Legislator Case Law & Legislation
TT:1990-35 AI generated

Local actors' union fined for strike; national union dismissed for failing to supervise and enforce peace.

Case Number TT:1990-35
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistys was fined 2,500 marks for organizing an illegal strike that disrupted performances, while the national Suomen Näyttelijäliitto's appeal was dismissed. The court found the local union liable for violating work peace obligations under the Collective Agreements Act, despite the strike being triggered by failed wage negotiations. Conversely, the national union was held responsible for its failure to supervise and enforce work peace, a duty it neglected by not acting swiftly enough to stop the local dispute.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslaki 8, 9 ja 10 §:n nojalla; Aikaisemman oikeudenkäynnin jälkeen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomittu hyvityssakoon, mutta valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hylätty kanta.

Keywords

AI generated
work peace obligation illegal strike penalty union supervision duty collective agreements act work dispute resolution

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslaki 8 §
Työehtosopimuslaki 9 §
Työehtosopimuslaki 10 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kaupunginteatterin näyttelijäkunnan muodostama näyttelijäyhdistys oli palkkausvaatimuksen tukemiseksi pannut toimeen työtaistelun, jonka seurauksena oli jouduttu peruuttamaan näytäntöjä. Yhdistys tuomittu hyvityssakkoon.

Näyttämättä oli jäänyt, että näyttelijäliitto olisi laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaaja Suomen Näyttelijäliitto r.y. Kuultava Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistys r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Näyttelijäliiton välillä 1.6.1988 allekirjoitetussa näyttelijäin kunnallisessa teatterityöehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Palkkaus 1. Näyttelijälle maksetaan vähintään tämän sopimuksen liitteenä 2 olevan palkkasopimuksen mukainen palkka paikallisesti sovittuna aikana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

19 § Työtaistelutoimenpiteet Osapuolet eivät saa tämän sopimuksen voimassa ollessa panna toimeen tähän sopimukseen kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Näyttelijän palkkaus määräytyy 31.5.1988 asti sen palkkaluokan mukaisesti, mikä on hänen palkkauksessa perusteena 29.2.1988. Näyttelijän palkkausta tarkistetaan 1.6.1988 lukien näyttelijän palkkasopimuksen (liite 2) 1 §:ssä mainitun asteikon puitteissa kuitenkin niin, että tarkistus on enintään yksi ja erityisistä syistä kaksi palkkaluokkaa ja siten, että kustannusvaikutus on 1,9 prosenttia ko. teatterin näyttelijöiden palkkasummasta.

Muista kunnallisessa kuukausipalkkaisten työntekijöiden (toimihenkilöiden) työehtosopimuksessa palkkaluokittelun tarkistamiseen varattavia eriä vastaavien erien käytöstä näyttelijöiden kohdalla neuvotellaan sopimusosapuolten kesken erikseen. Mikäli neuvottelutulosta ei ole saavutettu viimeistään kahden viikon kuluessa vastaavan yleisen kunnallisen neuvottelutuloksen syntymisestä lukien, siirtyy näyttelijöiden tarkistusten voimaantulo kuukaudella vastaavan yleisen kunnallisen tarkistuksen voimaantulosta lukien.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Suomen Näyttelijäliitto ovat 10.10.1989 tehneet työehtosopimuksen näyttelijäin kunnallisen teatterityöehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetun järjestelyvaraerän käyttämisestä 1.10.1989 lukien ja sopineet siinä muun ohella seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sovittiin näyttelijäin kunnallisen teatterityöehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n 2 momentin ja 6 §:n mukaisesti, että näyttelijäin kunnallisen teatterityöehtosopimuksen liitteen 2 (palkkasopimus) palkkaus- ja palvelulisämääräykset muutetaan 1.10.1989 lukien liitteen 1 mukaisiksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

NÄYTTELIJÄIN PALKKASOPIMUS

1 § Palkkaus 1 mom. Näyttelijän peruspalkka määräytyy 1.10.1989 lukien kunnallisten Y 25 - Y 33 palkkaluokkien mukaisesti noudattaen jäljempänä olevaa paikkakuntaluokitusta.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Teatteri voi maksaa enintään 15 %:lle näyttelijöistään ylimmän taulukon mukaisen palkkaluokan ylittävää henkilökohtaista palkanlisää.

