Labour court dismisses claim for higher pay group based on job title versus actual duties performed.
Legislator summary
AI generatedThe labour court dismissed the employee's claim for placement in the seventh wage group based on the actual quality of duties performed rather than the job title. The plaintiff argued that working as a night porter at a patient home involved tasks equivalent to a receptionist, warranting higher pay, while the employer maintained the title 'night watchman' dictated the classification. The court ruled that while the nature of work matters, the specific distribution of tasks and the proportion of duties performed could not be definitively determined from the evidence presented.
Legislator headnote
AI generatedSection 5 of the collective agreement on accommodation and catering staff; the court held that job title alone does not determine wage group placement, but the specific duties performed must be assessed, and where the primary nature of work cannot be clearly established from the evidence, the claim for a specific wage group is dismissed.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys siitä, mihin majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmään potilaskodissa yövalvoja -nimikkeellä työskennellyt työntekijä kuului. (Ään.)
Kuultavat Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Majoitus ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton ja Hotellija Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n kesken 28.3.1985 allekirjoitetussa majoitus ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seurava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5 § Työntekijäin jako palkkaryhmiin Työntekijät ryhmitellään tehtäviensä mukaan seuraavasti:
1. Kaikki apulaiset.
2. Kahvilan tarjoilija, kahvilan annostelija, myyjä/antelija, kahvinkeittäjä, kahvilan keittäjä, pesulatyöntekijä, siivooja.
3. Varastotyöntekijä, liinavaatevarastonhoitaja.
4. Annostelija, kerroshoitaja, työpaikkaruokalan keittäjä.
5. Puhelunvälittäjä, vastaanottoapulainen.
6. Tarjoilija, paistaja, keittäjä, kokki, keittäjäkylmäkkö, kylmäkkö, lihanpaloittelija, kassanhoitaja, vahtimestari, naulakonhoitaja, huoltaja, varastonhoitaja.
7. Pääkeittäjä, pääkylmäkkö, portieeri, majoitusliikkeen vastaanottaja.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Samojen asianosaisten kesken 11.2.1987 ja 7.4.1988 tehdyissä alan työehtosopimuksissa on edellä oleva kohta ennallaan.
KANNE RAASTUVANOIKEUDESSA
Kanteen perustelut
Virta on Etelä-Suomen Syöpäyhdistys-Södra Finlands Cancerförening r.y:tä (jäljempänä Etelä-Suomen Syöpäyhdistys) vastaan ajamassaan kanteessa ja sitä kehitellessään muun ohessa lausunut, että hän oli ollut yhdistyksen palveluksessa yöportieerina 2.9.1986 lukien. Tehtäviensä laadun perusteella Virralle olisi kuulunut majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen nojalla 7. palkkaryhmän mukainen palkka. Työnantaja oli maksanut ainoastaan 1. palkkaryhmän mukaisen palkan ja kieltäytynyt korvaamasta erotusta.
Työehtosopimuksen nojalla työntekijät jaettiin palkkaryhmiin tehtäviensä mukaan. Näin ollen sillä seikalla, millä tehtävänimikkeellä jokin henkilö oli palkattu työnantajan palvelukseen ei ollut merkitystä, vaan palkka oli maksettava sen mukaan, mitä tosiasiallisia tehtäviä puheena oleva työntekijä joutui toimittamaan. Työehtosopimuksen mukaan 7. palkkaryhmään kuului muun muassa majoitusliikkeen vastaanottaja.
Virta oli palkattu työnantajan palvelukseen nimikkeellä yövalvoja. Kysymyksessä oli yhdistyksen omistama Potilaskoti Meilahti, joka toimi Helsingin Yliopistolliselta Keskussairaalalta vuokratuissa tiloissa. Potilaskodissa oli 24 huonetta, joihin voitiin kuhunkin majoittaa kaksi henkilöä. Lisäksi oli muutamia kolmen hengen huoneita. Käytännössä majoitusliikkeen tiloissa voi yöpyä noin 50 henkilöä, mikä myös toteutui erityisesti talvisaikaan, jolloin huoneiden kysyntä oli runsasta.
