Legislator Case Law & Legislation
TT:1990-133 AI generated

Labor court fines union members for strike but dismisses union liability for supervisory neglect.

Case Number TT:1990-133
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labor court fined individual union members for participating in a strike but dismissed claims against unions for supervisory neglect. While some members were held liable for breaking work peace, the court found unions failed to prove they knew of the strike early enough to prevent it. Consequently, the court ruled that unions could not be held responsible for supervisory duties without concrete evidence of prior knowledge or failure to act.

Legislator headnote

AI generated

Kunnallisen työmarkkinalain 9, 20 ja 21 §:n nojalla; union members are liable for work peace violations but unions are not liable for supervisory neglect unless they knew of the strike early enough to prevent or stop it.

Keywords

AI generated
work peace violation supervisory neglect union liability strike action labor court fine public service contract early knowledge requirement

Cited Legislation

AI generated
Kunnallisen työmarkkinalain 9 §
Kunnallisen työmarkkinalain 20 §
Kunnallisen työmarkkinalain 21 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Terveyskeskuksen henkilöstön lakolla oli pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut virkaehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosastot, joiden hallituksen jäseniä oli osallistunut työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Ammattiosaston, jonka edustajat eivät olleet olleet tietoisia työtaistelusta niin ajoissa, että ammattiosasto olisi voinut saada sen estetyksi tai loppumaan, osalta hyvityssakkovaatimus hylätty. Lakkoon osallistuineita viran- ja toimenhaltijoita edustavia liittoja ja liittojen yläjärjestöjä vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaajat Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. Pöytyän kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV r.y. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Suomen Perushoitajaliitto SuPer r.y. Perushoitajaliiton Loimaan seudun ao. r.y. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y. Tehyn Pöytyän seudun ammattiosasto r.y

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkaluokkiin sijoittelu

Viranhaltijan palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä hänen palkkauksensa perusteena oli 28.2.1990 virkaehtosopimuksen nojalla, jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta muuta aiheudu. Eräiden viranhaltijoiden palkkaluokka määräytyy 1.10.1990 lukien palkkaluokittelun (PL A) mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työrauha

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen ja virkaehtosopimuksen palkkaluokittelua 1990 koskevassa liitteessä on sovittu seuraavaa:

Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaluokittelu 1.3.1990 lukien.

1 § Palkkaluokka 1.3.1990 lukien

Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä oli hänen palkkauksensa perusteena 28.2.1990 virkaehtosopimuksen/työehtosopimuksen nojalla, jollei 2 §:stä muuta aiheudu.

2 § Palkkaluokan tarkistaminen 1.3.1990 ja sen jälkeen

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokkaa tarkistetaan tai voidaan tarkistaa 1.3.1990 lukien tai sen jälkeen

1) edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen/kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaluokittelun yleismääräysten 2 §:ssä mainituissa tapauksissa ja

2) muusta paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen perustellusta syystä edellä mainitun palkkaluokittelun palkkaluokka-asteikkojen rajoissa mukaanluettuna palkkaluokitteluliitteen yleismääräysten 1 §:n 2 momentin 2. virkkeen ja 3 momentin määräykset siten, että 3 momentissa tarkoitettujen viranhaltijoiden/työntekijöiden (palkkaluokittelun ulkopuoliset) palkantarkistus voi olla enintään kaksi palkkaluokkaa kalenterivuodessa.

2 mom. Edellä 1 momentin 2) kohdassa tarkoitettu palkantarkistus voi olla myös markkamääräinen, kunhan viranhaltijalle/työntekijälle maksettu palkka pysyy 2) kohdassa tarkoitetun palkkaluokka-asteikon kuukausipalkan rajoissa. Tämä markkamääräinen lisä on varsinaista palkkaa, mutta se ei kuulu peruspalkkaan eikä sitä oteta huomioon palvelulisissä.

3 mom. Tässä pykälässä palkkaluokittelulla tarkoitetaan edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1.10.1989 voimaan tullutta palkkaluokittelua ja muissa sopimusten liitteissä olevia palkkaluokittelumääräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteessaan lausunut, että Pöytyän seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskuksessa oli toimeenpantu 13.6.1990 kello 8 - 9 laiton työnseisaus, johon oli ottanut osaa yhteensä 40 viranhaltijaa.

