Labor court dismisses union claim that collective agreement practice changed regarding sick pay start dates.

Työntekijäliitto oli jäsenlehdessään antanut aikaisemmasta tulkintakäytännöstä poikenneen ohjeen ensimmäisen sairausjakson karenssipäivän poistumisen eräissä saman sairauden uusiutumistilanteissa.

Ohjeen ei ollut näytetty syntyneen siten, että sillä olisi muutettu aikaisempaa työehtosopimuskäytäntöä, eikä työntekijällä työehtosopimuksen nojalla ollut oikeutta karenssipäivän palkkaan.

Kuultavat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Puutyöväen Liiton välillä 21.4.1986 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sairausajan palkka

19 §.

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana keskituntiansion mukaisen palkan toisen sellaisen täyden poissaolopäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta ensimmäisen sellaisen poissaolopäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, enintään 28 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä noudattaen muilta osin tässä pykälässä olevia edellytyksiä ja määräyksiä. Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta on vastaava ajanjakso 35 päivää.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta, on vastaava ajanjakso 42 päivää.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta, on vastaava ajanjakso 56 päivää.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut niin kauan, että sairausvakuutuslain mukainen oikeus päivärahaan on alkanut, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työvuoron, maksetaan hänelle keskituntiansion mukainen palkka työvuoron loppuun.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liiton ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton välillä oli sovittu, että työnantaja maksaa saman sairauden uusiutuessa sairausajan palkkaa seuraavasti: Jos sama sairaus uusiutuu enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin hän on saanut sairauspäivärahaa tai työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, sairausajan palkan maksaminen aloitetaan heti ensimmäisenä täytenä sairauden uusiutumispäivänä, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Edellytyksenä kuitenkin on, ettei 28 päivän ajanjakso ole ehtinyt täyttyä jo edellisen sairausjakson aikana. Tämä koskee työntekijää, jonka työsuhde on kestänyt alle kolme vuotta.

Asiaa voitiin valaista seuraavalla esimerkillä: Työntekijä oli ollut työkyvytön neljänä työpäivänä, jonka jälkeen hän oli ollut työssä kuusi päivää. Sen jälkeen sama sairaus oli uusiutunut niin, että työntekijä oli ollut sairaana kuusi työpäivää. Sama sairaus oli siis kestänyt yhteensä 10 työpäivää. Silloin kun sairauden aiheuttama työkyvyttömyys oli jatkunut niin kauan, että sairausvakuutuksen mukainen oikeus päivärahaan oli alkanut, työnantaja maksoi työehtosopimuksen mukaan palkan myös odotuspäivältä. Esimerkkitapauksen ensimmäisen sairauslomajakson karenssipäivä poistui, eikä sitä tullut myöskään tämän tapauksen toiselle sairausjaksolle.

Esimerkin mukainen tapaus oli sopusoinnussa sairausvakuutuslain 19 §:n 1 ja 2 momentin kanssa. Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusosaston 20.3.1989 päivätyssä Puutyöväen Liitolle osoitetussa kirjeessä oli otettu kyseinen kanta asiaan. Työnantaja oli kuitenkin jättänyt maksamatta Jaakkolalle palkan maanantailta 29.2.1988.

Puutyöväen Liiton ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton välillä oli sovittu työehtosopimuksen 19 §:n tulkinnasta siten, että jos sama sairaus uusiutui enintään 30 päivän kuluessa, sairausajan palkan maksaminen aloitettiin heti ensimmäisenä täytenä sairauden uusiutumispäivänä, jolloin myös ensimmäisen jakson karenssipäivä poistui. Työnantajaliitto oli tosin myöhemmin kiistänyt, että tällainen sopimus olisi syntynyt. Ydinkysymyksenä riidassa oli siten se, oliko kyseinen sopimus tehty.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Jaakkola on vaatinut Vammalan Vaneri Oy:n velvoittamista maksamaan hänelle sairausajan palkkana 29.2.1988 yhteensä 252,80 markkaa (8 x 31,60 markkaa) 16 prosentin korkoineen 29.2.1988 lukien, odotusajan palkkaa kuudelta päivältä 1 516,80 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vammalan Vaneri Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan 19 §:n mukaan palkkaa sairausajalta maksetaan toisen täyden poissaolopäivän alusta lukien, eli ensimmäinen päivä on niin sanottu karenssipäivä. Kantajan vaatiman odotusajan palkan osalta yhtiö viittasi työsopimuslain 22 §:n 5 momenttiin, jonka mukaan työntekijän on huomautettava saatavan viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jaakkolan työsuhde oli päättynyt 16.12.1988, eikä hän ollut huomauttanut viivästymisestä ennen haasteen tiedoksiantoa.

