Labour court rules that holiday week overtime deductions must be based on contract hours, not standard hours.

Kysymys siitä, miten kunnallisen perhepäivähoitajan työaika oli määrättävä sellaisella viikolla, johon sattui arkipyhän takia annettava ylimääräinen vapaapäivä.

Kantaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultavat Kärkölän kunta Iitin kunta

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n kesken 24.3.1988 tehdyn kunnallisen kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen liitteessä n:o 6, joka koski kuukausipalkkaisten perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja, on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 §

Säännöllinen työaika ja ylityökorvaukset (voimaan 30.5. tai 6.6.1988 alkavan täyden työaikajakson alusta lukien)

1. Perhepäivähoitajan säännöllinen hoitoaika on 88 tuntia kahdessa viikossa.

Pöytäkirjamerkintä 6:

2.1.1989 tai 9.1.1989 alkavan täyden työaikajakson alusta lukien perhepäivähoitajan säännöllinen työaika on 87 tuntia 20 minuuttia 1.1.1990 tai 8.1.1990 alkavan täyden työaikajakson alusta lukien perhepäivähoitajan säännöllinen työaika on 86 tuntia 30 minuuttia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Arkipyhät

1. Arkipyhät eivät vaikuta asianomaisen työjakson työaikaan lyhentävästi. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista antaa vapaapäiviksi, on vastaava kokonainen ylimääräinen vapaapäivä pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä saman työjakson kuluessa, joten näiden työjaksojen työaika on kutakin edellä tarkoitettua työaikaa lyhentävää päivää kohden yhdeksän tuntia muiden työjaksojen sovittua työaikaa lyhyempi.

2. Siitä riippumatta, onko edellä 1 kohdassa tarkoitettu vapaapäivä voitu antaa vai ei, kyseisellä työaikajaksolla maksetaan lisätyökorvauksena 1,50 markkaa tunnilta sen ajan ylittävältä ajalta, mikä saadaan, kun 11 §:n 1 kohdan mukaisesta työajasta vähennetään yhdeksän tuntia kutakin 13 §:n 1 kohdassa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää kohti. Edellä 11 §:n 1 kohdan mukaisen työajan ylittävältä ajalta maksetaan ylityökorvaus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on kanteessaan lausunut, että sen ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä oli syntynyt erimielisyyttä siitä, miten perhepäivähoitajan työ- ja hoitoaika sekä ylityökorvaukset määräytyivät arkipyhäviikoilla. Kysymys oli työehtosopimuksen liitteen n:o 6 13 §:n 1 kohdan tulkinnasta.

Perhepäivähoitajien työajan määräytymiseen vaikuttivat perhepäivähoitajan hoitosopimuksen mukainen työaika eli hoitoaika, perhepäivähoitajan todella tekemä työaika ja perhepäivähoitajan työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika.

Perhepäivähoitajan työajasta sovittiin hoitosopimuksessa, joka tehtiin kunnan, perhepäivähoitajan ja lasten vanhempien kanssa erikseen jokaisesta hoidossa olevasta lapsesta. Hoitosopimusten perusteella määräytyvä perhepäivähoitajan työaika voi olla pitempi tai lyhyempi kuin työehtosopimuksessa määrätty perhepäivähoitajan säännöllinen työaika.

Käytännössä hoitolapsi voitiin tuoda hoitoon aikaisemmin tai myöhemmin kuin mitä hoitosopimuksessa oli hoidon alkamisajankohdasta sovittu. Vastaavasti lapsi voitiin hakea pois hoidosta ajankohtana, joka poikkesi hoitosopimuksen mukaisesta hoidon lopettamisajasta. Käytännössä tämä oli merkinnyt sitä, että perhepäivähoitajan todellinen työaika voi aivan oleellisestikin poiketa sekä hoitosopimusten perusteella sovitusta hoitoajasta että työehtosopimuksen määrittämästä säännöllisestä työajasta.

