Legislator Case Law & Legislation
TT:1990-22 AI generated

Labor court dismisses union's claim that ineffective strike prevention efforts constitute a breach of peace obligations.

Case Number TT:1990-22
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim that the local union failed to fulfill its peacekeeping duties during a strike. The union argued that its efforts to prevent the strike were insufficient, while the employer contended the strike was a legitimate response to wage disputes. The court ruled that because the strike lasted only a few days, the union's attempts to maintain peace were not considered ineffective enough to constitute a breach of its statutory obligations.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the Collective Agreements Act; Section 4 of the Act on Collective Agreements: A union's failure to prevent a strike is not a breach of its peacekeeping duty if the strike was short and the union's preventive measures were not deemed ineffective due to the strike's duration.

Keywords

AI generated
collective agreement peacekeeping duty strike prevention union liability workplace peace strike duration ineffective measures

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the Act on Collective Agreements
Section 8 of the Act on Collective Agreements
Section 9 of the Act on Collective Agreements
Section 10 of the Act on Collective Agreements
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Valimon mekaanisen kunnossapito-osaston työntekijäin työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneen lakon keston huomioon ottaen ei ammattiosaston ja sen edustajien tuloksettomiksi jääneitä toimenpiteitä ollut pidettävä riittävän tehokkaina ammattiosastolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Kantaja Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto MET r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Lahden Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 8.4.1988 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I Y L E I S T Ä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II T Y Ö P A L K A T

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

18 8 § vuotta Työntekijän palkka täyttänyt Täysin työkykyinen ja 18 vuotta täyttänyt työntetyön- kijä tekijä

T y ö n t e k i j ä n p e r u s p a l k k a

Työn- Mom.1. Työntekijän peruspalkka saadaan lisääteki- mällä henkilökohtainen palkan osuus työntekijän jän työkohtaiseen palkan osuuteen. peruspalkka

T y ö k o h t a i n e n p a l k a n o s u u s

Työ- Mom.2. Työntekijän työkohtainen palkan osuus määkoh- ritetään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töitai- den perusteella. Em. palkan osuuden suuruus määnen räytyy sen työnvaativuusryhmän työkohtaisen tunpal- tipalkan perusteella, johon kuuluvat työt edustakan vat suurinta osuutta tehdyistä töistä. osuus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

P a l k k a r y h m ä t

Palk- Mom. 3. Palkkaryhmät ovat seuraavat: karyh- A Tähän ryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka mät pääasiassa tekevät erittäin vaativia ammattija töitä. niiden B Tähän ryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka määri- pääasiassa tekevät vaativia ammattitöitä. telmät C Tähän ryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka pääasiassa tekevät tavanomaisia ammattitöitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

H e n k i l ö k o h t a i n e n p a l k a n o s u u s

Henki- Mom. 4. Henkilökohtainen palkan osuus määritetään lökoh- työn kannalta merkityksellisten tekijöiden perustainen teella. Tekijät ovat ammatinhallinta, työtulos palkan ja huolellisuus. osuus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Palkkaustavat

Palk- Mom. 1. Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja kaus- suorituspalkkoihin. tavat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

A i k a p a l k k a

Aika- Mom. 2. Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle palkka henkilökohtainen aikapalkka, joka on vähintään peruspalkan suuruinen.

S o v e l t a m i s o h j e

Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu peruspalkasta ja mahdollisesta aikapalkkaosuudesta.

Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan perustana olevan peruspalkan porrastusperusteina käytetään hänen suorittamansa työn vaativuutta ja hänen ammatinhallintaansa, työtulostaan ja huolellisuuttaan.

Aikapalkkaosuuden porrastusperusteena voidaan käyttää henkilökohtaisen palkan osuuden porrastustekijöitä.

Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalkkaa ei hänen peruspalkkansa muuttuessa muuteta aiempaa pienemmäksi ilman työsopimuslaissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Aikapalkan muutoksia koskevat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto MET on lausunut, että liiton jäsenyrityksen Asko Oy:n Upo-valimon mekaanisen kunnossapito-osaston yhteensä 19 työntekijää olivat ryhtyneet lakkoon 6.2.1990 kello 6 alkaen. Lakon alkamisesta oli päätetty edellisenä päivänä kello 14 pidetyssä työmaakokouksessa, jota oli johtanut osaston luottamusmies. Lakon oli ilmoitettu kestävän ainakin maanantaihin 12.2.1990 asti.

