Labor court allows union claim that new employee must be paid one job class lower during probation.

Lääketehtaan tablettiosastolle otettu uusi työntekijä oli määrätty tekemään harjaantumisaikana kaikkia päällystäjän tehtäviä ja sijoitettu työnvaativuusluokkaan 2. Osaston muut päällystäjät oli harjaantumisajan päätyttyä sijoitettu työnvaativuusluokkaan 5.

Harjaantumista koskevien soveltamisohjeiden mukaan uusi työntekijä on sijoitettava harjaantumisajaksi yhtä työnvaativuusluokkaa alemmaksi kuin tehtävä edellyttää. Uudelle työntekijälle harjaantumisajalta maksettavan palkan olisi pitänyt määräytyä työnvaativuusluokka 4:n perusteella.

Kantaja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Vastaaja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL r.y. Kuultava Orion-yhtymä Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 25.4.1988 tehdyssä kemiallisteknisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖPALKAT

14 § A. Työkohtainen palkka

Työn vaativuusluokkapalkat

1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden luokkapalkat ovat seuraavat: = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen sijoitetaan työntekijät eri vaativuusluokkiin seuraavasti:

TASO 5

YLEISESIMERKKI

PERUSTASOMÄÄRITELMÄ»

Työssä vaaditaan vähin-

Vaativien koneyksiköiden

tään 4 kk:n kurssi tai

hoitotehtävät, joissa it-

vähintään 8 kk:n har-

senäisesti vastataan sekä

jaantuminen. Työssä

koneen tuotannosta että

edellytetään itsenäis-

huollosta. Vaativat "pa-

tä harkintaa ja päätök-

nos"työt jossa panoksen

sentekoa sekä merkittä-

valmistus edellyttää am-

vässä määrin tarkkaa-

mattitaitoa ja panoksen

vaisuutta, koska mah-

onnistumisella on suuri

dollisten tuotannonme-

merkitys koko tuotannolle.

netysten arvo on suuri

Vastaavan koulutustason

ja keskeytyksellä voi

edellyttämät laitosmies-

olla suuri merkitys

ja tehdashuoltoon liitty-

muuhun tuotantoon.

vät työt.

_________________________________________________

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SOVELTAMISOHJEET a) Perustasot

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Uusi työntekijä

Uuden työntekijän palkkaa määrättäessä käytetään koulutus- ja harjaantumisajalta työntekijän sisääntulopalkkana luokkapalkkaa, jota maksetaan ao. luokkapalkkaa yhtä luokkaa alemmasta tehtävästä.

Tätä palkkaa maksetaan kunnes työntekijä hallitsee ko. työn tyydyttävästi. Harjaantumisajan pituuteen vaikuttavat työn luonne ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Tämän vuoksi tulee ko. ajan pituus määritellä kussakin tapauksessa erikseen. Ohjeellisena harjaantumisaikana, milloin työntekijällä ei ole alalta aikaisempaa kokemusta tai koulutusta, voidaan pitää luokkamääritelmissä mainittuja aikoja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on lausunut, että Orion-yhtymä Oy:hyn kuuluvalla Mankkaan lääketehtaalla tuotettiin lääkevalmisteita. Tuotantolaitoksella työskenteli noin 200 työntekijää, joihin noudatettiin kemiallis-teknistä teollisuutta koskevaa työehtosopimusta.

Työehtosopimuksen mukaiset palkat perustuivat kahdeksanportaiseen työnvaativuusluokitukseen, jota koskevat määräykset olivat sopimuksen 14 §:n A-kohdassa. Työntekijän sijoittuminen eri vaativuusluokkiin määräytyi perustason ja olosuhdetason yhteisvaikutuksesta. Perustaso pohjautui sopimuksen sisältämään perustasomääritelmään ja yleisesimerkkeihin. Olosuhdetaso määriteltiin työn raskauden, yksitoikkoisuuden ja olosuhdehaittojen perusteella.

Lääketehtaalla oli käytössä yhtiön työsuhdeasiainhoitajan 30.11.1985 laatima työnvaativuusluokitus. Luokitus oli tehty yksipuolisesti, eikä siitä ollut neuvoteltu työntekijäpuolen kanssa. Se oli edelleen käytössä, vaikka kaikkia luettelossa mainittuja työtehtäviä ei ollut käytössä.

Anne Vesanen oli tullut yhtiön palvelukseen 1.11.1988. Alusta alkaen hän oli työskennellyt tablettiosastolla päällystäjänä. Tehtävä oli määritelty vanhemman päällystäjän työksi ja luokiteltu työnvaativuusluokkaan 5.

