Labor court orders employer and union to pay fines for collective agreement violations and failure to supervise.

Työntekijälle oli ollut maksettava vähintään sen palkkaryhmän ohjetuntipalkka, johon hänen kulloinenkin työnsä oli kuulunut riippumatta siitä, oliko hän saanut invalidirahaa. Yhtiö oli maksaessaan työntekijälle työehtosopimusta alempaa palkkaa rikkonut tietensä työehtosopimuksen määräyksiä. Tyytyessään erimielisyysneuvottelujen yhteydessä yhtiön työehtosopimusrikkomuksesta huolimatta tukemaan yhtiön kantaa vaatimatta virheellisen menettelyn oikaisemista työnantajaliitto oli laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Kun työntekijälle oli maksettu liian vähän palkkaa sen vuoksi, että työnantaja oli tulkinnut työehtosopimusta virheellisesti, ei työntekijän palkkasaatava ollut vanhentunut siitä huolimatta, että hän ei ollut tehnyt työehtosopimuksessa tarkoitettua muistutusta kahden viikon kuluessa.

Suoritusvaatimuksen jäätyä määrällisesti riitaiseksi asianosaiset osoitettu, sikäli kuin palkkausta koskevia suorituksia ei suosiolla makseta, tai niiden määrästä syntyy riitaa, ajamaan eri kannetta toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Kantaja Puutyöväen Liitto r.y. Vastaajat Puusepänliikkeiden Liitto r.y. Kiven Puusepänliike Ky

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puusepänteollisuuden Liitto r.y:n ja Puutyöväen Liiton kesken 11.4.1984 tehdyssä puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa, jota Puusepänliikkeiden Liitto ja Puutyöväen Liitto ovat 15.5.1984 tehdyllä sopimuksella sitoutuneet noudattamaan niiden välisenä työehtosopimuksena, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKAMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 §. Aikapalkat

1. Kahdeksantoista vuotta täyttäneiden työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat seuraavat:

Sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä 27.3.1984

Paikkakuntaluokat I II 1 palkkaryhmä 1786 1738 2 palkkaryhmä 1882 1832 3 palkkaryhmä 1995 1942 4 palkkaryhmä 2118 2059 5 palkkaryhmä 2215 2157

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 §. Palkkausta koskevia erityismääräyksiä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8. Aikatyössä maksetaan ohjetuntipalkan mukaista palkkaa sellaiselle työntekijälle, joka korkean iän, sairauden tai muun sen kaltaisen syyn takia ei enää pysty suorittamaan sitä työmäärää, mikä yleensä vaaditaan hänen aikaisemmin saavuttamaansa palkkaryhmään kuuluvalta työntekijältä.

Edellä olevaa ei sovelleta, milloin työntekijä työkyvyttömyyden perusteella saa työkyvyttömyyseläkettä tai osaeläkettä.

16 §. Palkanmaksu

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Muistutukset maksettua palkkaa vastaan on tehtävä palkkapussien sisältämään määrään nähden palkanmaksutilaisuudessa sekä laskettuun palkkamäärään ja laskemisperusteeseen nähden 2 viikon kuluessa. Myöhemmin tehtyjä valituksia ei oteta huomioon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen asianosaisten kesken 21.4.1986 tehdyssä alan työehtosopimuksessa, jota Puusepänliikkeiden Liitto ja Puutyöväen Liitto ovat 10.6.1986 tehdyllä sopimuksella sitoutuneet noudattamaan, ovat muut edellä olevat kohdat ennallaan, mutta 14 §:n 8 kohdan toinen kappale on muutettu 14 §:n 9 kohdaksi.

Samojen asianosaisten kesken 13.4.1988 tehdyssä alan työehtosopimuksessa, jota Puusepänliikkeiden Liitto ja Puutyöväen Liitto ovat 1.6.1988 tehdyllä sopimuksella sitoutuneet noudattamaan, ovat edellä olevat kohdat ennallaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liitto on lausunut, että Kiven Puusepänliike Ky oli toistuvasti jatkanut työehtosopimuksen 10 §:n määräyksen rikkomista. Puutyöväen Liitto oli vuosina 1983 1989 joutunut useasti puuttumaan siihen, että yhtiö oli maksanut työntekijöille alle työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Yhtiö oli myös Osmo Niemen osalta jättänyt noudattamatta sitä sitovan työehtosopimuksen palkkamääräyksiä. Yhtiö oli nimittäin maksanut Niemelle ainakin vuodesta 1984 lähtien palkkaa alle työehtosopimuksen. Niemi oli työskennellyt yhtiön palveluksessa 28.2.1982 - 30.1.1989 muun muassa nauhakoneella, lakkalinjakoneella, prässillä, valukoneella ja paloittelusahalla. Näistä kaikista töistä Niemi oli saanut vain vähän yli ensimmäisen palkkaryhmän ohjetuntipalkan, vaikka työt olivat kuuluneet kolmanteen, neljänteen ja viidenteen palkkaryhmään.