Lakon tarkoituksena oli työnantajan painostaminen korottamaan työntekijöiden henkilökohtaisen aikapalkan osana käytettyjä alimpia aikapalkkaosuuksia. Tarkoituksena oli päästä siihen, että mikäli työkohtaiset tuntipalkat olivat työntekijöillä yhtä suuret, saisivat henkilökohtaisen palkan osuuden sekä aikapalkkaosuuden sisältämät palkat erota toisistaan enintään 2 markalla tunnissa. Työntekijät olivat pyrkineet lakolla lisäksi taivuttamaan työnantajaa suostumaan yleiskorotusluonteiseen palkantarkistukseen palkkojensa saamiseksi vähintään samalle tasolle sähköisen kunnossapito-osaston työntekijöiden palkkauksen kanssa. Vaatimuksia oli neuvotteluissa esittänyt muun muassa työosaston luottamusmies. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Lahden Metallityöväen Ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaisteluun ryhtymistä. Päinvastoin ammattiosastoa edustava luottamusmies oli vaatimuksia esittämällä sekä sallimalla johdollaan pidetyssä työmaakokouksessa tehdä päätöksen lakkoon ryhtymisestä osoittanut selvästi tukevansa työtaistelua.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto MET on vaatinut Lahden Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että kanteessa tarkoitettu työnseisaus oli päättynyt 12.2.1990 kello 6.

Työnseisauksella ei ollut haluttu painostaa työnantajaa suostumaan mihinkään työehtosopimuksen vastaiseen vaatimukseen. Työntekijöiden tarkoituksena oli ollut kiinnittää työnantajan huomiota siihen, että työnantaja ei ollut itse menetellyt työehtosopimuksen mukaisesti.

Kunnossapito-osaston työntekijöiden työnvaativuusryhmä ja palkkaryhmä olivat samat kaikille työntekijöille siten, että työnvaativuusryhmä oli 9 ja palkkaryhmä A. Tämä koski myös sähkömiehiä, joihin työnantaja halusi teollisuusliittoperiaatteen mukaan noudattaa metallialan työehtosopimusta. Myös työnvaativuuden määritys oli tehty molemmille ryhmille samoilla perusteilla ja saman pisteytystyöryhmän toimesta.

Henkilökohtaisen palkan osuuden (0 - 15 %) määritys oli tehty työehtosopimukseen perustuvan työpaikkakohtaisen järjestelmän mukaisesti molemmille ryhmille samanaikaisesti käyttäen samaa 7-portaista porrastusryhmää. Henkilökohtaisen palkan osuutta arvioitaessa oli otettu huomioon työn kannalta tärkeät tekijät ja niiden painoarvot. Ne oli työpaikkakohtaisesti sovittu seuraaviksi: ammatinhallinta 40 prosenttia, työtulos 40 prosenttia ja huolellisuus 20 prosenttia. Työpaikalla oli käytössä yhdeksän työnvaativuusryhmää.

Työehtosopimuksen 9 §:n 2 momentin mukaan aikapalkkatyössä työntekijälle maksettiin henkilökohtainen aikapalkka, joka oli vähintään peruspalkan suuruinen. Henkilökohtainen aikapalkka muodostui peruspalkasta ja aikapalkkaosuudesta. Sen perustana olevan peruspalkan porrastusperusteena käytettiin työntekijän suorittaman työn vaativuutta sekä hänen ammatinhallintaansa, työtulostaan ja huolellisuuttaan. Aikapalkkaosuuden porrastusperusteena voitiin käyttää henkilökohtaisen palkan osuuden porrastustekijöitä.

Asko Oy:n Upo-valimon kunnossapito-osastolla työntekijöiden aikapalkkaosuudet olivat laskevassa suhteessa henkilökohtaisen palkan osuuteen nähden. Lisäksi saman henkilökohtaisen palkan prosenttiosuuden sisällä aikapalkoissa oli huomattava ero siitä huolimatta, että työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet olivat samat. Aikapalkkaosuuden kautta henkilökohtaisen palkan osuuden merkitys oli siten mitätöity ja työntekijät oli asetettu palkkauksessa eriarvoiseen asemaan. Asiasta oli neuvoteltu kesäkuusta 1989 lähtien.

Kuitenkin vasta 23.10.1989 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa oli sovittu, että aikapalkkaosuudet saatettaisiin noudattamaan henkilökohtaisen palkan osuuden jakoa vuoden 1990 alkuun mennessä. Tarkoituksena oli ollut, että näin meneteltäisiin myös kunnossapito-osaston työntekijöiden kohdalla. Koska työnantaja ei kuitenkaaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi sovitulla tavalla, työnantajan menettelytavoista tuohtuneet työntekijät olivat päättäneet poistua työpaikalta 6.2.1990 kello 6.