Kuitenkin työnantaja oli 1.11.1988 ja 28.2.1989 välisenä aikana maksanut Vesaselle palkkaa työnvaativuusluokka 2:n mukaisesti. Hänen palkkansa oli 1.3.1989 lähtien ollut työnvaativuusluokka 3:n mukainen. Vesanen oli 1.6.1989 nostettu työnvaativuusluokkaan 4, josta hänet oli 1.5.1989 siirretty työnvaativuusluokkaan 5. Perusteena työnantajalla oli ollut, että Vesanen olisi aluksi tehnyt yhtiön työnvaativuusluokituksessa mainittuja, alemmin luokiteltuja valmistusapulaisen tai nuoremman päällystäjän töitä.

Tablettiosaston päällystyspuolen viidestä työntekijästä neljä oli tehnyt samoja työtehtäviä. Vesasta lukuun ottamatta muille kolmelle työntekijälle oli maksettu työnvaativuusluokka 5:n mukaista palkkaa. Tablettiosaston työnjohtaja oli kirjallisesti vahvistanut, että Vesanen oli tehnyt näitä samoja työtehtäviä työsuhteensa alusta alkaen.

Työehtosopimuksen mukaan koulutus- ja harjaantumisaikana tuli käyttää sisääntulopalkkana vähintään luokkapalkkaa, jota maksettiin yhtä luokkaa alemmasta tehtävästä. Tällä perusteella työntekijäpuoli oli neuvotteluissa vaatinut, että työnantaja tunnustaisi Vesasen harjaantumisajan luokitukseksi perustason 4. Sekä paikalliset että liittotason neuvottelut olivat päättyneet erimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Vesasen harjaantumisajalta maksettava sisääntulopalkka määräytyi työnvaativuusluokituksen perustaso 4:n perusteella.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on lausunut, että yhtiön Mankkaan lääketehtaan tablettiosasto koostui massavalmistuksesta, tabletoinnista, päällystyksestä ja pakkaamisesta. Tabletteja voitiin päällystää joko käsin, puoliautomaattisesti tai automaattisesti. Yleensä päällysteenä oli joko filmikuori tai sokeri. Tabletteja päällystettäessä muun muassa niiden kuivatusajat vaihtelivat runsaasti. Ohjeena voi olla 2-4 minuutin tai 1-5 minuutin kuivatusvaihe. Tabletteja tuli käsitellä myös eri tavalla niiden ytimen kovuusasteesta riippuen. Työntekijän oli tiedettävä esimerkiksi tarkat kuivatusajat ja lisäsirotteen määrät. Myös yhtiön tuotevalikoiman määrä vaikeutti päällystystyön kokonaishallintaa.

Ainoastaan pitempään töissä ollut ja ammattinsa hallitseva työntekijä voi suoriutua itsenäisesti vaativimmista päällystäjän tehtävistä. Hiljaittain uutena tullut työntekijä ei missään tapauksessa kyennyt itsenäiseen työhön, vaan hän avusti muita työntekijöitä vaativimmissa tehtävissä. Uuden työntekijän työn itsenäisyysaste ja vastuu olivat selvästi pienempiä kuin vanhemman työntekijän.

Yhtiön luokitusjärjestelmässä päällystäjän tehtävät oli luokiteltu kolmeen eri työnvaativuusluokkaan: valmistusapulaisen, nuoremman päällystäjän ja vanhemman päällystäjän tehtäviin. Työehtosopimuksen mukaisesti käyttöön otettu työnvaativuusluokitusjärjestelmä perustui tehtävän vaativuuteen. Yhtiöön tullessa työntekijä sijoitettiin yleensä joko työnvaativuusluokkaan 1 tai 2. Tällöin hän teki avustavia tehtäviä, kuten valmistusapulaisen nimike osoitti. Sen jälkeen työntekijä siirrettiin kykyjensä mukaan vaativampiin ja itsenäisempiin työtehtäviin, tablettien päällystystyössä nuoremman päällystäjän ja lopuksi vanhemman päällystäjän tehtäviin. Vastaavia työnluokituksia - esimerkiksi nuoremman ja vanhemman asentajan tehtäviä - oli muuallakin kemianteollisuudessa, eikä niiden käyttämisestä ollut syntynyt riitaa.