Virran työaika oli järjestetty vuoroviikoin siten, että työviikolla työt alkoivat iltaisin kello 22 ja päättyivät aamuisin kello 8. Tämän jälkeen hän oli viikon vapaalla. Virta joutui tekemään kaikki tehtävänsä täysin itsenäisesti. Hänellä ei ollut yön aikana ketään apulaista saatikka ketään esimiestä paikan päällä. Päivällä potilaskodissa oli enemmän henkilökuntaa.
Virran työtehtäviin oli kuulunut ottaa vastaan yöllä saapuvat asiakkaat ja kirjoittaa näiden majoituskortit. Edelleen hänen tehtäviinsä yöllä oli kuulunut päästää asiakkaat sisälle, antaa heille avaimet ja valvoa näiden kulkua sekä hoitaa puhelinkeskusta. Lisäksi hänen oli kuulunut rahastaa ne asiakkaat, jotka poistuivat ennen kello 7 aamulla. Tällaisia asiakkaita tuli työjakson aikana säännöllisesti jonkin verran. Rahastamansa yöpymismaksut Virta oli tilittänyt aamulla paikalle tulevalle muulle henkilökunnalle, joka sitten toimitti ne edelleen pankkiin. Virran tehtäviin oli vielä kuulunut rahastaa ne asiakkaat, jotka tulivat huonetta tilaamatta työjakson aikana asumaan majoitusliikkeeseen.
Käytännössä kuvatut tehtävät olivat tyypillisiä majoitusliikkeen vastaanottajan tehtäviä. Tämän johdosta Virta katsoi, että hänelle oli maksettava työehtosopimuksen palkkaryhmityksessä tosiasiallisten työtehtäviensä perusteella majoitusliikkeen vastaanottajan palkka.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Virta on vaatinut Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen velvoittamista korvaamaan maksamatta jäänyttä työpalkkaa ajalta 2.9.1986 - 30.9.1988 21 849,08 markkaa 16 prosentin korkoineen 30.9.1988 lukien. Lisäksi Virta on vaatinut yhdistyksen velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut korkoineen.
VASTINE
Vastineen perustelut
Etelä-Suomen Syöpäyhdistys on lausunut, että Virta oli otettu työsuhteeseen yhdistyksen omistaman potilaskodin yövalvojaksi. Hänen tehtäviinsä oli kuulunut avata tarvittaessa ulko-ovi majoittuneille asiakkaille, ottaa vastaan kello 22 jälkeen saapuvat uudet asiakkaat, valmistaa aamukahvi ja viedä tilatut aamupalat kello 5.30 jälkeen huoneisiin.
Työajasta pääosa oli ollut yleistä päivystystä ilman erityisiä työtehtäviä. Virralla oli tällöin ollut myös lupa nukkua. Rahaliikennevastuu ja laskutus eivät olleet kuuluneet Virran tehtäviin.
Potilaskodin asiakkaat olivat olleet potilaita tai heidän omaisiaan. Majoittuvat potilaat eivät olleet hoidon tarpeessa olevia. Potilaskodin toiminnan luonteesta ja kapasiteetista sekä asiakasrakenteesta johtuen kello 22 jälkeen yöllä tapahtuva toiminta oli ollut lähes olematonta. Yövalvojan paikkallaolo oli varmistustoimenpiteen luonteinen.
Asianosaiset olivat työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen jäseniä. Asiasta oli myös käyty työehtosopimuksen oikeaa tulkintaa koskevat erimielisyysneuvottelut työnantaja- ja työntekijäliiton välillä. Neuvotteluissa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä.
Koska Virran työtehtävät olivat tosiasiallisesti todettavissa, perustui asian ratkaisu yksinomaan työehtosopimuksen palkkamääräysten tulkintaan. Virralle oli maksettu työehtosopimuksen mukaisen palkkaryhmittelyn 1. palkkaryhmän mukaista palkkaa. Tähän palkkaryhmään kuuluivat kaikki apulaiset eli henkilöt, jotka tekivät pääasiassa lähinnä aputyön luonteista työtä.
Sen sijaan henkilö, jonka työsuoritteen pääosa muodostui esimerkiksi aputöistä, mutta hän osallistui joihinkin vaativamman tehtävän tehtäväkokonaisuuksiin, sai päätehtävänsä mukaista palkkaa. Vaativampiin tehtäviin osallistuminen otettiin huomioon hänen palkassaan työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan mukaisesti.