2 mom. Näyttelijän palkkausta tarkistetaan 1.10.1989 lukien edellä 1 momentissa mainitun asteikon puitteissa kuitenkin niin, että tarkistus on enintään yksi ja erityisistä syistä kaksi palkkaluokkaa ja siten, että kustannusvaikutus on 1,4 % ko. teatterin näyttelijöiden palkkasummasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Työtaistelu oli kestänyt 17.11. - 20.11.1989. Työtaistelun aiheuttamien välittömien vahinkojen määrä oli arvioitu noin 73 000 markaksi. Työnseisauksella oli paitsi välittömiä taloudellisia vaikutuksia myös pitempiaikaisia vaikutuksia. Lakon aiheuttama epävarmuus katsojakunnassa oli näkynyt katsojalukujen pitempiaikaisena vähentymisenä ja varattujen lippujen peruutuksena sekä lunastamatta jättämisenä.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suorittamaan työntekijöille selvästi suurempia palkkaluokkatarkistuksia kuin työehtosopimus edellytti. Työnantaja oli 16.11.1989 mennessä jättänyt työntekijäpuolelle tarjouksen 1.10.1989 toteutettavista palkantarkistuksista. Niiden kustannusvaikutus oli työehtosopimuksen edellyttämä 1,4 prosenttia. Työtaistelu-uhan ja sittemmin toteutettujen työtaistelutoimenpiteiden aikana työnantajapuoli oli tehnyt työntekijäpuolelle vielä tarkistetun esityksen.

Työnseisauksen perusteena olevan palkkausvaatimuksen olivat allekirjoittaneet kaikki Lappeenrannan kaupunginteatterin palveluksessa olevat Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistykseen kuuluvat näyttelijät, joukossaan myös yhdistyksen puheenjohtaja ja luottamusmies. Työnseisaukseen olivat myös osallistuneet kaikki teatterin palveluksessa olevat näyttelijät. Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistys oli siis nimenomaan ollut työtaistelutoimenpiteiden toimeenpanon takana.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Suomen Näyttelijäliiton ja Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistyksen tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimukseen ja työehtosopimuslakiin perustuvien velvollisuuksien rikkomisesta työehtosopimuslain 8 §:n nojalla. Lisäksi kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Näyttelijäliitto oli toiminut poikkeuksellisen aktiivisesti valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi. Liitto oli saanut tiedon työnseisauksen aloittamisesta 17.11.1989 kello 12. Ilmoituksen oli tehnyt Lappeenrannan Kaupunginteatterin teatterinjohtaja Suomen Näyttelijäliiton toiminnanjohtajalle. Oli sovittu, että toiminnanjohtaja yrittää tavoittaa näyttelijöitä kaupunginteatterilta kello 13, jolloin teatterille oli sovittu asiaa koskeva neuvottelu. Toiminnanjohtaja soittaessa teatterille ei siellä ollut ollut näyttelijöitä siitä syystä, että sovitut neuvottelut olivat työnantajan ja työntekijän välillä kariutuneet jo puhelinkeskustelussa. Toiminnanjohtaja oli lähettänyt sähkeet Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistyksen puheenjohtajalle ja luottamusmiehelle sekä työpaikka- että kotiosoitteisiin.

Suomen Näyttelijäliitto oli kello 15 aikaan saanut kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirjallisen ilmoituksen, jossa oli vaadittu työrauhan ylläpitämistä. Suomen Näyttelijäliitto oli siis jo sitä ennen ryhtynyt aktiivisiin toimiin työnseisauksen lopettamiseksi. Toiminnanjohtaja oli kello 15 ollut puhelinyhteydessä luottamusmieheen vaatien välitöntä työhön paluuta. Hän oli edelleen mennyt samana iltana Lappeenrantaan selvittämään tilannetta. Hän oli 17.11.1989 illalla ja 18.11.1989 pidetyissä näyttelijöiden kokouksissa vaatinut välitöntä työhön paluuta. Työnseisaus olikin päättynyt viimeksi sanottuna päivänä.

Suomen Näyttelijäliiton toimista oli vielä todettava, että liiton puheenjohtaja oli iltapäivällä 17.11.1989 ja samana päivänä pidettyjen neuvottelujen jälkeen toistamiseen ollut yhteydessä näyttelijöihin. Näissä keskusteluissa hän oli esittänyt Suomen Näyttelijäliiton kannan siitä, että työnseisauksen oli loputtava ja työhön paluun tapahduttava välittömästi.

