Labor court fines unions for striking over pay, dismissing claims against some while holding others liable.

Sairaaloiden hoitohenkilöstön työtaisteluilla oli pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakot olivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työtaistelut oli toimeenpantu ammattiosastojen hallitusten päätösten mukaisesti. Ammattiosastot tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Lakkoihin osallistuneista viran- ja toimenhaltijoita edustavista kolmesta liitosta yksi tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja muiden osalta hyvityssakkovaatimus hylätty. Liittojen yläjärjestö tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaajat TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y. Tehyn Oulun yliopistollisen keskussairaalan ammattiosasto r.y. Tehyn Oulunsuun sairaalan ammattiosasto r.y. Tehyn Raahen aluesairaalan ammattiosasto r.y. Tehyn Raahen alueen ammattiosasto r.y. Kunnallisvirkamiesliitto KVL r.y. OYKS:n Kunnallisvirkailijat r.y. Suomen Perushoitajaliitto SuPer r.y. Perushoitajaliiton OYKS:n ao r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

41 § PALKKAUS

Peruspalkka

1. Työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen liitteinä PL ja PL A olevien palkkaluokittelujen mukaan määräytyvä, kunnallisia viranhaltijoita koskevista kulloinkin voimassa olevista Y-palkkataulukoista ilmenevä peruspalkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkaluokkiin sijoittelu

Viranhaltijan palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä hänen palkkauksensa perusteena oli 28.2.1990 virkaehtosopimuksen nojalla, jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta muuta aiheudu. Eräiden viranhaltijoiden palkkaluokka määräytyy 1.10.1990 lukien palkkaluokittelun (PL A) mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työrauha

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen ja virkaehtosopimuksen palkkaluokittelua 1990 koskevassa liitteessä on sovittu seuraavaa:

Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaluokittelu 1.3.1990 lukien

1 § Palkkaluokka 1.3.1990 lukien

Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä oli hänen palkkauksensa perusteena 28.2.1990 virkaehtosopimuksen/työehtosopimuksen nojalla, jollei 2 §:stä muuta aiheudu.

2 § Palkkaluokan tarkistaminen 1.3.1990 ja sen jälkeen

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokkaa tarkistetaan tai voidaan tarkistaa 1.3.1990 lukien tai sen jälkeen

1) edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen/kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaluokittelun yleismääräysten 2 §:ssä mainituissa tapauksissa ja

2) muusta paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen perustellusta syystä edellä mainitun palkkaluokittelun palkkaluokka-asteikkojen rajoissa mukaanluettuna palkkaluokitteluliitteen yleismääräysten 1 §:n 2 momentin 2. virkkeen ja 3 momentin määräykset siten, että 3 momentissa tarkoitettujen viranhaltijoiden/työntekijöiden (palkkaluokittelun ulkopuoliset) palkantarkistus voi olla enintään kaksi palkkaluokkaa kalenterivuodessa.

2 mom. Edellä 1 momentin 2) kohdassa tarkoitettu palkantarkistus voi olla myös markkamääräinen, kunhan viranhaltijalle/työntekijälle maksettu palkka pysyy 2) kohdassa tarkoitetun palkkaluokka-asteikon kuukausipalkan rajoissa. Tämä markkamääräinen lisä on varsinaista palkkaa, mutta se ei kuulu peruspalkkaan eikä sitä oteta huomioon palvelulisissä.

3 mom. Tässä pykälässä palkkaluokittelulla tarkoitetaan edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1.10.1989 voimaan tullutta palkkaluokittelua ja muissa sopimusten liitteissä olevia palkkaluokittelumääräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että PohjoisPohjanmaan yliopistollisen sairaanhoitopiirin kuntainliittoon kuuluvissa Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa, Psykiatrisella klinikalla ja Raahen aluesairaalassa toimeenpantiin 29.3.1990 laiton työnseisaus, joka kesti kello 14:sta työvuoron loppuun saakka. Työnseisaukseen osallistui yhteensä 539 viranhaltijaa ja työntekijää.