Yhtiö oli perustellut alle työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamista sillä, että Niemi ei pystynyt "tavalliseen työsuoritukseen". Niemellä oli synnynnäinen käsivamma, jonka vuoksi hän sai invalidirahaa.

Työehtosopimuksen aikapalkkoja koskevassa 10 §:ssä työt oli jaettu viiteen palkkaryhmään, joista maksettiin määräyksessä mainittu ohjetuntipalkka. Ohjetuntipalkka oli sama kuin työn minimipalkka. Yhtiön olisi pitänyt maksaa Niemelle vähintään työehtosopimuksen mukainen kolmannen, neljännen ja viidennen palkkaryhmän ohjetuntipalkka, koska Niemi oli tosiasiassa tehnyt näihin palkkaryhmiin kuuluvia töitä. Tästä huolimatta yhtiö oli maksanut Niemelle kaikista töistä vähän yli ensimmäisen palkkaryhmän palkkaa. Suoritusvaatimuksessa Niemen palkkasaatavat oli laskettu keskimääräisen eli kolmannen palkkaryhmän ohjetuntipalkan perusteella. Vaatimus muodostui kolmannen palkkaryhmän palkan ja Niemelle maksetun palkan erotuksesta.

Työnantajaliitto oli tukenut työnantajan kantaa asiassa ja vastustanut työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamista Niemelle. Työnantajaliiton mielestä työehtosopimuksen mukainen minimipalkka voitiin alittaa. Työnantajaliitto oli perustellut kantaansa jopa väittämällä Niemen saaneen osaeläkettä, minkä vuoksi Niemelle olisi saanut maksaa palkkaa alle ohjetuntipalkan. Työehtosopimuksen 14 §:n tulkinta ei ollut oikea, koska työntekijän työkyvyn alenemisesta huolimatta aikatyössä tuli noudattaa vähimmäispalkkana työntekijän aikaisemmin saavuttaman palkkaryhmän mukaista ohjetuntipalkkaa. Tämä työehtosopimuksen määräys ei nyt tosin lainkaan tullut kysymykseen, sillä Niemi oli saanut invalidirahaa eikä mitään eläkettä. Työnantajaliiton antama tulkintaohje jäsenyritykselleen osoitti tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä työehtosopimuksen tulkinnasta.

Puutyöväen Liitto on 3.11.1989 vireille pannussa lisäkanteessaan vielä lausunut muun muassa, että Niemi oli syysmarraskuussa 1984 saanut palkkaa vain 17 markkaa tunnissa, kun vähimmäispalkka ensimmäisessä palkkaryhmässä oli tuolloin ollut 17,38 markkaa tunnissa. Sittemmin yhtiö oli maksanut Niemelle vain ensimmäisen palkkaryhmän palkan, vaikka hän oli koko ajan tehnyt kolmannen ja neljännen palkkaryhmän töitä. Yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimusta Niemen osalta vuosina 1984 - 1989.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työntekijälle on ollut maksettava vähintään sen palkkaryhmän ohjetuntipalkka, johon hänen kulloinenkin työnsä on kuulunut riippumatta siitä, onko hän saanut invalidirahaa, ja velvoittamaan Kiven Puusepänliike Ky:n maksamaan Osmo Niemelle saamatta jääneinä palkkoina 11 285,62 markkaa 16 prosentin korkoineen 30.1.1989 lukien. Lisäksi Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Kiven Puusepänliike Ky:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Puusepänliikkeiden Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Puusepänliikkeiden Liitto ja Kiven Puusepänliike Ky ovat lausuneet, ettei yhtiö ollut rikkonut työehtosopimusta maksaessaan Niemelle ensimmäisen palkkaryhmän ohjeluvun ylittävää palkkaa. Työehtosopimuksen eri palkkaryhmien mukaiset työtehtävät edellyttivät näiden työtehtävien osalta sitä, että henkilö teki kyseistä työtä sujuvasti. Niemi ei ollut työskennellyt samalla tavalla kuin toiset, koska hänellä oli invaliditeettinsa takia vain toinen käsi terve. Kun yleensä työntekijät oli ryhmitelty palkkaryhmiin, niin he myös suorittivat sitä työtä täysin sujuvasti. Niemi oli työskennellyt hitaammin kuin toiset työntekijät ja hän oli usein tarvinnut toisen työntekijän avuksi johonkin tehtävään. Jos hänelle olisi maksettu sama palkka kuin toisille työntekijöille, joiden työteho oli ollut toinen, niin he olisivat joutuneet eriarvoiseen asemaan Niemeen nähden.