Se, että työ sijoittui yöaikaan, ei sinänsä vaikuttanut vaativuusarviointiin. Yötyön olosuhteet oli työehtosopimuksen mukaisesti hyvitetty suorittamalla keskimäärin kuuden tunnin työvuorosta täyden työajan palkka.
Nyt esillä olevan jutun tehtävänimikettä yövalvoja ei sellaisenaan ollut sijoitettu mihinkään palkkaryhmään, vaan arviointi tuli suorittaa hänen tosiasiassa tekemiensä tehtävien mukaan.
Pääosa Virran työstä ja työsuoritteesta oli aputyöluonteista. Vastaanottajan tehtäviin rinnastettavia töitä tekivät potilaskodissa päivävuorossa työskentelevät vastaanottohenkilöstöön kuuluvat työntekijät. Se, että Virta otti vastaan kello 22 jälkeen saapuvat asiakkaat, oli hänen työstään häviävän pieni osa. Muihin edellä kuvattuihin portieerin työn keskeisiin elementteihin Virta ei edes osallistunut. Ne poikkeukselliset tilanteet, jolloin Virta otti asiakkaan vastaan, eivät millään perusteella edellyttäneet hänen sijoittamistaan 7. palkkaryhmään.
Virran työsopimuksen nojalla hänen palkkansa määräytyi työehtosopimuksen 1. palkkaryhmän mukaan. Työehtosopimuksen mukaan Virran tehtävistä ja työajasta ylivoimainen pääosa sijoittui palkkaryhmään 1. Muun vaativammaksi luokitellun työn osuus oli niin vähäistä ja epäsäännöllistä, ettei sitä voitu perustellusti ottaa huomioon. Yhdistys oli maksanut Virralle työsopimuksen ja työehtosopimuksen mukaisen palkan.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Etelä-Suomen Syöpäyhdistys on vaatinut kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.
NÄYTTÖ
Virran kuulustuttama toimistotyöntekijä on todistajana kertonut olleensa vuodesta 1983 lähtien Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluksessa. Todistaja oli aikaisemmin toiminut samassa tehtävässä kuin Virta yhdistyksen omistaman potilaskodin yövalvojana. Työ oli niin sanottua yöpäivystystä. Yövalvoja aloittaa työnsä illalla kello 22. Tämän ajankohdan jälkeen tulevat asiakkaat valvoja päästää sisään ja kirjoituttaa majoituskortit. Valvoja antaa avaimet asiakkaille ja ottaa maksut sellaisilta asiakkailta, jotka tulevat tilaamatta tai heidän ilmoitettiin sairaalasta tulevan myöhemmin. Jos asiakas lähtee yöllä pois, niin yövalvoja rahastaa heidät. Niiltä asiakkailta, jotka tulevat yöllä, yövalvoja ottaa ennakkomaksun. Edelleen yövalvoja hoitaa puhelinkeskusta ja suorittaa alkuyönä päivystämistä. Aamulla valvoja suorittaa kahvien ja aamupalojen jaon. Tehtävät ovat tyyppillisiä majoitusliikkeen vastaanottajan tehtäviä.
Potilaskodissa oli 24 huonetta ja sinne majoitettiin noin 50 ihmistä. Viikolla huoneet olivat melkein aina täynnä, mutta viikonloput olivat hiljaisempia. Yöllä kello 22 jälkeen saattoi tulla sisään useitakin asiakkaita. Yövalvojan työaika oli 22:sta illalla 8:aan aamulla. Asiakkaista aika moni oli ruotsinkielisiä ja joskus englanninkielisiäkin. Yöllä valvoja vastasi toiminnasta yksin. Toimistohenkilökunta tuli paikalle kello 7 aamulla. Yövalvojan työ ei ollut mitään aputyötä, koska hän oli yksinään paikalla ja vastasi toiminnasta.
Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen kuulustuttama potilaskodin vastaava hoitaja on todistajana kertonut, että Virran toimenkuvana oli yövalvojan tai yöpäivystäjän tehtävä. Siihen kuuluu pääasiallisesti viedä potilaille aamupalat. Yövalvoja ottaa vastaan potilaskotiin yöaikana tulevat asiakkaat, antaa heille avaimet ja pyytää heitä täyttämään majoituskortit. Yöllä potilaskotiin tulee muutamia asiakkaita. Edelleen yövalvoja hoitaa puhelinkeskusta. Yövalvoja voi työaikana nukkua. Yövalvoja joutuu muutaman kerran kuukaudessa laskuttamaan asiakkaita niissä tapauksissa, joissa asiakas on tullut kello 22:n jälkeen illalla ja lähtenyt ennen kello 7 aamulla. Viimeisen puolen vuoden aikana hän oli tehnyt 13 laskua. Valvojalla ei ole kassavastuuta. Jos yövalvoja ottaa rahaa vastaan, niin hän ei sitä sen kummemmin tilitä, mutta kassa lasketaan kahdesti päivässä. Yövalvojan tehtäviin ei kuulu osallistua huonevarausten seurantaan tai muutoinkaan huonevarausten ylläpitoon.
Selvityksenä sovellettavien määräysten tulkintakäytännöstä Virta on vielä esittänyt Helsingin hovioikeuden vastaavanlaisessa asiassa antaman tuomion n:o 1054, 22.2.1984 S 1983/83.
RAASTUVANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Raastuvanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausunnon siitä, mihin majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmään Virta kuului työehtosopimuksen määräykset ja työtehtävien tosiasiallinen laatu huomioon ottaen.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut edellä mainituille liitoille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on lausunut seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Helsingin raastuvanoikeudessa vireillä olevassa lausuntopyynnössä tarkoitetussa asiassa on käynyt ilmi, että Sirpa Virta on työskennellyt Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen omistamassa potilaskodissa niin sanottuna yövalvojana.
Hänen tehtävänsä ovat asiassa esitetyn näytön perusteella olleet päivystys, kello 22 jälkeen saapunaiden vieraiden vastaanotto, puhelinkeskuksen hoito sekä aamupalojen hoitaminen. Yövalvoja voi työaikana nukkua.
Laskustus on ainoastaan poikkeuksellisesti voinut kuulua tehtäviin (13 laskua viimeisen puolen vuoden aikana). Yövalvojalla ei ole kassavastuuta, eikä hänen tehtäviinsä kuulu huonevarausten seuranta tai niiden ylläpito.
Potilaskodin huoneluku on 24 ja täysi majoituskapasiteetti noin 50 henkeä. Päivittäinen työaika on ollut sijoitettuna kello 22 ja 8 välille.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on majoitusliikkeiden vastaanottajat ja portieerit sijoitettu ylimpään eli 7. palkkaryhmään. Tämä palkkaryhmä sisältää vaativimmiksi arvostetut suoritustehtävät majoitus- ja ravitsemisliikkeissä.
Vaikka työehtosopimuksen palkkaryhmittely on nimikkeistöpohjainen, on osapuolten välillä yhteisymmärrys siitä, että tosiasiallinen tehtäväkokonaisuus ratkaisee palkkaryhmiin sijoittumisen.
Majoitusliikkeen vastaanottajan/portieerin työn keskeiset elementit ovat rahaliikenne- ja kassavastuu, kielitaitovaatimukset, huonevarausten seuranta ja ylläpito sekä asiakaspalvelu. Vastaanottajan/portieerin työ muodostuu aina edellä mainittujen tehtäväelementtien kokonaisuudesta, vaikka niiden painopiste toimipaikoittain vaihtelee.
Mikäli työntekijä suorittaa erilaisia tehtäviä, maksetaan hänelle työehtosopimuksen 6 §:n 8. kohdan perusteella palkka sen mukaan, missä työssä hän on suurimman osan ajasta. Lisäksi asianomaisen kohdan pöytäkirjamerkinnän mukaan vaativammat tehtävät, joita on kuitenkin alle puolet työajasta vaikuttavat taulukkopalkkaan korottavasti.
Työehtosopimuksen 1. palkkaryhmään kuuluvat kaikki apulaiset eli henkilöt, jotka tekevät aputyönluonteista työtä. Palkkaryhmän soveltaminen ei edellytä, että henkilö työskentelisi toisen apuna vaan että tehtävät ovat aputyönluonteisia. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa astiankanto, tiskaus, tavaroiden järjestely, ruoka-aineiden esikäsittely ynnä muu sellainen näihin verrattava työ.
