Labor court fines trade unions for strike violations and duty breaches in Finnish public sector collective agreements.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ordered multiple trade unions and their local branches to pay compensation fines for violating strike obligations and neglecting supervisory duties. Unions that actively participated in the strike or failed to prevent it were fined, while those unaware of the strike or acting too late had their claims dismissed. The court distinguished between active participation in industrial action and the failure to monitor or stop ongoing strikes.
Legislator headnote
AI generatedKunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §; työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §: Trade unions are liable for compensation fines when they participate in strikes violating collective agreement provisions or fail to fulfill their duty to prevent or stop industrial action.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Sairaaloiden hoitohenkilöstön lakolla oli pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.
Neljä ammattiosastoa, joiden hallitukset olivat toimeenpanneet työtaistelut hallitusten päätösten mukaisesti, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Neljä ammattiosastoa, joiden hallituksen jäseniä, johtokunnan jäseniä tai puheenjohtaja, oli osallistunut työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Kaksi ammattiosastoa, jotka eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimiin työtaistelun estämiseksi, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
Ammattiosaston, joka ei ollut pannut toimeen työtaistelua tai edes ollut siitä tietoinen niin ajoissa, että ammattiosasto olisi voinut saada sen estetyksi tai loppumaan, osalta hyvityssakkovaatimus hylätty.
Liitto, jonka luottamusmies oli osallistunut työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Lakkoon osallistuneita viran- ja toimenhaltijoita edustavista neljästä liitosta ja kahdesta liittojen yläjärjestöstä kolme liittoa ja yksi yläjärjestö tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja muiden osalta hyvityssakkovaatimus hylätty.
Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaajat Imatran Seudun Kuntayhtymäin Virkailijat r.y. Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Kunnallisvirkamiesliitto KVL r.y. Lappeenrannan Kuntayhtymäin Virkailijat r.y. Perushoitajaliiton Etelä-Karjalan ao r.y. Perushoitajaliiton Etelä-Saimaan ao r.y. Perushoitajaliiton Joutsenon ao r.y. Rauhan sairaalahenkilökunta KTV r.y. Suomen Perushoitajaliitto SuPer r.y. Tehyn Imatran aluesairaalan ammattiosasto r.y. Tehyn Rauhan ammattiosasto r.y. Tehyn Tiurun ammattiosasto r.y. Tehyn Etelä-Saimaan keskussairaalan ammattiosasto r.y. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y. Tiurun sairaalan henkilökunta KTV r.y. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
41 § PALKKAUS
Peruspalkka
1. Työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen liitteinä PL ja PL A olevien palkkaluokittelujen mukaan määräytyvä, kunnallisia viranhaltijoita koskevista kulloinkin voimassa olevista Y-palkkataulukoista ilmenevä peruspalkka.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Palkkaluokkiin sijoittelu
Viranhaltijan palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä hänen palkkauksensa perusteena oli 28.2.1990 virkaehtosopimuksen nojalla, jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta muuta aiheudu. Eräiden viranhaltijoiden palkkaluokka määräytyy 1.10.1990 lukien palkkaluokittelun (PL A) mukaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työrauha
1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
2 mom. Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työehtosopimuksen ja virkaehtosopimuksen palkkaluokittelua 1990 koskevassa liitteessä on sovittu seuraavaa:
Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaluokittelu 1.3.1990 lukien
1 § Palkkaluokka 1.3.1990 lukien
Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä oli hänen palkkauksensa perusteena 28.2.1990 virkaehtosopimuksen/työehtosopimuksen nojalla, jollei 2 §:stä muuta aiheudu.
