Labor court dismisses union fine claim but orders employer to pay damages for failure to notify termination clearly.

Yhtiö ei ollut selvästi ilmoittanut lomautettuna olleelle työntekijälle toimittamissaan asiakirjoissa hänen työsopimuksensa irtisanomisesta. Kun työntekijän ei voitu edellyttää käsittäneen hänen työsopimuksensa tulleen irtisanotuksi, oli työsuhde jatkunut lomautuksena yhtiön käynnistäessä uudelleen työt. Yhtiö oli velvollinen korvaamaan sen vahingon, joka työntekijälle oli aiheutunut sen johdosta, että hänelle ei ollut tarjottu lomautusaikana hänen aikaisempaa työtänsä vastaavaa työtä.

Kun yhtiö oli velvollinen suorittamaan sopimuksessa tarkoitettua korvausta työntekijälle, ei yhtiötä tuomittu hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y. Pietarilan Maarakennus Oy Kuultava Maarakentajien Oulun piiriyhdistys r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.4.1986 allekirjoitetussa maa ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II. TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN SEKÄ LOMAUTTAMINEN

6 §

Irtisanominen ja lomauttaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä huhtikuun 21. päivänä 1986 allekirjoitettua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista maa- ja vesirakennusalalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 6 §:ssä tarkoitetussa asianosaisliittojen välillä 21.4.1986 tehdyssä sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesirakennusalalla on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain (320/70) 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. 2. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Työnantajan velvoite järjestää työtä arvioidaan tämän sopimuksen 29 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 §

Ilmoitus irtisanomisesta ja sen toteen näyttäminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus saadaan lähettää postitse työnantajan tai työntekijän ilmoittamaan tai muutoin tiedossa olevaan postiosoitteeseen. 2. Työsopimuksen irtisanoneen työnantajan tai työntekijän on voitava näyttää irtisanomisen tapahtuneen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III LOMAUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

22 §

Lomautuksen perusteet ja ilmoitusaika

1. Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

27 §

Lomautuksen päättyminen

1. Määräajan kestäväksi ilmoitettu lomautus päättyy määräajan kuluttua umpeen ja työntekijän on saavuttava työhön ensimmäisenä määräajan päättymistä seuraavana työpäivänä. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta ainakin viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

IV ERINÄISIÄ MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

28 §

Korvaus muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneesta perusteettomasta irtisanomisesta sekä työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työsopimuksen tämän sopimuksen 4 §:ssä määritellystä muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tai perusteettomasti lomauttaa työntekijän, eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon. 2. Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe, maa- ja vesirakennusalan luonteesta johtuvat työsuhteiden hoitoon liittyvät erityispiirteet ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden (6) edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

29 §

Työntarjoamisvelvollisuus eräissä tapauksissa

1. Arvioitaessa työnantajan velvollisuutta tarjota työtä toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevalle työntekijälle, joka tämän sopimuksen 4 §:ssä tarkoitettujen taloudellisten tai tuotannollisten syiden vuoksi on joutumassa muuten lomautetuksi, kiinnitetään huomiota siihen, voiko työnantaja tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä työmaalla, jossa työntekijä, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, voi päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin. Samoin perustein arvioidaan työnantajan velvollisuus tarjota lomautettuna sanotunlaisessa työsopimussuhteessa olevalle työntekijälle työtä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

34 §

Korvauksia koskevat erityismääräykset

1. Työnantajaa ei voida tuomita tässä sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi työsopimuslain (414/74) 51 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen, eikä työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien, mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, josta sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Kyösti Jaako oli työskennellyt Pietarilan Maarakennus Oy:n palveluksessa maansiirtoauton kuljettajana toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa 7.10.1986 alkaen. Hänen työskentelypaikkansa oli ollut Rautaruukki Oy:n Laurinojan avolouhos Kolarissa.

Työnantaja oli antanut Jaakolle lomautusilmoituksen 22.7.1987. Lomautus oli alkanut 5.8.1987. Lomautuksen syyksi oli ilmoitettu taloudelliset ja tuotannolliset syyt.

