Labor court fines unions for strike violations but dismisses claims against those who actively opposed the strike.

Sairaalan hoitohenkilöstön lakolla oli pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työtaistelu oli toimeenpantu ammattiosastojen hallitusten päätösten mukaisesti. Ammattiosastot tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Lakkoon osallistuneita viranhaltijoita ja toimenhaltijoita edustaviin liittohin kohdistetut hyvityssakkovaatimukset hylätty, mutta liittojen yläjärjestö tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Vastaajat Suomen Perushoitajaliitto SuPer r.y. Perushoitajaliiton Satakunnan keskussairaalan ao r.y. Tehyn Satakunnan keskussairaalan ammattiosasto r.y. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

41 § PALKKAUS

Peruspalkka

1. Työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen liitteinä PL ja PL A olevien palkkaluokittelujen mukaan määräytyvä, kunnallisia viranhaltijoita koskevista kulloinkin voimassa olevista Y-palkkataulukoista ilmenevä peruspalkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n välillä 25.1.1990 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkaluokkiin sijoittelu

Viranhaltijan palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä hänen palkkauksensa perusteena oli 28.2.1990 virkaehtosopimuksen nojalla, jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta muuta aiheudu. Eräiden viranhaltijoiden palkkaluokka määräytyy 1.10.1990 lukien palkkaluokittelun (PL A) mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työrauha

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen ja virkaehtosopimuksen palkkaluokittelua 1990 koskevassa liitteessä on sovittu seuraavaa:

Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaluokittelu 1.3.1990 lukien

1 § Palkkaluokka 1.3.1990 lukien

Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokka määräytyy 1.3.1990 lukien sen palkkaluokan mukaan, mikä oli hänen palkkauksensa perusteena 28.2.1990 virkaehtosopimuksen/työehtosopimuksen nojalla, jollei 2 §:stä muuta aiheudu.

2 § Palkkaluokan tarkistaminen 1.3.1990 ja sen jälkeen

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkkaluokkaa tarkistetaan tai voidaan tarkistaa 1.3.1990 lukien tai sen jälkeen

1) edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen/kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaluokittelun yleismääräysten 2 §:ssä mainituissa tapauksissa ja

2) muusta paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen perustellusta syystä edellä mainitun palkkaluokittelun palkkaluokka-asteikkojen rajoissa mukaanluettuna palkkaluokitteluliitteen yleismääräysten 1 §:n 2 momentin 2. virkkeen ja 3 momentin määräykset siten, että 3 momentissa tarkoitettujen viranhaltijoiden/työntekijöiden (palkkaluokittelun ulkopuoliset) palkantarkistus voi olla enintään kaksi palkkaluokkaa kalenterivuodessa.

2 mom. Edellä 1 momentin 2) kohdassa tarkoitettu palkantarkistus voi olla myös markkamääräinen, kunhan viranhaltijalle/työntekijälle maksettu palkka pysyy 2) kohdassa tarkoitetun palkkaluokka-asteikon kuukausipalkan rajoissa. Tämä markkamääräinen lisä on varsinaista palkkaa, mutta se ei kuulu peruspalkkaan eikä sitä oteta huomioon palvelulisissä.

3 mom. Tässä pykälässä palkkaluokittelulla tarkoitetaan edellisen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja kunnallisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1.10.1989 voimaan tullutta palkkaluokittelua ja muissa sopimusten liitteissä olevia palkkaluokittelumääräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteessaan lausunut, että Satakunnan keskussairaalassa ja Satalinnan sairaalassa oli toimeenpantu 23.5.1990 kello 11.30 alkaen työnseisaus, johon oli osallistunut 206 viranhaltijaa ja työntekijää. Työnseisaus oli kestänyt kunkin työvuoron loppuun ja päättynyt kello 16.

Työnseisaukseen osallistuneista 176 oli Tehyn Satakunnan keskussairaalan ammattiosaston ja 30 Perushoitajaliiton Satakunnan keskussairaalan ao:n jäsentä.

Työtaistelulla oli pyritty painostamaan työnantajaa sellaisiin terveydenhuoltoalan viranhaltijoita koskeviin palkantarkistuksiin, jotka edellä mainitun virkaehtosopimuksen mukaan ovat työnantajan harkinnassa oleva asia. Työtaistelu oli siis kohdistunut edellä mainitun voimassa olevan virkaehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Tehyn Satakunnan keskussairaalan ammattiosasto ja Perushoitajaliiton Satakunnan keskussairaalan ao olivat työtaisteluun ryhtyessään rikkoneet kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11 kohdan 1 momentin sekä viimeksi mainittu ammattiosasto lisäksi työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaista työrauhavelvoitetta.

Ammattiosastot olivat 18.5.1990 pitämissään kokouksissa tehneet päätöksen työtaistelun aloittamisesta 23.5.1990 kello 11.30. Ammattiosastojen puheenjohtajat olivat olleet läsnä 18.5.1990 pidetyissä kokouksissa ja ainoastaan merkityttäneet eriävät mielipiteensä pöytäkirjoihin. Perushoitajaliiton Satakunnan keskussairaalan ao:n hallituksen puheenjohtaja oli samalla TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n pääluottamusmies.

Ennen Satakunnan keskussairaalassa ja Satalinnan sairaalassa toimeenpantua työtaistelua oli laittomia työtaisteluja työnantajan painostamiseksi palkantarkistuksiin terveydenhuoltohenkilöstölle toimeenpantu jo muun muassa 23.4., 24.4., 16.5. ja 21.5.1990 eri paikkakunnilla.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli sopijapuolten yhteisten neuvotteluelimien koordinaation työvaliokunnan kokouksessa jo 23.4.1990 ja 18.5.1990 kehottanut pääsopijajärjestöä TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:tä pidättäytymään työtaisteluista ja ryhtymään toimenpiteisiin valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi. Vastaajajärjestöt eivät olleet kuitenkaan millään tavoin ryhtyneet toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi ja työtaisteluiden estämiseksi ja lopettamiseksi, vaan päinvastoin olivat kehottaneet jäsenjärjestöjään ja alayhdistyksiä mainittuihin työtaisteluihin ja olleet niitä tukemassa.

Satakunnan keskussairaalan kuntainliiton palveluksessa olevat viranhaltijat olivat 15.6.1990 liittovaltuustolle lähettämässään kirjeessä ilmoittaneet irtisanoutuvansa 31.7.1990 alkaen ellei harkinnanvaraisten korotusten maksamisesta päästä työntekijöitä tyydyttävään lopputulokseen. Edellä mainittu seikka tulisi ottaa raskauttavana tekijänä huomioon hyvityssakon määrää arvosteltaessa.

Muina raskauttavina seikkoina sakon suuruutta arvioitaessa oli otettava huomioon työtaistelun selvä ennalta suunnittelu ja liittyminen aikaisempiin työtaisteluihin, osallistuneiden suuri lukumäärä sekä kahden ammattiosaston puheenjohtajan osallistuminen työtaisteluun.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy ja Suomen Perushoitajaliitto SuPer eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, vaan olivat päinvastoin tukeneet työtaistelutoimenpiteitä. Ne olivat siten syyllistyneet valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Työtaistelu oli aiheuttanut työyksiköissä häiriöitä ja vaarantanut potilasturvallisuutta.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n pääluottamusmies oli ollut puheenjohtajana jo 18.5.1990 pidetyssä paikallisessa ammattiosaston kokouksessa, joten TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on ollut tietoinen aiotusta työtaistelusta. Muualla Suomessa pidettyjen laittomien työtaistelujen johdosta TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:ltä olisi edellytetty valvontavelvollisuuden täyttämiseksi erityisen aktiivisia ja vaikuttavia toimenpiteitä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 ja 20 §:n sekä työehtosopimuslain 9 §:n nojalla Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn, Suomen Perushoitajaliitto SuPerin ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Lisäksi kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut edellä mainittujen lainsäännösten sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:n ja työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen nojalla Tehyn Satakunnan keskussairaalan ammattiosaston ja Perushoitajaliiton Satakunnan keskussairaalan ao:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

TVK:N VIRKAMIESJÄRJESTÖT TVK-V:N VASTINE

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on kanteeseen vastatessaan lausunut, että TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK:lle ei ollut ilmoitettu kyseessä olleesta lakosta eikä se ole voinut ryhtyä toimenpiteeseen lakon estämiseksi. Yhdistyksen luottamusmiehet eivät olleet osallistuneet lakkoon, vaan ainoastaan ammattiosastojen kokouksiin työrauhan varmistamiseksi ja pyrkineet tällöin estämään työtaistelun jättämällä eriävän mielipiteen pöytäkirjaan.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut kanteen hylkäämistä.

SUOMEN PERUSHOITAJALIITTO SUPERIN JA PERUSHOITAJALIITON SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAN AO:N VASTINE

Suomen Perushoitajaliitto SuPer on kanteeseen vastatessaan lausunut, että liitto oli saanut lakosta tiedon vasta niin myöhään, että se pystyi ainoastaan ilmoittamaan paikalliselle ammattiosastolle lakon olevan laiton ja että se tulisi heti lopettaa. Yhteyttä otettiin puhelimitse ammattiosaston puheenjohtajaan edellä mainitussa tarkoituksessa. Suomen Perushoitajaliitto SuPer ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, minkä vuoksi liitto vaatinut kanteen hylkäämistä.

Perushoitajaliiton Satakunnan keskussairaalan ao on lausunut, että työnseisaus oli kestänyt kello 12:sta kello 15.30:een. Ammattiosaston puheenjohtaja ei ollut osallistunut lakkoon. Lakko oli kestoltaan lyhyt ja se oli ollut mielenosoitus työnantajan palkkapolitiikkaa vastaan. Kysymys oli ammattiosaston ensimmäisestä työnseisauksesta eikä se ollut vaarantanut potilasturvallisuutta. Lakkoon oli osallistunut yksi työsuhteinen ja 29 virkasuhteista työntekijää ammattiosaston 200 jäsenestä.

Perushoitajaliiton Satakunnan keskussairaalan ao on pyytänyt edellä esitettyjen seikkojen ottamista huomioon lieventävinä tekijöinä hyvityssakkoa määrättäessä.

TERVEYDENHUOLTOALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TEHYN JA SEN SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAN AMMATTIOSASTON VASTINE

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on kanteeseen vastatessaan lausunut saaneensa uhkaavasta työtaistelusta tiedon vasta sen päätyttyä. Tähän nähden Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Päätös työnseisauksesta oli tehty Tehyn Satakunnan keskussairaalan ammattiosaston hallituksen kokouksessa 18.5.1990 kello 18.00 - 20.05. Tällöin oli päätetty, että ammattiosaston jäsenet poistuivat työpaikoilta 23.5.1990 kello 12.00. Työtaistelutoimenpide oli päätetty toteuttaa potilasturvallisuutta vaarantamatta. Syynä työtaisteluun oli ollut tyytymättömyys työnantajan palkkausta koskeviin ratkaisuihin ja siihen, että työnantaja oli kieltäytynyt neuvottelemasta työntekijäpuolen kanssa.

Ammattiosaston puheenjohtaja oli 9.3.1990 Satakunnan keskussairaalan kuntainliitolle osoittanut pyynnön pääsopimuksen mukaisten paikallisneuvottelujen aloittamisesta. Tämä pyyntö ei ollut kuitenkaan johtanut neuvotteluiden aloittamiseen. Ensimmäinen neuvottelukosketus oli saatu 10.5.1990 työnantajapuolen järjestämässä yhteisneuvottelutilaisuudessa. Mitään neuvottelutulosta ei kuitenkaan syntynyt. Ei voida katsoa näytetyksi, että laittomalla työtaistelutoimenpiteellä olisi kyetty painostamaan Satakunnan keskussairaalan liittohallitusta muuttamaan palkantarkistuspäätöstään. Liittohallitus oli tehnyt päätöksen asiasta vasta sen jälkeen, kun asiassa oli käyty yksimielisyyteen päättyneet neuvottelut 21.6.1990. Joka tapauksessa lopulliseen päätökseen olivat vaikuttaneet lukuisat muut seikat kuin laittomat työtaistelutoimenpiteet.

Työnseisaukseen oli osallistunut 176 ammattiosasto 800 jäsenestä.

Lieventävinä tekijöinä hyvityssakkoa määrättäessä tulisi ottaa huomioon ennen muuta työnantajan toimien seurauksena työntekijöille syntynyt todelliseen asiantilaan verrattuna liian myönteinen kuva palkkauksen kehityksestä sekä se, että työtaistelu oli toteutettu potilasturvallisuutta vaarantamatta siten, että kaikki välttämättömät työtehtävät oli kyetty suorittamaan.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kunnallinen työmarkkinalaitos, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa ja kunnallisessa kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on 1.3.1990 lähtien lisätty paikallisen tason harkintavaltaa palkkaluokkatarkistusten tekemisessä ja päätösten ajankohdan valitsemisessa. Näin paikallisille työnantajille on annettu mahdollisuus tehdä palkantarkistuksia sopimuskauden aikana olematta sidottu mihinkään tiettyyn prosenttiosuuteen tai ajankohtaan.

Painostaakseen työnantajaa edellä tarkoitettuihin harkinnanvaraisiin palkkaluokkatarkistuksiin ovat Satakunnan Keskussairaalan kuntainliittoon kuuluvien Satakunnan Keskussairaalan ja Satalinnan sairaalan 196 viranhaltijaa ja työntekijää olleet lakossa 23.5.1990 kello 11.30 alkaen kunkin työvuoron loppuun niin, että lakko on päättynyt kello 16. Lakkoon osallistuneista 176 on kuulunut jäsenenä Tehyn Satakunnan keskussairaalan ammattiosastoon ja 30 Perushoitajaliiton Satakunnan keskussairaalan ao:n.

Työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan vaadittuihin palkankorotuksiin. Lakot ovat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työtaistelu on toimeenpantu edellä mainittujen ammattiosastojen hallitusten päätösten mukaisesti. Ammattiosastot ovat lakon toimeenpannessaan rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on katsonut, että Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy, Suomen Perushoitajaliitto SuPer ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa muun muassa siinä suhteessa, että ne eivät ole ryhtyneet - viimeksi mainittu järjestö kunnallisen työmarkkinalaitoksen nimenomaisesta kehoituksesta huolimatta - erityisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi, vaikka niiden jäsenjärjestöt ja jäsenet ovat ennen tätä työtaistelua järjestäneet lukuisia samasta syystä johtuneita työtaisteluita, vaan pikemminkin suhtautuneet myönteisesti ja kannustavasti työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen viittaamissa tapauksissa on ollut kysymys erillisistä työtaistelutoimenpiteistä, joiden kunkin osalta erikseen on myös vaadittu liittojen tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Edeltäneiden työtaisteluiden lukuisuus ja samankaltaisuus samoin kuin liittojen edustajien mahdollisesti ilmaisema myönteinen asenne työtaistelutoimenpiteiden käyttämiseen on työtuomioistuimen mielestä otettava huomioon liittojen valvontavastuuta arvioitaessa. Yksinomaan tällä perusteella ei liiton kuitenkaan voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan kaikissa myöhemmissä erillisissä työtaistelutilanteissa, vaan kutakin tilannetta on arvioitava erikseen ottaen huomioon myös ne toimenpiteet, joihin tuossa yhteydessä on ryhdytty tai olisi ollut mahdollista ryhtyä työrauhan säilymiseksi.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn ei ole näytetty tienneen järjestettävästä työnseisauksesta ennen lakon päättymistä. Kun ammattijärjestöllä ei ole selvitetty olleen myöskään syytä varoa etukäteen työrauhan rikkoontuvan Satakunnan keskussairaalassa ja Satalinnan sairaalassa, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy olisi syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Suomen Perushoitajaliitto SuPer on saatuaan tietää suunnitellusta lakosta lähettänyt sähkeen paikallisen ammattiosaston puheenjohtajalle ja todennut lakon olevan laittoman ja vaatinut sen lopettamista. Työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että myöskään Suomen Perushoitajaliitto SuPer olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

TVK:n Virkamiesjärjestö TVK-V on lakon alettua ottanut yhteyttä Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyyn ja Suomen Perushoitajaliitto SuPeriin sekä paikallisiin luottamusmiehiin ja todennut, että työtaistelu on laiton ja kehottanut henkilöstöä pidättäytymään kyseessä olevasta toimenpiteestä ja pyytänyt luottamusmiehiä valvomaan työrauhaa. Järjestön asettamat luottamushenkilöt ovat kuitenkin olleet tietoisia työtaistelu-uhasta jo ainakin 18.5.1990 lukien ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V vastaa edustajiensa laiminlyönneistä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee jäljempänä mainitut ammattijärjestöt maksamaan hyvityssakkoa kunnalliselle työmarkkinalaitokselle seuraavasti:

Tehyn Satakunnan keskussairaalan ammattiosaston kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa.

Perushoitajaliiton Satakunnan keskussairaalan ao:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 9, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kunnallisen virkaehtosopimuslain 10, 20 ja 21 §:n sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3 000 markkaa.

Edellä mainitut ammattijärjestöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyä ja Suomen Perushoitajaliitto SuPeria vastaan ajetut hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Asian laatuun katsoen saa Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Iirola, Nouro, Metsäpelto, Hynönen ja Mäenpää.

Tuomio oli yksimielinen.