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa työnseisaukseen osallistuneista viran- ja toimenhaltijoista 365 kuului Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn jäsenjärjestöön Tehyn Oulun yliopistollisen keskussairaalan ammattiosastoon, 70 Suomen Perushoitajaliitto SuPerin jäsenjärjestöön Perushoitajaliiton OYKS:n ao:hon ja 43 Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n jäsenjärjestöön OYKS:n Kunnallisvirkailijoihin. Psykiatrisen klinikan työnseisaukseen oli osallistunut 30 viranhaltijaa, jotka kuuluivat Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn jäsenjärjestöön Tehyn Oulunsuun sairaalan ammattiosastoon. Raahen aluesairaalan työnseisauksen järjestäneet 30 viranhaltijaa kuuluivat Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn jäsenjärjestöön Tehyn Raahen aluesairaalan ammattiosastoon. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy, Suomen Perushoitajaliitto SuPer ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL kuuluivat TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:hen.

Raahen seudun kansanterveystyön kuntainliiton pääterveysaseman lääkäreiden vastaanotossa, terveysneuvonnassa ja hammashuollossa oli toimeenpantu 29.3.1990 kello 14 - 16 laiton työnseisaus, johon oli osallistunut 14 viranhaltijaa. Viranhaltijat olivat kuuluneet kaikki Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn alayhdistykseen Tehyn Raahen alueen ammattiosastoon.

Päätökset laittoman työnseisauksen toimeenpanemisesta oli tehty Oulun yliopistollisen keskussairaalan osalta Tehyn Oulun yliopistollisen keskussairaalan ammattiosaston kokouksessa 28.3.1990 kello 19, Perushoitajaliiton OYKS:n ao:n kokouksessa 28.3.1990 kello 16 ja OYKS:n Kunnallisvirkailijoiden puhelinkokouksessa 27.3.1990. Vastaavat päätökset oli tehty Psykiatrian klinikan ja Raahen aluesairaalan osalta ennen työnseisauksen alkua. Raahen seudun kansanterveystyön kuntainliiton pääterveysaseman osalta päätös työnseisauksen järjestämisestä oli tehty Tehyn Raahen alueen ammattiosaston hallituksen kokouksessa 28.3.1990.

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa oli jouduttu työnseisauksen vuoksi siirtämään psykiatrian klinikalla ja silmätautien klinikalla muutamia polikliinisiä tutkimus- ja hoitoaikoja myöhemmäksi. Neurologian klinikalla oli siirretty kolmen potilaan neurofysiologiset tutkimukset myöhemmäksi ja sisätautiklinikan kardiologisella yksiköllä oli siirretty yksi angiografiotutkimus seuraavalle päivälle. Psykiatrisella klinikalla hoitotoimenpiteitä oli jouduttu siirtämään suunniteltua aikaisemmaksi tai lykkäämään myöhemmäksi työnseisauksen vuoksi.

Työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa sellaisiin terveydenhuoltoalan viran- ja toimenhaltijoita koskeviin palkantarkistuksiin, jotka virka- ja työehtosopimusten mukaan olivat työnantajan harkinnassa oleva asia. Työtaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimuksen ja virkaehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa toimivista ammattiosastoista Tehyn Oulun yliopistollisen keskussairaalan ammattiosasto, Perushoitajaliiton OYKS:n ao ja OYKS:n Kunnallisvirkailijat olivat kaikki tehneet kokouspäätöksen laittoman työtaistelun toimeenpanemisesta. Yksikään mainituista ammattiosastoista ei ollut millään tavoin yrittänyt estää työtaistelua tai pyrkinyt lopettamaan sitä, vaan päin vastoin ne olivat tukeneet sitä sallimalla luottamushenkilöidensä osallistua työtaisteluun. Tehyn Oulun yliopistollisen keskussairaalan ammattiosastosta olivat olleet mukana järjestön sihteeri ja kaksi hallituksen jäsentä sekä kolme varajäsentä. Perushoitajaliiton OYKS:n ao:sta työnseisaukseen olivat osallistuneet johtokunnan varapuheenjohtaja ja jäsen. OYKS:n Kunnallisvirkailijoista mukana työnseisauksessa olivat oleet järjestön sihteeri ja hallituksen varsinainen jäsen.

