Labor court dismisses union claim for compensation due to employer's failure to pay short-time work allowance under collective agreement.

Sahalla lämmitys- ja vartiointitehtävissä työskentelevien työntekijöiden työ oli pääasiassa sahan lämpökeskuksen hoitoon liittyvää työtä eikä vartiointityötä. Työtä ei siten työaikalain säännösten mukaan voitu järjestää tehtäväksi periodityönä, vaan työtä oli pidettävä keskeytymättömänä kolmivuorotyönä.

Työnantaja oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti laiminlyödessään lyhentää työntekijöiden työajan työehtosopimuksen keskeytymättömää kolmivuorotyötä koskevien määräysten mukaiseksi ja jättäessään maksamatta työntekijöille työajan lyhennyskorvauksen sen mukaisena, mitä työehtosopimuksen mukaan tuli tässä työaikamuodossa maksaa.

Työnantajaa vastaan työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Vasta pääkäsittelyssä esitetty vahvistusvaatimus jätetty tutkimatta.

Kantaja Puutyöväen Liitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vapo Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 13.4.1988 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

Työaika

1. Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevantyöaikalain säännöksiä, ellei jäljempänä toisin määrätä.

2. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Keskeytyvä kolmivuorotyö

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 38 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.

M u i s t. 2. Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan siten, että työntekijä ansaitsee 5,3 %:n suuruisen tuntikohtaisen korvauksen samalla tavalla ja samoilla edellytyksillä kuin mitä tämän sopimuskohdan 6. kappaleen Muist. 3:ssa on sanottu keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä.

Edellä mainittu korvaus on vuonna 1989 6,2 %.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Keskeytymätön kolmivuorotyö

Teknisten, taloudellisten tai muiden syiden vuoksi voidaan työtä teettää keskeytymättömästi, ja on säännöllinen työaika tällöin enintään vuoden aikana keskimäärin 36 tuntia viikossa.

M u i s t. 3. Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys keskeytymättömässä kolmivuorotyössä korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään säännölliseltä keskeytymättömän kolmivuorotyön tunnilta pennimääräisen työajan lyhentämisestä johtuvan korvauksen, jonka suuruus on 11,1 % työntekijän edellisen tilikauden TES 14 §:n 1. kohdan mukaisesta keskituntiansiosta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

M u i s t. 4. Milloin työtä tehdään 20 viikkovuoroa käsittävän työtuntijärjestelmän mukaan eikä paikallisesti toisin sovita, järjestetään vapaavuorot arkipäiviksi huolto- ja korjaustöiden järjestelyn helpottamiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Periodityö

Työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä (periodityö) säännöllinen työaika määräytyy lain mukaan.

Vuorotyö

Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Milloin erityiset syyt niin vaativat ja siitä on työntekijän kanssa sovittu, voidaan työntekijä kuitenkin pitää jatkuvasti samassa työvuorossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15 § Ylityö- ym. korvaukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Viikkoylityö

11. Viikottaisesta ylityöstä maksetaan 8:lta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen liitteenä XXIV olevassa keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämistä koskevassa pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 §. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n perusteella ovat liitot sopineet työajan lyhentämisestä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä seuraavaa:

Työajan lyhennys keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 36 tuntiin viikossa

1. Työaikaa koskevat yleiset periaatteet keskeytymättömässä kolmivuorotyössä Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Työajan lyhennys ja ansiotaso Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys keskeytymättömässä kolmivuorotyössä korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään säännölliseltä keskeytymättömän kolmivuorotyön tunnilta pennimääräisen työajan lyhentämisestä johtuvan korvauksen, jonka suuruus on 11,1 % työntekijän edellisen tilikauden työehtosopimuksen 14 §:n 1. kohdan mukaisesta keskituntiansiosta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Työajan lyhennys ja viikkoylityö Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikottaisesta ylityöstä on sovittu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Vapo Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 2. kohdan kuudennen kappaleen mukaan keskeytymättömän kolmivuorotyön työaika oli keskimäärin 36 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työntekijöille tuli työehtosopimuksen 6 §:n 2. kohdan muistutus 3:n mukaan maksaa 11,1 prosentin suuruista työajan lyhentämisestä johtuvaa ansionmenetyksen korvausta.