2 § Palkkaluokan tarkistaminen 1.3.1990 ja sen jälkeen
1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokkaa tarkistetaan tai voidaan tarkistaa 1.3.1990 lukien tai sen jälkeen
1) edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen/kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaluokittelun yleismääräysten 2 §:ssä mainituissa tapauksissa ja
2) muusta paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen perustellusta syystä edellä mainitun palkkaluokittelun palkkaluokka-asteikkojen rajoissa mukaanluettuna palkkaluokitteluliitteen yleismääräysten 1 §:n 2 momentin 2. virkkeen ja 3 momentin määräykset siten, että 3 momentissa tarkoitettujen viranhaltijoiden/työntekijöiden (palkkaluokittelun ulkopuoliset) palkantarkistus voi olla enintään kaksi palkkaluokkaa kalenterivuodessa.
2 mom. Edellä 1 momentin 2) kohdassa tarkoitettu palkantarkistus voi olla myös markkamääräinen, kunhan viranhaltijalle/työntekijälle maksettu palkka pysyy 2) kohdassa tarkoitetun palkkaluokka-asteikon kuukausipalkan rajoissa. Tämä markkamääräinen lisä on varsinaista palkkaa, mutta se ei kuulu peruspalkkaan eikä sitä oteta huomioon palvelulisissä.
3 mom. Tässä pykälässä palkkaluokittelulla tarkoitetaan edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1.10.1989 voimaan tullutta palkkaluokittelua ja muissa sopimusten liitteissä olevia palkkaluokittelumääräyksiä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteissaan lausunut, että Etelä-Saimaan keskussairaalassa oli toimeenpantu 24.5.1990 kello 12.00 - 14.00 ja Imatran aluesairaalassa, Tiurun sairaalassa sekä Rauhan sairaalassa 1.6.1990 kello 10.00 - 12.15 työnseisauksia. Työnseisaukseen oli osallistunut 24.5.1990 Etelä-Saimaan keskussairaalassa 137 terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvaa viran- ja toimenhaltijaa. Imatran aluesairaalassa 1.6.1990 kello 10.00 - 12.00 toimeenpantuun työnseisaukseen oli osallistunut 20 viran- ja toimenhaltijaa sekä yksi työntekijä. Tiurun sairaalassa 1.6.1990 kello 10.00 - 12.15 toimeenpantuun työnseisaukseen oli osallistunut 34 viran- ja toimenhaltijaa sekä yksi työntekijä. Rauhan sairaalassa 1.6.1990 kello 10.45 - 12.00 toimeenpantuun työtaisteluun oli osallistunut 93 terveydenhuoltohenkilöstöön ja pesuhenkilöstöön kuuluvaa viran- ja toimenhaltijaa.
Työnseisauksiin oli osallistunut 22 Perushoitajaliiton Etelä-Saimaan ao:n jäsentä, 12 Perushoitajaliiton EteläKarjalan ao:n jäsentä, yksi Perushoitajaliiton Juotsenon ao:n jäsen, 96 Tehyn Etelä-Saimaan keskussairaalan ammattiosaston jäsentä, kahdeksan Tehyn Imatran aluesairaalan ammattiosaston jäsentä, 18 Tehyn Tiurun ammattiosaston jäsentä, 73 Tehyn Rauhan ammattiosaston jäsentä, kolme Imatran Seudun Kuntayhtämäin Virkailijoiden jäsentä, 19 Lappeenrannan Kuntayhtymäin Virkailijoiden jäsentä ja 19 Rauhan sairaalahenkilökunta KTV:n jäsentä.
Työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa sellaisiin terveydenhuoltoalan viranhaltijoita koskeviin palkantarkistuksiin, jotka edellä mainitun virkaehtosopimuksen mukaan ovat työnantajan harkinnassa oleva asia. Työtaistelut olivat kohdistuneet virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.
Ammattiosastot olivat työtaisteluun ryhtyessään rikkoneet kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n, työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin 1 virkkeen ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11 kohdan 1 momentin mukaista työrauhavelvoitetta.
Etelä-Saimaan keskussairaalan työtaisteluun oli osallistunut Tehyn Etelä-Saimaan keskussairaalan ammattiosaston hallituksesta kaksi jäsentä sekä Perushoitajaliiton Etelä-Saimaan ao:n johtokunnasta kolme jäsentä.