Työehtosopimuksen liitteen n:o 6 11 §:n mukaan perhepäivähoitajan säännöllinen työaika kahdessa viikossa oli tammikuun alusta 1989 lukien ollut 87 tuntia 20 minuuttia ja 1.1.1990 jälkeen 86 tuntia 30 minuuttia. Perhepäivähoitajan säännöllisen työajan merkitys oli lähes yksinomaan siinä, että se määritteli ylityökynnyksen. Sen sijaan perhepäivähoitajan hoitosopimuksen mukaisia tai todellisia työaikoja työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika ei rajoittanut samalla tavalla kuin kuukausipalkkaisilla työntekijöillä yleensä. Perhepäivähoitajan kuukausipalkka määräytyi hoitoaikojen ja hoidettavien lasten lukumäärän mukaan. Palkkaus määriteltiin etukäteen hoitosopimusta solmittaessa.

Ttyöehtosopimuksen edellä mainitun liitteen 11 §:n mukaisen säännöllisen työajan ylittävä aika korvattiin perhepäivähoitajalle saman pykälän 2 kohdan mukaan antamalla perhepäivähoitajalle vastaava vapaa-aika seuraavassa tai sitä seuraavassa työjaksossa. Työjaksot olivat kahden viikon mittaisia.

Työehtosopimuksen mukaan arkipyhäviikot vaikuttivat sekä perhepäivähoitajien työajan pituuteen että arkipyhäkorvauksiin. Työehtosopimuksen liitteen 13 §:n 1 kohdan perusteella arkipyhät eivät yleensä vaikuttaneet asianomaisen työjakson työaikaa lyhentävästi. Työehtosopimuksessa oli luettelo niistä arkipyhistä, muun muassa juhannusaatosta, jotka lyhensivät työaikaa ja joilta työntekijällä oli oikeus arkipyhäkorvaukseen.

Liitteessä n:o 6 oli sovittu siitä, että jollei arkipyhää ollut mahdollista antaa vapaapäiväksi, oli vastaava kokonainen ylimääräinen vapaapäivä pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä saman työjakson kuluessa. Tällaisten työjaksojen työaika oli kutakin edellä tarkoitettua työaikaa lyhentävää vapaapäivää kohti yhdeksän tuntia muiden työjaksojen sovittua työaikaa lyhyempi.

Iitin ja Kärkölän kunnissa ei ollut pystytty sopimaan perhepäivähoitajan työajoista sellaisina arkipyhäviikkoina, jotka työehtosopimuksen liitteen 13 §:n 1 momentin mukaan oikeuttivat ylimääräiseen vapaapäivään.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n mielestä liitteen n:o 6 13 §:n 1 kohdan mukaan perhepäivähoitajan hoitosopimuksen mukainen hoitoaika määräytyi sellaisella arkipyhäviikolla, joka oikeutti ylimääräiseen vapaapäivään, siten, että hoitosopimuksen mukaisesta hoitoajasta oli vähennettävä yhdeksän tuntia. Näin saatu aika oli arkipyhäviikon hoitoaika.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan työehtosopimuksen liitteen 13 §:n 1 kohtaa oli tulkittava siten, että arkipyhäviikon ylimääräinen vapaapäivä vaikutti perhepäivähoitajan säännöllistä työaikaa lyhentävästi siten, että säännöllisestä työajasta oli vähennettävä yhdeksän tuntia. Tällainen tulkinta merkitsisi kuitenkin sitä, että mikäli perhepäivähoitajan hoitosopimuksen mukainen työaika jäisi vajaaksi arkipyhäviikon työjakson sisältämän ylimääräisen vapaapäivän takia, voitiin vajaus täyttää edelliseltä työjaksolta kertyneillä ylityötunneilla.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n kantaa tuki se, että 13 §:n 1 kohdan kolmannessa lauseessa nimenomaan oli sanottu, että arkipyhäviikon työajan lyhennys suoritettiin sovitusta työajasta.