Työt avolouhoksella olivat käynnistyneet uudelleen 25.4.1988. Yhtiö oli ottanut työkohteeseen uusia työntekijöitä samanlaisiin työtehtäviin, joita Jaako oli tehnyt ennen lomauttamistaan, mutta Jaakoon yhtiö ei ollut ottanut yhteyttä. Työnantajan työehtosopimuksen vastaisen menettelyn takia Jaako oli ollut 25.4. ja 18.8.1988 välisenä aikana 33 päivää työttömänä, mistä oli aiheutunut Jaakolle yhteensä 8 141,76 markan ansionmenetys.

Asiasta oli käyty piiritason neuvottelut 12.10.1988 ja liittojen väliset neuvottelut 2. ja 6.11.1988. Neuvotteluissa asia oli jäänyt erimieliseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Pietarilan Maarakennus Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että yhtiö harjoitti maarakennustoimintaa. Yhtiön toimintaalueena oli koko maa ja sen pääasiallisena toimialana oli louhinta- ja tienrakennusurakointi. Yhtiöllä oli 17 työntekijää ja noin 10 - 15 työkonetta.

Yhtiöllä oli ollut hieman yli vuoden mittainen maansiirtourakka Rautaruukki Oy:n Laurinojan avolouhoksella Kolarissa. Urakka-aika oli ajoittunut vuosille 1986 ja 1987. Vuoden 1988 huhtikuun lopusta oli alkanut uusi lyhyt urakka avolouhoksella. Se oli kestänyt 18.8.1988 saakka.

Avolouhostyömaalla yhtiöllä oli ollut töissä kaiken kaikkiaan seitsemän työntekijää, jotka olivat olleet lähinnä maansiirtokaluston käyttäjiä maansiirtoautojen ja pyöräkuormaajien ajotehtävissä. Heidän työsopimuksensa oli tehty nimenomaan avolouhokselle ja heidän työsuhteensa olivat päättyneet vuoden 1987 loppuun mennessä. Tällöin oli päättynyt myös yhtiön urakkasopimus kaivoksen maansiirto- ja maanajotöistä.

Avolouhoksen maanajo- ja maansiirtotyöt olivat vähentyneet oleellisesti jo heinäkuussa 1987, eikä yhtiöllä tällöin enää ollut ollut tarjota työtä kaikille kuljettajille. Sen vuoksi yhtiö oli ollut pakotettu aluksi lomauttamaan osan kuljettajista, koska siinä vaiheessa ei enää ollut ollut varmuutta siitä, että yhtiö saisi uuden urakkasopimuksen avolouhokselle. Kun alkusyksystä 1987 oli käynyt selväksi, ettei urakka jatkuisi, oli jouduttu lomautetut ja vielä työssä olleet kuljettajat irtisanomaan. Näin oli myös tehty Jaakon osalta. Työkoneet oli siirretty sen jälkeen Elijärven kaivokselle Kemiin.

Yhtiö oli keväällä 1988 huhtikuun lopulla saanut uuden lyhyen urakan Laurinojan avolouhokselta. Se oli kestänyt 25.4. ja 18.8.1988 välisen ajan. Yhtiö oli tiedustellut Kolarin työvoimatoimistosta aikaisemmin olleita työntekijöitä töihin työmaalle ennen urakan alkua. Yhtiön edustaja ja työnjohtaja olivat tiedustelleet, oliko työvoimatoimistossa työttöminä työnhakijoina yhtiön vanhoja työntekijöitä. Kolarin työvoimatoimistosta saatujen tietojen mukaan työttömänä ei ollut ollut muita kuin yksi työntekijä, joka hieman myöhemmin oli tullut työmaalle töihin. Sen sijaan Jaako ei ollut ollut työttömänä työnhakijana. Hän ei myöskään ollut tullut töihin työmaalle. Urakan päätyttyä ei yhtiöllä ollut ollut toimintaa avolouhoksella.