Kysymyksessä oli ollut lisäksi vapaa-ajan tapaturma, johon nähden karenssisäännökset olivat voimassa. Jos kysymyksessä olisi ollut työtapaturma, karenssiaikaa ei olisi ollut.

Yhtiö viittasi kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusosaston kirjeeseen, joka koski sairausajan omavastuuta. Kansaneläkelaitoksen tulkinta tarkoitti sitä, että vaikka kahden sairausjakson poissaolopäivät yhteensä olisivat seitsemän arkipäivää, siitä huolimatta ne jaksot, jotka jäivät alle seitsemän päivän, eivät oikeuttaneet sairausvakuutuslain mukaiseen korvaukseen. Tämä tulkinta tarkoitti samalla sitä, että karenssiaika ei poistunut seitsemän päivää lyhyemmältä jaksolta siitä huolimatta, vaikka myöhempi jakso mahdollisesti olisikin yli seitsemän päivää.

Työnantajaliitto kiisti kantajan mainitseman sopimuksen olemassaolon. Kanteessa olevan esimerkkitapauksen tulkinta oli oikea ainoastaan siinä tapauksessa, että ensimmäinen poissaolojakso oikeutti sairausvakuutuspäivärahaan, eli ensimmäisen poissaolojakson olisi pitänyt silloin kestää yli seitsemän työpäivää.

Vastaajayhtiö ei kuulunut Metsäteollisuuden Työnantajaliittoon, mutta liiton johtaja oli tiedusteltaessa vahvistanut vastaajayhtiön tulkinnan asiassa oikeaksi.

NÄYTTÖ KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Jaakkola on kuulustuttanut oikeudessa todistajana Puutyöväen Liiton työehtoasiain sihteeriä. Todistaja kertoi käyneensä sairausajan palkan maksamisesta neuvotteluja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton edustajien kanssa helmikuussa 1988. Neuvotteluihin oli osallistunut myös Puutyöväen Liiton puheenjohtaja.

Neuvotteluissa oli ollut esillä todistajan laatima luonnos kirjoitukseksi, jonka todistaja oli näyttänyt Metsäteollisuuden Työnantajaliiton johtajalle pyytäen häntä lukemaan sen ja kysynyt, voitiinko kirjoitus julkaista Puutyöläinen -lehdessä. Johtaja oli todennut, että näin voitaisiin edetä. Kirjoitus oli sen jälkeen julkaistu samassa muodossa Puutyöläinen -lehdessä.

Todistajan mielestä tällä tavalla oli syntynyt työehtosopimuksen tulkintaa koskeva sopimus liittojen välillä.

Työehtosopimuksen tulkintakysymyksistä oli ollut muulloinkin tapana kysyä työnantajaliiton tulkintaa, ennen kuin niistä oli tiedotettu "kentälle".

Tässä riita-asiassa oli kysymys Puutyöväen Liiton ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton välisestä tulkintakysymyksestä, eikä keskusjärjestöjen eli SAK:n ja STK:n välisestä tulkintakysymyksestä, joista STK ilmoitti jäsenilleen kiertokirjeillä. Näistä pysyväisluontoisista kiertokirjeistä oli 1970-luvun alussa julkaistu kirja.

Jaakkola on vielä kuulustuttanut todistajana Vammalan Vaneri Oy:n pääluottamusmiestä, joka oli toiminut varapääluottamusmiehenä siihen aikaan, kun kyseinen asia oli ollut esillä.

Jaakkolan palkasta oli käyty huhtikuussa 1988 neuvotteluja työnantajan kanssa. Tällöin työntekijäin kanta oli ollut, että Jaakkolalle olisi tullut maksaa palkka koko sairausajalta ilman karenssipäivää, kun taas työnantajan kanta oli ollut, että palkasta oli vähennettävä yksi karenssipäivä. Asiasta oli tehty erimielisyysmuistio.

Työntekijät olivat noudattaneet Puutyöväen Liitosta saamiaan ohjeita. Asiasta oli keskusteltu ainakin työehtoasiain sihteerin ja muidenkin henkilöiden kanssa.

Asiasta oli myös kirjoitettu vähän aikaisemmin Puutyöläinen -lehdessä. Tällä perusteella oli asiaa tiedusteltu liitosta.

Paikallisneuvotteluihin oli todistajan lisäksi osallistunut silloinen pääluottamusmies ja työnantajan puolelta neuvotteluihin olivat osallistuneet toimitusjohtaja ja tuotantopäällikkö.

KIHLAKUNNANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Kihlakunnanoikeus on 17.10.1989 julistamallaan välipäätöksellä päättänyt pyytää työtuomioistuimen lausunnon edellä selostetusta asiasta.

TYÖEHTOSOPIMUSOSAPUOLTEN LAUSUNNOT

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Metsäteollisuuden Työnantajaliitolla ja Puutyöväen Liitolle tilaisuudessa tulla asiassa kuulluiksi. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on esittänyt seuraavaa:

"Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien säännösten tulkinnassa on sairausvakuutuslain olemassaoloajan noudatettu ko. lain soveltamisessa omaksuttua käytäntöä. Näin on menetelty muun muassa sairauden uusiutumistapauksissa ja karenssiajan maksua koskevissa tapauksissa. Sairauden uusiutumistapauksissa karenssipäivän maksamisen osalta on työehtosopimuksen tulkinta ollut se, että karenssipäivän palkka maksetaan sen jälkeen kun sairausvakuutuspäivärahaa on alettu maksaa.

Puutyöväen Liitto r.y:n äänenkannattajassa, Puutyöläisessä on ollut asiassa kirjoitus, joka poikkesi alalla noudatetusta tulkinnasta. Ennen artikkelin julkaisemista asiasta käytiin puhelinkeskustelu työnantajaliiton edustajan ja Puutyöväen Liiton tuoreen työehtosihteerin välillä. Jälkeenpäin on ilmennyt, että tuossa puhelinkeskustelussa syntyin väärinkäsitys, jonka seurauksena lehtiartikkeli ilmeisesti sai virheellisen muodon.

Työehtosopimuksen tulkinta on siis ollut sairausvakuutuslain mukainen, eikä tietoomme ole tullut, että Kansaneläkelaitos olisi muuttanut käytäntöään ko. tapauksissa. Liittojen välinen tulkintaerimielisyys on syntynyt edellä mainitun lehtiartikkelin seurauksena. Katsomme, ettei ko. seikka ole peruste työehtosopimuksen tulkinnan muuttamiselle".

Puutyöväen Liitto on kirjallisessa lausunnossaan esittänyt, että Puutyöväen Liiton ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kesken oli vuonna 1988 sovittu työehtosopimuksen sellaisesta tulkinnasta, että saman sairauden uusiutuessa 30 päivän kuluessa siitä kun työntekijä on saanut sairauspäivärahaa tai sairausajan palkkaa, sairausajan palkan maksaminen aloitetaan ensimmäisenä sairauden uusiutumispäivänä ja samalla poistuu myös ensimmäisen sairaslomajakson karenssipäivä. Edellytyksenä on, ettei 28 päivän ajanjakso ole ehtinyt täyttyä jo edellisen sairausjakson aikana työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt alle kolme vuotta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Vammalan Vaneri Oy:n palveluksessa sähkömiehenä työskennellyt Matti Jaakkola on ollut sairaslomalla 29.2. ja 3.3.1988 välisen ajan. Palattuaan välillä työhön hän on joutunut saman sairauden vuoksi olemaan poissa työstä 7.3. - 13.3.1988. Lausuntopyynnössä on työtuomioistuimen tulkinnan mukaan kysymys Jaakkolan oikeudesta työehtosopimuksen nojalla saada työnantajalta palkkaa ensimmäisen sairauslomajakson ensimmäiseltä päivältä.

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 19 §:n 1 kohdan ensimmäisessä kappaleessa määrätään, että työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana keskituntiansion mukaisen palkan toisen sellaisen täyden poissaolopäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Työehtosopimuksen 19 §:n 1 kohdan neljännessä kappaleessa määrätään, että jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut niin kauan, että sairausvakuutuslain mukainen oikeus päivärahaan on alkanut, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.

Työehtosopimukseen ei sisälly erityistä määräystä odotuspäivän palkan maksamisesta saman sairauden uusiutuessa.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton työtuomioistuimelle antamasta edelle otetusta lausunnosta selviää, että sovellettaessa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräyksiä on käytännössä seurattu sairausvakuutuslain mukaista käytäntöä kysymyksen ollessa niin sanotun odotus- tai karenssiajan palkasta sairauden uusiutumistapauksessa. Sen mukaisesti edellytyksenä palkan maksamiselle odotuspäivältä on, että sairausvakuutuslain mukainen oikeus päivärahaan on alkanut.