Tehyn Imatran aluesairaalan ammattiosaston hallitus oli 31.5. pitämässään kokouksessa tehnyt päätöksen Imatran aluesairaalan työtaistelusta, johon oli osallistunut myös kaksi hallituksen jäsentä. Tiurun sairaalan työtaistelusta oli tehty päätös 31.5.1990 Tehyn Tiurun ammattiosaston hallituksessa. Rauhan sairaalan työtaistelusta oli Tehyn Rauhan ammattiosasto tehnyt päätöksen lakkopäivänä 1.6.1990. Työnseisaukseen osallistui Tehyn Rauhan ammattiosaston hallituksen jäseniä ja varajäseniä sekä Rauhan sairaalahenkilökunta KTV:n puheenjohtaja ja luottamusmies.
Ennen nyt kyseessä olevia työtaisteluita oli laittomia työtaisteluja työnantajan painostamiseksi palkantarkistuksiin terveydenhuoltohenkilöstölle toimeenpantu jo kahdeksalla eri paikkakunnalla.
Kunnallinen työmarkkinalaitos oli sopijapuolten yhteisten neuvotteluelimien koordinaation työvaliokunnan kokouksissa jo 23.4.1990 ja 18.5.1990 kehottanut pääsopijajärjestöä TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:tä pidättäytymään työtaisteluista ja ryhtymään toimenpiteisiin valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi. Vastaajajärjestöt eivät olleet kuitenkaan millään tavoin ryhtyneet toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi ja lopettamiseksi, vaan päinvastoin kehottaneet jäsenjärjestöjään ja alayhdistyksiä mainittuihin työtaisteluihin ja olleet niitä tukemassa.
TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy, Suomen Perushoitajaliitto SuPer, Kunnallisvirkamiesliitto KVL ja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA olivat syyllistyneet valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaaloissa 1.6.1990 toimeenpantuihin lakkoihin oli osallistunut Rauhan sairaalahenkilökunta KTV:n luottamusmies. Edellä olevan johdosta Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11 kohdan 1 momentin mukaista työrauhavelvoitetta, tai ainakin kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:n ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11 kohdan 2 momentin mukaista valvontavelvollisuuttaan.
Työtaistelu oli aiheuttanut työyksiköissä häiriöitä ja vaarantanut potilasturvallisuutta.
Kunnallinen työmarkkinalaitos on luopunut kanteesta Tiurun sairaalan henkilökunta KTV:n osalta.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
TVK:n VIRKAMIESJÄRJESTÖT TVK-V:N VASTINE
TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on kanteeseen vastatessaan lausunut, että TVK-V:lle ei ollut ilmoitettu kyseessä olleesta lakosta, eikä se ollut voinut ryhtyä toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Yhdistyksen luottamusmiehet eivät olleet osallistuneet lakkoon.
SUOMEN PERUSHOITAJALIITTO SUPERIN JA SEN ALAISTEN AMMATTIOSASTOJEN VASTINE
Suomen Perushoitajaliitto SuPer on kanteeseen vastatessaan lausunut, että liitto oli saanut lakosta tiedon vasta sen päättymisen jälkeen ja näin ollen valvontavelvollisuuden täyttäminen oli ollut tältä osin mahdotonta. Suomen Perushoitajaliitto SuPer ei ollut rikkonut valvontavelvollisuuttaan.
Perushoitajaliiton Etelä-Saimaan ao on lausunut, että kolme tuntia kestänyt lakko oli ollut mielenosoitus työnantajan palkkapolitiikkaa vastaan ja se oli sijoitettu aikaan, jolloin siitä oli ollut kaikkein vähiten haittaa sairaalan toiminnalle. Lakkoon oli osallistunut 22 ammattiosaston 140 jäsenestä. Lakko oli ammattiosaston ensimmäinen.
