Legislator Case Law & Legislation
TT:1990-14 AI generated

Labor court dismisses wage adjustment claim where collective agreement requires union-employer agreement for salary reviews.

Case Number TT:1990-14
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim for a mandatory annual wage review based on statistical comparisons with piece-rate wages. Although local agreements had been made annually following the collective agreement's procedures, the court held that such practice did not create a binding obligation for future periods without explicit mutual consent. Since the collective agreement stipulated that unresolved wage disputes must be settled by the unions themselves, the court could not enforce a salary increase absent a new agreement between the parties.

Legislator headnote

AI generated

Section 9 of the collective agreement; where a collective agreement requires mutual agreement between unions and employers for wage adjustments, the labor court cannot enforce such adjustments unilaterally if the parties fail to reach an agreement, leaving the matter for the unions to resolve.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation wage adjustment procedure union negotiation obligation statistical wage comparison labor court jurisdiction binding local practice piece-rate equivalence

Cited Legislation

AI generated
Section 9 of the collective agreement
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Vaneritehtaan kokonaistuntipalkkoja oli 15 vuoden aikana tarkistettu kahdesti vuodessa työehtosopimuksen määräyksen perusteella tapahtuneen suorituspalkkojen kanssa toimitetun tilastovertailun perusteella.

Tarkistus oli suoritettu paikallisten, kirjallisesti tehtyjen, työehtosopimuksen osaksi tulleiden, kunkin työehtosopimuskauden loppuun voimassa olleiden sopimusten nojalla.

Vaikka tarkistukset oli toteutettu eri vuosina samoja periaatteita noudattaen, ei sopimuskäytännöstä voitu johtaa asianosaisia sitovaa menettelyä, jota olisi noudatettava työehtosopimuskaudesta toiseen myös siinä tapauksessa, että paikallisesti ei päästä työehtosopimuksen edellyttämään sopimukseen asiassa.

Työtuomioistuimen tuomiolla ei ollut mahdollista korvata paikallisesti tai liittojen välillä tekemättä jäänyttä sopimusta.

Kantaja, Puutyöväen Liitto r.y.

Vastaajat, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y., Metsä-Serla Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 13.4.1988 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 §

Kokonaistuntipalkat

1. Suorituspalkkauksen sijasta käytetään töissä, joissa urakointi ei ole tarkoituksenmukaista, palkkaustapana ns. kokonaistuntipalkkajärjestelmää.

M u i s t. 1. Mikäli sopimuskauden aikana sovitaan siirryttäväksi muuhun palkkausjärjestelmään, tulee sen tapahtua liittojen hyväksymien ohjeitten pohjalta.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen, ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja vaarallisuus sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat eri palkkaryhmissä oikeudenmukaisesti porrastetuiksi.

Tarkistukset

3. Työntekijäin pätevyyden tarkistus suoritetaan kaksi kertaa vuodessa (esim. kesä- ja joulukuussa).

Samanaikaisesti kuin pätevyyden tarkistus suoritetaan 9. kohdassa tarkoitettu ansiokehityksen vertailu.

Suhde suorituspalkkoihin

4. Kokonaistuntipalkasta sovittaessa on otettava huomioon, että ansiotaso asettuu oikeaan suhteeseen vastaavanarvoisessa tai työnluokituksen perusteella samanarvoiseksi katsottavassa työssä maksettavien suorituspalkkojen kanssa.

Voimassaolo

5. Paikallisesti sovitut tai sovittavat kokonaistuntipalkat ovat tämän työehtosopimuksen osana voimassa sopimuskauden loppuun.

Lisät

6. Kokonaistuntipalkkoihin sisällytetään kaikki työehtosopimuksen edellyttämät lisät, ei kuitenkaan vuorotyö-, ilta- eikä yötyölisiä.

M u i s t. 1. Poikkeuksellisen vaarallisista töistä voidaan maksaa paikallisesti sovittua olosuhdelisää.

Urakkajoutuisuus

7. Kokonaistuntipalkalla työskentelevän työntekijän tulee suorittaa työnsä työn laadun edellyttämällä valppaudella ja ahkeruudella (urakkatyövauhdilla).

Kokonaistuntipalkkojen tarkistaminen

8. Työn määrän tai vaativuusasteen muuttuessa tarkistetaan kokonaistuntipalkkoja. Tällaisesta tarkistamisesta on neuvoteltava työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä ja noudattaen soveltuvin kohdin työehtosopimuksen 13 §:n määräyksiä.

