Labor court dismissed union claim that annual wage review practices formed binding collective agreement terms.

Sahan kokonaistuntipalkkoja oli vuosittain tarkistettu kahdesti työehtosopimuksen määräyksen perusteella tapahtuneen suorituspalkkojen kanssa toimitetun tilastovertailun perusteella.

Tarkistus oli suoritettu paikallisten, kirjallisesti tehtyjen, työehtosopimuksen osaksi tulleiden, kunkin työehtosopimuskauden loppuun voimassa olleiden sopimusten nojalla.

Vaikka tarkistukset oli toteutettu eri vuosina samoja periaatteita noudattaen, ei sopimuskäytännöstä voitu johtaa asianosaisia sitovaa menettelyä, jota olisi noudatettava työehtosopimuskaudesta toiseen myös siinä tapauksessa, että paikallisesti ei päästä työehtosopimuksen edellyttämään sopimukseen asiassa.

Työtuomioistuimen tuomiolla ei ollut mahdollista korvata paikallisesti tai liittojen välillä tekemättä jäänyttä sopimusta.

Kantaja Puutyöväen Liitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Yhtyneet Paperitehtaat Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 13.4.1988 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Kokonaistuntipalkat

Kokonaistuntipalkat

1. Suorituspalkkauksen sijasta käytetään töissä, joissa urakointi ei ole tarkoituksenmukaista, palkkaustapana ns. kokonaistuntipalkkajärjestelmää.

M u i s t. 1. Mikäli sopimuskauden aikana sosovitaan siirryttäväksi muuhun palkkausjärjestelmään, tulee sen tapahtua liittojen hyväksymien ohjeitten pohjalta.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen, ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja vaarallisuus sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat eri palkkaryhmissä oikeudenmukaisesti porrastetuiksi.

Tarkistukset

3. Työntekijäin pätevyyden tarkistus suoritetaan kaksi kertaa vuodessa (esim. kesä- ja joulukuussa).

Samanaikaisesti kuin pätevyyden tarkistus suoritetaan 9. kohdassa tarkoitettu ansiokehityksen vertailu.

Suhde suorituspalkkoihin

4. Kokonaistuntipalkasta sovittaessa on otettava huomioon, että ansiotaso asettuu oikeaan suhteeseen vastaavanarvoisessa tai työnluokituksen perusteella samanarvoiseksi katsottavassa työssä maksettavien suorituspalkkojen kanssa.

Voimassaolo

5. Paikallisesti sovitut tai sovittavat kokonaistuntipalkat ovat tämän työehtosopimuksen osana voimassa sopimuskauden loppuun.

Lisät

6. Kokonaistuntipalkkoihin sisällytetään kaikki työehtosopimuksen edellyttämät lisät, ei kuitenkaan vuorotyö-, ilta- eikä yötyölisiä.

M u i s t. 1. Poikkeuksellisen vaarallisista töistä voidaan maksaa paikallisesti sovittua olosuhdelisää.

Urakkajoutuisuus

7. Kokonaistuntipalkalla työskentelevän työntekijän tulee suorittaa työnsä työn laadun edellyttämällä valppaudella ja ahkeruudella (urakkatyövauhdilla).

Kokonaistuntipalkkojen tarkistaminen

8. Työn määrän tai vaativuusasteen muuttuessa tarkistetaan kokonaistuntipalkkoja. Tällaisesta tarkistamisesta on neuvoteltava työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä ja noudattaen soveltuvin kohdin työehtosopimuksen 13 §:n määräyksiä.

9. Jos voimassaolevia kokonaistuntipalkkoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 8. kohdassa mainitusta syystä, esim. tilastovertailulla todettuun ansiokehitykseen nojaten, voidaan se tehdä edellä 3. kohdan 2. kappaleessa mainittujen tarkistusten yhteydessä ao. työnantajan ja ko. työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uusista kokonaistuntipalkoista yksimielisyyteen, jatkuvat työt entisillä perusteilla, ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liitto on lausunut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Kettulan sahalla oli vuoden 1986 kesäkuusta lähtien otettu käyttöön pääluottamusmiehen ehdotuksesta ansiokehityksen vertailu, jossa otettiin huomioon kaikki tuntipalkkalaiset, olivatpa he sitten minkälaisen tuntipalkkanimikkeen alla tahansa. Tapahtunut ansiokehitys oli kerrottu kaikkien tuntipalkkalaisten lukumäärällä ja näin saatu summa jaettu paikallisesti sovitulla tavalla. Ansiokehityksen vertailu oli suoritettu tällä tavoin neljä kertaa. Kesäkuun alkupuolella 1988 toimitetussa vertailussa työnantaja ei ollut halunnut kertoa ansiokehitystä muuta kuin kokonaistuntipalkkalaisten määrällä. Näin saatu summa olisi kuitenkin voitu jakaa kaikkien tuntipalkkalaisten kesken. Tällainen poikkeava menettely oli aiheutunut siitä, että ansiokehitys oli ollut normaalia suurempi. Työnantaja oli näin rikkonut tahallisesti sopimukseksi tullutta käytäntöä.