Perushoitajaliiton Etelä-Karjalan ao on lausunut, että kolme tuntia kestänyt lakko oli ollut mielenosoitus työnantajan palkkapolitiikkaa vastaan ja se oli sijoitettu aikaan, jolloin siitä oli ollut kaikkein vähiten haittaa sairaalan toiminnalle. Lakkoon oli osallistunut 12 ammattiosaston 91 jäsenestä. Lakko oli ammattiosaston ensimmäinen.
Perushoitajaliiton Joutsenon ao on lausunut, että tunti 15 minuuttia kestäneeseen lakkoon oli osallistunut yksi ammattiosaston 79 jäsenestä. Ammattiosasto ei ollut tietoinen tämän jäsenen osallistumisesta työtaisteluun eikä ammattiosasto ollut tehnyt päätöstä työtaisteluun ryhtymisestä. Ammattiosasto ei myöskään ollut riittävän ajoissa saanut tietää asiasta voidakseen toteuttaa valvontavelvollisuuttaan. Tähän nähden Perushoitajaliiton Joutsenon ao on vaatinut kanteen hylkäämistä.
TERVEYDENHUOLTOALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TEHYN JA SEN ALAISTEN AMMATTIOSASTOJEN VASTINE
Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on kanteeseen vastatessaan lausunut saaneensa 24.5.1990 toimeenpannusta työtaistelusta tiedon vasta kyseisenä päivänä. Tällöin Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy oli lähettänyt sähkeen pääluottamusmiehelle, jossa oli edellytetty, että pääluottamusmies tekisi kaikkensa laittoman työtaistelun ehkäisemiseksi. Lisäksi Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy oli lähettänyt Tehyn Etelä-Saimaan keskussairaalan ammattiosaston puheenjohtajalle vastaavan sähkeen.
Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy oli saanut 1.6.1990 järjestetystä työnseisauksesta tiedon ainoastaan Imatran osalta. Tällöin Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy oli lähettänyt välittömästi TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n pääluottamusmiehelle, ammattiosaston puheenjohtajalle sekä pääluottamusmiehelle sähkeet, joissa oli edellytetty kyseisiä henkilöitä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin laittoman työtaistelun estämiseksi.
Syynä laittomiin työtaisteluihin oli ollut jäsenkunnan tyytymättömyys toteutuneisiin palkkaratkaisuihin sekä se, että julkisuudessa palkkauksen kehityksestä annettu erittäin myönteinen kuva ei ollut vastannut työntekijöiden mielestä todellisia palkankorotuksia.
Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Tehyn Etelä-Saimaan keskussairaalan ammattiosasto on vastineenaan lausunut, että ammattiosaston hallituksen kokouksessa 21.5. ja 24.5.1990 oli muun ohella käsitelty palkkaneuvottelutilannetta. Kokouksessa oli keskusteltu mahdollisista toimenpiteistä. Ammattiosaston puheenjohtaja sekä pääluottamusmies olivat ilmoittaneet, että työnseisaukset olisivat laittomia ja esittäneet toiveensa työrauhan säilymiseksi. Ammattiosaston hallitus ei missään vaiheessa ollut tehnyt päätöstä laittomiin työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä. Kysymys oli ollut työntekijöiden noin kaksi tuntia kestäneestä spontaanista mielenilmaisusta, jolla oli haluttu kiinnittää huomiota siihen, että julkisuudessa ennen muuta työnantajan toimesta annettu kuva terveydenhuoltoalan palkkauksen kehityksestä ei vastannut todellista tilannetta.
Ammattiosasto on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvoitetta.
Työnseisaukseen oli osallistunut 96 ammattiosaston 450 jäsenistä. Se oli toteutettu potilasturvallisuutta vaarantamatta.
Tehyn Imatran aluesairaalan ammattiosasto on lausunut, että päätös työnseisauksesta oli tehty ammattiosaston hallituksen kokouksessa 31.5.1990. Tällöin oli päätetty, että ammattiosaston jäsenet poistuvat työpaikalta 1.6.1990 kello 10.00 - 12.00. Työtaistelutoimenpide oli päätetty toteuttaa potilasturvallisuutta vaarantamatta. Syynä työtaisteluun oli ollut tyytymättömyys palkkausta koskeviin ratkaisuihin. Ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies olivat jättäneet kokouksen pöytäkirjaan eriävän mielipiteen, koska työtaistelutoimenpide oli työrauhavelvoitteen vastainen.