Kärkölän kunnan palveluksessa perhepäivähoitajana toimivien Eila Lehtosen ja Ilmi Järvenpään hoitosopimusten mukaiset työajat kaksiviikkoisjaksolla 19.6. - 2.7.1989, johon juhannusaatto oli sisältynyt, olivat olleet 100 tuntia. Edellisellä kaksiviikkoiskaudella oli Lehtoselle sekä Järvenpäälle kertynyt ylityötä 12,67 tuntia. Ylityötunnit saatiin vähentää hoitosopimuksen mukaisesta työajasta joko seuraavalla tai sitä seuraavalla työjaksolla. Muussa tapauksessa ne tuli korvata rahassa.

Juhannusviikolla 19.6. - 2.7.1989 Lehtonen oli tehnyt työtä 86,75 tuntia ja Järvenpää 89 tuntia. Juhannusaatto oli ollut heidän vapaapäivänsä. Kärkölän kunta oli katsonut, että Lehtosen hoitosopimuksen mukainen hoitoaika kaksiviikkoisjaksolla 19.6. - 2.7.1989 oli jäänyt vajaaksi 13,25 tuntia ja Järvenpään 11 tuntia. Tälle työaikajaksolle Kärkölän kunta oli sijoittanut edellisinä työaikajaksoina kertyneet ylityötunnit.

Iitin kunnassa erimielisyys perhepäivähoitajan hoitoajan laskemisesta liitteen 13 §:n tarkoittamalla arkipyhäjaksolla oli koskenut yleisesti kunnan palveluksessa olevia perhepäivähoitajia. Työntekijäpuoli oli katsonut, että sellaisilla työaikajaksoilla, joihin sisältyi työehtosopimuksen liitteen 13 §:ssä tarkoitettu ylimääräisenä vapaapäivänä annettava arkipyhä, tuli perhepäivähoitajan hoitoaika olla yhdeksän tuntia lyhyempi kuin hoitosopimuksissa sovittu työaika.

Iitin kunta oli puolestaan katsonut, että hoitosopimusten mukaista hoitoaikaa ei voitu vähentää sen johdosta, että työehtosopimuksen mukaan eräiden arkipyhien vuoksi perhepäivähoitajille oli annettava ylimääräisiä vapaapäiviä.

Paikalliset neuvottelut asiasta oli käyty 28.9. ja 5.12.1989. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä oli neuvoteltu 4.6.1990 pääsemättä yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kärkölän kunta on velvollinen lyhentämään Lehtosen ja Järvenpään hoitosopimuksen mukaista hoitoaikaa työehtosopimuksen liitteen n:o 6 13 §:n nojalla yhdeksällä tunnilla 19.6. 2.7.1989 välisenä työaikajaksona, johon juhannusaatto on sisältynyt, sekä että Iitin kunnan tulee työehtosopimuksen liitteen n:o 6 13 §:n nojalla määritellä kunnan palveluksessa olevien perhepäivähoitajien hoitosopimusten mukaiset työajat 1.3.1988 jälkeen sattuvilla sellaisilla työaikajaksoilla, joihin sisältyy saman pykälän 1 kohdassa mainittu arkipyhä, siten, että kunkin perhepäivähoitajan hoitosopimuksen mukaisesta työajasta vähennetään yhdeksän tuntia tuollaista arkipyhää kohti.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on pääkäsittelyssä ilmoittanut, että Iitin kunnan palveluksessa olevia perhepäivähoitajia koskevassa vahvistusvaatimuksessa ei ollut kysymys niistä tilanteista, joissa perhepäivähoitaja oli tehnyt työtä hoitosopimuksen mukaisesti arkipyhänä, mutta hänelle ei ollut annettu saman työjakson kuluessa ylimääräistä vapaapäivää, eikä sellaisesta tapauksesta, jolloin arkipyhä ei ollut ollut perhepäivähoitajan hoitosopimuksen mukainen työpäivä, eikä hänen hoidossaan myöskään sinä päivänä ollut ollut hoidettavia lapsia.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että liitteen n:o 6 13 §:n mukainen arkipyhä, kuten juhannusaatto, oli pyrittävä antamaan ylimääräiseksi vapaapäiväksi, jos se oli tehtävän luonne huomioon ottaen mahdollista. Ellei arkipyhää voitu antaa vapaapäiväksi, oli vastaava kokonainen ylimääräinen vapaapäivä pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä saman työjakson kuluessa. Arkipyhä lyhensi säännöllistä työaikaa yhdeksän tuntia.