Paikallisesti 8.7.1988 käydyssä neuvottelussa työmaalla ei ollut päästy yksimielisyyteen. Asiasta liittojen välillä 14.8.1989 käydyssä neuvottelussa Mesäteollisuuden Työnantajaliitto oli lähtenyt siitä, että työehtosopimuksen 11 §:n 3 ja 9. kohdan mukaiset tarkistukset koskivat kokonaistuntipalkkoja. Työnantajaliiton mukaan työehtosopimuksen 11 §:n 9. kohdan määräys ei velvoittanut tilastovertailun tuloksena toteuttamaan palkankorotuksia vaan korotuksista voitiin sanotulla perusteella sopia. Kokonaistuntipalkkoja koskevan tarkistusneuvottelun yhteydessä voitiin liiton mielestä sopia myös muiden palkkojen korottamisesta. Muiden palkkojen ottaminen mukaan neuvotteluun oli neuvottelukysymys, josta sovittiin kunkin neuvottelun osalta erikseen eikä siitä työnantajaliiton käsityksen mukaan voinut muodostua sitovaa ja velvoittavaa käytäntöä.

Puutyöväen Liiton edustajat olivat vedonneet siihen, mitä oli sanottu työpaikkatasolla ja katsoneet, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy oli menetellyt työehtosopimuksen osaksi tulleen tarkistuskäytännön vastaisesti. Aikapalkat oli Kettulan sahalla vuoden 1986 kesäkuusta lähtien vakiintuneesti ja poikkeuksetta tarkistettu puolivuosittain ottaen huomioon urakkapalkkojen kehitys. Paikallisesta sopimuksesta oli työntekijäpuolen mukaan tullut näin ollen voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

Puutyöväen Liitto on lausunut, että työnantaja ja työntekijätaho olivat neuvotelleet Kettulan sahalla ansiokehitysvertailuun siirtymisestä 27.12. ja 30.12.1985. Neuvotteluista on laadittu pöytäkirjat. Ansiokehitysvertailun ehdot oli vahvistettu 30.12.1985. Joulukuussa 1986 työsuhdeasiainhoitaja ja pääluottamusmies olivat sopineet ansiokehitysvertailusta. Myös kesällä 1987 ja uudelleen syksyllä 1987 he olivat sopineet kokonaistuntipalkkojen korottamisesta urakkapalkkojen ansiokehityksen määrällä. Kokonaistuntipalkkojen korottamisesta oli syntynyt erimielisyys kesällä 1988, kun kokonaistuntipalkkojen olisi vertailun tuloksena pitänyt nousta 2,35 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy oli velvollinen kesä- ja joulukuussa korottamaan työntekijöiden kokonaistuntipalkkoja samalla määrällä kuin urakkapalkat olivat nousseet edellisestä puolivuotistarkistuksesta. Lisäksi Puutyöväen Liitto on vaatinut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n velvoittamista suorittamaan kokonaistuntipalkalla työskennelleille työntekijöilleen yhteensä 282 157,37 markkaa 16 prosentin korkoineen 13.8.1989 lukien ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen 11 §:n ja sen osaksi tulleen paikallisen sopimuksen rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat lausuneet, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 11 § koski kokonaistuntipalkkoja. Pykälän 8. kohdassa todettiin, että työn määrän tai vaativuusasteen muuttuessa tarkistetaan kokonaistuntipalkkoja ja sovitaan niistä työehtosopimuksen 13 §:n suorituspalkkoja koskevaa neuvottelumenettelyä soveltuvin osin noudattaen. Saman 11 §:n 9. kohdassa todettiin, että mikäli muusta syystä halutaan kokonaistuntipalkkoja muuttaa, tulee asiasta sopia. Tähän "muusta syystä" -ryhmään oli sijoitettu myös 11 §:n 3. kohdan toisen kappaleen ansiokehitysvertailu eli tehtaan urakkapalkkojen ja kokonaistuntipalkkojen kehityksen vertaaminen. Työehtosopimuksen määräykset eivät velvoittaneet korottamaan kokonaistuntipalkkoja tilastovertailun perusteella, mutta tällä perusteella korotuksista voitiin sopia. Muista aikapalkoista määräyksissä ei puhuttu mitään.

Kanteessa katsottiin, että sanottuun määräykseen liittyen Kettulan sahalla oli syntynyt paikallinen sopimus sillä perusteella, että käytännössä oli sovittu samalla tavalla vuosina 1986 - 1988.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat lausuneet, että ennen vuotta 1986 ei ansiokehitysvertailu ollut sahalla ollut käytössä, koska muulla palkkausmuodolla kuin urakkapalkalla työskennelleiden määrä oli ollut vähäinen. Sovittaessa vuoden 1985 lopulla ansiokehitysvertailun käyttöönotosta oli sovittu siitä, miten ansiokehitusvertailu käytännössä sahalla suoritetaan. Sen sijaan ei ollut sovittu mistään mekanismista kokonaistuntipalkkojen tarkistamiseksi. Kokonaistuntipalkkojen tarkistuksista oli sovittu tämän jälkeen kullakin kerralla erikseen pääluottamusmiehen kanssa. Vakiintunutta käytäntöä, joka kantajan väittämin tavoin olisi tullut työehtosopimuksen osaksi, ei Kettulan sahalla ollut olemassa.