Psykiatrisella klinikalla ja Raahen aluesairaalassa työnseisauksiin oli osallistunut Tehyn Oulunsuun sairaalan ammattiosaston ja Tehyn Raahen aluesairaalan ammattiosasto jäseniä. Kyseiset ammattiosastot olivat tehneet nimenomaiset päätökset työnseisauksen toimeenpanemisesta. Ne olivat laiminlyöneet kaikki toimenpiteet työtaistelun estämiseksi tai sen lopettamiseksi, minkä lisäksi ne olivat aktiivisesti tukeneet työtaistelua sallimalla luottamushenkilöidensä osallistua työnseisaukseen. Tehyn Oulunsuun sairaalan ammattiosaston luottamushenkilöistä työnseisaukseen olivat osallistuneet sen hallituksen jäsen ja kolme varajäsentä. Tehyn Raahen aluesairaalan ammattiosaston jäsenistä työnseisauksessa olivat olleet mukana sen sihteeri, rahastonhoitaja, tiedotussihteeri, hallituksen kaksi jäsentä sekä neljä varajäsentä.

Tehyn Raahen alueen ammattiosaston luottamushenkilöistä olivat työtaisteluun osallistuneet hallituksen puheenjohtaja ja vapaapäivänään hallituksen viisi jäsentä sekä hallituksen varajäsen. Vapaa-aikanaan työpaikalle saapuneet hallituksen jäsenet olivat toiminnallaan pyrkineet aktiivisesti tukemaan työtaistelua ja olleet esimerkillään yllyttämässä työssäolevia viranhaltijoita yhtymään siihen.

Oulun yliopistollisen keskussairaalan, Psykiatrisen klinikan ja Raahen aluesairaalan osalta Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy ei ollut pyrkinyt millään aktiivisella toimenpiteellä estämään tai lopettamaan 29.3.1990 toimeenpantua laitonta työnseisausta, vaikka järjestön Oulun yliopistollisen keskussairaalan pääluottamusmiehelle 28.3.1990 lähettämästä sähkeestä kävi ilmi, että järjestö oli jo tuolloin ollut tietoinen uhkaavasta työtaistelusta. Pelkkää sähkeen lähettämistä ei voinut tämänkaltaisessa tilanteessa pitää riittävänä toimenpiteenä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Järjestö oli rikkonut työrauhavelvollisuutta sallimalla luottamushenkilönsä Tehyn Oulun yliopistollisen keskussairaalan ammattiosaston hallituksen jäsenen, joka toimi myös Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn liittovaltuuston varsinaisena jäsenenä, ottaa osaa työtaisteluun.

Raahen seudun kansanterveystyön kuntainliiton pääterveysaseman osalta Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn puolesta oli ammattiosaston puheenjohtajalle lähetetty sähke pari tuntia ennen aiotun työnseisauksen alkua, mutta muita toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi järjestö ei ollut suorittanut. Pelkkää sähkeen lähettämistä ei voinut pitää riittävänä toimena valvontavelvollisuuden täyttämiseksi, kun järjestölle olisi ajallisesti ollut ennen työnseisauksen alkua mahdollista vaikuttaa ammattiosaston luottamushenkilöiden suhtautumiseen.

Suomen Perushoitajaliitto SuPer ei ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai lopettamiseksi, vaikka sen oman jäsenjärjestön luottamushenkilöitä oli aktiivisesti osallistunut työtaisteluun.

Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n puolesta oli lähetetty työtaistelupäivänä 29.3.1990 päivätty Pohjois-Pohjanmaan Kuntainliittojen Ammattiyhdistys r.y:n puheenjohtajalle osoitettu kirje, jossa oli kehotettu huolehtimaan työrauhan säilymisestä, mutta järjestö ei ollut muutoin ryhtynyt minkäänlaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Huomioon ottaen kirjeen myöhäisen lähettämisajankohdan ja sen, että työnseisauksessa oli ollut mukana paikallisen ammattiosaston luottamushenkilöitä, ei pelkkää kirjeen lähettämistä voinut pitää riittävänä toimenpiteenä järjestön valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n puolesta oli lähetetty 29.3.1990 päivätty työrauhan säilyttämistä koskeva kirje Kunnallisvirkamiesliitto KVL:lle, Suomen Perushoitajaliitto SuPerille ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehylle. Mihinkään muihin toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi järjestö ei ollut ryhtynyt. Järjestön Oulun yliopistollisen keskussairaalan pääluottamusmies oli puhelimessa ilmoittanut keskussairaalan johdolle, ettei työnseisauksen alkaessa työtaistelupaikalla keskussairaalassa ollut ollut yhtään TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n luottamusmiestä. Järjestön luottamusmiehiä ei työnantajan tietojen mukaan ollut ollut paikalla myöskään Psykiatrisella klinikalla. Järjestön suhtautumista valvontavelvollisuuteensa kuvasi pääluottamusmiehen 20.3.1990 eräälle lehdelle antama lausunto, jonka mukaan sairaanhoitopiirin päättäjiin pyrittiin vaikuttamaan kaikin keinoin, jotta tyydyttävään tulokseen päästäisiin odottelematta.