Työnseisaukseen osallistuneet viranhaltijat olivat olleet Perushoitajaliiton Loimaan seudun ao:n, Pöytyän kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV:n ja Tehyn Pöytyän seudun ammattiosaston jäseniä.

Työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa harkinnanvaraisia palkankorotuksia koskevissa neuvotteluissa. Työtaistelu oli kohdistunut voimassa olevan virkaehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Perushoitajaliiton Loimaan seudun ao ja Pöytyän kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV olivat täysin laiminlyöneet toimenpiteet työnseisauksen estämiseksi tai lopettamiseksi, vaikka niiltä olisi vaadittu tuolloin vallinneissa olosuhteissa normaalia suurempaa aktiivisuutta ja valppautta työrauhan ylläpitämisessä. Pöytyän kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV oli tukenut työtaistelua sallimalla ammattiosaston toimikunnan jäsenen osallistua työnseisaukseen. Pöytyän kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV oli rikkonut työrauhavelvollisuutta ja Perushoitajaliiton Loimaan seudun ao laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tehyn Pöytyän seudun ammattiosasto oli laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin laittoman työnseisauksen estämiseksi tai lopettamiseksi terveyskeskuksessa. Ammattiosasto oli päinvastoin tukenut työtaistelua sallimalla luottamushenkilöidensä osallistua siihen. Työnseisaukseen olivat osallistuneet ammattiosaston hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen kaksi jäsentä. Ammattiosaston puheenjohtaja oli ollut organisoimassa työnseisausta ja johtamassa työnseisauksen aikana mielenosoituskulkuetta. Ammattiosaston puheenjohtaja oli tuolloin lisäksi jakanut laatimaansa julkilausumaa ja antanut haastatteluja tiedotusvälineille.

Ennen Pöytyän terveyskeskuksessa toimeenpantua työtaistelua oli työnantajan painostamiseksi palkantarkistuksiin terveydenhuoltohenkilöstölle toimeenpantu yhteensä 16 laitonta työtaistelua eri puolilla maata.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V, Suomen Perushoitajaliitto SuPer ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy eivät olleet suorittaneet mitään aktiivisia ja konkreettisia toimenpiteitä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi, vaikka niillä olisi ollut jopa korostunut aktiivisuusvaatimus tämän velvollisuuden täyttämisessä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli sopijapuolten yhteisten neuvotteluelimien koordinaation työvaliokunnan kokouksessa jo 23.4.1990 ja 18.5.1990 varoittanut pääsopijajärjestöjä terveydenhuoltoalaa uhkaavista työtaisteluista ja kehottanut niitä pidättäytymään työtaisteluista sekä ryhtymään toimenpiteisiin valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 ja 20 §:n nojalla Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n, Suomen Perushoitajaliitto SuPerin ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Lisäksi kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut mainitujen lainsäännösten sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n nojalla Pöytyän kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV:n ja Tehyn Pöytyän seudun ammattiosaston tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai ensiksi mainitun ammattiosaston osalta ainakin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä sekä Perushoitajaliiton Loimaan seudun ao:n tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

JULKISTEN TYÖALOJEN AMMATTIJÄRJESTÖ JTA:N JA PÖYTYÄN KUNNALLISET TYÖNTEKIJÄT JA VIRANHALTIJAT KTV:N VASTINE

Pöytyän terveyskeskuksessa oli 13.6.1990 kello 8 - 9 ollut mielenosoitustyyppinen työnseisaus, johon oli osallistunut 6 - 7 Pöytyän kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV:n jäsentä.

Ammattiosaston jäsenten osalta kysymys oli siitä, että 1.3.1990 voimaan tulleen virkaehtosopimuksen mukaisia palkantarkistusneuvotteluja oli kuntainliitossa käyty maaliskuusta 1990 lähtien, mutta kuntainliitto ei ollut osoittanut minkäänlaista tahtoa ratkaisun tekemiseen palkantarkistusten osalta. Vastaajapuoli ei ollut hyväksynyt kunnallisen työmarkkinalaitoksen tulkintaa, jonka mukaan nyt kysymyksessä olevat paikalliset palkantarkistukset eivät olisi sopimuskorotuksia ja jonka mukaan niistä ei paikallisesti olisi neuvotteluvelvoitetta kunta-alan pääsopimuksen 9 §:n mukaan.