Suurin osa Niemen työajasta eli noin 50 prosenttia oli ollut käsin hiomista, joka sekin oli ollut tavanomaista hitaampaa. Tällainen työ mainittiin palkkaryhmissä 1 ja 2. Muista kanteessa mainituista töistä ei valukone ollut ollut yhtiössä käytössä kymmeneen vuoteen. Lakkalinjakoneen käytöstä ei Niemen kohdalla ollut tullut juuri mitään. Paloittelusahalla hän oli ollut apuna nostamassa tavaraa, kun koneenkäyttäjänä oli ollut toinen henkilö. Nauhakoneella ja prässikoneellakin oli yleensä ollut kaksi työntekijää yhtäaikaa työssä.

Niemi oli tehnyt vain palkkaryhmien 1 ja 2 töitä, joten hänelle kuului maksaa näiden palkkaryhmien mukainen palkka. Niemen työteho ja tuottavuus huomioon ottaen hänelle maksettu palkka oli oikea. Jos Niemi olisi osannut tehdä ylempien palkkaryhmien töitä, hänelle olisi kuulunut maksaa niiden mukainen palkka invalidirahaa siitä vähentämättä. Niemi oli kuitenkin tehnyt vain palkkaryhmien 1 ja 2 mukaisia töitä ja niiden mukaan hänelle myös oli palkka maksettu.

Työnantajaliitto ei ollut voinut työsuhteen aikana suorittaa valvontaa, koska kysymys oli otettu esille vasta työsuhteen päätyttyä. Valvontavelvollisuus kohdistui vain siihen, että väitetty virheellinen palkka tulisi suorittaa takautuvasti työsuhteen päätyttyä. Työehtosopimuksen tulkinta tältä osin oli kuitenkin riidanalainen. Niemi tai Puutyöväen Liitto eivät olleet Niemen työsuhteen aikana esittäneet työnantajalle vaatimusta, että ensimmäisen palkkaryhmän mukainen palkka ei olisi ollut riittävä Niemelle. Kysymys oli tullut esille vasta työsuhteen päätyttyä. Työnantajalle Niemi oli työsuhteen aikana ilmoittanut olevansa tyytyväinen palkkaansa. Niemelle maksettu palkka oli ollut oikea. Muut aiemmat riitatapaukset yhtiössä olivat koskeneet aikaa ennen yhtiössä vuonna 1984 suoritettua palkkakorjausta. Näin ollen yhtiö ei ollut tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Kanne tulisi myös työehtosopimuksen 16 §:n 3 kohdan määräyksen nojalla vanhentuneena hylätä. Ainakin ne vuosilomalain palkat, jotka olivat erääntyneet maksettaviksi vuonna 1986 tai aikaisemmin olivat vuosilomalain 15 §:n nojalla vanhentuneita. Kanteessa esitetty suoritusvaatimus oli myös määrältään väärin laskettu.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Puusepänliikkeiden Liitto ja Kiven Puusepänliike Ky ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Osmo Niemi on työskennellyt Kiven Puusepänliike Ky:n palveluksessa 28.2.1982 ja 30.1.1989 välisen ajan. Niemi on tehnyt työtä pääasiassa hiojana, mutta hänen tehtävänsä ovat vuosien mittaan monipuolistuneet. Niemelle on maksettu vuodesta 1984 lähtien lähes koko ajan vähän yli ensimmäisen palkkaryhmän mukaista palkkaa. Työnantajan näkemyksen mukaan Niemen toisen käden invaliditeetti, mistä hänelle on maksettu erillistä invalidirahaa, on alentanut hänen työtehoaan ja tuottavuuttaan, minkä vuoksi Niemelle on maksettu palkkaa alle sen palkkaryhmän, mihin hänen tehtävänsä muutoin olisivat kuuluneet.

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että työntekijälle on Puutyöväen Liiton ja Puusepänliikkeiden Liiton välillä voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan maksetava vähintään sen palkkaryhmän ohjetuntipalkka, johon hänen kulloinenkin työnsä kuuluu riippumatta siitä, saako hän invalidirahaa. Tältä osin Puusepänliikkeiden Liitto on myöntänyt kanteen oikeaksi.