Työtaisteluun liittyi useita raskauttavia piirteitä kuten työtaistelun selvä ennalta suunnittelu, osallistuneiden suuri lukumäärä sekä ammattiosastojen luottamushenkilöiden osallistuminen työtaisteluun. Mainitut seikat tuli ottaa hyvityssakon määrää korottavina tekijöinä huomioon seuraamusta määrättäessä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 10, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai ainakin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä sekä Suomen Perushoitajaliitto SuPerin, Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Lisäksi kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Tehyn Oulun yliopistollisen keskussairaalan ammattiosaston ja OYKS:n Kunnallisvirkailijoiden sekä virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla Tehyn Oulunsuun sairaalan ammattiosaston, Tehyn Raahen aluesairaalan ammattiosaston, Tehyn Raahen alueen ammattiosaston ja Perushoitajaliiton OYKS:n ao:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

TVK:n VIRKAMIESJÄRJESTÖT TVK-V:n VASTINE

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on lausunut, että Oulun yliopistollisen keskussairaalan, Psykiatrisen klinikan ja Raahen aluesairaalan työtaistelu oli tullut TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n tietoon jäsenjärjestöjen kautta 29.3.1990 aamupäivällä. Työtaistelu oli alkanut niin yllättäen, että esimerkiksi kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut siitä tiedottanut. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV ei ollut tiennyt Raahen seudun kansanterveystyön kuntainliiton pääterveysaseman työtaistelusta, joten se ei ollut voinut reagoida siihen. Työtaisteluihin eivät olleet osallistuneet TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n luottamusmiehet. He olivat vastustaneet työtaistelun aloittamista ja tehneet sen, mitä heiltä voitiin kohtuudella edellyttää.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V oli kehottanut liittoja valvomaan työrauhaa ja tämän lisäksi lähettänyt paikalliselle pääluottamusmiehelle telefaxilla 29.3.1990 päivätyn kirjeen, jossa häntä oli kehotettu valvomaan, että henkilöstö ei ryhtyisi työtaisteluun.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen myöhään nostama kanne asiassa oli osoitus sen passiivisuudesta. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei itsekään ollut pyrkinyt selvittämään asioita tehokkaasti. Paikallinen työtaistelu oli osaksi myös kunnallisen työmarkkinalaitoksen tavoitteita ajava, kun yhtenä sen teemoista oli ollut kuntien valtionapujen ajaminen.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V oli tehnyt kaiken sen mitä neuvottelujärjestöltä kohtuudella voitiin edellyttää työrauhan valvomiseksi, minkä vuoksi se on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUNNALLISVIRKAMIESLIITTO KVL:n ja OYKS:n KUNNALLISVIRKAILIJOIDEN VASTINE

Kunnallisvirkamiesliitto KVL ja OYKS:n Kunnallisvirkailijat ovat lausuneet, että 43 ammattiosaston 430:stä jäsenestä oli osallistunut 29.3.1990 vastoin ammattiosaston puheenjohtajan ja luottamusmiesten kieltoa 30 - 90 minuuttia kestäneeseen työtaisteluun. Ammattiosasto ei ollut työtaistelusta vastuussa.