Jaako oli ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 7.10.1986 alkaen. Hänet oli otettu töihin avolouhokselle, jossa yhtiö oli suorittanut maansiirtotöitä määräaikaisen urakkasopimuksen perusteella. Jaako oli toiminut koko työsuhteensa ajan 7.8.1987 asti maansiirtoauton kuljettajana avolouhoksella.

Heinäkuussa 1987 oli käynyt selväksi, että työt avolouhoksella olivat siinä määrin vähentyneet, että osa siellä työskentelevistä työntekijöistä piti lomauttaa tai irtisanoa. Koska ei silloin ollut ollut vielä selvää, ettei yhtiö tulisi saamaan uutta sopimusta urakkatöistä avolouhoksella, yhtiö oli päätynyt lomautuksiin.

Työnantajapuolen piiriasiamies oli piiritason neuvotteluissa 12.10.1988 tuonut esille tiedot Jaakon irtisanomisesta ja asian ilmoittamisesta Jaakolle. Liittotason neuvotteluissa 2. ja 16.11.1988 työnantajapuolelta oli selvitetty irtisanomisen toteuttaminen.

Irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskeva sopimus ei asettanut irtisanomisen ilmoitukselle määrämuotoa. Sopimus edellytti ainoastaan, että työntekijä sai ilmoituksen irtisanomisesta joko suullisesti tai postin välityksellä. Jaakolle toimitetuista asiakirjoista oli havaittavissa irtisanomisen toimittaminen ja sen tuleminen Jaakon tietoon siten, että hänen oli täytynyt ymmärtää toimenpiteen tarkoitus. Irtisanomisaika, joka oli ollut yhtä pitkä kuin lomautusilmoitusaika, oli kulunut yhtä aikaa lomautusilmoitusajan kanssa.

Koska yhtiö oli irtisanonut Jaakon työsuhteen, ei yhtiöllä ollut ollut työehtosopimuksen mukaan velvollisuutta tiedustella Jaakolta mahdollista työhön tuloa huhtikuussa 1988 urakan alkaessa työmaalla.

Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Maarakentajien Oulun piiriyhdistys eivät olleet laiminlyöneet työehtosopimuslain 8 §:n mukaista valvontavelvollisuuttaan, koska yhtiön toiminta oli ollut työehtosopimukseen perustuvaa. Jaakon työsuhde oli päättynyt työehtosopimuksen edellyttämää menettelyä noudattaen eikä yhtiö siten ollut rikkonut työehtosopimusta.

Mikäli työnantaja joutuisi suorittamaan vahingonkorvausta, ei tästä laiminlyönnistä voitu enää tuomita hyvityssakkoon. Hyvityssakkovaatimus tuli hylätä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen 34 §:n 1 momentin perusteella.

Vahingonkorvausvaatimus tulisi hylätä perusteettomana. Yhtiöllä ei ollut ollut velvollisuutta maksaa Jaakolle vahingonkorvausta, koska Jaakon työsuhde oli jo päättynyt uuden työurakan alkaessa. Jaako ei ollut ollut lomautettuna, eikä yhtiöllä ollut ollut velvollisuutta kysyä Jaakolta henkilökohtaisesti hänen työhön paluutaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Pietarilan Maarakennus Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa oli kysymys työsopimuksen irtisanomisesta. Sopimuksessa ei ollut ollut mainintaa siitä, minkä sisältöinen irtisanomisilmoituksen piti olla. Jotta voitaisiin puhua työsopimuksen irtisanomisen ilmoittamisesta, täytyi ilmoituksen sisältää ainakin vähimmäistiedot. Ilmoituksesta pitäisi käydä ilmi, että työsopimus päättyi. Ilmoituksesta tulisi käydä selville myös työsuhteen päättymisen ajankohta. Muussa tapauksessa ilmoituksella ei voinut olla työsuhteen päättävää vaikutusta. Tiedottamisen lisäksi ilmoituksessa täytyisi mainita sana "irtisanominen" erotuksena työsuhteen purkamisesta ja ehdottomasti myös irtisanomisperuste silloin, kun irtisanottava oli työntekijä. Irtisanomisperuste oli työntekijälle ensiarvoisen tärkeä, jotta hän voisi arvioida, oliko irtisanominen ollut työehtosopimuksen mukainen.