Ammattiosasto on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvoitetta.
Työnseisaukseen oli osallistunut 8 ammattiosaston 74 jäsenestä.
Tehyn Tiurun ammattiosasto on lausunut, että päätös työnseisauksesta oli tehty ammattiosaston hallituksen kokouksessa 31.5.1990 kello 11.00 - 11.15. Tällöin oli päätetty, että ammattiosaston jäsenet poistuvat työpaikoilta 1.6.1990 kello 10.30 - 12.30. Työtaistelu oli päätetty toteuttaa potilasturvallisuutta vaarantamatta. Syynä työtaisteluun oli ollut tyytymättömyys työnantajan palkkausta koskeviin ratkaisuihin. Ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies olivat jättäneet kokouksen pöytäkirjaan eriävän mielipiteen, koska työtaistelutoimenpide oli työrauhavelvoitteen vastainen.
Ammattiosasto on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvoitetta.
Työnseisaukseen oli osallistunut 18 ammattiosaston 75 jäsenestä.
Tehyn Rauhan ammattiosasto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että päätös työnseisauksesta oli tehty ammattiosaston hallituksen kokouksessa 1.6.1990 kello 6.45 - 6.55. Tällöin oli päätetty, että ammattiosaston jäsenet poistuvat työpaikoilta kyseisenä päivänä. Työtaistelutoimenpide oli päätetty toteuttaa potilasturvallisuutta vaarantamatta. Syynä työtaisteluun oli ollut tyytymättömyys työnantajan palkkausta koskeviin ratkaisuihin. Ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies olivat jättäneet kokouksen pöytäkirjaan eriävän mielipiteen.
Ammattiosasto on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvoitetta.
Työnseisaukseen oli osallistunut 73 ammattiosaston 120 jäsenestä.
KUNNALLISVIRKAMIESLIITTO KVL:N JA SEN ALAISTEN AMMATTIOSASTOJEN VASTINE
Kunnallisvirkamiesliitto KVL on lausunut, että Kunnallisvirkamiesliitto KVL:lle ei ollut ilmoitettu 24.5. ja 1.6.1990 olleista työnseisauksista, joten liitto ei ole voinut ryhtyä toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Näin ollen liitto ei ole laiminlyönnyt valvontavelvollisuuttaan.
Lappeenrannan Kuntainyhtymäin Virkailijat on lausunut, että päätös työnseisauksesta oli tehty ammattiosaston hallituksen nopeassa puhelinkokouksessa 24.5.1990 aamulla. Tällöin oli päätetty, että ammattiosaston jäsenet poistuvat työpaikoilta samana päivänä. Kokouksessa ammattiosaston hallituksen puheenjohtaja ja luottamusmies olivat vastustaneet päätöstä ja kokouksen jälkeen he olivat kiertäneet työntekijöiden keskuudessa kertomassa, että suunnitteilla ollut työtaistelu oli laiton ja kieltäneet jäseniä siihen osallistumasta.
Ammattiosasto on kiistänyt rikkoneensa työrauhavelvoitetta tai laiminlyöneensä valvontavelvollisuutta.
Työnseisaukseen oli osallistunut 19 ammattiosaston 90 jäsenestä.
Imatran Seudun Kuntayhtymäin Virkailijat on kanteeseen vastatessaan lausunut, että päätöstä työnseisauksesta ei ollut ammattiosaston hallituksessa tehty ja kyseessä oli ainoastaan spontaani mielenosoitus hoitohenkilökunnan palkkausasiassa.
Työnseisaukseen oli osallistunut kolme yhdistyksen 121 jäsenestä.
Ammattiosasto on kiistänyt rikkoneensa työrauhavelvoitetta tai valvontavelvollisuutta.
