuitenkin otettava huomioon ammattiosastolle hyvityssakkoa tuomittaessa sen määrään alentavasti vaikuttavana tekijänä.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton maksamaan hyvityssakkoa Paperiliitolle, yhtiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 12 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa.
Lisäksi työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Valkeakosken osasto n:o 70:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa.
Jutun laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Rautiainen, Kuivanen ja Sulkunen.
Tuomio oli yksimielinen.