Puutyöväen Liitto on työtuomioistuimessa myös ollut sitä mieltä, että nimenomaisen määräyksen puuttuessa työehtosopimuksesta soveltamiskäytäntö puheena olevassa tulkintakysymyksessä oli aikaisemmin ollut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton esittämä. Puutyöväen Liiton kannan mukaan kuitenkin sen ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton välillä on vuonna 1988 sovittu uudenlaisesta tulkinnasta. Tämän sopimuksen mukaan työehtosopimuksen 19 §:ää oli tulkittava sairauden uusiutumistilanteessa siten, että jos sama sairaus uusiutui enintään 30 päivän kuluessa, niin samalla kun sairausajan palkan maksaminen aloitettiin ensimmäisenä täytenä sairauden uusiutumispäivänä ensimmäisen jakson karenssipäivä poistui.

Puutyöväen Liitto on antanut liiton Puutyöläinen -lehden helmikuun 1988 numerossa työehtosopimus-palstalla soveltamisohjeen, joka koskee työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta saman sairauden uusiutuessa. Liiton edustaja on kertonut, että sama soveltamisohjeteksti, joka julkaistiin Puutyöläinen -lehdessä, oli ennen sen julkaisemista esitetty Metsäteollisuuden Työnantajaliiton edustajalle, joka oli tekstin hyväksynyt. Keskustelussa ei ollut kuitenkaan puhuttu työehtosopimuksen tulkinnan muuttamisesta, mitä tekstin hyväksyminen tosiasiassa merkitsi.

Soveltamisohjeeseen on otettu esimerkkitapaus, jossa sama sairaus on kestänyt yhteensä 10 työpäivää työntekijän oltua ensin neljä päivää sairaana ja sitten kuusi päivää työssä ja jälleen kuusi päivää sairaana. Tekstissä on todettu, että silloin kun sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut niin kauan, että sairausvakuutuksen mukainen oikeus päivärahaan on alkanut, työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaan palkan myös odotuspäivältä. Edelleen ohjeessa lausutaan, että esimerkkitapauksen ensimmäisen sairauslomajakson karenssipäivä poistuu eikä sitä tule myöskään tämän tapauksen toiselle sairausajanjaksolle.

Työtuomioistuimessa on kuultu Metsäteollisuuden Työnantajaliiton edustajaa, jonka kanssa Puutyöväen Liiton edustaja on kertonut käyneensä keskustelun soveltamisohjeesta. Todistajan mukaan Puutyöväen Liiton antama soveltamisohjeen teksti oli noudatetun pääsäännön mukainen. Keskustelussa Puutyöväen Liiton edustajat eivät olleet ottaneet esille työehtosopimuksen puheena olevan määräyksen soveltamiskäytännön muuttamista, eikä sellaisesta ollut sovittu tai tarkoitettu sopia.

Työtuomioistuin toteaa, että esitetyn selvityksen mukaan Puutyöläinen-lehdessä julkaistu soveltamiohje on sisällöltään vastannut asianosaisten yhteistä näkemystä kyseisen työehtosopimusmääräyksen oikeasta tulkinnasta. Sen mukaan saman sairauden uusiutuessa työnantaja maksaa palkan myös odotuspäivältä, milloin sairaus on jatkunut niin kauan, että oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan on alkanut. Soveltamisohjeeseen otettu esimerkkitapaus on kuitenkin edellä todetun kanssa sikäli ristiriidassa, etteivät sairausjaksot siinä ole olleet niin pitkiä, että oikeus päivärahaan olisi sairausvakuutuslain säännökset huomioon ottaen alkanut.

Kun työehtosopimuksen tulkinnan muuttamisesta ei ole väitettykään käydyn neuvotteluja ja kun Puutyöväen Liitossa laadittu soveltamisohje, jonka työnantajaliiton edustaja tosin on sisällöltään hyväksynyt, ei ole johdonmukainen, ei pelkästään sillä perusteella, että siinä aikaisempaa käytäntöä vastaavan määräyksen lisäksi on sen kanssa ristiriidassa oleva esimerkki, johon Puutyöväen Liiton tulkinta perustuu, voida katsoa, että liittojen kesken olisi sovittu työehtosopimuksen vakiintuneen tulkintakäytännön muuttamisesta.

Työehtosopimuksen perusteella työnantajalla ei kannetta vastaavassa tilanteessa näin ollen ole velvollisuutta maksaa palkkaa työntekijän ensimmäisen sairausjakson ensimmäiseltä sairauspäivältä.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Virtanen, Tuulensuu, Leivo ja Palanko-Laaka.

Lausunto oli yksimielinen.