Työehtosopimuksen 5. palkkaryhmään kuuluvat puhelunvälittäjät ja vastaanottoapulaiset. Vastaanottoapulaisella tarkoitetaan myös sellaista työntekijää, joka työskentelee itsenäisesti, mutta jonka työtehtäviin eivät kuulu kaikki majoitusliikkeen vastaanottajan työtehtävät.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Kertoelmassa kuvatuin tavoin Meilahden potilaskodin yövalvojan tehtävä on järjestetty päivävuorossa tehtävästä työskentelystä poiketen käsittämään ainoastaan joitakin olosuhteista johtuen välttämättömiä majoitusliikkeen vastaanottajan tehtäviä.
Pääosa yövalvojan työstä on edellätarkoitettua aputyönluonteista työtä, joten näkemyksemme mukaan kyseessä olevan yövalvojan työtehtävien mukainen palkkaryhmä on 1. Se, tuleeko vaativampien tehtävien osuus ottaa huomioon työehtosopimuksen 6 §:n 8. kohdan edellyttämin tavoin, riippuu niiden määrästä vielä mahdollisesti esitettävästä tarkemmasta näytöstä.
Ellei vastoin käsitystämme yövalvojan palkkaryhmänä pidetä palkkaryhmää 1, katsomme, että kyseessä olevan yövalvojan osalta palkkaryhmä voi olla edellä esittämämme mukaisesti korkeintaan palkkaryhmä 5.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL on lausunut seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Ravitsemisliikkeiden palveluksessa olevien työntekijöiden palkkaryhmittely alan työehtosopimuksessa perustuu majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen (502/69) 3 §:ssä suoritettuun jaotteluun (ravintola, ruokala ja kahvila). Niinpä esimerkiksi kahviloissa työskentelevät työntekijät on sijoitettu pääsääntöisesti 2. palkkaryhmään kun taas ravintoloissa työskentelevät on yleensä sijoitettu 6. palkkaryhmään. Tämä jaottelu perustuu siihen, että ravintolat ovat korkeampitasoisia ravitsemisliikkeitä kuin kahvilat ja niissä yleensä vaaditaan työntekijöiltä enemmän ammattitaitoa.
Majoitusliikkeiden (eli asetuksen 2 §:ssä luetellut hotelli, moottorihotelli, motelli, matkustajakoti, moottorimaja ja yömaja) osalta sen sijaan vastaavaa jaottelua liikkeen laadun tai tason perusteella ei työehtosopimuksessa ole. Niinpä erilaisissa majoitusliikkeissä työtä tekevien työntekijöiden palkkaryhmä riippuu yksinomaan työtehtävien laadusta. Sillä, minkätasoisessa majoitusliikkeessä työtä tehdään ei siis ole merkitystä palkkaryhmittelyn kannalta. Täysin selvää toisaalta on, että korkeampitasoisissa hotelleissa työtehtävät saattavat olla hyvinkin paljon monipuolisempia ja erilaisia taitoja vaativia kuin vaatimattomissa majoitusliikkeissä. Siitä huolimatta, kun perustehtävät ovat samoja, on työehtosopimuksen mukainen palkkaryhmä sama.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Sirpa Virta on toiminut yksin työvuorossa. Täten hän on koko työvuoronsa ajan vastuussa majoittuneiden turvallisuudesta ja järjestyksen säilymisestä majoitusliikkeessä. Hänen työtehtävänsä ovat tyypillisiä majoitusliikkeen vastaanottajan tehtäviä eli hän muun muassa ottaa vastaan saapuvat asiakkaat, kirjoittaa näille majoituskortit, antaa näille avaimet, hoitaa puhelinkeskusta, laskuttaa asiakkaat sekä valmistaa aamukahvin. Yöaikaan, johon Virran työaika on sijoittunut, näitä töitä on luonnollisesti määrällisesti vähemmän kuin esimerkiksi iltavuorossa, jonka aikana pääosa matkustavaisista saapuu majoitusliikkeeseen. Töiden määrä ei kuitenkaan ole ratkaiseva, vaan laatu.
Tämän tosiasian on työtuomioistuin aikaisemmin jo vahvistanut samantyyppisessä riita-asiassa, joka koski portieerin työtehtäviä (TT 147/1986). Tässä jutussa Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton (jäljempänä MaRa) puolelta muun muassa esitettiin väite, ettei portieerin palkkaa voinut tulla suoritettavaksi, koska pienessä hotellissa (14 huonetta) tyypillisiä portieerin töitä oli vahtimestarilla teetetty erittäin vähän. Edelleen tästä työtuomioistuinjutusta voi havaita, että kyseessä olevan jutun vahtimestari-portieerin työtehtävät ovat laadultaan olleet melkein identtiset Sirpa Virran työtehtävien kanssa.