Kanteessa edellytettiin vahvistettavaksi, että vakiintunut paikallinen käytäntö oli tullut työehtosopimuksen osaksi ja että työnantaja oli velvollinen sen johdosta menettelemään työntekijöiden vaatimalla tavalla. Vahvistuskanteen hyväksyminen vaatisi kuitenkin yksityiskohtaisempaa tietoa vahvistettavaksi vaaditun sopimuksen sisällöstä. Puutyöväen Liitto ei ollut voinut selvittää, mikä oli väitetyn sopimuksen täsmällinen sisältö. Näin ollen oli mahdotonta hyväksyä kanteessa esitettyjä vaatimuksia.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Puutyöväen Liitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen mukaan kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen. Näin paikallisesti sovittavat palkat ovat työehtosopimuksen osana voimassa sopimuskauden loppuun. Jos voimassa olevia kokonaistuntipalkkoja halutaan muuttaa esimerkiksi tilastovertailulla todettuun ansiokehitykseen nojautuen, voidaan se tehdä työnantajan ja työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uusista kokonaistuntipalkoista yksimielisyyteen, jatkuvat työt entisellä perusteella ja kysymys siirretään liittojen ratkaistavaksi.

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Kettulan sahalla on vuoden 1986 kesäkuusta lähtien tarkistettu tuntipalkalla työskennelleiden työntekijöiden ansioita puolivuotiskausittain urakkapalkoissa tapahtunutta kehitystä seuraten. Tapahtunut ansiokehitys on kerrottu kaikkien tuntipalkkaisten lukumäärällä ja näin saatu tulos jaettu paikallisesti sovitulla tavalla. Näin on ansiokehityksen vertailu suoritettu neljästi. Kesäkuussa 1988 suoritetussa vertailussa työnantaja on suostunut ottamaan huomioon vain kokonaistuntipalkkaiset työntekijät. Kantajaliiton käsityksen mukaan noudatettu tarkistuskäytäntö on muodostunut työehtosopimukseksi, jota työnantaja on tahallaan rikkonut.

Kanteessa on muun ohella vaadittu vahvistettavaksi, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy on velvollinen korottamaan Kettulan sahan työntekijöiden kokonaistuntipalkkoja kesäkuussa ja joulukuussa samalla määrällä, jolla urakkapalkat ovat nousseet tuntipalkkojen edellisen puolivuotistarkistuksen jälkeen.

Kettulan sahalla on kahdesti vuodessa suoritettu tuntipalkkojen ja suorituspalkkojen tilastovertailu ja tämän vertailun perusteella sovittu mahdollisista tuntipalkkojen tarkistuksista. Menettely on perustunut työehtosopimuksen nimenomaisiin määräyksiin. Paikalliset kirjallisesti tehdyt sopimukset ovat tulleet osaksi työehtosopimusta ja ne ovat olleet voimassa tuon työehtosopimuskauden loppuun. Vaikka esitetyn selvityksen mukaan kokonaistuntipalkkojen tarkistukset on toteutettu samoja periaatteita noudattaen vuoteen 1988 saakka, tästä sopimuskäytännöstä ei voida johtaa asianosaisia sitovaa menettelyä, jota olisi noudatettava työehtosopimuskaudesta toiseen myös siinä tapauksessa, että paikallisesti ei päästä voimassaolevan työehtosopimuksen edellyttämään sopimukseen asiassa. Palkkojen korottaminen kanteessa vaaditulla tavalla edellyttää sopimusta, jota ei ole paikallisten neuvotteluosapuolten välillä näytetty syntyneen.

Erimielisyyskysymys on alistettu liittojen ratkaistavaksi. Puutyöväen Liitto ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ovat neuvotelleet asiasta pääsemättä yksimielisyyteen. Työehtosopimukseen ei sisälly määräyksiä kokonaistuntipalkkojen tarkistamisesta sen varalta, että liitot eivät pääse palkankorotuksista yksimielisyyteen. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä asianosaisten tarkoituksesta kyseisestä työehtosopimusmääräyksestä sopiessaan. Sanamuotonsa perusteella määräykset ovat sikäli selvät, että kokonaistuntipalkkojen tarkistuksen toteuttaminen edellyttää asiasta sopimista joko paikallisesti tai liittojen välillä.

Kun liittojenkaan välillä ei ole päästy sopimukseen palkankorotusten toteuttamisesta ja kun työtuomioistuimen tuomiolla ei ole mahdollista korvata paikallisesti tai liittojen välillä tekemättä jäänyttä sopimusta, ei työtuomioistuimen mielestä ole esitetty perustetta kokonaistuntipalkkojen tarkistamiseen kanteessa vaaditulla tavalla.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, Rautiainen, Sariola, Palanko-Laaka ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.