Määräyksessä ei ollut sovittu eikä voitukaan sopia hoitoajan lyhentämisestä, koska sen pituuden määräsi lasten hoidon tarve myös arkipyhäjaksolla. Hoitotuntien muutos oli sidottu lasten hoitoaikojen muutokseen.

Perhepäivähoitajia koskevaa työehtosopimusta, joka oli ollut voimassa 1.3.1988 - 28.2.1990, oli muutettu 1.3.1990 alkaneella sopimuskaudella lähinnä palkkausta ja työaikakorvauksia koskevien tarkistusten osalta. Työehtosopimus oli jäänyt näin ollen suurimmalta osalta asiallisesti entiselleen. Koska perhepäivähoitajia koskevan työehtosopimuksen soveltamisohjeita oli annettu useissa yleiskirjeissä, oli keväällä 1990 sovittu laadittavaksi yhtenäiset perhepäivähoitajia koskevat sopimusmääräykset soveltamisohjeineen sisältävä niin sanottu kodifiointikirjanen. Sitä koskeneissa sopimusneuvotteluissa oli korjattu lisäksi epäselvät sanonnat hoito- ja työaikojen käsitteissä.

Kevään 1990 niin sanotuissa kodifiointineuvotteluissa oli korjattu sopimusmääräyksen 13 §:ssä 1 kohdan määräykset vastaamaan täsmällisesti sitä, mitä niillä oli tarkoitettu. Määräyksen muuttamisesta ei järjestöjen kanssa ollut ollut erimielisyyttä. Sopimusmääräyksen sanamuoto "sovittu työaika" oli korjattu vastaamaan pöytäkirjamerkinnässä ollut täsmällistä määritelmää "säännöllinen työaika".

Edellä mainituista syistä ei arkipyhän johdosta voitu tehdä lyhennystä sovittuihin hoitoaikoihin Kärkölän kunnassa Lehtosen ja Järvenpään osalta työjaksolla 19.6. 2.7.1989 eikä myöskään Iitin kunnan palveluksessa olevien perhepäivähoitajien osalta yleensä arkipyhäjaksoilla 1.3.1988 lukien.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vielä lausunut, että kunnallinen työmarkkinalaitos oli vastineessaan perustellut työehtosopimuksen liitteen 13 §:n 1 kohdan sanamuodon vastaista tulkintaa sillä, että sopijapuolet olisivat keväällä 1990 käydyissä kodifiointineuvotteluissa sopineet työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohdan sanamuodosta poikkeavasta sisällöstä siten, että sopimuskohta olisi koskenut säännöllisen työajan lyhentämisestä arkipyhäviikoilla.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ilmoituksen mukaan missään vaiheessa ei ollut sovittu liitteen 13 §:n 1 kohdan tulkinnasta siten kuin kunnallinen työmarkkinalaitos oli vastineessa esittänyt. Kodifiointikirjanen oli kunnallisen työmarkkinalaitoksen yksipuolisesti laatima. Se koski 1.3.1990 voimaan tullutta työehtosopimusta. Kanteessa oli kysymys aikaisemman työehtosopimuksen tulkinnasta. Kodifiointineuvotteluissa ei missään vaiheessa ollut tarkoitettu muuttaa sopimuksen asiasisältöä, eikä sanamuodosta ollut päästy yksimielisyyteen työntekijäjärjestöjen neuvottelijoiden kanssa. Keväällä 1990 työmarkkinalaitos oli keskeyttänyt nämä neuvottelut ja lähettänyt ohjeet yksipuolisesti kunnille ennen neuvottelujen loppuun saattamista.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAT

Kärkölän kunta ja Iitin kunta ovat olleet jutussa kuultavina.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanteessa tarkoitettu erimielisyys koskee sitä kysymystä, miten kunnallisten perhepäivähoitajien työaika määräytyy sellaisella arkipyhäviikolla, johon sisältyy heidän palvelussuhteen ehdoistaan tehdyn työehtosopimuksen liitteen n:o 6 13 §:ssä mainittu ylimääräinen vapaapäivä.

Liitteen 13 §:n mukaan arkipyhät eivät vaikuta työjakson työaikaan lyhentävästi. Liitteessä erikseen mainitut arkipyhät, muun muassa juhannusaatto, on kuitenkin sovittu annettaviksi ylimääräisinä vapaapäivinä, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jollei näin voida menetellä, vastaava kokonainen ylimääräinen vapaapäivä on määräyksen mukaan pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä saman työjakson kuluessa. Määräyksessä on vielä todettu, että tällaisten työjaksojen työaika on siten kutakin edellä tarkoitettua työaikaa lyhentävää päivää kohden yhdeksän tuntia muiden työjaksojen sovittua työaikaa lyhyempi.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on asiaa käsiteltäessä ilmoittanut, ettei erimielisyys koskenut sellaista tilannetta, jossa perhepäivähoitaja on tehnyt työtä hoitosopimuksen mukaisesti arkipyhänä, mutta hänelle ei ole annettu saman työjakson kuluessa ylimääräistä vapaapäivää, eikä liioin sellaista tapausta, jolloin arkipyhä ei ole ollut perhepäivähoitajan hoitosopimuksen mukainen työpäivä, eikä hänen hoidossaan myöskään sinä päivänä ole ollut hoidettavia lapsia.

Asianosaiset eivät sitä vastoin ole olleet eri mieltä siitä, miten lisätyökorvaus ja ylityökorvaus on laskettava sellaiselta kahden viikon työjaksolta, johon sisältyy juhannusaatto tai muu ylimääräiseksi vapaapäiväksi sovittu arkipyhä. Liitteen n:o 6 arkipyhiä koskevan 13 §:n 2 kohdan mukaan lisätyökorvaukseen oikeuttava työaika lasketaan vähentämällä liitteen 11 §:n 1 kohdan mukaisesta säännöllisestä kahden viikon työajasta yhdeksän tuntia kutakin ylimääräistä vapaapäivää kohti. Määräyksestä käy myös ilmi, että ylityökorvaus sellaisena kahden viikon työjaksona, johon sisältyy ylimääräinen vapaapäivä, lasketaan aina säännöllisen työajan ylittävältä ajalta. Puheena olevia määräyksiä sovelletaan tällä tavoin riippumatta siitä, onko ylimääräinen vapaapäivä voitu antaa vai ei.

Perhepäivähoitajan kuukausipalkka määräytyy hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa olevien lasten lukumäärän ja hänen koulutuksensa mukaisesti. Keskimääräinen perusviikkopalkka, jonka perusteella kerrointa käyttäen määrätään peruskuukausipalkka, lasketaan etukäteen hoitosopimuksella sovittujen lasten keskimääräisten hoitoaikojen perusteella. Perusviikkopalkan määräytymiseen vaikuttaa toisaalta se aika, joka päivittäin alkaa ensimmäisen lapsen tultua ja päättyy viimeisen lapsen lähdettyä ja jona lapsia on ollut hoidossa, ja toisaalta samanaikaisesti hoidossa olevien lasten lukumäärä, jonka perusteella lasketaan kuukausipalkkaan tuleva lisäkorvaus.

Perhepäivähoitajan päivittäinen hoito- tai työaika lasketaan todellisten hoitotuntien perusteella. Kuukausipalkkaan ei kuitenkaan vaikuta päivittäisen hoitoajan ylittäminen tai alittuminen hoitosopimuksen perusteella määrätystä hoitoajasta. Hoitoajan ylitys luetaan työajaksi, jos se ylittyy päivää kohti vähintään yhdellä tunnilla.

Hoitosopimuksen mukaisella työajalla on työaikojen laskemisessa sellainen merkitys, että perhepäivähoitajan todellisen työajan jäädessä kahden viikon työjaksossa hoitosopimuksen mukaista työaikaa lyhyemmäksi aikaisempina työjaksoina ylitöistä kertynyttä vapaa-aikana annettavaa aikaa on voitu sijoittaa tällä tavoin muodostuvalle, kuukausipalkan piiriin kuuluvalle ajalle. Sellaisena työjaksona, jossa on arkipyhän seurauksena ylimääräinen vapaapäivä, perhepäivähoitajan tosiasiallinen työaika jää yleensä hoitosopimuksen mukaista työaikaa lyhyemmäksi, jos vapaapäivä annetaan. Jollei hoitosopimuksen mukaista työaikaa laskennallisesti supistettaisi sellaisena kahden viikon työjaksona, johon sattuu ylimääräinen vapaapäivä arkipyhän takia, seurauksena olisi, että vapaapäivää vastaavaa työaikaa voitaisiin käyttää aikaisemmin kertyneiden ylityökorvausten vapaana antamiseen yleensä enemmän kuin muina työjaksoina.

Työehtosopimuksen liitteen n:o 6 13 §:n 1 kohdan mukaan sellaisten työjaksojen työaika, joihin sisältyy ylimääräinen vapaapäivä, on kutakin ylimääräistä vapaapäivää kohden yhdeksän tuntia muiden työjaksojen sovittua työaikaa lyhyempi.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä, miten puheena olevaa sopimuskohtaa on siitä sovittaessa tarkoitettu soveltaa. Työehtosopimuksen liitettä n:o 6 koskevissa soveltamisohjeissa ei ole puututtu puheena olevan määräyksen tulkintaan. Soveltamisohjeet koskevat vain lisä- ja ylityökorvauksen laskemista arkipyhäviikoilla.

Työehtosopimuksen sopijaosapuolten välillä on keväällä 1990 käyty neuvotteluja yhteisten, perhepäivähoitajia koskevien sopimusmääräysten soveltamisohjeiden laatimisesta. Kunnallinen työmarkkinalaitos on neuvottelujen päätyttyä saattanut julkisuuteen puheena olevat ohjeet.

Soveltamisohjeissa on liitteen n:o 6 13 §:n 1 kohdan määräys muotoiltu niin, että sen mukaan arkipyhäjaksojen säännöllinen työaika on kutakin työaikaa lyhentävää ylimääräistä vapaapäivää kohden yhdeksän tuntia muiden työjaksojen säännöllistä työaikaa lyhyempi. Työehtosopimuksen liitteen n:o 6 vastaavaa määräystä ei ole kuitenkaan 1.3.1990 lukien voimassa olevassa työehtosopimuksen liitteessä samalla tavalla muutettu.

Työtuomioistuimen mielestä asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä puheena olevia soveltamisohjeita koskevista neuvotteluista, joka osoittaisi, että Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV olisi neuvotteluissa tai niiden jälkeen hyväksynyt itseään sitovaksi puheena olevalle määräykselle soveltamisohjeisiin kirjoitetun, työehtosopimuksen sanamuodosta poikkeavan sisällön. Työtuomioistuin toteaa, että soveltamisohjeeseen liittyvät esimerkit koskevat vain lisä- ja ylityökorvauksen laskemista, mutta niissä ei ole puututtu määräyksen 1 kohdan tulkitsemiseen.

Liitteen 13 §:n 1 kohdassa on kysymys sovittua työaikaa lyhyemmästä työajasta. Sanonta poikkeaa saman määräyksen 2 kohdassa käytetystä ilmaisusta, jossa puhutaan työehtosopimuksen 11 §:n 1 kohdan mukaisesta työajasta. Sovitulla työajalla erotukseksi säännöllisestä työajasta täytyy riidanalaisessa kohdassa tarkoittaa hoitosopimuksen mukaista työaikaa. Työtuomioistuimen mielestä sovellettaessa puheena olevan 13 §:n 1 momentin määräystä yhdeksän tunnin pituiset vähennykset on tehtävä perhepäivähoitajan hoitosopimuksen mukaisesta työajasta.

Kärkölän kunnan palveluksessa perhepäivähoitajina toimivien Eila Lehtosen ja Ilmi Järvenpään hoitosopimusten mukaiset työajat kaksiviikkoisjaksolla 19.6. - 2.7.1989, johon juhannusaatto on sisältynyt, ovat olleet 100 tuntia. Lehtosen tosiasiallinen työaika tuona työjaksona on ollut 86,75 tuntia ja Järvenpään 89 tuntia. Aikaisemmin kertynyttä ylityöaikaa on puheena olevana työjaksona vähennetty Lehtosen kohdalla 12,67 tuntia ja Järvenpään osalta 11 tuntia. Käyttäessään 19.6. - 2.7.1989 välisen työjakson työaikaa aikaisempien ylityötuntien kattamiseen ei Kärkölän kunta ole ottanut huomioon, kuten sen olisi pitänyt, että hoitosopimusten mukainen työaika on liitteen n:o 6 13 §:n 1 kohdan mukaan katsottava Lehtosen ja Järvenpään kohdalla vain 91 tunniksi.

Iitin kunnan palveluksessa olevien perhepäivähoitajien kohdalla, joista kanteessa on myös kysymys, on meneteltävä vastaavalla tavalla, ottaen huomioon kuitenkin sen, millä tavoin Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on yleisessä muodossa ajamaansa kannetta täsmentänyt.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on asian käsittelyssä katsonut, että hoitosopimuksen mukaisen työajan vähentäminen ylimääräisen vapaapäivän takia yhdeksällä tunnilla ylimääräistä vapaapäivää kohti arkipyhäviikolla johtaisi ilmeisen epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen, jos hoitosopimuksen mukainen työaika on lyhyt, esimerkiksi 20 tuntia kahdessa viikossa. Työtuomioistuimen mielestä lyhennyksen täytyy olla jonkinlaisessa suhteessa hoitosopimuksessa sovittuun työaikaan, jos se poikkeaa olennaisesti säännöllisestä työajasta. Kun hoitosopimuksessa voidaan ottaa huomioon etukäteen arkipyhäviikkojen työajan muutokset, työtuomioistuin katsoo, että, kun tällaisia seikkoja ei voida ennalta täsmällisesti määritellä, kannetta ei voida Iitin kunnan palveluksessa olevien perhepäivähoitajien osalta hyväksyä sellaisessa yleisessä muodossa kuin Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on esittänyt.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Kärkölän kunta on ollut velvollinen määrätessään työehtosopimuksen liitteen n:o 6 13 §:n 1 kohdassa tarkoitetun työajan 19.6. - 2.7.1989 välisenä työjaksona, johon juhannusaatto on sisältynyt, vähentämään Lehtosen ja Järvenpään hoitosopimusten mukaisista työajoista yhdeksän tuntia.

Muilta osin kanne hylätään.

Asian laatuun nähden Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Suomalainen, Palanko-Laaka ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.