Lieventävinä tekijöinä, mikäli työtuomioistuin tuomitsee ammattiosaston hyvityssakkoon, tulisi ottaa huomioon työnseisaukseen osallistuneiden vähäinen määrä sekä työnseisauksen luonne.
JULKISTEN TYÖALOJEN AMMATTIJÄRJESTÖ JTA:N VASTINE
Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA on kanteeseen vastatessaan lausunut, että järjestö ei ole ollut tietoinen työnseisauksista eikä siten ole voinut ryhtyä toimenpiteisiin niiden estämiseksi. Koordinaation työvaliokunnan kokouksiin osallistuminen ei voinut johtaa siihen, että järjestö olisi kunnallisen virkaehtosopimuslain tarkoittamassa vastuussa työnseisauksista. Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KUNNALLISTEN TYÖNTEKIJÄIN JA VIRANHALTIJAIN LIITTO KTV:N JA RAUHAN SAIRAALAHENKILÖKUNTA KTV:N VASTINE
Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vastineenaan lausunut, että liitto ei ollut saanut lakosta tietoa ennen sen päättymistä ja näin ollen valvontavelvollisuuden täyttäminen tältä osin oli ollut mahdotonta. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Rauhan sairaalahenkilökunta KTV on lausunut, että pesulatyöntekijät olivat ryhtyneet kyseessä olevaan mielenosoitukseen ilman yhdistyksen myötävaikutusta eikä yhdistys ollut etukäteen tietoinen henkilöstön osallistumisesta työnseisaukseen. Yhdistys ei ollut siten voinut ryhtyä toimenpiteisiin työnseisauksen estämiseksi.
Työnseisaukseen oli osallistunut 19 ammattiosaston 350 jäsenestä. Ammattiosaston luottamusmies ei ollut osallistunut työnseisaukseen.
Rauhan sairaalahenkilökunta KTV on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Kunnallinen työmarkkinalaitos, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa ja kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on 1.3.1990 lähtien lisätty paikallisen tason harkintavaltaa palkkaluokkatarkistusten tekemisessä ja päätösten ajankohdan valitsemisessa. Näin paikallisille työnantajille on varattu mahdollisuus tehdä palkantarkistuksia sopimuskauden aikana olematta sidottu mihinkään tiettyyn prosenttiosuuteen tai ajankohtaan.
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittohallitus on 14.5.1990 tehnyt periaatepäätöksen terveydenhuoltohenkilöstön palkkauksen tarkistamisesta yhdellä palkkaluokalla.
Tyytymättöminä liittohallituksen päätökseen ja painostaakseen työnantajaa edellä tarkoitettuihin harkinnanvaraisiin palkkaluokkatarkistuksiin ovat Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntainliittoon kuuluvan Etelä-Saimaan keskussairaalan 137 viranhaltijaa ja työntekijää olleet lakossa 24.5.1990 kello 12.00 - 14.00. Lakkoon osallistuneista 96 on kuulunut jäseninä Tehyn Etelä-Saimaan keskussairaalan ammattiosastoon, 22 Perushoitajaliiton Etelä-Saimaan ao:hon ja 19 Lappeenrannan Kuntayhtymäin Virkailijoihin.
Vastaavanlainen työnseisaus on toimeenpantu 1.6.1990 Imatran aluesairaalassa, jossa 20 viranhaltijaa ja työntekijää on ollut lakossa kello 10.00 ja 12.00 välisen ajan. Lakkoon osallistuneista kahdeksan on kuulunut jäseninä Tehyn Imatran aluesairaalan ammattiosastoon ja 12 Perushoitajaliiton Etelä-Karjalan ao:hon. Samana päivänä Tiurun sairaalassa 34 viranhaltijaa ja työntekijää on ollut lakossa kello 10.00 ja 12.15 välisen ajan. Lakkoon osallistuneista 18 on kuulunut jäseninä Tehyn Tiurun ammattiosastoon, 12 Perushoitajaliiton Etelä-Karjalan ao:hon, kolme Imatran Seudun Kuntayhtymäin Virkailijoihin ja yksi Tiurun sairaalan henkilökunta KTV:hen. Lisäksi samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Rauhan sairaalassa on samana päivänä 131 viranhaltijaa ollut lakossa kello 10.45 ja 12.00 välisen ajan. Lakkoon osallistuneista 73 on kuulunut jäseninä Tehyn Rauhan ammattiosastoon, 57 Rauhan sairaalahenkilökunta KTV:hen ja yksi Perushoitajaliiton Joutsenon ao:hon.
Työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.
Työtaistelut on toimeenpantu Lappeenrannan Kuntainyhtymäin Virkailijoiden, Tehyn Tiurun ammattiosaston, Tehyn Imatran aluesairaalan ammattiosaston ja Tehyn Rauhan ammattiosaston hallitusten päätösten mukaisesti. Tehyn Etelä-Saimaan keskussairaalan ammattiosaston ja Tehyn Rauhan ammattiosaston hallituksen jäseniä on osallistunut työtaisteluun. Lisäksi Perushoitajaliiton Etelä-Saimaan ao:n johtokunnan jäseniä ja Rauhan Sairaalahenkilökunta KTV:n puheenjohtaja on osallistunut työtaisteluun. Tehyn EteläSaimaan keskussairaalan ammattiosasto, Tehyn Imatran ammattiosasto, Tehyn Tiurun ammattiosasto, Tehyn Rauhan ammattiosasto, Perushoitajaliiton Etelä-Karjalan ao, Lappeenrannan Kuntayhtymäin Virkailijat ja Rauhan sairaalahenkilökunta KTV ovat siten rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.
Perushoitajaliiton Etelä-Karjalan ao ja Imatran Seudun Kuntainyhtymäin Virkailijat eivät ole ryhtyneet mihinkään toimiin työtaistelun estämiseksi, joten ammattiosastot ovat laiminlyöneet niille kuuluvan valvontavelvollisuuden.
Perushoitajaliiton Joutsenon ao:n ei ole näytetty tienneen yhden sen jäsenen osallistumisesta työtaisteluun. Joutsenon ammattiosasto ei siten ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.
Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n asettama luottamusmies on osallistunut työtaisteluun. Liitto vastaa edustajansa toiminnasta.
Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut, että Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy, Suomen Perushoitajaliitto SuPer ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa muun muassa siinä suhteessa, että ne eivät ole ryhtyneet - viimeksi mainittu järjestö kunnallisen työmarkkinalaitoksen nimenomaisesta kehotuksesta huolimatta - erityisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi, vaikka niiden jäsenjärjestöt ja jäsenet ovat ennen tätä työtaistelua järjestäneet lukuisia samasta syystä johtuneita työtaisteluita, vaan päinvastoin suhtautuneet myönteisesti ja kannustavasti työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen viittaamissa tapauksissa on ollut kysymys erillisistä työtaistelutoimenpiteistä, joiden kunkin osalta erikseen on myös vaadittu liittojen tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Edeltäneiden työtaisteluiden lukuisuus ja samankaltaisuus samoin kuin liittojen edustajien mahdollisesti ilmaisema myönteinen asenne työtaistelutoimenpiteiden käyttämiseen on työtuomioistuimen mielestä otettava huomioon liittojen valvontavastuuta arvioitaessa. Yksinomaan tällä perusteella ei liiton kuitenkaan voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan kaikissa myöhemmissä erillisissä työtaistelutilanteissa, vaan kutakin tilannetta on arvioitava erikseen ottaen huomioon myös ne toimenpiteet, joihin tuossa yhteydessä on ryhdytty tai olisi ollut mahdollista ryhtyä työrauhan säilymiseksi.
Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on ilmoituksensa mukaan saanut tietää kanteessa tarkoitetuista työnseisauksista vasta lakkopäivinä. Saatuaan 24.5.1990 tiedon uhkaavasta työnseisauksesta on Tehy lähettänyt välittömästi sähkeen pääluottamusmiehelle, jossa on vaadittu pääluottamusmiestä tekemään kaikki voitavansa ulosmarssin estämiseksi. Tehy on lähettänyt samoin sähkeen Etelä-Saimaan keskussairaalan ammattiosaston puheenjohtajalle. Saatuaan tiedon 1.6.1990 Imatralla tapahtuneesta työnseisauksesta on Tehyn puheenjohtaja välittömästi lähettänyt sähkeet TVK-V:n pääluottamusmiehelle, ammattiosaston puheenjohtajalle sekä pääluottamusmiehelle, ja vaatinut heitä tekemään kaiken voitavansa työtaistelun estämiseksi.
Suomen Perushoitajaliitto SuPer ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat ilmoituksensa mukaan saaneet tietään työnseisauksesta vasta niiden päätyttyä.
Työtuomioistuin toteaa, että Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy, Suomen Perushoitajaliitto SuPer ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat viimeistään 24.5.1990 toimeenpannun työnseisauksen yhteydessä tulleet tietoisiksi kyseisessä sairaanhoitopiirissä meneillään olleesta ja tuolloin edelleen ratkaisematta jääneestä palkkauskiistasta. Näissä olosuhteissa ja huomioon ottaen myös edeltäneet vastaavat työtaistelutoimiin johtaneet tilanteet eri paikkakunnilla mainittujen järjestöjen olisi tullut ryhtyä toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Kun työtaistelut ovat 1.6.1990 samassa sairaanhoitopiirissä jatkuneet, ei Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehynkään edellä todettuja toimenpiteitä voida pitää riittävinä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.
Kunnallisvirkamiesliitto KVL on saanut tietään 24.5. ja 1.6.1990 toimeenpannuista lakoista vasta niiden päätyttyä. Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n paikallinen jäsenjärjestö Imatran Seudun Kuntayhtymäin Virkailijat ei ole ollut toimeenpanemassa jälkimmäistä työtaistelua, johon on osallistunut vain kolme kyseisen yhdistyksen jäsentä. Kun Kunnallisvirkamiesliitto KVL:llä ei myöskään edeltäneiden terveydenhuoltohenkilökuntaa koskevien työtaisteluiden perusteella ole ollut syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Kunnallisvirkamiesliitto KVL olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Julkisten työalojen ammattijärjestöt JTA:n ei ole näytetty saaneen tietää 1.6.1990 tapahtuneesta työtaistelusta ennen sen päättymistä. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että myöskään Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteessa vaatinut lisäksi Tiurun sairaalan henkilökunta KTV:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, mutta oikeudenkäynnin aikana mainitusta vaatimuksesta on luovuttu.
Tuomiolauselma
Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.
Työtuomioistuin tuomitsee jäljempänä mainitut ammattijärjestöt maksamaan hyvityssakkoa kunnalliselle työmarkkinalaitokselle seuraavasti:
Tehyn Etelä-Saimaan keskussairaalan ammattiosaston kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa.
Tehyn Imatran aluesairaalan ammattiosaston kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa.
Tehyn Tiurun ammattiosaston kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa.
Tehyn Rauhan ammattiosaston kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa.
Perushoitajaliiton Etelä-Saimaan ao:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa.
Perushoitajaliiton Etelä-Karjalan ao:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 000 markkaa.
Lappeenrannan Kuntayhtymäin Virkailijat kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa.
Rauhan sairaalahenkilökunta KTV:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa.
Imatran Seudun Kuntainyhtymäin Virkailijat kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 1 000 markkaa.
Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 7 000 markkaa.
Suomen Perushoitajaliitto Superin kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 5 000 markkaa.
Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa.
TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 5 000 markkaa.
Edellä mainitut ammattijärjestöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.
Kunnallisvirkamiesliitto KVL:ää, Perushoitajaliiton Joutsenon ao:ta ja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:ta vastatan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.
Asian laatuun katsoen saavat Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Nouro, Mursula, Hynönen ja Metsäpelto.
Tuomio oli yksimielinen.