9. Jos voimassaolevia kokonaistuntipalkkoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 8. kohdassa mainitusta syystä, esim. tilastovertailulla todettuun ansiokehitykseen nojaten, voidaan se tehdä edellä 3. kohdan 2. kappaleessa mainittujen tarkistusten yhteydessä ao. työnantajan ja ko. työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uusista kokonaistuntipalkoista yksimielisyyteen, jatkuvat työt entisillä perusteilla, ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liitto on lausunut, että aikaisemmin Rauma-Repola Oy:n ja nykyisin Metsä-Serla Oy:n omistamalla Suolahden vaneritehtaalla oli kokonaistuntipalkalla työskennelleiden työntekijöiden ansiotasoa noin 15 vuoden ajan korotettu seuraamalla urakkapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkausta. Kokonaistuntipalkkavertailu oli tehty puolivuosittain kesä- ja joulukuussa. Tarkistus oli koskenut sekä saha- että vaneritehtaan kokonaistuntipalkkaisia työntekijöitä. Käytäntöä oli noudatettu joulukuuhun 1988 saakka. Joulukuussa 1988 Metsä-Serla Oy oli vastoin aikaisempaa käytäntöä jättänyt kokonaistuntipalkkojen kerrotun korotuksen suorittamatta. Käytäntöä oli rikottu kahdesti, nimittäin vuoden 1988 joulukuussa ja vuoden 1989 kesäkuussa. Sahan osalta oli kuitenkin jatkettu aikaisempaa käytäntöä. Sahalla oli huomattavasti vähemmän kokonaistuntipalkalla työskenteleviä työntekijöitä kuin vaneritehtaalla.

Syntyneestä erimielisyydestä oli yksimielisyyteen pääsemättä käyty paikalliset neuvottelut 10.1.1989 ja liittoneuvottelut 14.8.1989.

Metsä-Serla Oy oli menetellyt työehtosopimuksen osaksi tulleen kokonaistuntipalkkojen tarkistuskäytännön vastaisesti jättäessään kokonaistuntipalkkojen korotukset suorittamatta. Metsä-Serla Oy ei omistajan vaihdoksen perusteella ollut vapautunut Rauma-Repola Oy:n aikana syntyneestä sitoumuksesta. Vanhaa käytäntöä ja saavutettua etua ei voinut yksipuolisesti huonontaa.

Puolivuotistarkistusten markkamäärä kokonaistuntipalkoissa olisi kesäkuussa 1988 ollut 2,50 markkaa ja joulukuussa 1988 1,99 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Metsä-Serla Oy oli velvollinen kesä- ja joulukuussa korottamaan työntekijöiden kokonaistuntipalkkoja samalla määrällä, jolla urakkapalkat olivat nousseet edellisestä puolivuotistarkistuksesta. Lisäksi Puutyöväen Liitto on vaatinut Metsä-Serla Oy:n velvoittamista suorittamaan kokonaistuntipalkkaisille työntekijöille saamatta jääneitä korotuksia 167 141,82 markkaa 16 prosentin korkoineen 18.6.1989 lukien. Edelleen Puutyöväen Liitto on vaatinut Metsä-Serla Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen 11 §:n ja sen osaksi tulleen paikallisen sopimuksen tieten rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat lausuneet, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 11 § koski kokonaistuntipalkkoja. Pykälän 8. kohdan mukaan työn määrän tai vaativuusasteen muuttuessa tarkistetaan kokonaistuntipalkkoja ja sovitaan niistä työehtosopimuksen 13 §:n suorituspalkkoja koskevaa neuvottelumenettelyä soveltuvin osin noudattaen. Saman 11 §:n 9. kohdassa oli todettu, että mikäli muusta syystä halutaan kokonaistuntipalkkoja muuttaa, tulee asiasta sopia. Tähän "muusta syystä" -ryhmään oli sijoitettu myös 11 §:n 3. kohdan toisen kappaleen ansiokehitysvertailu eli tehtaan urakkapalkkojen ja kokonaistuntipalkkojen kehityksen vertaaminen. Työehtosopimuksen määräykset eivät siis velvoittaneet korottamaan kokonaistuntipalkkoja tilastovertailun perusteella, mutta tällä perusteella korotuksista voitiin sopia.