Ammattiosasto ei ollut toimeenpannut työnseisausta tai laiminlyönyt valvontavelvollisuutta. Kanteessa ei ollut edes väitetty, että ammattiosasto olisi ollut valmistelemassa työnseisausta tai päättänyt työnseisauksen toimeenpanemisesta. Yhdistys ei ollut myöskään tukenut työnseisausta. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli tehnyt johtopäätöksensä yksinomaan sillä perusteella, että ammattiosaston toimikunnan jäsen oli ollut työnseisauksessa mukana. Työnseisauksen tukeminen edellytti kuitenkin edes jonkinlaista aktiivista toimintaa, josta ei voinut olla kysymys tässä tapauksessa. Ammattiosaston toimikunnan jäsenen osallistuminen työnseisaukseen ei yksinään perustanut ammattiosastolle vastuuta valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Työnseisaukseen osallistuneiden ammattiosaston jäsenten lukumäärä oli ollut vähäinen verrattuna sen koko jäsenistön lukumäärään. Työnseisaukseen oli osallistunut 6 - 7 viranhaltijaa, kun ammattiosaston kokonaisjäsenmäärä oli noin 125. Ammattiosaston työnseisaukseen osallistuneiden jäsenten lukumäärän perusteella ei ammattiosastolle voinut muodostua vastuuta valvontavelvollisuuden rikkomisesta.

Kanteessa ei ollut edes väitetty, että Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA olisi ollut tietoinen 1.6.1990 toimeenpannusta työnseisauksesta. Yksinomaan se, että kevään 1990 aikana eri puolilla Suomea oli ehkä ollut joitakin työnseisauksia, joiden syistä tai kestosta ei kanteen yhteydessä ollut esitetty tarkempaa selvitystä, ei voinut perustaa valvontavelvollisuuden laiminlyöntirikkomusta ammattijärjestölle. Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin oli 1.3.1990 voimaan astuneiden sopimusten myötä tullut eräitä uusia elementtejä sikäli, että paikallisten palkantarkistusten käyttömahdollisuus oli laajentunut koskemaan koko virka- ja työehtosopimusten voimassaoloaikaa. Mikäli paikallisten palkantarkistusneuvottelujen yhteydessä esiintyi työrauhaongelmia, ei ollut mitään perustetta katsoa, että ammattijärjestö olisi automaattisesti ollut vastuussa työnseisausten syntymisestä pelkästään sillä perusteella, että virka- ja työehtosopimus oli voimassa.

Koordinaation työvaliokunnan kokouksessa 23.4.1990 kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajat eivät olleet kohdistaneet Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y:n edustajaan erityistä vaatimusta työnseisauksen estämisestä. Tällaisen vaatimuksen esittäminen ei ollut ollut mahdollistakaan, koska kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedossa ei ollut ollut mainittuna ajankohtana, että liiton yhdistykset valmistelisivat joitain työnseisauksia. Yleinen viittaus mahdollisiin työnseisauksiin ei voinut muodostaa liitolle vastuuta työrauhan rikkoutumisesta. Kanteessa ei edes väitetty, että koordinaation työvaliokunnassa olisi millään tavoin yksilöity niitä työnseisauksia, joiden osalta kunnallinen työmarkkinalaitos oli edellyttänyt pääsopijajärjestöjen toimenpiteitä.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja Pöytyän kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

TVK:N VIRKAMIESJÄRJESTÖT TVK-V:N VASTINE

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on kanteeseen vastatessaan lausunut, että TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:lle ei ollut tiedotettu kyseisestä työtaistelusta työnantajan tai paikallisjärjestöjen taholta. Lakko oli ollut lyhytaikainen ja siihen ei ollut osallistunut TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n luottamusmiehiä.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ei ollut pystynyt neuvottelujärjestönä vaikuttamaan lakkoon. Virkamiesjärjestö ei ollut hyväksynyt työtaisteluja eikä ollut niihin myötävaikuttanut. Valvontavelvollisuutta ei voinut olla lakosta, josta ei ollut tietoa.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut kanteen hylkäämistä.

SUOMEN PERUSHOITAJALIITTO SUPERIN JA PERUSHOITAJALIITON LOIMAAN SEUDUN AO:N VASTINE

Suomen Perushoitajaliitto SuPer on kanteeseen vastatessaan lausunut, että liitto oli saanut tiedon tapahtuneesta työnseisauksesta vasta sen päätyttyä. Näin ollen valvontavelvollisuuden täyttäminen tältä osin oli ollut mahdotonta.

Eri puolilla maata sattuneet lyhyet työnseisaukset olivat siinä määrin keskittyneet touko- ja kesäkuun vaihteeseen 1990, että ennakkoestävään toimintaan oli ollut vähän edellytyksiä. Useissa tapauksissa liitto oli saanut tiedon vasta niin myöhään, että sillä aikaa oli jo toisilla paikkakunnilla sattunut samanlaisia työnseisauksia. Kokonaiskuva Suomen Perushoitajaliitto SuPerille oli hahmottunut tilanteessa vasta jälkikäteen esitettyjen kanteiden muodossa. Kesäkuun puolenvälin 1990 jälkeen ei vastaavaa ilmiötä enää ollut ollut havaittavissa, mikä oli laskettava liiton toiminnan ansioksi. Suomen Perushoitajaliitto SuPer ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Perushoitajaliiton Loimaan seudun ao on myöntänyt, että Pöytyän terveyskeskuksessa oli 13.6.1990 ollut yhden tunnin kestänyt laiton työnseisaus, johon oli osallistunut 10 ammattiosaston jäsentä. Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 200 jäsentä. Pöytyä sijaitsi 40 kilometrin päässä Loimaalta, joka oli ammattiosaston kotipaikka. Pöytyällä työskentelevät ammattiosaston jäsenet olivat toteuttaneet työnseisauksensa ilman ammattiosaston tukea ja myötävaikutusta. Ammattiosasto ei ollut saanut tietoa työnseisauksesta ennen sen alkamista eikä sen kestäessä. Tieto oli saatu vasta lehtikirjoituksista. Ammattiosasto ei myöskään ollut tiennyt, että muualla Suomessa oli järjestetty useita työnseisauksia, joten varautuminen tämän vuoksi ennakolta Pöytyän tapahtumiin oli ollut mahdotonta.

Perushoitajaliiton Loimaan seudun ao ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TERVEYDENHUOLTOALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TEHYN JA SEN PÖYTYÄN SEUDUN AMMATTIOSASTON VASTINE

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on kanteeseen vastatessaan lausunut saaneensa tiedon työnseisauksesta vasta sen päättymisen jälkeen, joten ammattijärjestöllä ei ollut ollut mahdollisuutta estää työnseisauksen alkamista tai pyrkiä sen päättämiseen. Työnseisaus oli kestänyt toisaalta vain yhden tunnin. Ammattijärjestö oli keväällä 1990 tapahtuneiden työnseisausten yhteydessä johdonmukaisesti pyrkinyt niiden ehkäisemiseen aktiivisilla ja kulloinkin käytettävissä olleilla keinoilla.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Tehyn Pöytyän seudun ammattiosaston hallitus ei ollut tehnyt päätöstä työnseisaukseen osallistumisesta. Työnseisaus oli jäsenten itsensä järjestämä yhteinen ja omaaloitteinen mielenilmaisu, jonka syynä oli ollut kuntainliiton aiemmasta vakiintuneesta käytännöstä poikennut menettely palkkausta koskevien asioiden valmistelussa. Kysymyksessä oli ollut eri liittojen jäsenistä koostunut mielenosoituskulkue, jonka tarkoituksena oli ollut arvostella sitä, että kuntainliiton palkkatoimikunnan 1.6.1990 tekemästä esityksestä kuntainliiton liittohallitukselle ei ollut annettu työntekijäjärjestöille tietoa. Palkkatoimikunnassa ei ollut ollut työntekijäedustusta. Käytäntönä oli ollut, että toimikunnan tekemistä esityksistä oli annettu tieto liittojen luottamusmiehille. Mielenosoituksessa sen enempää kuin sen yhteydessä annetussa julkilausumassa ei ollut esitetty yksilöityjä palkkavaatimuksia.

Ammattiosastossa oli 42 jäsentä, joista noin 15 oli osallistunut työnseisaukseen. Työnseisaus ei ollut millään tavalla vaarantanut potilasturvallisuutta.