Huomionarvoista on vielä se, että portieeri on työehtosopimuksessa samassa 7. palkkaryhmässä missä majoitusliikkeen vastaanottajakin. Tämä onkin luonnollista, koska portieeri on itse asiassa hotelliksi luokitellun majoitusliikkeen vastaanottaja. Majoitusliikkeen vastaanottaja tekee siis aivan samoja töitä kuin portieeri. Mikäli Sirpa Virran työpaikka olisi luokiteltu hotelliksi, häntä todennäköisesti kutsuttaisiin yöportieeriksi ja hänelle olisi kiistatta suoritettava työehtosopimuksen 7. palkkaryhmän mukainen palkka.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
MaRa on esittänyt, että "yövalvoja" -nimikkeellä töihin otettu Sirpa Virta on työtehtäviensä puolesta lähinnä 1. palkkaryhmän mukainen apulainen. Tähän on aluksi todettava, että nimike, millä työntekijä on otettu töihin, ei suinkaan ole alalla ratkaisevaa, vaan palkkaryhmä määräytyy tosiasiallisten työtehtävien mukaan.
Työehtosopimuksen 1. palkkaryhmä on Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton HRHL:n (jäljempänä HRHL) mielestä täysin poissuljettu palkkaryhmä Sirpa Virran osalta. Tähän palkkaryhmään kuuluu käytännössä aputyötä tekevät työntekijät eli lähinnä ravintoloiden keittiöapulaiset, jotka suorittavat epäitsenäisiä ja alustavia ruuanvalmistustehtäviä (kuten perunoiden kuorimista) sekä tiskaajat.
Sirpa Virran työ ei sen itsenäisyyden ja vastuullisuuden vuoksi voi olla 1. palkkaryhmän mukaista aputyötä. Myöskään 5. palkkaryhmän mukaista vastaanottoapulaisen työtä ei Sirpa Virran tekemä työ voi olla, koska hän ei tee työtä kenenkään apulaisena, vaan on aina yksin työvuorossa. Tämän osoittaa oikeaksi muun muassa palkkaryhmittelyn työehtosopimushistoria.
Vuoden 1973 työehtosopimuksessa vastaanottoapulainen ja majoitusliikkeen vastaanottaja olivat samassa palkkaryhmässä eli 5. palkkaryhmässä. Portieeri oli tuolloin jo ylemmässä palkkaryhmässä eli 7. palkkaryhmässä. Vuoden 1975 työehtosopimusneuvotteluissa HRHL esitti, että majoitusliikkeen vastaanottaja on nostettava samaan palkkaryhmään kuin portieeri, koska nämä työntekijät tekevät aivan samaa työtä. HRHL esitti lisäksi neuvotteluissa, että vastaanottoapulainen on sellainen majoitusliikkeen vastaanotossa työskentelevä työntekijä, joka on toisen työntekijän (vastaanottajan tai portieerin) apulaisena. HRHL:n esitykset hyväksyttiin kevään 1975 neuvotteluissa, joka lopputulos myös HRHL:n toimesta tiedotettiin.
MaRa on toisin sanoen vuoden 1975 neuvotteluissa nimenomaisesti hyväksynyt sen, että vastaanottoapulainen on jonkun toisen apulaisena työvuorossa. Itsenäisesti (yksin) vastaanotossa työtä tekevä ei näin ollen voi olla vastaanottoapulainen, vaan hän on joko portieeri tai majoitusliikkeen vastaanottaja.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Koska Sirpa Virran työtehtävät ovat tyypillisiä majoitusliikkeen vastaanottajan töitä, jotka ovat täysin rinnastettavissa hotellin portieerin töihin, kuuluu Sirpa Virta työehtosopimuksen 7. palkkaryhmään. Mikäli kyseessä oleva majoitusliike olisi hotelli, kutsuttaisiin Sirpa Virtaa todennäköisesti yöportieeriksi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Sirpa Virta on työskennellyt 2.9.1986 lukien yövalvojana Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen omistamassa Potilaskoti Meilahdessa Helsingissä. Potilaskodissa on 24 huonetta, joihin on voitu majoittaa noin 50 henkilöä, lähinnä potilaita ja heidän omaisiaan.