Ennen kuin vahvistuskanne voitiin hyväksyä piti tietää, mikä oli vahvistusvaatimuksen sisältö. Työehtosopimuksen mukainen ansiokehitysvertailu, jolla oli olennainen merkitys asiassa, oli suoritettu vaihtelevalla tavalla. Myös ansiokehitysvertailuun perustuneet korotukset oli sovittu vaihtelevin tavoin. Kantaja ei ollut selvittänyt, mikä oli kantajan väittämän sopimuksen täsmällinen sisältö. Näin ollen jo muodollisesti oli mahdotonta vahvistaa väitetyn sopimuksen olemassaoloa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Metsä-Serla Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Puutyöväen Liitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen mukaan kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen. Näin paikallisesti sovittavat palkat ovat työehtosopimuksen osana voimassa sopimuskauden loppuun. Jos voimassa olevia kokonaistuntipalkkoja halutaan muuttaa esimerkiksi tilastovertailulla todettuun ansiokehitykseen nojautuen, voidaan se tehdä työnantajan ja työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uusista kokonaistuntipalkoista yksimielisyyteen, jatkuvat työt entisellä perusteella ja kysymys siirretään liittojen ratkaistavaksi.

Metsä-Serla Oy:n omistamalla Suolahden vaneritehtaalla on 15 vuoden ajan tarkistettu kokonaistuntipalkalla työskennelleiden työntekijöiden ansioita puolivuotiskausittainurakkapalkoissa tapahtunutta kehitystä seuraten. Kantajaliiton käsityksen mukaan noudatettu kokonaistuntipalkkojen tarkistuskäytäntö on muodostunut osaksi työehtosopimusta, jota työnantaja on tahallaan rikkonut joulukuussa 1988 ja kesäkuussa 1989 kieltäytyessään palkantarkistuksista tilastovertailun osoittamilla määrillä.

Kanteessa on muun ohella vaadittu vahvistettavaksi, että Metsä-Serla Oy on velvollinen korottamaan Suolahden vaneritehtaan työntekijöiden kokonaistuntipalkkoja kesä- ja joulukuussa samalla määrällä, jolla urakkapalkat ovat nousseet tuntipalkkojen edellisen puolivuotistarkistuksen jälkeen.

Suolahden vaneritehtaalla on kahdesti vuodessa suoritettu kokonaistuntipalkkojen ja suorituspalkkojen tilastovertailu ja tämän vertailun perusteella sovittu mahdollisesta kokonaistuntipalkkojen tarkistuksista. Menettely on perustunut työehtosopimuksen nimenomaisiin määräyksiin. Paikalliset kirjallisesti tehdyt sopimukset ovat tulleet osaksi työehtosopimusta ja ne ovat olleet voimassa tuon työehtosopimuskauden loppuun. Vaikka esitetyn selvityksen mukaan kokonaistuntipalkkojen tarkistukset on toteutettu samoja periaatteita noudattaen vuoteen 1988 saakka, tästä sopimuskäytännöstä ei voida johtaa asianosaisia sitovaa menettelyä, jota olisi noudatettava työehtosopimuskaudesta toiseen myös siinä tapauksessa että paikallisesti ei päästä voimassaolevan työehtosopimuksen edellyttämään sopimukseen asiassa. Palkkojen korottaminen kanteessa vaaditulla tavalla edellyttää sopimusta, jota ei ole paikallisten neuvotteluosapuolten välillä näytetty syntyneen.

Erimielisyyskysymys on alistettu liittojen ratkaistavaksi. Puutyöväen Liitto ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ovat neuvotelleet asiasta pääsemättä yksimielisyyteen. Työehtosopimukseen ei sisälly määräyksiä kokonaistuntipalkkojen tarkistamisesta sen varalta, että liitot eivät pääse palkankorotuksista yksimielisyyteen. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä asianosaisten tarkoituksesta kyseisestä työehtosopimusmääräyksestä sopiessaan. Sanamuotonsa perusteella määräykset ovat sikäli selvät, että kokonaistuntipalkkojen tarkistuksen toteuttaminen edellyttää asiasta sopimista joko paikallisesti tai liittojen välillä.

Kun liittojenkaan välillä ei ole päästy sopimukseen palkankorotusten toteuttamisesta ja kun työtuomioistuimen tuomiolla ei ole mahdollista korvata paikallisesti tai liittojen välillä tekemättä jäänyttä sopimusta, ei työtuomioistuimen mielestä ole esitetty perustetta kokonaistuntipalkkojen tarkistamiseen kanteessa vaaditulla tavalla.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, Rautiainen, Sariola, Palanko-Laaka ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.