Asiassa ei ollut edes väitetty, että Jaakolle olisi jossain vaiheessa esitetty suullisesti tai kirjallisesti sellainen nimenomainen tieto, että hänen työsuhteensa päättyisi - puhumattakaan siitä, että hänelle olisi esitetty työsuhteen päättymisen ajankohta tai irtisanomisperuste.

Jaako oli lomautettu 5.8.1987 tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella. Koska maa- ja vesirakennusalalla tehtiin kausiluontoista työtä, Jaakolla oli ollut perusteltu syy olettaa lomautuksen kestävän ehkä pitkäänkin. Jaakolla ei ollut ollut mitään syytä olettaa työsuhteensa päättyvän, sillä Jaako oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja yhtiö toimi ympäri maata ja sillä oli ollut työkoneita 10 - 15. Olosuhteet huomioon ottaen oli ollut täysin ilmeistä, että Jaako tultaisiin kutsumaan lomautuksen jälkeen töihin.

Jaakolle oli maksettu palkkasaatavat kaksi päivää sen jälkeen, kun hänen lomautuksensa oli alkanut. Tästä ei ollut mahdollista tehdä muuta johtopäätöstä kuin, että lomautus tulisi olemaan pitkä. Sen vuoksi oli haluttu maksaa saatavat pois. Maksukuitissa ei ollut ollut mitään mainintaa siitä, että kysymyksessä olisi ollut lopputili. Jaakolle oli annettu ennakonpidätystodistus 2.9.1987. Se edelleen tuki sitä käsitystä, että kutsu töihin ei tulisi kovinkaan pian. Jaakon perusteltua käsitystä työsuhteen voimassaolosta tuki myös 6.11.1987 päivätty työtodistus. Todistuksessa oli todettu Jaakon työtehtävä ja työskentelyaika, mutta ei mainittu mitään työsuhteen päättymisestä.

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen 9 §:n 2 kohdan mukaan näyttövelvollisuus irtisanomisesta kuului sen suorittajalle. Vaikka molemmat osapuolet olisivat olleet vilpittömässä mielessä, vastuu erehdyksestä jäi irtisanomisen suorittajalle.

Jaakon ja yhtiön välinen työsopimus ei ollut päättynyt. Tästä huolimatta Jaakoa ei ollut kutsuttu töihin keväällä 1988. Työnantajan työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä oli aiheutunut Jaakolle vahinkoa.

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen 34 §:n 1 momentti ei estänyt tuomitsemaan työnantajaa vahingonkorvauksen ohella maksamaan hyvityssakkoa. Määräyksestä oli sovittu siinä vaiheessa, kun sopimuksen osaksi oli otettu irtisanomismenettelylain mukaiset korvausseuraamukset. Määräyksellä oli haluttu estää se mahdollisuus, että työnantajaan kohdistuisi kaksi päällekkäistä seuraamusta. Jaakolle vaadittiin korvausta vain hänen kärsimästään todellisesta vahingosta. Kysymyksessä ei ollut rangaistusluontoinen korvausvaatimus.

Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Maarakentajien Oulun piiriyhdistys olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa, sillä ne olivat tukeneet yhtiön työehtosopimuksen vastaista menettelyä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Suomen Maarakentajien Keskusliitto sekä Pietarilan Maarakennus Oy 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Maarakentajien Oulun piiriyhdistys on yhtynyt Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Pietarilan Maarakennus Oy:n vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Maansiirtoauton kuljettaja Kyösti Jaako on ollut Pietarilan Maarakennus Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa 7.10.1986 lukien Laurinojan avolouhoksella Kolarissa. Yhtiö on 22.7.1987 antanut Jaakolle lomautusilmoituksen ja 5.8.1987 lomauttanut hänet toistaiseksi taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella.

