Labor court dismisses union strike claim, ruling it violated work peace by targeting management authority.

Vastalauseena työnantajan ja teknisten toimihenkilöiden kesken sovituille työnjohtotehtävien hoitoon liittyville järjestelyille tehtaan automaatio-osaston työntekijät olivat olleet lakossa lähes kaksi päivää.

Kun lakolla oli pyritty vaikuttamaan instrumenttiasentajan työnjohtajana toimimiseen, se oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työnjohto-oikeuteen. Ammattiosasto vastasi edustajiensa osallistumisesta lakkoon.

Lakon lyhyeen kestoaikaan nähden jutussa oli jäänyt näyttämättä, että työntekijäliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Kuultava Äänekosken Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.4.1988 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I. YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Metsä-Serla Oy:n Äänekosken tehtailla olivat kaikki 29 työssä ollutta automaatio-osaston päivätyöntekijää poistuneet maanantaina 16.10.1989 kello 8 työpaikaltaan. Työstä poistuneiden joukossa oli ollut viisi Äänekosken Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston toimikunnan jäsentä, heidän joukossaan osaston puheenjohtaja. Osaston puheenjohtaja oli ilmoittanut lakon syyksi huonosti hoidetun henkilöstöpolitiikan ja kertonut, että työntekijät palaisivat työhön 18.10.1989 kello 7, jolloin tilannetta katsottaisiin uudelleen.

Lakkoon jääneiden lisäksi oli Äänekosken tehtaiden palveluksessa noin kymmenen ammattiosaston jäsentä vuorosähkömiehinä. He eivät ottaneet osaa työtaisteluun.

Kunnossapito-osastoilla oli vähän aikaisemmin sovittu eräiden työnjohtoalueiden yhdistämisestä 16.10.1989 alkaen. Järjestelyihin automaatio-osaston työntekijät eivät olleet olleet tyytyväisiä. Lakolla oli tosiasiallisesti yritetty painostaa työnantajaa peruuttamaan järjestelyt.

Työsuhdeasiainhoitaja oli puhelimitse kello 9 aikaan kehottanut osaston luottamusmiestä palauttamaan työrauhan ja samana päivänä vielä kirjallisesti vaatinut ammattiosastoa ryhtymään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Myöskin Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoon oli otettu 16.10.1989 yhteyttä työnantajaliitosta.

Lakko oli päättynyt 18.10.1989 kello 7 ennakkoilmoituksen mukaisesti.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohtooikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto oli vastuussa työtaistelusta, koska sen puheenjohtaja ja neljä muuta toimikunnan jäsentä oli osallistunut muiden työntekijäin joukossa lakkoon.

Myös Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto vastasi omalta osaltaan työtaistelusta, koska se ei ollut palauttanut työrauhaa nopeasti.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton ja Äänekosken Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työnseisauksen kestosta ja siihen osallistuneista työntekijöistä pitivät paikkansa. Tehtaalle olivat työnseisauksen ajaksi jääneet työhön kaikki vuorosähkömiehet ja yksi sähkömies päivävuoroon.

Äänekosken Sähköalantyöntekijäin Ammattiosastoon kuului noin 140 jäsentä, joista noin 125 oli maksavia.

Työnseisaus johtui työnantajan huolimattomasta suhtautumisesta työturvallisuuskysymyksiin, mutta se ei kohdistunut työnantajan työnjohto-oikeuteen. Viimeisten kahden vuoden aikana tehtaalla oli sattunut useita vaarallisia tilanteita, joissa työntekijä oli vain hyvällä onnella välttänyt sähkötapaturman. Vaikea tilanne oli viimeksi sattunut neljä viikkoa työnseisauksen jälkeen 14.11.1989. Tuolloin sähköasentaja ja työnjohtaja olivat kävelleet sähkökenttään, jossa oli sattunut sähkötapaturma. Kumpikin oli joutunut sairaalahoitoon ja pitkälle sairaslomalle.

Työsuhdeasiainhoitaja oli kehottanut luottamusmiestä palauttamaan työrauhan. Huolimatta sairaslomastaan luottamusmies oli ilmoituksen saatuaan tavoitellut työstä poistuneita työntekijöitä puhelimitse ja kehottanut heitä palaamaan työhön. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli ilmoittanut työnseisauksesta myös Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton sopimussihteerille, joka oli puhelimitse kehottanut työntekijöitä palaamaan työhön.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTASELITYS

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Metsä-Serla Oy:n kemian tehtaalle Äänekoskella oli rakennettu uusi automaatiokorjaamo, jonne olivat siirtyneet kemian tehtaan kirjoilla olleet kolme instrumenttiasentajaa ja kaksi sähköasentajaa. Samoin alueen työnjohtaja, instrumenttimestari oli muuttanut toimitilansa uuden korjaamon viereen lakkautetulta instrumenttikorjaamolta. Instrumenttikorjaamo sijaitsi sähkökorjaamon yhteydessä noin 200 metrin päässä kemian tehtaalta. Sinne olivat sijoitettuina vain kemian tehtaan instrumenttiasentajat.

Kemian tehtaan sähkö- ja instrumenttikunnossapitoalueesta oli saatu sopiva kokonaisuus yhdistämällä ne yhdelle työnjohtajalle. Teknillisesti alue painottui instrumenttikunnossapitoon. Alueen työnjohtajana toimivan instrumenttimestarin tukena sähköteknisissä asioissa olivat sähkökorjaamon työnjohtaja ja automaatio-osaston ylimestari, joka oli myös sähkölaitoksien käytön johtaja.

Kemian tehtaan työnjohtajana toimiva instrumenttimestari oli koulutukseltaan instrumenttiteknikko. Hän täytti koulutuksen ja kokemuksen puolesta sähköturvallisuusvaatimukset sähkötöiden valvojana. Hänelle oli myös annettu laissa edellytetty sähköturvallisuuskoulutus.

SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITON VASTASELITYS

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vielä lausunut, ettei työtaistelussa ollut kysymys työnjohto-oikeudesta vaan työturvallisuudesta. Työnjohtaja voi johtaa vain oman alansa sähkötöitä. Kysymyksessä olevalla instrumenttiteknikolla ei ollut sähkövoimatekniikan alalla suoritettua tutkintoa, jota kysymyksessä olevia sähkötöitä johtavalta työnjohtajalta edellytettiin.

Työnjohtajalla ei ollut myöskään kokemuksen kautta saavutettua pätevyyttä sähkövoimatekniikan töiden johtamisessa. Kun työnjohtaja oli epäpätevä, työturvallisuus oli vaarantunut.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultuna Äänekosken Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt vastineessa lausuttuun.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaisliitot ja Äänekosken Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto 16 prosentin korkoineen tuomion antamisesta lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Metsä-Serla Oy:n Äänekosken tehtailla on yhtiön ja teknisten toimihenkilöiden kesken sovittu eräistä työnjohtotehtävien hoitamiseen liittyvistä järjestelyistä. Niiden mukaan kemian tehtaan sähkö- ja instrumenttikunnossapitoalueet on yhdistetty ja määrätty saman työnjohtajan alaisuuteen. Alueen työnjohtajana on toiminut instrumenttimestari, joka on koulutukseltaan instrumenttiteknikko. Hänen apunaan sähköteknisissä asioissa ovat toimineet sähkökorjaamon työnjohtaja ja automaatio-osaston ylimestari. Järjestelyt on pantu toimeen 16.10.1989 alkaen.

Vastalauseena näille järjestelyille tehtaan automaatioosaston 29 työntekijää on samana aamuna kello 8 aloittanut lakon, joka on päättynyt 18.10.1989 työpäivän alkaessa kello 7. Lakkoon on ottanut osaa Äänekosken Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston puheenjohtaja ja neljä toimikunnan jäsentä.

Työntekijöiden puolelta on ilmoitettu, että työnseisaus on johtunut yhtiön välinpitämättömästä suhtautumisesta työturvallisuuden hoitamiseen ja valvontaan. Osoituksena työturvallisuuden laiminlyömisistä on tuotu esiin muun muassa lakon jälkeen sattunut onnettomuus, jossa työnjohtaja ja eräs sähköasentaja ovat loukkaantuneet. Työntekijöiden puolelta on myös viitattu siihen, että instrumenttimestaria ei koulutuksensa ja ammattitaitonsa puolesta olisi saanut määrätä sähkökunnossapitoon kuuluvia töitä tekevien sähköasentajien työnjohtotehtäviin.

Töiden johtamisen ja valvonnan järjestelyistä enempää kuin puheena olevien sähköasentajien sähkökunnossapitoon liittyvien töiden laadusta ei ole esitetty niin yksityiskohtaista selvitystä, että sen perusteella olisi mahdollista ottaa kantaa siihen kysymykseen, onko instrumenttimestarin määrääminen puheena olevaan työnjohtotehtävään ollut sähköturvallisuutta tai sähkötöiden johtamista koskevien säännösten ja määräysten vastainen tai niiden mukainen.

Jutussa esitetyn selvityksen mukaan työnantajan määräämiä työnjohtamista koskevia järjestelyjä ei voida pitää ainakaan sillä tavoin työturvallisuutta vaarantavina, että työntekijät olisivat instrumenttimestarin kelpoisuusehtoja koskevan erimielisyyden takia voineet kieltäytyä töiden suorittamisesta. Kun lakolla on pyritty vaikuttamaan instrumenttiasentajan työnjohtajana toimimiseen, se on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työnantajan työnjohto-oikeuteen.

Ammattiosasto, joka vastaa edustajiensa osallistumisesta lakkoon, on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lakon alettua ollut yhteydessä työntekijäliittoon ja vaatinut toimenpiteitä lakon lopettamiseksi. Työntekijäliiton sopimussihteeri on puhelimitse vaatinut työntekijöitä palaamaan töihin. Lakon lyhyeen kestoaikaan nähden jutussa on jäänyt näyttämättä, että työntekijäliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Äänekosken Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 8 000 markkaa.

Kanne hylätään muutoin.

Äänekosken Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 900 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien. Asianosaiset saavat pitää muilta osin oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Pohjanoksa, Kuivanen ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen.