Union members liable for strike, but union not liable for individual member's actions.

Sairaalan henkilöstön työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto, jonka toimikunnan jäsen oli osallistunut työnseisaukseen, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Lakkoon osallistuneita viran- ja toimenhaltijoita edustavan liiton valiokunnan yksittäiset jäsenet eivät olleet sellaisia hallituksen jäseniin tai luottamushenkilöihin verrattavia järjestön edustajia, joiden toimenpiteistä tai laiminlyönneistä työehtosopimusten noudattamisen valvonnan suhteen järjestö olisi vastuussa. Liittoa ja sen yläjärjestöä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaajat Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan henkilökunta KTV r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

41 § PALKKAUS

Peruspalkka

1. Työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen liitteinä PL ja PL A olevien palkkaluokittelujen mukaan määräytyvä, kunnallisia viranhaltijoita koskevista kulloinkin voimassa olevista Y-palkkataulukoista ilmenevä peruspalkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkaluokkiin sijoittelu

Viranhaltijan palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä hänen palkkauksensa perusteena oli 28.2.1990 virkaehtosopimuksen nojalla, jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta muuta aiheudu. Eräiden viranhaltijoiden palkkaluokka määräytyy 1.10.1990 lukien palkkaluokittelun (PL A) mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työrauha

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen ja virkaehtosopimuksen palkkaluokittelua 1990 koskevassa liitteessä on sovittu seuraavaa:

Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaluokittelu 1.3.1990 lukien

1 § Palkkaluokka 1.3.1990 lukien

Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä oli hänen palkkauksensa perusteena 28.2.1990 virkaehtosopimuksen/työehtosopimuksen nojalla, jollei 2 §:stä muuta aiheudu.

2 § Palkkaluokan tarkistaminen 1.3.1990 ja sen jälkeen

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokkaa tarkistetaan tai voidaan tarkistaa 1.3.1990 lukien tai sen jälkeen

1) edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen/kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaluokittelun yleismääräysten 2 §:ssä mainituissa tapauksissa ja

2) muusta paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen perustellusta syystä edellä mainitun palkkaluokittelun palkkaluokka-asteikkojen rajoissa mukaanluettuna palkkaluokitteluliitteen yleismääräysten 1 §:n 2 momentin 2. virkkeen ja 3 momentin määräykset siten, että 3 momentissa tarkoitettujen viranhaltijoiden/työntekijöiden (palkkaluokittelun ulkopuoliset) palkantarkistus voi olla enintään kaksi palkkaluokkaa kalenterivuodessa.

2 mom. Edellä 1 momentin 2) kohdassa tarkoitettu palkantarkistus voi olla myös markkamääräinen, kunhan viranhaltijalle/työntekijälle maksettu palkka pysyy 2) kohdassa tarkoitetun palkkaluokka-asteikon kuukausipalkan rajoissa. Tämä markkamääräinen lisä on varsinaista palkkaa, mutta se ei kuulu peruspalkkaan eikä sitä oteta huomioon palvelulisissä.

3 mom. Tässä pykälässä palkkaluokittelulla tarkoitetaan edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1.10.1989 voimaan tullutta palkkaluokittelua ja muissa sopimusten liitteissä olevia palkkaluokittelumääräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteessaan lausunut, että Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan kuntainliiton kantasairaalassa oli toimeenpantu 15.6.1990 kello 10 - 13 laiton työnseisaus, johon oli osallistunut 130 viran- ja toimenhaltijaa.

Kaikki työnseisaukseen osallistuneet viran- ja toimenhaltijat olivat Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan henkilökunta KTV:n jäseniä.

Työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa sellaisiin terveydenhuoltoalan viran- ja toimenhaltijoita koskeviin palkantarkistuksiin, jotka olivat työehtosopimuksen ja virkaehtosopimuksen mukaan työnantajan harkinnassa oleva asia. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen ja virkaehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan henkilökunta KTV oli työtaisteluun ryhtyessään rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11 kohdan 1 momentin sekä lisäksi työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaista työrauhavelvoitetta.

Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin laittoman työtaistelun estämiseksi tai sen lopettamiseksi. Päinvastoin se oli tukenut työtaistelua sallimalla luottamushenkilönsä osallistua työtaisteluun. Työnseisauksessa oli ollut mukana ammattiosaston toimikunnan jäsen. Ammattiosasto oli menettelyllään rikkonut lakiin ja sopimuksiin perustuvaa työrauhavelvollisuuttaan.

Ennen kantasairaalan työtaistelua oli eri puolilla maata toimeenpantu 1.3. - 30.6.1990 yhteensä 17 laitonta työtaistelua terveydenhuoltoalalla. Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n valvontavelvollisuuden piiriin kuuluvia jäsenjärjestöjä oli ollut toimeenpanijoina neljässä ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n valvontavelvollisuuden piiriin kuuluvia kahdessa mainituista työtaisteluista.

Kantasairaalan työtaistelua edeltäneet Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n alayhdistysten toimeenpanemat laittomat työtaistelut olivat luoneet tilanteen, jossa järjestöllä oli ollut korostunut velvollisuus huolehtia työrauhan säilymisestä vastaisuudessa, mikä olisi edellyttänyt ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ryhtymistä uusien työtaisteluiden varalta. Järjestö ei ollut kuitenkaan millään tavoin yrittänyt estää 15.6.1990 toimeenpantua työtaistelua tai pyrkinyt lopettamaan sitä. Se oli päinvastoin tukenut työtaistelua sallimalla Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n hallituksen asettaman VES- ja TES- kuukausipalkkaisten valiokunnan jäsenen ottaa osaa työnseisaukseen. Tällä perusteella järjestö oli harkitusti ja järjestelmällisesti rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Myös Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:lla oli ollut tuolloin vallinneissa olosuhteissa korostunut aktiivisuusvelvollisuus valvoa työrauhan säilymistä. Ammattijärjestö oli kuitenkin pysytellyt täysin passiivisena eikä ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattijärjestö oli laiminlyönyt lakiin ja sopimuksiin perustuvan valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 ja 20 §:n sekä työehtosopimuslain 9 §:n nojalla Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:n tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 10 ja 20 §:n sekä työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen nojalla Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai ainakin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Lisäksi kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 ja 20 §:n sekä työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen perusteella Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan henkilökunta KTV:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

JULKISTEN TYÖALOJEN AMMATTIJÄRJESTÖ JTA:N, KUNNALLISTEN TYÖNTEKIJÄIN JA VIRANHALTIJAIN LIITTO KTV:N JA ETELÄ-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALAN HENKILÖKUNTA KTV:N VASTINE

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ja Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan henkilökunta KTV ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että 15.6.1990 osa ammattiosaston jäsenistä oli poistunut työpaikoiltaan kello 10 - 13. Työnseisaukseen oli osallistunut noin 130 henkilöä, sekä viranhaltijoita että työntekijöitä, jotka työskentelivät muun muassa sairaala-apulaisina, välinehuoltajina ja huoltomiehinä.

Työnseisaus liittyi 1.3.1990 voimaan tulleiden virka- ja työehtosopimusten palkkahinnoittelumääräysten täytäntöönpanoon Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa. Uusissa virkaja työehtosopimuksissa oli kunta-alan palkkajärjestelmään lisätty paikallista liikkumavaraa siten, että 1.3.1990 alkaen kunnan tai kuntainliiton oli mahdollista tarkistaa kunnan palveluksessa olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden sijoituspalkkaluokkaa paikallisesti milloin tahansa sopimuskauden aikana. Ennen 1.3.1990 sijoituspalkkaluokkien tarkistus oli pääsääntöisesti mahdollista ainoastaan niin sanottujen hinnoittelun avauksien yhteydessä, joiden ajankohdat oli sovittu valtakunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa.

Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan liittovaltuusto oli 11.6.1990 tehnyt päätöksen, jonka mukaan keskussairaalan palveluksessa olevien työntekijöiden palkkoja oli tarkoitus korottaa 1.6.1990 lukien. Työnseisaukseen osallistuneiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden mielestä keskussairaala oli syyllistynyt tämän palkkaratkaisun yhteydessä syrjivään menettelyyn, koska palkantarkistukset oli päätetty ohjata yksinomaan koulutetulle hoitohenkilökunnalle.

Ammattiosasto ei ollut yhdistyksen kokouksessa tai toimikunnan kokouksessa tehnyt päätöstä työnseisauksen järjestämisestä. Yhdistyksen luottamusmiehet eivät olleet osallistuneet työnseisaukseen. Ammattiosastoon kuului noin 400 jäsentä.