Työntekijät eivät olleet esittäneet mitään työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. He olivat lähteneet siitä, että työnantajan oli noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä ja tehtyjä sopimuksia. Työntekijöiden tavoitteena oli ollut saada työnantaja lopettamaan työehtosopimuksen vastainen käytäntö.

Upo-tulosyksikön pääluottamusmies oli useasti kehottanut osaston luottamusmiestä huolehtimaan työrauhan ylläpitämisestä. Lisäksi pääluottamusmies ja luottamusmies olivat toistuvasti kehottaneet työnantajaa ja työntekijöitä noudattamaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Osaston luottamusmies ei ollut esittänyt työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Hän oli päinvastoin kehottanut työnantajaa noudattamaan työehtosopimusta aikapalkkaosuuden ja henkilökohtaisen palkan osuuden osalta. Luottamusmies oli järjestänyt työntekijöille tiedotustilaisuuden, jossa oli selvitetty neuvottelujen kulkua ja tuloksia ja jossa luottamusmies oli nimenomaan kehottanut työntekijöitä noudattamaan työrauhaa. Luottamusmiehen ohjeista poiketen työntekijät olivat kuitenkin päättäneet ryhtyä mielenosoitukselliseen työnseisaukseen.

Ammattiosaston luottamushenkilöitä ei ollut osallistunut työnseisaukseen. Lahden Metallityöväen Ammattiosaston toimikunta oli useasti edellyttänyt pääluottamusmieheltä, luottamusmieheltä ja työntekijöiltä työrauhan ylläpitämistä. Ammattiosaston toimitsija oli myös työpaikkakäyntien yhteydessä korostanut työrauhan säilyttämisen tärkeyttä. Myös Asko Oy:n Upo-tulosyksikön työhuonekunnan toimikunta oli kehottanut osapuolia noudattamaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä sekä välttämään työtaisteluun ryhtymistä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antamisesta lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Jutussa kuultuna Lahden Metallityöväen Ammattiosasto on yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineeseen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asko Oy:n Upo-valimon mekaanisen kunnossapito-osaston 19 työntekijää ovat 5.2.1990 noin kello 14 alkaen pidetyssä kokouksessa tekemänsä päätöksen perusteella aloittaneet lakon tiistaina 6.2.1990 kello 6 alkaen. Lakko on kestänyt työntekijöiden etukäteen ilmoittaman ajan. Työntekijät ovat palanneet työhön maanantaina 12.2.1990 kello 6.

Lakko on aiheutunut mekaanisen kunnossapito-osaston työntekijöiden tyytymättömyydestä heidän henkilökohtaisen aikapalkkansa osana käytettyjen aikapalkkaosuuksien tasoon. Tyytymättömyyden syynä on myös ollut mekaanisen kunnossapito-osaston työntekijöiden palkkojen ja yhtiön sähköisen kunnossapito-osaston työntekijöiden palkkojen eroavuus, jota työntekijät ovat pitäneet perusteettomana.

Neuvotteluja lakkoon jääneiden työntekijäin palkkauksesta on käyty pitkään. Viimeksi 5.2.1990 pidetyssä neuvottelussa työnantaja on tehnyt esityksen, jonka mukaan aikapalkkaosuuksien porrastusta seurattaisiin sekä perusteettomiksi havaitut palkkaerot tarkistettaisiin maaliskuussa 1990, mutta esitys ei ole tyydyttänyt työntekijäpuolta.

Lakolla on pyritty tukemaan palkkauksen tarkistamisten toteuttamista. Se on näin ollen kohdistunut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Pääluottamusmies on neuvottelujen aikana kehottanut useasti osaston luottamusmiestä toimimaan siten, että työrauha säilyisi. Luottamusmiehet ovat kehottaneet työnantajaa ja työntekijöitä noudattamaan neuvottelujärjestystä. Luottamusmies on järjestänyt tiedotustilaisuuden, jossa hän on selostanut neuvottelujen kulkua ja kehottanut työntekijöitä noudattamaan työrauhavelvollisuutta.

Lahden Metallityöväen Ammattiosaston toimikunta, osaston toimitsija sekä työhuonekunnan toimikunta ovat edellyttäneet luottamusmiehiltä ja työntekijöiltä työrauhan ylläpitämistä.

Lakon keston huomioon ottaen ei näitä toimenpiteitä, jotka ovat jääneet tuloksettomiksi, kuitenkaan ole pidettävä riittävän tehokkaina ammattiosastolle kuuluvan työrauhavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Lahden Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto MET:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 10 000 markkaa.

Lisäksi Lahden Metallityöväen Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Tuulensuu, Äimälä, Pohja ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.