Kunnallisvirkamiesliitto KVL:n puheenjohtaja oli 29.3.1990 kello 9 saanut puhelimitse kuulla ammattiosaston puheenjohtajalta suunnitteilla olevasta laittomasta työtaistelusta. Saman päivän aikana asiasta oli myös tullut kirjallinen ilmoitus TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n toimistosta. Kunnallisvirkamiesliitto KVL oli välittömästi saatuaan tietää uhkaavasta työtaistelusta torstaiaamuna 29.3.1990 toimittanut sekä telefaxilla että kirjeitse kehotuksen alayhdistyksilleen ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n luottamusmiehille ryhtyä toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa työvuorossa olleet ammattiosaston puheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä luottamus- ja varaluottamusmiehet olivat kieltäneet yhdistyksensä jäseniä osallistumasta suunnitteilla olleeseen työtaisteluun. Lisäksi he olivat pidättäytymällä itse työtaistelusta pyrkineet estämään muiden yhdistyksen jäsenten osallistumisen ulosmarssiin.

Liiton, jonka keskustoimisto toimi Helsingissä, oli mahdottomuus yhden aamupäivän kuluessa vaikuttaa Oulussa nopeasti kehittyvään työtaisteluun muutoin kuin toimittamalla välittömästi jäsenyhdistyksilleen kehotukset välttää työtaistelu sekä kehottamalla luottamusmiehiä toimimaan siten, että jäsenkunta pidättäytyisi työtaistelusta. Liitto oli välittömästi ryhtynyt kaikkiin näihin toimenpiteisiin.

OYKS:n Kunnallisvirkailijoiden hallitus ei ollut ollut yksimielinen työtaistelutoimeenpiteeseen ryhtymisestä. Lisäksi yhdistyksen puheenjohtaja ja 29.3.1990 työvuorossa olleet luottamusmiehet olivat määrätietoisesti pyrkineet estämään yhdistyksen jäsenten osallistumisen työtaisteluun sillä seurauksella, että työtaisteluun oli osallistunut yhteensä vain 10 prosenttia Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa, Psykiatrisella klinikalla ja Raahen aluesairaalassa työskennelleistä OYKS:n Kunnallisvirkailijoiden jäsenistä.

Kunnallisvirkamiesliitto KVL ja OYKS:n Kunnallisvirkailijat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä. Mikäli Kunnallisvirkamiesliitto KVL ja OYKS:n Kunnallisvirkailijat tuomittaisiin hyvityssakkoon, niin hyvityssakkojen määrässä tulisi ottaa huomioon työtaisteluun osallistuneiden jäsenten vähäinen määrä.

SUOMEN PERUSHOITAJALIITTO SUPERIN JA PERUSHOITAJALIITON OYKS:N AO:N VASTINE

Suomen Perushoitajaliitto SuPer ja Perushoitajaliiton OYKS:n ao ovat myöntäneet kanteen oikeaksi ammattiosaston osalta ja kiistäneet sen Suomen Perushoitajaliitto SuPerin osalta. Liitto oli ollut puhelimitse ja sähkeitse yhteydessä paikalliselle tasolle ja tuominnut lakon. Se seikka, etteivät perushoitajat olleet olleet mukana enää Oulun yliopistollisen keskussairaalan toisessa työnseisauksessa osoitti liiton paikallisesti tehokasta lakontorjuntaa. Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 500, joista 70 oli osallistunut työtaisteluun. Työtaistelun pituus oli ollut vain 1 - 2 tuntia.

TERVEYDENHUOLTOALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TEHYN, TEHYN OULUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN AMMATTIOSASTON, TEHYN OULUNSUUN SAIRAALAN AMMATTIOSASTON, TEHYN RAAHEN ALUEEN AMMATTIOSASTON JA TEHYN RAAHEN ALUESAIRAALAN AMMATTIOSASTON VASTINE

Tehyn Oulun yliopistollisen keskussairaalan ammattiosaston hallitus oli 28.3.1990 pitämässään kokouksessa päättänyt toimeenpanna 29.3.1990 kello 14 alkaen työnseisauksen. Ammattiosaston puheenjohtaja ja luottamusmies olivat ilmoittaneet vastustavansa mainittua työpaikalta poistumista työrauhavelvoitteen vastaisena ja olivat vaatineet, että aiottua toimenpidettä ei saanut panna täytäntöön. He olivat jättäneet eriävän mielipiteensä kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.

Tehyn Oulun yliopistollisen keskussairaalan ammattiosaston 1 870 jäsenestä 365 oli osallistunut työnseisaukseen. Työnseisaus oli kestänyt ammattiosaston jäsenten osalta yleensä tunnin, koska suurin osa työnseisaukseen osallistuneista oli työskennellyt vuodeosastolla tai laboratoriossa, jossa työvuoro päättyi kello 15. Joidenkin osalta työnseisaus oli kestänyt kello 16:een asti.