Kanteessa ei ollut selvitetty 1.3. - 30.6.1990 olleiden työnseisausten osalta, missä niitä oli ollut eikä myöskään sitä, mikä välitön yhteys näillä työnseisauksilla olisi ollut toistensa kanssa. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut millään tavoin perustellut sitä, että Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV tai Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA olisi edes ollut tietoinen 1.3. - 30.6.1990 tapahtuneista työnseisauksista ennen työnseisauksien toimeenpanoa tai niiden aikana. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:llä ei ollut mahdollisuutta tai velvollisuutta valvoa työnseisausta, jonka tapahtumista sillä ei ollut tietoa.

Kanteessa ei ollut edes väitetty, että Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV olisi ollut tietoinen 15.6.1990 toimeenpannusta työtaistelusta joko ennen työnseisausta tai sen aikana.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n VES- ja TES- kuukausipalkkaisten valiokunta ei käyttänyt päätösvaltaa eikä jäsenyys valiokunnassa voinut perustaa liitolle vastuuta työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA oli täysin muodollinen neuvottelujärjestö, jolla ei ollut omaa organisaatiota. Kunta-alan virkaehtosopimus allekirjoitettiin muodollisesti sen nimissä, mutta ammattijärjestön puolesta toimivat Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n neuvottelijat.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV sekä Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan henkilökunta KTV ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa ja kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on 1.3.1990 lähtien lisätty paikallisen tason harkintavaltaa palkkaluokkatarkistusten tekemisessä ja päätösten ajankohdan valitsemisessa. Näin paikallisille työnantajille on annettu mahdollisuus tehdä palkantarkistuksia myös sopimuskauden aikana ja olematta sidottu mihinkään tiettyyn prosenttiosuuteen tai ajankohtaan.

Etelä-Pohjanmaan Keskussairaalan kuntainliiton osalta on 17.5.1990 käyty harkinnanvaraisia palkantarkistuksia koskevat neuvottelut pääsemättä yksimielisyyteen. Etelä-Pohjanmaan Keskussairaalan liittovaltuusto on 11.6.1990 tehnyt päätöksen keskussairaalan henkilökunnan palkankorotuksista. Tyytymättöminä liittovaltuuston päätökseen ja painostaakseen työnantajaa palkantarkistuksiin ovat Etelä-Pohjanmaan Keskussairaalan kuntainliiton kantasairaalan 130 viranhaltijaa ja työntekijää olleet lakossa 15.6.1990 kello 10 - 13. Lakkoon osallistuneet ovat kuuluneet jäseninä Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan henkilökunta KTV:n ammattiosastoon.

Työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ei ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai sen lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi toimikunnan jäsenen osallistumisesta työnseisaukseen.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n olleen vastuussa aiotusta työtaistelusta, koska sen paikallisen jäsenjärjestön jäsen on ollut myös liiton VES- ja TES- kuukausipalkkaisten valiokunnan jäsen. Kyseinen valiokunta on tosin järjestön hallituksen asettama ja sen alaisena toimiva elin, jonka yksittäiset jäsenet eivät ole sellaisia hallituksen jäseniin tai luottamushenkilöihin verrattavassa asemassa olevia järjestön edustajia, joiden toimenpiteistä tai laiminlyönneistä työehtosopimusten noudattamisen valvonnan suhteen järjestö olisi vastuussa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut, että Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa muun muassa siinä suhteessa, että ne eivät ole ryhtyneet erityisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi, vaikka niiden jäsenjärjestöt ja jäsenet ovat ennen tätä työtaistelua järjestäneet useampia samasta syystä johtuneita työtaisteluita.

Edeltäneiden työtaisteluiden lukuisuus ja samankaltaisuus on työtuomioistuimen mielestä otettava huomioon liittojen valvontavastuuta arvioitaessa. Yksinomaan tällä perusteella ei liiton kuitenkaan voida katsoa laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan kaikissa myöhemmissä erillisissä työtaistelutilanteissa, vaan kutakin tilannetta on arvioitava erikseen ottaen huomioon myös ne toimenpiteet, joihin tuossa yhteydessä on ryhdytty tai olisi ollut mahdollista ryhtyä työrauhan säilymiseksi.

Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA tai Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ovat ilmoituksensa mukaan saaneet tiedon työtaistelusta sen päättymisen jälkeen. Tähän nähden ja muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA olisivat syyllistyneet valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan henkilökunta KTV:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa. Ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:tä ja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA:ta vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Keskinen, Nouro, Hynönen ja Mäenpää.

Tuomio oli yksimielinen.