Näyttelijäkunta, jonka jäsenet kuuluivat Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistykseen, oli ollut koolla 17.11. ja 18.11.1989. Kun ensin sanotussa kokouksessa oli käynyt ilmi, ettei työnantajalla ollut tarkoituskaan täyttää keväällä antamaansa lupausta, olivat näyttelijät päättäneet ryhtyä työnseisaukseen. Työnseisauksen aloittaminen ei ollut yhdistyksen eikä sen puheenjohtajan tai luottamusmiehen ehdottamaa. He molemmat olivat selvittäneet näyttelijäkunnalle, ettei Suomen Näyttelijäliitto pitänyt työnseisaukseen ryhtymistä oikeana toimenpiteenä. Puheenjohtaja ja luottamusmies olivat välittäneet näyttelijäkunnalle Suomen Näyttelijäliiton vaatimuksen työhön paluusta. Puheenjohtaja enempää kuin luottamusmieskään eivät olleet ilmoittaneet jäävänsä työnseisauksen ulkopuolelle, koska siitä ei olisi ollut mitään hyötyä, eihän näytöksiä olisi voitu järjestää kahden näyttelijän voimin.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen arvio syntyneistä vahingoista oli Suomen Näyttelijäliiton käsityksen mukaan vahvasti liioiteltu. Lappeenrannan Kaupunginteatteriin oli perjantaiksi sovittu kolme näytöstä. Yhteensä työnseisauksen vuoksi peruuntuneiden näytösten pääsylipputulot olisivat olleet 6 292 markkaa. Näyttelijöiden palkkamenot lakon ajalta sosiaalikuluineen olisivat olleet noin 11 340 markkaa.

Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistykseen kuului yhteensä 15 jäsentä, ja yhdistyksen jäsenmaksu oli 25 markkaa vuodessa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Näyttelijäliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Toissijaisesti Suomen Näyttelijäliitto on vaatinut, että työtuomioistuin mahdollista hyvityssakon määrää harkitessaan ottaa sitä alentavana seikkana huomioon työnseisauksen lyhyen keston ja työnantajan menettelyn asiassa. Edelleen Suomen Näyttelijäliiton osalta olisi otettava huomioon sen toiminnan aktiivisuus työrauhan turvaamiseksi ja Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistyksen osalta sen jäsenmäärät ja väihäisen taloudellisen kestokyvyn.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistys on omasta puolestaan yhtynyt Suomen Näyttelijäliiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esittäessään edellä tarkoitetun vaatimuksen näyttelijäyhdistyksen luottamusmies on ilmoittanut, ettei viikonvaihteeksi markittyjä näytäntöjä Lappeenrannan kaupunginteatterissa hoideta, vaan näyttelijät pitävät niin sanotun taiteellisen seminaarin. Kun neuvottelut ovat jääneet tuloksettomiksi, on kaupunginteatterissa näyttelijöiden työstä kieltäytymisen vuoksi 17.11.1989 jouduttu peruuttamaan pienellä näyttämöllä näytelmän Piilopaikka esitys kello 19 ja suurella näyttämöllä Huoleton huominen -näytelmän kello 19:ksi ja kello 23:ksi määrätyt esitykset. Neuvotteluja on jatkettu lauantaina 18.11.1989 pääsemättä sopimukseen. Näyttelijöiden työstä kieltäytymisen vuoksi on sanottuna lauantaina suurelle näyttämölle määrätyn Huoleton huominen -näytelmän esitys kello 13 myös jouduttu peruuttamaan.

Näyttelijät, joilla maanantai 20.11.1989 on ollut vapaapäivä, ovat aloittaneet työnteon työvuorolistan mukaisesti seuraavana tiistaina.

Kieltäytyessään työstä edellä kerrotuin tavoin Lappeenrannan kaupunginteatterin näyttelijät, jotka muodostavat Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistyksen, ovat toimeenpanneet työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneen työtaistelun. Näyttelijäyhdistys on vastuussa työtaistelusta, johon on osallistunut muiden ohella myös yhdistyksen puheenjohtaja ja luottamusmies.

Työtaistelusta on Lappeenrannan kaupungille aiheutunut vahinkoa ainakin saamatta jääneinä pääsylipputuloina ja teatterin muun henkilökunnan palkkamenoina.

Hyvityssakkoon tuomitessaan työtuomioistuin on sakon määrää alentavana ottanut erityisesti huomioon, että näyttelijäyhdistykseen kuuluu vain 15 jäsentä.

Suomen Näyttelijäliitto on työtaistelun alettua välittömästi sähkein Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistyksen puheenjohtajalle ja luottamusmiehelle ilmoittanut työtaistelun lainvastaisuudesta ja vaatinut näyttelijöitä palaamaan töihin. Suomen Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja on vielä samana päivänä matkustanut Lappeenrantaan ja vaatinut näyttelijöitä palauttamaan työrauhan. Hän on osallistunut vielä seuraavana päivänä riitakysymyksen selvittämiseksi käytyihin neuvotteluihin. Suomen Näyttelijäliitolta ei vallinneessa tilanteessa ole työtuomioistuimen mielestä voitu edellyttää enempiä toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi. Näyttämättä onkin jäänyt, että Suomen Näyttelijäliitto olisi laiminlyönyt sille kuuluva valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistyksen maksamaan kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 500 markkaa.

Lappeenrannan Kaupunginteatterin Näyttelijäyhdistys velvoitetaan korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 900 markalla.

Suomen Näyttelijäliittoa vastaan esitetty kanne hylätään.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, Rautiainen, Virtanen, Sulkunen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.