Vapo Oy:n Hankasalmen sahan lämpökeskuksessa oli työssä kuusi työntekijää, joiden työajat oli järjestetty siten, että lämpökeskus oli toiminnassa keskeytyksettä vuosilomaseisokkia lukuun ottamatta. Neljä lämmittäjä-vartijaa oli työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä päivä-, iltaja yövuorossa ja lämpökeskuksen hoitajana toimiva työntekijä pysyvästi päivävuorossa. Yksi lämpökeskuksella työskentelevistä työntekijöistä oli harjoittelija ja toimi vuorottelijana. Hän työskenteli pääasiassa päivävuorossa. Lämpökeskuksen työntekijöiden lukumäärä oli sellainen, että työt olisi voitu järjestää työehtosopimuksen liitteenä olevan keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevan pöytäkirjan mukaisesti.

Lämpökeskukseen liittyvien töiden ohella työntekijät huolehtivat sahalaitoksen vartioinnista. Vartioinnin osuus koko työajasta oli keskimäärin vain 13,2 prosenttia. Lämpökeskuksen asianmukainen valvonta ja hoitaminen ei sallinut kahta useamman vartiointikierroksen suorittamista työvuorossa siinäkään tapauksessa, että laitteet toimivat normaalisti. Talviaikaan vartiointityötä oli mahdotonta suorittaa sen vuoksi, että lämpökeskustyötä oli tuolloin paljon. Erilaisia hälytyksiä lämpökeskuksessa tapahtui normaalisti noin puolen tunnin välein. Työntekijät olivat tiukasti sidottuja lämpökeskukseen. Käytännössä vartiointia ei pystytty hoitamaan siinä määrin kuin työnantajan asiaa koskevat ohjeet olisivat edellyttäneet, koska lämpökeskustyö oli ensisijainen. Työnantaja ei varsinaisesti valvonut vartiointityön suorittamista, eikä sen puutteellisesta suorittamisesta ollut koskaan huomautettu työntekijöille.

Työnantaja oli järjestänyt lämpökeskuksessa työskentelevien lämmittäjä-vartijoiden työt siten, että heidän keskimääräinen työaikansa oli 38,75 tuntia viikossa. Työnantaja oli maksanut työntekijöille työajan lyhennyskorvauksena 6,2 prosentin suuruista lisää. Tämän suuruista lisää kuului työehtosopimuksen mukaan maksaa keskeytyvää kolmivuorotyötä tekeville. Työnantajan menettely oli ollut työehtosopimuksen vastaista jo 21.9.1983 lukien, jolloin nykyinen työaikajärjestely oli otettu käyttöön.

Työnantaja oli kantansa tueksi esittänyt, että kysymyksessä olevat työntekijät tekivät työaikalain 6 §:ssä tarkoitettua vartiointityötä, joka voitiin järjestää periodityöksi. Koska työntekijöiden työstä vain vähäinen osa oli vartiointia, ei työtä työaikalain 6 §:n mukaan voitu järjestää periodityöksi. Työnantajan taholta oli sittemmin esitetty, että myös lämpökeskuksessa tehty työ olisi vartiointia. Työaikalakia tulkittaessa oli katsottu, että vartiointi oli sen valvomista, että asiaan kuulumattomat henkilöt eivät päässeet laitoksen alueelle.

Työnantaja oli jo pitkään jatkuneella menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimusta ja työnantajaliitto oli ryhtynyt tukemaan työnantajan menettelyä.

Työnantaja oli rikkonut työehtosopimuksen edellä mainittuja määräyksiä. Näin ollen työnantajan tulisi maksaa työntekijöille saamatta jäänyt osa työajanlyhentämiskorvauksesta sekä työehtosopimuksen 15 §:n 11. kohdan mukaiset ylityökorvaukset.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Vapo Oy oli rikkonut työehtosopimuksen liitteenä XXIV olevaa keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämistä koskevaa pöytäkirjaa laiminlyödessään työajan lyhentämisen Hankasalmen sahan lämpökeskuksessa 36 tuntiin ja jättäessään maksamatta työntekijöille keskeytymättömästä työstä kuuluvan lisän 11,1 prosenttia tunnilta. Lisäksi Puutyöväen Liitto on vaatinut Vapo Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon jatketusta työehtosopimuksen rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Vapo Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Vapo Oy:n Hankasalmen sahan vartiointi ja lämmitys oli vuonna 1983 sovittu hoidettavaksi neljällä työntekijällä periodityönä. Sopimus oli tehty kaikkien silloin vartijoina toimineiden työntekijöiden kanssa. Vartiointi oli sovittu toteutettavaksi laaditun vartiointisuunnitelman mukaisesti. Vartiointityöhön oli liitetty lämmityksen valvonta. Tämä työ oli muodostanut vain pienen osan vartijoiden työkokonaisuudesta. Lämpökeskusta hoiti päivätyössä oleva lämmittäjä ja vartijat ainoastaan valvoivat ja huolehtivat siitä, että peruslämpö pysyi päällä läpi yön.

Koska vartijoiden työstä pääosa oli vartiointityötä, työnantaja oli katsonut, että työ voitiin työaikalain nojalla järjestää periodityöksi. Myös työntekijät olivat hyväksyneet järjestelyn. Periodityön työajasta ei mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa ollut määräyksiä.

Vartijoiden työ keskeytyi sahan työpäivän ajaksi ja vartiointityössä olevat työntekijät olivat silloin päivätyössä tekemässä aputöitä, jotta keskimääräinen 38 tunnin viikkotyöaika täyttyisi. Myös tästä oli sovittu työntekijöiden kanssa vuonna 1983 tehdyssä sopimuksessa. Vartiointi ei siten ollut keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, eikä siihen voitu soveltaa työehtosopimuksen keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä.

Työntekijäpuoli oli katsonut vartiointityöksi pelkästään sen ajan, mikä kului vartiointikierrosten tekemiseen. Vartiointityötä oli kuitenkin myös se aika, jolloin työntekijä oli valvomokopissa suorittamassa valvontatyötä. Työntekijöille oli annettu ohjeeksi, että lämmitystyö tuli jättää toissijaiseksi työksi niissä tapauksissa, joissa vartiointi aiheutti sellaista työtä, joka esti lämmityksen valvonnan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Vapo Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Puutyöväen Liitto on vielä lausunut, että Vapo Oy:n Hankasalmen sahalla laaditussa vartiointisuunnitelmassa oli määräyksiä muun muassa vartiopäälliköistä, hälytyskeskuksista ja vartijoiden koulutusohjelmista. Näillä vartiointisuunnitelmassa mainituilla seikoilla ei ollut kuitenkaan mitään tekemistä sahalla nykyisin vallitsevan käytännön kanssa. Työaikalain mukaan periodityö oli poikkeus työajan yleisestä säännöstämisestä. Työaikalain 6 §:ssä oleva luettelo siitä, mitä töitä voitiin järjestää periodityöksi, oli tyhjentävä. Työaikalain 6 §:n säännös oli myös ehdoton, eikä lainsäännöksistä voitu poiketa sopimuksella. Joka tapauksessa sopimus voisi sitoa ainoastaan sellaista työntekijää, joka oli itse sopinut asiasta.

KANTAJAN LISÄVAATIMUS

Puutyöväen Liitto on asian pääkäsittelyistunnossa vaatinut työtuomioistuinta lisäksi vahvistamaan, että Vapo Oy oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen 15 §:n 11. kohtaa jättäessään maksamatta työntekijöille työehtosopimuksen mukaiset ylityökorvaukset.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Vapo Oy ovat vaatineet vahvistusvaatimuksen jättämistä tutkittavaksi ottamatta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Puutyöväen Liitto 16 prosentin korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Puutyöväen Liitto on asian pääkäsittelyssä aikaisemmin esittämiensä työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan määräysten noudattamisen laiminlyöntiin perustuvien vaatimusten lisäksi esittänyt myös työehtosopimuksen 15 §:n 11. kohtaan perustuvan vahvistusvaatimuksen. Koska kanteen laajentaminen, ottaen huomioon työtuomioistuimesta annetun lain 21 §:n säännöksen, ei pääkäsittelyssä ole sallittua, jollei kysymys ole esivalmistelun päättymisen jälkeen tapahtuneista tosiasioista, vaatimusta ei voida ottaa tutkittavaksi.