Vesasta ei ollut otettu yhtiöön tullessaan työnvaativuusluokka 5:n mukaisiin tehtäviin. Se ei olisi ollut käytännössä mahdollista, sillä alalle valmistavaa koulutusta ei ollut. Näin ollen ei ollut voitu edes ajatella Vesasen suoriutuvan vaativimmista päällystäjän tehtävistä. Aluksi hän, kuten muutkin tablettien päällystyksessä olevat työntekijät, oli tehnyt epäitsenäisiä ja avustavia tehtäviä. Niitä ei ollut voitu rinnastaa pidempään yhtiössä olleiden työntekijöiden työhön.

Tablettien päällystysosaston työnjohtaja oli tulkinnut työehtosopimusta väärin. Hänen lähtökohtanaan oli ollut, että uusi työntekijä otettiin yhtiöön vanhemman päällystäjän tehtäviin. Yhtiön pitkään voimassa ollut luokitusjärjestelmä ei kuitenkaan perustunut tähän lähtökohtaan.

Kaiken kaikkiaan 10 vuotta voimassa olleen työnvaativuusluokitusjärjestelmän aikana oli luokituksessa edetty aina samalla tavalla kuin Vesasen kohdalla. Muun muassa tälläkin hetkellä yhtiössä olevat päällystystyötä tekevät työntekijät olivat, yhtä lukuun ottamatta, aloittaneet työnsä työnvaativuusluokasta 1 tai 2. Ainoana poikkeuksena oli ollut työntekijä, joka oli siirtynyt päällystystyöhön yhtiön infuusio-osastolta, jossa hän oli tehnyt työnvaativuusluokka 5:n mukaisia tehtäviä.

Edustamallaan tulkinnalla työntekijäliitto oli ilmeisesti pyrkinyt muuttamaan lääketehtaiden työnvaativuusluokitusjärjestelmää siten, että alimpiin työnvaativuusluokkiin ei jäisi enää työntekijöitä. Itse järjestelmän kannalta tämä aiheuttaisi sen, ettei yhtiön lääketuotannon kuusiportaisella luokitusjärjestelmällä olisi enää merkitystä, koska kaikki työntekijät olisivat ylemmissä palkkaluokissa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVA

Orion-yhtymä Oy on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen 14 §:n työkohtaista palkkaa koskevan Akohdan nojalla työntekijät sijoitetaan suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen kahdeksaan eri vaativuusluokkaan. Viidennen vaativuusluokan perustasomääritelmän mukaan työssä vaaditaan vähintään neljän kuukauden kurssi tai vähintään kahdeksan kuukauden harjaantuminen. Viidenteen vaativuusluokkaan kuuluvassa työssä edellytetään itsenäistä harkintaa ja päätöksentekoa sekä merkittävässä määrin tarkkaavaisuutta, koska mahdollisten tuotannon menetysten arvo on suuri ja keskeytyksellä voi olla suuri merkitys muuhun tuotantoon.

Soveltamisohjeiden mukaan uuden työntekijän palkkaa määrättäessä käytetään koulutus- ja harjaantumisajalta työntekijän sisääntulopalkkana luokkapalkkaa, jota maksetaan asianomaista luokkapalkkaa yhtä luokkaa alemmasta tehtävästä. Tällaista palkkaa maksetaan työntekijälle, kunnes hän hallitsee työn tyydyttävästi. Harjaantumisajan pituuteen vaikuttavat työn luonne ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Sen vuoksi soveltamisohjeen mukaan tulee harjaantumisajan pituus määritellä kussakin tapauksessa erikseen. Ohjeellisena harjaantumisaikana voidaan aikaisempaa kokemusta tai koulutusta vailla olevan työntekijän kohdalla pitää luokkamääritelmissä mainittuja aikoja.

Orion-yhtymä Oy:n Mankkaan lääketehtaalla on sovellettu työsuhdeasiainhoitajan marraskuussa 1985 laatimaa työnvaativuusluokitusta, joka on puolestaan perustunut vuonna 1979 tehtyyn vastaavaan luokitukseen. Lääketehtaan lääketuotannon työnvaativuusluokituksessa on tablettien päällystäjä sijoitettu työnvaativuusluokkiin 4 ja 5. Vaativuusluokkaan 4 on kuulunut nuorempi päällystäjä ja luokkaan 5 vanhempi päällystäjä.

Anne Vesanen on tullut yhtiön palvelukseen uutena työntekijänä 1.11.1988 tablettiosastolle. Työnantaja on sijoittanut Vesasen työnvaativuusluokkaan 2. Harjaantumisajan kuluessa työnantaja on nostanut hänet 1.3.1989 työnvaativuusluokkaan 3, 1.6.1989 työnvaativuusluokkaan 4 ja lopulta 1.9.1989 alkaen työnvaativuusluokkaan 5.