Työnseisaus oli toteutettu siten, että työyksiköihin oli jätetty päivystysvalmius. Potilasturvallisuutta ei ollut vaarannettu. Oulun yliopistollisen keskussairaalan toimintaan ei noin yhden tunnin työnseisaus ollut vaikuttanut juuri lainkaan.

Ammattiosasto oli rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n ja työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaista työrauhavelvollisuutta.

Tehyn Oulunsuun sairaalan ammattiosaston hallitus oli 27.3.1990 pitämässään puhelinkokouksessa päättänyt 29.3.1990 kello 14 alkaneesta työnseisauksesta. Ammattiosastossa oli kaikkiaan noin 250 jäsentä, joista 30 oli osallistunut työnseisaukseen. Ammattiosasto oli rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n ja työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaista työrauhavelvollisuutta.

Tehyn Raahen alueen ammattiosaston hallitus oli kokouksessaan 28.3.1990 käsitellyt palkkaneuvotteluja. Tällöin oli esitetty, että palkkauksessa oleviin epäkohtiin voitaisiin kiinnittää huomiota poistumalla työpaikalta 1 - 2 tuntia ennen työajan päättymistä mielenosoituksen järjestämistä varten. Ammattiosaston puheenjohtaja oli vastustanut esitystä, koska hän oli pitänyt sitä työrauhavelvollisuuden vastaisena. Asiasta oli äänestetty ja mielenilmaisu oli päätetty järjestää pääterveysasemalla 29.3.1990 kello 14 - 16. Työnseisaus oli päätetty toimeenpanna siten, ettei potilasturvallisuus vaarantuisi. Ammattiosasto oli rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitettua työrauhavelvollisuutta. Ammattiosastoon kuului noin 160 jäsentä. Kysymyksessä oli ollut mielenilmaisu, joka oli järjestetty marssimalla sairaalalta keskikaupungille. Tähän kulkueeseen oli ottanut osaa vain 14 Tehyn Raahen alueen ammattiosaston jäsentä.

Tehyn Raahen aluesairaalan ammattiosasto oli 28.3.1990 pitämässään hallituksen kokouksessa päättänyt toimeenpanna 29.3.1990 kello 14 alkaneen työnseisauksen. Lisäksi oli päätetty, että toimipisteisiin jäisi tarvittava henkilökunta eikä potilasturvallisuutta vaarannettaisi. Ammattiosaston puheenjohtaja oli kokouksessa ilmoittanut, että toimenpide oli työrauhavelvoitteen vastainen ja oli kehottanut luopumaan laittomasta työnseisauksesta. Hän oli jättänyt pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.

Ammattiosastossa oli kaikkiaan noin 85 jäsentä, joista 31 oli osallistunut työnseisaukseen. Työnseisaus oli kestänyt pääsääntöisesti puolesta tunnista yhteen tuntiin, koska työnseisaukseen osallistuneiden työvuorot olivat päättyneet joko kello 14.30 tai 15. Vain noin neljällä tai viidellä henkilöllä työvuoro oli päättynyt kello 16. Työnseisaus ei ollut aiheuttanut häiriötä Raahen aluesairaalan toimintaan. Ammattiosasto oli rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n ja työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaista työrauhavelvollisuutta.

Työtaistelun lyhyt kestoaika ja työtaisteluun osallistuneiden ammattiosastojen jäsenten pieni määrä sekä se seikka, ettei työtaistelulla ollut vaikeutettu työpaikkojen toimintaa, tulisi ottaa huomioon lieventävinä tekijänä hyvityssakkoa määrättäessä. Kuntatyönantaja oli omalta osaltaan ollut myötävaikuttamassa laittoman työtaistelun syntymistä luomalla ammattiosastojen jäsenille vääriä kuvitelmia sopimuskauden aikana toteutettavista palkkaluokkakorotuksista. Kuntatyönantajan myötävaikutus työnseisauksen syntymiseen tulisi ottaa huomioon lieventävänä tekijänä hyvityssakkoa ammattiosastoille määrättäessä.