Virran työaika on ollut illasta kello 22:sta aamuun kello 8:aan. Hänen tehtävänään on ollut potilaskodin yleinen valvonta, puhelinkeskuksen hoitaminen sekä potilaskotiin tulevien asiakkaiden vastaanottaminen ja sieltä ennen kello 7 aamulla poistuvien asiakkaiden rahastaminen. Lisäksi Virran tehtävänä on ollut kello 6 ja 8 välillä keittää kahvit ja jakaa aamiaiset niitä tilanneille asiakkaille. Virta on työskennellyt työvuorossaan yksin aamuun kello 7 saakka, jolloin muuta henkilökuntaa on saapunut työhön.
Virralle on maksettu palkka majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 5 §:ssä määrätyn 1. palkkaryhmän mukaan. Kanteessaan Virta on vaatinut, että hänelle olisi tullut maksaa palkka mainitun työehtosopimuskohdan 7. palkkaryhmän mukaan, koska hänen tehtävänsä ovat olleet tyypillisiä majoitusliikkeen vastaanottajan tehtäviä ja majoitusliikkeen vastaanottaja on sijoitettu kyseiseen 7. palkkaryhmään.
Sovellettavassa työehtosopimuksessa työntekijät on ryhmitelty tehtäviensä perusteella eri palkkaryhmiin. Työehtosopimukseen ei sisälly varsinaisia tehtäväkuvauksia, vaan ryhmittely on tehty tehtävien nimikkeiden mukaan. Kun työehtosopimuksen nimikkeistössä ei ole yövalvojan nimikettä, jolla Virta on työskennellyt, on hänet sijoitettava siihen palkkaryhmään, johon hänen työnsä sen laatu huomioon ottaen lähinnä on rinnastettavissa.
Työnantajaliiton näkemyksen mukaan Virran oikea palkkaryhmä on joko 1. tai 5. palkkaryhmä.
Työehtosopimuksen 1. palkkaryhmään kuuluvat kaikki apulaiset eli henkilöt, jotka tekevät apuluonteista työtä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi astiankanto, tiskaus, tavaroiden järjestely, ruoka-aineiden esikäsittely ja muut sellaiset näihin verrattavat työt. Virran työn luonteesta esitetty selvitys huomioon ottaen ei häntä hänen tehtäviensä mukaan voida pitää 1. palkkaryhmän tarkoittamana apulaisena.
Vastaanottoapulaisen nimike on otettu työehtosopimukseen vuonna 1969. Tuolloin on asianosaisliittojen edustajien kesken suullisesti sovittu, että "vastaanottoapulainen on portieerin tapainen, mutta ei yhtä vaativaa työtä suorittava, esiintyy lähinnä pienehköissä majoitusliikkeissä". Vastaanottajan ja portieerin nimikkeet otettiin työehtosopimuksen palkkaryhmittelyyn vuonna 1972, jolloin majoitusliikkeen vastaanottaja sijoitettiin samaan palkkaryhmään vastaanottoapulaisen kanssa eli 5. palkkaryhmään ja portieeri sijoitettiin 7. palkkaryhmään. Vuoden 1975 työehtosopimuksessa sovittiin majoitusliikkeen vastaanottajan sijoittamisesta palkkaryhmittelyssä samaan palkkaryhmään portieerin kanssa vastaanottoapulaisen jäädessä edelleen 5. palkkaryhmään.
Vuoden 1975 työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäpuoli esitti vastaanottoapulaisen osalta uutta tulkintaa, jonka mukaan vastaanottoapulaisella tarkoitettaisiin henkilöä, joka toimii yhden tai useamman vastaanottajan apulaisena. Osapuolten neuvotteluedustajilla on erilaiset näkemykset neuvottelun lopputuloksesta; työntekijäpuolen mielestä heidän esityksensä vastaanottoapulaisen nimikkeen tulkinnasta on tullut hyväksytyksi, työnantajapuoli, joka neuvotteluissa on viitannut edellä selostettuun vuoden 1969 tulkintasopimukseen on katsonut asian jääneen tuon aikaisemman sopimuksen varaan. Neuvottelujen lopputuloksesta laaditussa tiedotteessa ei vastaanottoapulaisen nimikkeen tulkinnan muutosta ole mainittu.