Asiassa 17.5.1989 liittojen välillä käydyssä muistioneuvottelussa Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on ilmoittanut työnantajapuolen olevan puolestaan valmis katsomaan, että Vesanen on harjoitellut työnvaativuusluokkaan 4 kuuluvia tehtäviä ja maksamaan hänelle työsuhteen alusta lukien yhtä alemman ja siten työnvaativuusluokan 3 mukaista palkkaa.

Esitetyn selvityksen mukaan Vesasen tullessa töihin yhtiön tablettiosastolla on ollut hänen lisäkseen kolme tablettien päällystäjää ja yksi valikoijan työtä tekevä työntekijä, joka on ollut sijoitettuna 4:een työnvaativuusluokkaan. Valikoijan työtehtävät ovat eronneet päällystäjän tehtävistä, sillä hänen tehtävänään on ollut erotella tablettien joukosta pois sellaiset, jotka eivät ole olleet kelvollisia.

Todistajana kuulustellun tablettiosaston työnjohtajan kertoman mukaan Vesasen työssäolon aikana osastolla päällystystehtävissä olleet työntekijät, Vesanen mukaan luettuna, ovat erotuksetta tehneet kaikkia osastolla esiintyviä päällystystöitä. Samalla tavoin ovat tehtävistä kertoneet todistajina myös eräs osastolla työskentelevä päällystäjä ja noihin aikoihin yhtymässä toiminut pääluottamusmies. Yhtymän tuotantopäällikkö, jota myös on kuulusteltu todistajana, on kertonut, että päällystystehtäviin otetut työntekijät ovat aluksi tehneet yksinkertaisempia ja helpompia työtehtäviä ja vähitellen kokeneempien työntekijöiden avustamina saaneet tehtävikseen vaativampia päällystystehtäviä.

Päällystysosastolla työskentelevien työntekijöiden palkkaus on, kuten Vesasenkin, eri pituisten ajanjaksojen jälkeen määräytynyt työnvaativuusluokka 5:n mukaisen palkan perusteella. Yhtymässä noudatetussa lääketuotannon työnvaativuusluokituksessa olevan vanhemman päällystäjän tehtävien on siten katsottava kuuluvan työehtosopimuksen edellyttämään työnvaativuusluokkaan 5.

Työnvaativuusluokitusjärjestelmän laatimista koskeviin työehtosopimusneuvotteluihin osallistunut toimitusjohtaja on todistajana kuulusteltaessa kertonut, että luokittelussa on ollut tarkoitus määritellä työn tosiasiallinen vaativuus työn oman sisällön mukaan riippumatta työntekijästä ja hänen ominaisuuksistaan tai käytetystä nimikkeestä. Toimitusjohtajan käsityksen mukaan sama työ on aina sijoitettava samaan vaativuusluokkaan. Käytettäessä tehtävien luokituksessa vanhemman ja nuoremman työntekijän nimikkeitä heidän tehtäviensä tulee erota toisistaan työn vaativuuden ja sisällön puolesta.

Kaikki päällystäjät ovat harjaantumisensa mukaisesti tehneet osastolla työssäolonsa ajan samoja työtehtäviä niiden vaativuudesta riippumatta. Työtuomioistuimen mielestä asiassa on jäänyt näyttämättä, että Vesasen tehtävät olisivat muodostaneet sellaisen tehtäväkokonaisuuden, joka olisi järjestetty nuoremman päällystäjän työt käsittäväksi erilliseksi, helpompia työvaiheita sisältäväksi työksi.

Kun Vesanen on määrätty tekemään harjaantumisaikana kaikkia päällystäjän tehtäviä, joita tekevät muut työntekijät on harjaantumisajan päätyttyä sijoitettu työnvaativuusluokkaan 5, harjaantumista koskevien soveltamisohjeiden edellä mainittujen määräysten mukaan Vesanen olisi työsuhteensa alusta tullut sijoittaa harjaantumisajaksi työnvaativuusluokkaan 4 ja siten yhtä luokkaa päällystäjän työssä käytettyä vaativuusluokkaa alemmaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Anne Vesasen harjaantumisajalta maksettava palkka määräytyy työnvaativuusluokituksen perustaso 4:n perusteella.

Asian laatuun nähden saa Kemian Työntekijäin Liitto pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Uski, Virtanen, Leivo ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.