Raahen pääterveysaseman lakon osalta Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn järjestöosaston osastopäällikkö oli välittömästi työnseisauksesta 29.3.1990 tiedon saatuaan lähettänyt Tehyn Raahen alueen ammattiosaston puheenjohtajalle sähkeen, jossa oli edellytetty tehtävän kaikki voitava työtaistelun estämiseksi. Tehyn Raahen alueen ammattiosastosta työnseisaukseen oli ottanut osaa vain 14 jäsentä. Ammattijärjestö oli ryhtynyt valvontavelvollisuuden kannalta riittäviin toimenpiteisiin.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn liittovaltuuston varsinainen jäsen oli ottanut osaa työtaisteluun. Se ei merkinnyt, että ammattijärjestö olisi rikkonut työrauhavelvollisuuttaan. Ammattijärjestön liittovaltuustoon kuului 60 jäsentä ja valtuustolla oli kaksi varsinaista kokousta vuodessa, syys- ja kevätkokous. Kyseinen liittovaltuuston varsinainen jäsen oli valittu valtuustoon 1989 ja hän oli osallistunut valtuuston kokoukseen marraskuussa 1989. Yksittäiset valtuutetut eivät toimineet niin kiinteässä yhteistyössä järjestön toimeenpanevien elinten kanssa, että voitaisiin katsoa, että koko järjestö olisi rikkonut työrauhavelvollisuuttaan, jos yksi 60 valtuutetusta oli osallistunut työnseisaukseen.

Oulun yliopistollisen keskussairaalan pääluottamusmies oli Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn liittovaltuuston puheenjohtaja. Hän oli ollut Oulun yliopistollisen keskussairaalan TVK-V:läisten luottamusmiesten 29.3.1990 pitämässä kokouksessa puheenjohtajana. Tässä kokouksessa luottamusmiehet oli velvoitettu tekemään kaikkensa, jotta laitonta työnseisausta ei toteutettaisi. Kaikki Oulun yliopistollisen keskussairaalan TVK-V:läiset työvuorossa olevat luottamusmiehet olivat olleet työpaikallaan töissä. Luottamusmiehet olivat myös olleet kehottamassa jäseniä luopumaan laittomasta työnseisauksesta.

Osastonhoitajana toiminut pääluottamusmies oli Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn liittohallituksen varsinainen jäsen. Myös hän oli kehottanut ammattiosaston jäseniä pidättäytymään laittomasta työnseisauksesta ja lähettänyt sähkeen Psykiatrisen klinikan ja Heikinharjun sairaalan pääluottamusmiehelle pyytäen häntä tekemään kaikkensa, jotta laiton työnseisaus ei alkaisi.

Eräs syy laittomaan työtaisteluun oli ollut kuntatyönantajan oma toiminta. Kuntatyönantaja oli lukuisissa eri yhteyksissä selvitellyt sitä, miten nyt voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset nostivat hoitohenkilöstön palkkoja tuntuvasti vuoden 1990 aikana. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn ammattiosastojen jäsenet olivat tiedotusvälineistä kuntatyönantajan toimesta saaneet sen käsityksen, että palkat nousisivat vuoden 1990 aikana merkittävästi, jopa noin 2 000 markkaa kuukaudessa. Pettymys oli ollut sitäkin suurempi, kun palkankorotukset olivat olleet huomattavasti odotettua pienemmät. Tämä oli ollut myötävaikuttamassa laittomaan työnseisaukseen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kunnallinen työmarkkinalaitos, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa ja kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on 1.3.1990 lähtien lisätty paikallisen tason harkintavaltaa palkkaluokkatarkistusten tekemisessä ja päätösten ajankohdan valitsemisessa. Näin paikallisille työnantajille on annettu mahdollisuus tehdä palkantarkistuksia myös sopimuskauden aikana ja olematta sidottu mihinkään tiettyyn prosenttiosuuteen tai ajankohtaan.