Työnantajapuolen ilmoituksen mukaan alalla työskentelee 500 majoitusliikkeen vastaanottajan nimikkeellä olevaa ja 200 vastaanottoapulaisen nimikkeellä olevaa henkilöä. Tarkempaa selvitystä siitä, ovatko kaikki vastaanottoapulaiset toisen apulaisena työskenteleviä vai työskenteleekö osa heistä kenties itsenäisesti ei ole esitetty. Asia ei ole aikaisemmin ollut riitakysymyksenä esillä työtuomioistuimessa. Sen sijaan työtuomioistuimelle on esitetty Vaasan hovioikeuden tuomio S 84/610 ja Helsingin hovioikeuden tuomio S 1983/283, joissa mainitut hovioikeudet ovat työntekijäpuolen mielestä vastaavanlaisissa tapauksissa päätyneet kanteen mukaiseen ratkaisuun. Tehtävien sijoittamista työehtosopimuksen 7. palkkaryhmään on näissä tuomioissa perusteltu sillä, että kyseiset työntekijät ovat suorittaneet majoitusliikkeen vastaanottajalle kuuluvia tehtäviä. Kysymys on molemmissa tapauksissa ollut työvuorossaan yksin työskennelleestä henkilöstä.
Vuoden 1975 työehtosopimusneuvotteluissa on vastaanottohenkilöstön osalta sovittu, että mikäli majoitusliikkeen vastaanottotehtävissä samanaikaisesti työskenteli useampia henkilöitä, myös vastaanottajan nimekkeellä olevia henkilöitä voi olla useampia, mikäli työn laatu sitä edellyttää. Sen sijaan työtuomioistuimen mielestä on jäänyt näyttämättä, että tuolloin samalla olisi sovittu myös siitä, että vastaanottoapulainen aina työskentelisi vastaanottajan apulaisena. Minkälaiseksi soveltamiskäytäntö tältä osin on muodostunut, on jäänyt työtuomioistuimessa selvittämättä.
Oikeudessa todistajana kuultujen henkilöiden kertomuksista käy selville, ettei töiden määrällä sinänsä ole palkkaryhmiin sijoittumisen kannalta merkitystä, mikäli työ laatunsa puolesta täyttää työehtosopimuksessa tarkoitetut edellytykset. Näin esimerkiksi vastaanottotehtävissä hiljaisemmassa yövuorossa työskentelevä henkilö sijoittuisi samaan palkkaryhmään kuin samassa majoitusliikkeessa vastaavissa tehtävissä päivävuorossa tai 3-vuorotyössä työskentelevä henkilö.
Meilahden Potilaskodin päivisin työskentelevä vastaanottohenkilöstö on sijoitettu 7. palkkaryhmään. On ilmeistä, että majoitusliikkeen vastaanottajan työn vaativuuden kannalta merkittävimmät asiakaspalvelutehtävät ajoittuvat yleensä pääosin muihin työvuoroihin kuin yövuoroon, jossa Virta on yksinomaan työskennellyt. Virta on joka tapauksessa ainakin osan työajastaan hoitanut itsenäisesti vastaanottajalle kuuluvia tehtäviä. Mikäli vastaanottajan tehtävien voidaan katsoa muodostavan pääosan Virran työtehtävistä, olisi hänen työnsä sen laadun mukaan rinnastettavissa tältä osin lähinnä 7. palkkaryhmään kuuluvaan majoitusliikkeen vastaanottajan tehtävään.
Virran työtehtäviin on kuulunut myös muita alempiin palkkaryhmiin kuuluvia ja tyypillisesti vastaanottohenkilöstölle kuulumattomia tehtäviä. Asiassa on ainakin toistaiseksi jäänyt riittävästi selvittämättä, kuinka suuren osan Virran työstä tällaiset tehtävät ovat muodostaneet. Tämän vuoksi työtuomioistuimen ei ole mahdollista antaa täsmällisempää lausuntoa Virran palkkaryhmästä, joka on esitetyn näytön ja mahdollisesti vielä esitettävän selvityksen perusteella määrättävä Virran tehtävien pääasiallisen laadun mukaan.
Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Virtanen, Tuulensuu, Palanko-Laaka ja Porttila.
Lausunto oli yksimielinen.