Kanteessa on edelleen vaadittu Kiven Puusepänliike Ky:n velvoittamista suorittamaan Niemelle saamatta jääneinä palkkoina 11 285,62 markkaa korkoineen. Kanteen perustelujen mukaan Niemen työt ovat kuuluneet kolmanteen, neljänteen ja viidenteen palkkaryhmään. Kun jälkeenpäin ei ole voitu selvittää, mitä työtä Niemi kulloinkin on tehnyt, on vaatimuksen lähtökohdaksi otettu työehtosopimuksen keskimääräinen kolmannen palkkaryhmän palkka. Suoritusvaatimus on kolmannen palkkaryhmän palkan ja Niemelle maksetun palkan erotus kanteessa tarkoitetulta ajalta.

Työnantajaliitto on kiistänyt kanteen tältä osin sekä perusteeltaan että määrältään. Niemi oli tehnyt vain palkkaryhmien 1 ja 2, mutta ei korkeampien palkkaryhmien töitä. Verrattuna muihin työntekijöihin yhtiössä Niemen työteho ja tuottavuus olivat olleet vähäisemmät. Tämän perusteella työnantaja oli voinut määrittää Niemen palkan muutoin sovellettavaa palkkaryhmää alemmaksi.

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen ohjetuntipalkkoja koskevat määräykset ovat vähimmäismääräyksiä, joita ei voida alittaa pelkästään muita työntekijöitä vähäisempään työtehoon tai tuottavuuteen vetoamalla. Työehtosopimuksen 14 §:n 8 ja 9 kohdan määräykset eivät ole sovellettavissa Niemeen, jonka invaliditeetti on ollut olemassa jo työsuhteen alkaessa. Niemellä on vammansa estämättä oikeus saada tekemäänsä työtä vastaavan palkkaryhmän mukainen palkka.

Kun suoritusvaatimus määrällisesti on jäänyt riitaiseksi ja kun kysymys maksamatta jääneiden palkkojen määrästä ei ainakaan pääasiassa ole työehtosopimuskysymys, työtuomioistuin ei katso voivansa antaa tämän jutun yhteydessä asiaratkaisua maksamatta jätettyjä palkkoja koskevasta suoritusvaatimuksesta.

Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 16 §:n 3 momentin mukaan muistutukset maksettua palkkaa vastaan on tehtävä palkkapussien sisältämään määrään nähden palkanmaksutilaisuudessa sekä laskettuun palkkamäärään ja laskemisperusteeseen nähden kahden viikon kuluessa. Myöhemmin tehtyjä valituksia ei oteta huomioon. Niemen palkkavaatimus on esitetty vasta edellä todettujen määräaikojen kuluttua.

Kiven Puusepänliike Ky on ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä siinäkin tapauksessa, että Niemi ei ole tehnyt huomautuksia palkan määrästä tai on kenties ollut valmis sopimaan työehtosopimuksen mukaista alemmastakin palkkauksesta. Kiven Puusepänliike Ky on maksaessaan Niemelle työehtosopimusta alempaa palkkaa rikkonut tietensä työehtosopimuksen määräyksiä.

Puusepänliikkeiden Liitto on saanut tietää jäsenyhtiönsä työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä vasta Niemen työsuhteen päätyttyä, joten liitto ei ole aikaisemmin voinut ryhtyä toimenpiteisiin asiassa. Tyytyessään erimielisyysneuvottelujen yhteydessä Kiven Puusepänliike Ky:n selvästä työehtosopimusrikkomuksesta huolimatta tukemaan yhtiön kantaa vaatimatta virheellisen menettelyn oikaisemista liitto on kuitenkin tuossa vaiheessa laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Niemelle on Puutyöväen Liiton ja Puusepänliikkeiden Liiton välillä solmitun työehtosopimuksen mukaan ollut maksettava vähintään sen palkkaryhmän ohjetuntipalkka, johon hänen kulloinenkin työnsä on kuulunut riippumatta siitä, onko hän saanut invalidirahaa.

Työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentin nojalla osoittaa asianosaiset, sikäli kuin palkkausta koskevia suorituksia ei suosiolla makseta tai niiden määrästä syntyy riitaa, ajamaan eri kannetta toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kiven Puusepänliike Ky:n ja Puusepänliikkeiden Liiton maksamaan hyvityssakkoa Puutyöväen Liitolle, yhtiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 8 000 markkaa ja Puusepänliikkeiden Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 6 000 markkaa.

Kiven Puusepänliike Ky ja Puusepänliikkeiden Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Puutyöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 1 900 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Rautiainen, Kolula ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.