Tehyn Pöytyän seudun ammattiosasto ei ollut rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitettua työrauhavelvoitetta taikka kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11 kohdan 1 momentin työrauhavelvoitemääräystä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kunnallinen työmarkkinalaitos, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA, Pöytyän kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy ja Tehyn Pöytyän seudun ammattiosasto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on 1.3.1990 lähtien lisätty paikallisen tason harkintavaltaa palkkaluokkatarkistusten tekemisessä ja päätösten ajankohdan valitsemisessa. Näin paikallisille työnantajille on annettu mahdollisuus tehdä palkantarkistuksia myös sopimuskauden aikana ja olematta sidottu mihinkään tiettyyn prosenttiosuuteen tai ajankohtaan.

Pöytyän seudun kansanterveystyön kuntainliitossa on kevään 1990 aikana neuvoteltu edellä tarkoitetuista harkinnanvaraisista palkankorotuksista. Tyytymättöminä käytyihin neuvotteluihin ja painostaakseen työnantajaa palkantarkistuksiin ovat Pöytyän seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskuksen viranhaltijat olleet lakossa 13.6.1990 kello 8 - 9. Lakkoon osallistuneista 15 on kuulunut jäseninä Tehyn Pöytyän seudun ammattiosastoon, 10 Perushoitajaliiton Loimaan seudun ao:oon

ja seitsemän Pöytyän kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV:hen.

Työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut virkaehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työtaisteluun on ottanut osaa Tehyn Pöytyän seudun ammattiosaston hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kaksi hallituksen jäsentä. Pöytyän kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV:n toimikunnan jäsen on niinikään osallistunut työtaisteluun. Ammattiosastot, joiden ei ole edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai sen lopettamiseksi, vastaavat hallitustensa jäsenten osallistumisesta työtaisteluun. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että Perushoitajaliiton Loimaan seudun ao tai sen edustajat olisivat panneet toimeen työtaistelun tai edes olleet siitä tietoisia niin ajoissa, että ammattiosasto olisi voinut saada sen estetyksi tai loppumaan.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut, että Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy, Suomen Perushoitajaliitto SuPer, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa muun muassa siinä suhteessa, että ne eivät ole ryhtyneet - viimeksi mainittu järjestö kunnallisen työmarkkinalaitoksen nimenomaisesta kehotuksesta huolimatta - erityisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi, vaikka niiden jäsenjärjestöt ja jäsenet ovat ennen tätä työtaistelua järjestäneet lukuisia samasta syystä johtuneita työtaisteluita, vaan päinvastoin suhtautuneet myönteisesti ja kannustavasti työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen viittaamissa tapauksissa on ollut kysymys erillisistä työtaistelutoimenpiteistä, joiden kunkin osalta erikseen on myös vaadittu liittojen tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Edeltäneiden työtaisteluiden lukuisuus ja samankaltaisuus samoin kuin liittojen edustajien mahdollisesti ilmaisema myönteinen asenne työtaistelutoimenpiteiden käyttämiseen on työtuomioistuimen mielestä otettava huomioon liittojen valvontavastuuta arvioitaessa. Yksinomaan tällä perusteella ei liiton kuitenkaan voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan kaikissa myöhemmissä erillisissä työtaistelutilanteissa, vaan kutakin tilannetta on arvioitava erikseen ottaen huomioon myös ne toimenpiteet, joihin tuossa yhteydessä on ryhdytty tai olisi ollut mahdollista ryhtyä työrauhan säilyttämiseksi.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy, Suomen Perushoitajaliitto SuPer, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat ilmoittaneet saaneensa tietää lakosta vasta sen päätyttyä. Tähän nähden ja muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että ne olisivat syyllistyneet valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla Pöytyän kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV:n ja Tehyn Pöytyän seudun ammattiosaston maksamaan kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kummankin erikseen 2 000 markkaa.

Edellä mainitut ammattiosastot velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.

Perushoitajaliiton Loimaan seudun ao:ta, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyä, Suomen Perushoitajaliitto SuPeria, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:ta ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:tä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Asian laatuun katsoen saavat Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Keskinen, Nouro, Hynönen ja Mäenpää.

Tuomio oli yksimielinen.