Painostaakseen työnantajaa edellä tarkoitettuihin harkinnanvaraisiin palkkaluokkatarkistuksiin ovat Pohjois-Pohjanmaan yliopistollisen sairaanhoitopiirin kuntainliittoon kuuluvien Oulun yliopistollisen keskussairaalan, Psykiatrisen klinikan ja Raahen aluesairaalan sekä Raahen seudun kansanterveystyön kuntainliiton pääterveysaseman lääkäreiden vastaanoton, terveysneuvonnan ja hammashuollon 492 viranhaltijaa ja työntekijää olleet lakossa 29.3.1990 kello 14 alkaen kunkin työvuoron loppuun niin, että lakko on päättynyt kello 16. Lakkoon osallistuneista 365 on kuulunut jäseninä Tehyn Oulun yliopistollisen keskussairaalan ammattiosastoon, 70 Perushoitajaliiton OYKS:n ao:hon, 43 OYKS:n Kunnallisvirkailijoihin, 30 Tehyn Oulunsuun sairaalan ammattiosastoon, 31 Tehyn Raahen aluesairaalan ammattiosastoon ja 14 Tehyn Raahen alueen ammattiosastoon.

Työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakot ovat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työtaistelu on toimeenpantu edellä mainittujen ammattiosastojen tai niiden hallitusten päätösten mukaisesti. Ammattiosastot ovat näin rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on saanut tietää järjestettävästä työnseisauksesta 28.3.1990 kello 16. Tuolloin pääluottamusmiehelle on lähetetty sähke, jossa on vaadittu pääluottamusmiestä tekemään kaiken voitavansa ulosmarssin estämiseksi. Raahen alueen ammattiosaston puheenjohtajalle on lähetetty vastaava sähke pari tuntia ennen lakon alkamista. Työtuomioistuin katsoo, ettei Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy yksinomaan edellä todetut sähkeet lähettämällä ole ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin uhkaamassa olleen työnseisauksen estämiseksi. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on näin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kunnallisvirkamiesliitto KVL on saanut tiedon työnseisauksesta 29.3.1990 kello 9. Liitto on lähettänyt OYKS:n Kunnallisvirkailijoille telefax-sanoman ja kirjeen, joissa on kehotettu yhdistystä ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n luottamusmiehiä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Edellä mainitut toimenpiteet ja lakon lyhyt kesto huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Kunnallisvirkamiesliitto KVL olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Suomen Perushoitajaliitto SuPerin ei ole näytetty tienneen suunnitellusta lakosta ennen kuin 29.3.1990. Tuolloin liitosta on lähetetty sähke paikallisen ammattiosaston puheenjohtajalle ja kielletty ryhtymästä työtaistelutoimenpiteisiin. Työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että myöskään Suomen Perushoitajaliitto SuPer olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on lakosta aamupäivällä 29.3.1990 tiedon saatuaan kehottanut Kunnallisvirkamiesliitto KVL:ää, Suomen Perushoitajaliitto SuPeria ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyä valvomaan työrauhan noudattamista sekä lähettänyt TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n paikalliselle pääluottamusmiehelle kirjeen, jossa on muun muassa todettu, että työrauhavelvoitteen voimassa ollessa suunniteltu työtaistelutoimenpide on kielletty ja kehotettu henkilöstöä pidättäytymään aiotusta työtaistelusta. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n asettamat luottamushenkilöt ovat kuitenkin jo pitempään tienneet tilanteen kärjistymisestä ja osallistuneet työtaistelun toimeenpanemisesta päättäneisiin kokouksiin tiedottamatta asiasta valvontavelvollisille liitoille ja ryhtymättä muihin kuin muodollisiksi katsottaviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Järjestö vastaa asettamiensa luottamushenkilöiden laiminlyönnistä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee jäljempänä mainitut ammattijärjestöt maksamaan hyvityssakkoa kunnalliselle työmarkkinalaitokselle seuraavasti:

Tehyn Oulun yliopistollisen keskussairaalan ammattiosaston kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6 000 markkaa.

Tehyn Oulunsuun sairaalan ammattiosaston kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa.

Tehyn Raahen aluesairaalan ammattiosaston kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa.

Tehyn Raahen alueen ammattiosaston kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa.

Perushoitajaliiton OYKS:n ao:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa.

OYKS:n Kunnallisvirkailijat kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 5 000 markkaa.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 4 000 markkaa.

Edellä mainitut ammattijärjestöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Suomen Perushoitajaliittoa SuPeria ja Kunnallisvirkamiesliitto KVL:ää vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Asian laatuun katsoen saa Kunnallisvirkamiesliitto KVL pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Metsäpelto, Nouro, Hynönen ja Mäenpää.

Tuomio oli yksimielinen.