Lomautusilmoitusaikana on käynyt ilmi, että työt avolouhoksella tulisivat loppumaan kokonaisuudessaan. Sen vuoksi yhtiö on pitänyt tarkoituksenmukaisena irtisanoa osan työntekijöistä yhtiön palveluksesta. Yhtiö on tarkoittanut irtisanoa myös Jaakon työsopimuksen. Irtisanomisen toimittaminen yhtiön mielestä kävi ilmi siitä, että Jaakolle on maksettu 7.8.1987 lopputili ja lomakorvaus sekä lomaltapaluurahat. Hänelle on toimitettu ennakonpidätystodistus 2.9.1987. Yhtiö on lähettänyt vielä Jaakolle 6.11.1987 päivätyn työtodistuksen, johon on merkitty Jaakon olleen yhtiön palveluksessa 7.10.1986 ja 4.8.1987 välisen ajan.

Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen 9 §:n mukaan työntekijälle on henkilökohtaisesti toimitettava ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta. Ilmoitus voidaan toimittaa postitse, jos henkilökohtainen tiedoksi antaminen ei ole mahdollista. Irtisanomissuojasopimuksessa ei ole tarkemmin sovittu irtisanomisilmoituksen sisällöstä.

Työsopimuksen irtisanomiselta, huomioon ottaen sen tärkeys työsuhteen kannalta, täytyy edellyttää, että se sisältää selvän ja riidattoman ilmoituksen tarkoituksesta päättää työsopimus. Irtisanomissuojasopimuksen puheena olevan määräyksen mukaan työsopimuksen irtisanoneen työnantajan on voitava näyttää irtisanomisen tapahtuneen. Työtuomioistuimen mielestä määräys tarkoittaa, että irtisanomisen suorittaneen on osoitettava irtisanominen riittävän selkeästi toimitetuksi.

Yhtiön Jaakolle suorittamat maksut ja toimitetut asiakirjat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne olisi voitu toimittaa hänelle, vaikka työsuhdetta ei olisi tarkoitus päättää, vaan jatkaa lomautusta. Yhtiö ei ole selvästi ilmoittanut Jaakolle toimittamissaan asiakirjoissa hänen työsopimuksensa irtisanomisesta. Kun Jaakon ei näissä oloissa voida vastoin hänen esittämäänsä näkemystä edellyttää käsittäneen hänen työsopimuksensa tulleen irtisanotuksi, se on jatkunut lomautuksena yhtiön käynnistäessä uudelleen työt avolouhoksella 25.4.1988. Yhtiö on näin ollen velvollinen korvaamaan sen vahingon, joka Jaakolle on aiheutunut sen johdosta, että hänelle ei ole tarjottu lomautusaikana hänen aikaisempaa vastaavaa työtä.

Irtisanomissuojasopimuksen 34 §:n 1 momentin määräykseen nähden työtuomioistuin katsoo, kun yhtiö on velvollinen suorittamaan sopimuksessa tarkoitettua korvausta Jaakolle, ettei yhtiön tuomitseminen hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla ole näissä oloissa perusteltua.

Kun yhtiöllä on ollut tarkoitus perustellusta syystä irtisanoa Jaakon työsopimus, työtuomioistuimen mielestä irtisanomisen toimittamisessa todettuja puutteellisuuksia ei laadultaan voida pitää sellaisina, että työnantajaliitto ja sen piiriyhdistys katsoessaan työsopimuksen päättyneeksi olisivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Pietarilan Maarakennus Oy on menetellyt irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään kutsumatta lomautettuna olleen Jaakon töihin, ja velvoittaa yhtiön maksamaan hänelle irtisanomissuojasopimuksen 28 §:n nojalla korvauksena perusteettomasta lomautettuna pitämisestä määrältään oikeaksi myönnetyt 8 141 markkaa 76 penniä.

Kanne hylätään muilta osin.

Pietarilan Maarakennus Oy velvoitetaan korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Uski, Kuivanen ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen.