Labor court orders contractor to pay wage differences, time-off pay, and penalty for collective agreement breach.

Työnantaja oli jättänyt maksamatta kesken urakkatyön urakan ulkopuolisiin töihin siirretyille työntekijöille näissä työkohteissa tehdyiltä työtunneilta kesken jääneen urakkatyön keskiansion mukaisen palkan.

Työnantaja velvoitettu suorittamaan työntekijöille saamatta jääneet palkanerotukset sekä niihin liittyvät työajan lyhennysrahat ja lomakorvaukset.

Työnantaja tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Itä-Helsingin Matto, Hans Palomäki kommandiittiyhtiö ja sen vastuunalainen yhtiömies Hans Evald Palomäki

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rakennustyöläisten Liiton ja Lattiapäällysteyhdistys r. y:n välillä 29.3.1988 solmitussa mattotöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 §.

Työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

e.) Ansiokompensaatio työajan lyhennyksestä suoritetaan työajan lyhennysrahalla. Työajan lyhennysraha lasketaan 1.9.-31.5. välisenä aikana työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korvaus mukaan lukien. Talvikautena 1988-1989 työajan lyhennysrahan määrä on 3,9 % ja seuraavina talvikausina 4,6 % edellisessä kappaleessa mainitusta ansiosta. Mikäli työajan lyhennyksen määrää tämän sopimuksen kohdan "a) Soveltamisala" määräysten perusteella vähennetään, pienenee työajan lyhennysraha samassa suhteessa. f.) Työajan lyhennysraha maksetaan työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korvaus mukaan lukien seuraavasti: syys-joulukuun osalta tammikuussa, tammi-maaliskuun osalta huhtikuussa ja huhti-toukokuun osalta kesäkuussa. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy tai hänet lomautetaan toistaiseksi talvikauden aikana, maksetaan lyhennysraha lopputilin yhteydessä tai lomautuksen alkaessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 §.

Vuosilomakorvaukset

Vuosilomapalkkojen suhteen noudatetaan sopimuskauden aikana voimassa olevaa rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevaa työehtosopimusta.

15 §.

Urakkatyöt

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Työnantajalla on oikeus yhteisymmärryksessä urakkatyötä suorittavan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa keskeyttää tilapäisesti urakka tai sen osa ja sijoittaa työntekijöitä tilapäisesti johonkin kiireelliseen työhön. Tilapäisesti kiireelliseen työhön aikapalkalla siirretylle työntekijälle maksetaan tällöin palkka hänen keskeytyneen urakkatyönsä keskiansion mukaisesti. 7. Jos urakkatyö joudutaan lakkauttamaan työn antajasta riippumattomasta syystä, on se välittömästi mitattava ja maksettava sopimuksen mukaan. 8. Jos urakkatyötä suorittava työntekijä joutuu kesken urakkansa olemaan työnantajasta riippumattomasta syystä työttömänä, on hänelle siksi ajaksi järjestettävä muuta ammattialansa työtä. Jos työtä ei voida järjestää, maksetaan keskeytyksen ajalta lain määräämä odotusajan palkka keskiansion mukaan. (Työsopimuslain 27 §).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 14 §:ssä tarkoitetussa rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §

Oikeus loma-ajan palkkaan

Lomapalkan ja lomakorvauksen määrä lomaltapaluurahoineen on 18,5 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta ylija hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työajan lyhennyksestä 29.3.1988 allekirjoitetussa sopimuksessa mainittu työajan lyhennysraha otetaan huomioon lomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Vuosilomapalkka lomaltapaluurahoineen maksetaan työntekijälle Postipankin välityksellä välittömästi ennen vuosiloman alkamista siten kuin tässä sopimuksessa määrätään.

5 §

Työnantaja maksaa kunkin kalenterivuosineljänneksen aikana lopputilin saaneen työntekijän lomakorvauksen ja muun työntekijän lomapalkan kultakin kalenterivuosineljännekseltä viimeistään kalenterivuosineljänneksen päättymistä seuranneen kuukauden 25 päivänä Postipankin Suomen Rakennusteollisuusliiton siirtotilille n:o 160-1. Lomapalkkakortin päättämisen yhteydessä työnantajan on maksettava lomakorvaukset ja lomapalkat mainitulle tilille huhtikuussa viimeistään 25 päivänä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on Itä-Helsingin Matto, Hans Palomäki kommandiittiyhtiötä ja sen vastuunalaista yhtiömiestä Hans Evald Palomäkeä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että mattomies Kurt Grundström oli ollut kommandiittiyhtiön palveluksessa 11.9.1986 3.1.1989. Grundström oli aloittanut mattotyöurakan Rakennusliike Kummilan urakoimalla Ekonon toimitalon työmaalla Otaniemessä 2.9.1988. Urakasta oli sovittu suullisesti 13.9.1988, jolloin oli myös sovittu siitä, että kaikki 2.9.1988 lähtien tehdyt työt kuuluivat mukaan urakkaan. Työnantajan olisi viimeistään tuolloin pitänyt antaa Grundströmille työehtosopimuksen 15 §:n 5. kohdassa tarkoitettu kirjallinen työseloste.

Mattomies Esko Vanhanen oli tullut mukaan urakkatyökuntaan 20.9.1988. Urakka oli päättynyt 29.11.1988. Loppuajaksi urakkatyökuntaan oli tullut mukaan kaksi muuta työntekijää.

Työnantaja oli määrännyt Grundströmin ja Vanhasen kesken Ekonon toimitalon urakkaa tekemään muita kiireellisiä töitä toisille kommandiittiyhtiön työmaille, vaikka kysymyksessä olevalla työmaalla olisi ollut töitä tehtävissä.

Työnantajalla oli työehtosopimuksen 15 §:n 6. kohdan mukaan oikeus yhteisymmärryksessä urakkatyötä suorittavan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa keskeyttää tilapäisesti urakka tai sen osa ja sijoittaa työntekijä tilapäisesti johonkin kiireelliseen työhön. Tilapäisesti kiireelliseen työhön aikapalkalle siirretylle työntekijälle tuli tällaisessa tapauksessa maksaa palkka hänen keskeytyneen urakkatyönsä keskiansionsa mukaisesti.

Itä-Helsingin Matto, Hans Palomäki kommandiittiyhtiö ei kuitenkaan ollut maksanut Grundströmille ja Vanhaselle palkkaa työehtosopimuksen 15 §:n 6. kohdan mukaisesti niiltä työtunneilta, jolloin he kesken Ekonon toimitalon urakkatyömaan olivat olleet töissä kommandiittiyhtiön muissa työkohteissa.

Kun kommandiittiyhtiö oli kieltäytynyt maksamasta työntekijöille palkkaa työehtosopimuksen 15 §:n 6. kohdan mukaisesti, oli asiasta käyty työpaikalla erimielisyysneuvottelut 20.12.1988, jolloin asia oli päätetty siirtää liittojen välillä neuvoteltavaksi.

Kommandiittiyhtiö oli sittemmin asiassa käytyjen neuvottelujen jälkeen ja palkkasaatavia koskevan erimielisyyden ollessa vireillä työtuomioistuimessa lokakuussa 1990 maksanut Grundströmille ja Vanhaselle heidän Ekonon toimitalon urakkatyön kestäessä muilla työmaalla tekemiltään työtunneilta Ekonon toimitalon urakkatyön keskiansion ja työntekijöille muissa työkohteissa maksetun palkan erotuksen. Työnantaja oli kuitenkin maksanut palkanerotukset Grundströmille vain ajalta 5.9. - 13.10.1988 ja Vanhaselle vain ajalta 21.9. - 13.10.1988. Työnantaja oli ilmoittanut maksavansa myös näihin liittyvät työajan lyhennysrahat ja lomakorvaukset.

Työnantaja oli kuitenkin kieltäytynyt maksamasta Grundströmille ja Vanhaselle heille maksetun palkan ja Ekonon toimitalon urakkatyömaan keskituntiansion palkan mukaista erotusta niiltä tunneilta, jolloin Grundström ja Vanhanen olivat olleet muissa työkohteissa 14.10. ja 29.11.1988 välisenä aikana. Grundströmiltä oli siten jäänyt saamatta palkanerotuksena 187 tunnilta yhteensä 9 948,40 markkaa, työajan lyhennysrahaa 387,99 markkaa ja lomakorvausta 1 912,23 markkaa. Grundströmin saatavat olivat yhteensä 12 248,62 markkaa. Vanhaselta oli jäänyt saamatta palkanerotuksena 174 tunnilta yhteensä 9 256,80 markkaa, työajan lyhennysrahaa 361,02 markkaa ja lomakorvausta 1 779,30 markkaa. Vanhasen saatavat olivat kaikkiaan 11 397,12 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Itä-Helsingin Matto, Hans Palomäki kommandiittiyhtiön ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen Hans Evald Palomäen velvoittamista yhteisvastuullisesti suorittamaan Grundströmille maksamattomia palkanerotuksia 9 948,40 markkaa 16 prosentin korkoineen 29.11.1988 lukien, työajan lyhennysrahaa 387,99 markkaa 16 prosentin korkoineen 31.1.1989 lukien ja lomakorvausta 1 912,23 markkaa 16 prosentin korkoineen 25.1.1989 lukien ja Vanhaselle maksamattomia palkanerotuksia 9 256,80 markkaa 16 prosentin korkoineen 29.11.1988 lukien, työajan lyhennysrahaa 361,02 markkaa 16 prosentin korkoineen 31.1.1989 lukien ja lomakorvausta 1 779,30 markkaa 16 prosentin korkoineen 25.1.1989 lukien.

Rakennustyöläisten Liitto on jutun vireille tulon jälkeen ilmoittanut luopuvansa Lattiapäällysteyhdistystä vastaan esitetystä hyvityssakkovaatimuksesta ja asian käsittelyn aikana lisäksi esittämästään vahvistusvaatimuksesta ja Grundströmin odotusajan palkkaa koskevasta vaatimuksesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Itä-Helsingin Matto, Hans Palomäki kommandiittiyhtiö ja sen vastuunalainen yhtiömies Hans Evald Palomäki ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että ratkaisevaa asiassa oli se, mistä syystä työt Rakennusliike Kummilan urakoimalla Ekonon toimitalon työmaalla olivat keskeytyneet 13.10.1988. Työntekijäpuolelta oli esitetty, että syynä olisi ollut se, että kommandiittiyhtiön muilla työmailla olisi tuolloin ollut kiireellisiä töitä, joita varten Grundström ja Vanhanen olisi jouduttu siirtämään näitä muita töitä tekemään. Työntekijöiden tiedossa oli kuitenkin hyvin ollut Ekonon toimitalon urakkatyömaan aikataulu, jonka mukaan lattianpäällystystöiden suorittaminen oli jo alunperin suunniteltu tapahtuvaksi useammassa erässä. Tämä oli johtunut siitä, että niitä ei ilmeisesti olisi voitu teknillisistä syistä johtuen suorittaa yhdenjaksoisesti.

Kun Ekonon toimitalon työmaan työt olivat keskeytyneet 13.10.1988 työnantajasta riippumattomista syistä, oli työnantajan ja työntekijöiden välillä sovittu urakan mittauksen suorittamisesta. Mittaus oli tehty yhtiön konttorissa 21.10.1988, jolloin paikalla olivat olleet myös Grundström ja Vanhanen. Molemmat osapuolet olivat hyväksyneet tehdyn mittauksen.

Koska työ oli keskeytynyt 13.10.1988, työnantaja oli järjestänyt työntekijöille alan muuta työtä. Työehtosopimuksen 15 §:n 8. kohdan mukaisesti työnantajalla ei siten ollut velvollisuutta keskituntiansion mukaisen korvauksen maksamisen näiltä muilla työmailla tehdyiltä työtunneilta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Itä-Helsingin Matto, Hans Palomäki kommandiittiyhtiö ja Hans Evald Palomäki ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Itä-Helsingin Matto, Hans Palomäki kommandiittiyhtiö ja Hans Evald Palomäki korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Itä-Helsingin Matto, Hans Palomäki kommandiittiyhtiön palveluksessa ollut Kurt Grundström on 2.9.1988 alkaen työskennellyt laatoitus- ja lattianpäällystystöissä Rakennusliike Kummilan urakoiman Ekonon toimitalon työmaalla. Työnantajan ja Grundströmin välillä on 13.9.1988 sovittu lattian päällystystyöurakasta, johon ovat kuuluneet kaikki 2.9.1988 alkaen tehtävät työt. Urakkatyökuntaan on 20.9.1988 tullut Esko Vanhanen. Urakka on päättynyt 29.11.1988 ja urakan loppuvaiheessa siinä on ollut mukana Grundströmin ja Vanhasen lisäksi kaksi muuta työntekijää.

Kysymyksessä olevan urakan alkamisen jälkeen Grundström ja Vanhanen ovat olleet työssä myös kommandiittiyhtiön muualla sijainneissa työkohteissa. Työntekijäpuoli on katsonut, että näissä muissa työkohteissa tehdyt työt ovat olleet sellaisia työehtosopimuksen 15 §:n 6. kohdassa tarkoitettuja kiireellisiä töitä, joihin työntekijä urakan kestäessä voidaan tilapäisesti sijoittaa ja joista palkka tulee maksaa keskeytyneen urakkatyön keskituntiansion mukaisesti.

Työnantajan ilmoituksen mukaan työt kanteessa tarkoitetulla työmaalla ovat keskeytyneet 13.10.1988 työnantajasta riippumattomista syistä, minkä johdosta oli työpiirustusten perusteella suoritettu urakan mittaus 21.10.1988. Työnantajan ilmoituksen mukaan työmaa on ollut 13.10.1988 jälkeen keskeytyksissä siten, että töitä on jatkettu vasta marraskuussa 1988.

Työtuomioistuimen mielestä siitä seikasta, että urakan mittaaminen on kerrotuin tavoin toimitettu, ei voida päätellä, että työt olisivat keskeytyneet työnantajasta riippumattomista syistä, vaan mittaaminen on yhtä hyvin voinut tapahtua esimerkiksi urakka-ajan palkan laskemisen selvittämiseksi.

Työnantaja on oikeudenkäynnin aikana maksanut Grundströmille ja Vanhaselle työehtosopimuksen 15 §:n 6. kohdan perusteella Ekonon toimitalon työmaan urakkatyön keskituntiansion mukaisen palkan niiltä työtunneilta, jolloin he ovat urakan alkamisen ja lokakuun 13. päivän 1988 välisenä aikana olleet töissä muualla kuin Ekonon toimitalon työmaalla.

Esitetyn selvityksen mukaan Grundström ja Vanhanen ovat 13.10.1988 jälkeen olleet saman kuun aikana töissä Ekonon toimitalon työmaalla kuutena - seitsemänä päivänä. Näin ollen työt eivät ole keskeytyneet ainakaan 13.10.1988. Grundström on marraskuun alussa 1988 ollut kysymyksessä olevalla työmaalla muutamana päivänä samoin kuin marraskuun jälkimmäisellä puoliskolla. Vanhanen on marraskuussa 1988 ollut 17. päivään asti työssä yhtiön muilla työmailla ja tämän jälkeen Ekonon toimitalon työmaalla sen loppumiseen asti.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultujen työmaan vastaavan mestarin ja kommandiittiyhtiön palveluksessa työmaan kestoaikana toimineen työnjohtajan kertoman mukaan ei kaikkia työmaan töitä ole voitu tehdä loppuun yhdenjaksoisesti muun muassa siitä syystä, että porraskäytäviin liittyvät työt on työmaan kulun kannalta ollut tarkoituksenmukaista tehdä viimeksi. Työnjohtajan kertoman mukaan ei myöskään laatoitustöitä ole muiden työntekijöiden töiden keskeneräisyyden vuoksi voitu tehdä yhdenjaksoisesti. Samojen laatoitustöiden osalta on vastaava mestari kertonut, että töiden ollessa kesken on työnantaja soittanut ja tiedustellut Grundströmiä ja Vanhasta töihin yhtiön toiselle työmaalle. Työnjohtajan kertoman mukaan työntekijät ovat myös urakan loppupuolella käyneet töissä kommandiittiyhtiön muilla kiireellisiksi katsotuilla työmailla.

Grundström ja Vanhanen ovat esitetyn selvityksen mukaan urakan alkamisesta lähtien olleet välillä kiireellisten töiden vuoksi kommandiittiyhtiön muissa työkohteissa. Kun Grundström ja Vanhanen 13.10.1988 jälkeen ovat olleet edelleen työssä Ekonon toimitalon työmaalla, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että tämän jälkeiset muilla työmailla työskentelyt olisivat johtuneet siitä, että työtä Ekonon toimitalon työmaalla ei olisi voitu tehdä.

Jättäessään maksamatta Grundströmille ja Vanhaselle urakan aikana muissa työkohteissa tehdyiltä työtunneilta palkan Ekonon työmaan urakkatyön keskiansion mukaan on kommandiittiyhtiön työtuomioistuimen mielestä pitänyt perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen 15 §:n 6. kohtaa.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Itä-Helsingin Matto, Hans Palomäki kommandiittiyhtiö ja Hans Evald Palomäki velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Grundströmille Ekonon työmaan urakan keskiansion ja maksetun palkan erotus 9 948 markkaa 40 penniä 16 prosentin korkoineen 29.11.1988 lukien, työajan lyhennysrahaa 387 markkaa 99 penniä 16 prosentin korkoineen 31.1.1989 lukien ja lomakorvausta 1 912 markkaa 23 penniä 16 prosentin korkoineen 25.1.1989 lukien ja Vanhaselle Ekonon työmaan urakan keskiansion ja maksetun palkan erotuksena 9 256 markkaa 80 penniä 16 prosentin korkoineen 29.11.1988 lukien, työajan lyhennysrahaa 361 markkaa 2 penniä 16 prosentin korkoineen 31.1.1989 lukien ja lomakorvausta 1 779 markkaa 30 penniä 16 prosentin korkoineen 25.1.1989 lukien.

Työtuomioistuin tuomitsee lisäksi työehtosopimuslain 7 §:n nojalla Itä-Helsingin Matto, Hans Palomäki kommandiittiyhtiön ja Hans Evald Palomäen maksamaan myös yhteisvastuullisesti työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Rakennustyöläisten Liitolle 11 000 markkaa.

Itä-Helsingin Matto, Hans Palomäki kommandiittiyhtiö ja Hans Evald Palomäki velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Tuulensuu, Pohja ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.