Vapo Oy:n Hankasalmen sahan lämpökeskuksessa on työssä yhteensä kuusi työntekijää. Lämpökeskus on toiminnassa jatkuvasti kesälomaseisokkia lukuun ottamatta. Yksi lämpökeskuksen työntekijöistä toimii lämpökeskuksen hoitajana, joka on työssä ainoastaan päivävuorossa viitenä päivänä viikossa. Yksi työntekijöistä on harjoittelija, joka on työssä pääasiassa päivävuorossa. Muiden neljän työntekijän työt on järjestetty siten, että kolme heistä on aina työssä ilta- ja yövuorossa ja yksi päivävuorossa. Iltavuoro tehdään kello 16 - 24, yövuoro 00 - 07 paitsi lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhisin kello 00 - 08 ja päivävuoro kello 7 - 16 paitsi lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhisin kello 8 - 16. Työntekijöiden työvuorot vaihtuvat siten, että kolme vartijoista on yö- ja iltavuorossa ja yksi päivävuorossa kaksi viikkoa kestävän tilijakson ajan. Kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työaika on järjestetty siten, että se Puutyöväen Liiton ilmoituksen mukaan on keskimäärin 38,75 tuntia viikossa.

Puutyöväen Liitto on kanteessaan katsonut, että lämpökeskus- ja vartiointityössä työskentelevien työntekijöiden työaika olisi tullut työehtosopimuksen keskeytymättömän kolmivuoron työajan lyhentämistä koskevien määräysten mukaan olla keskimäärin 36 tuntia viikossa. Heille olisi myös tullut maksaa keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhennyskorvaus 11,1 prosentin suuruisena.

Työnantajapuoli on katsonut, että kysymyksessä olevien neljän työntekijän työ on vartiointityötä, joka on voitu järjestää periodityöksi työaikalain 6 §:n 1 momentin mukaan.

Työnantajapuoli on edelleen katsonut, että kysymys ei ole keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä, koska varsinaista vartiointityötä ei tehdä päivävuoron aikana.

Kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työvuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta sovituin ajanjaksoin työehtosopimuksen 6 §:n 2. kohdan viimeisessä kappaleessa ja työaikalain 14 §:n 1 momentissa edellytetyin tavoin. Kun työntekijöiden työ lisäksi jatkuu keskeytymättä kaikkina viikonpäivinä, ei se seikka, että työ yhden vuoron eli päivävuoron aikana luonteeltaan poikkeaa jossakin määrin muissa vuoroissa tehtävästä työstä, aiheuta, että työtä ei voitaisi pitää keskeytymättömänä kolmivuorotyönä.

Esitetyn selvityksen mukaan kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työhön kuuluu ilta- ja yövuorossa, jolloin lämpökeskuksen hoitaja ei ole työssä, huolehtia lämpökeskuksen hoitamisesta ja sahan alueen vartiointityöstä. Lämpökeskuksen hoitamiseen kuuluu muun muassa polttoaineen kuormausta varastoon ja lämmitystoiminnan valvontaa siten, että vikaa koskevan hälytyksen tultua ilmoituskeskukseen, työntekijän on ryhdyttävä toimenpiteisiin häiriön paikallistamiseksi ja korjaamiseksi.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu sahan lämpökeskuksen hoitaja, joka aikaisemmin on toiminut kanteessa tarkoitetuissa lämmitys- ja vartiointitehtävissä, on kertonut, että lämpökeskus työllistää työntekijää iltavuoron aikana siten, että vartiointia ei pystytä tekemään työnantajan laatimassa vartiointisuunnitelmassa edellytetyin tavoin työvuoron päätyttyä ja sen jälkeen kahden tunnin välein. Todistajan kertoman mukaan lämpökeskustyöstä johtuen hän on kanteessa tarkoitetuissa työtehtävissä toimiessaan pystynyt käyttämään vartiointityöhön työvuorossa enintään kaksi tuntia, jos olosuhteet ovat olleet suotuisat. Talviaikana vartiointityön osuus on lämpökeskustyöstä johtuen jäänyt pienemmäksi kuin muina vuodenaikoina. Todistajan kertoman mukaan työnantaja on aikaisempina vuosina pitänyt vartiointityötä tärkeämpänä, mutta nyttemmin työnantajapuolelta on lämmitystyön hoitamista pidetty ensisijaisena.

Todistajana kuultu Vapo Oy:n Hankasalmen sahan tuotantopäällikkö on kertonut, että lämpökeskuksen toiminta on automatisoitu siten, että lämpökeskuksesta voi poistua puoleksi tunniksi ja tätä pidemmäksikin ajaksi. Tuotantopäällikön kertoman mukaan työntekijöiltä ei ole edellytetty koko vartiointikierroksen tekemistä vartiosuunnitelmassa määrätyin tavoin kahden tunnin välein, vaan työntekijät ovat voineet itse järjestää vartiointityönsä.

Eräs konsultti on työnantajan aloitteesta toukokuussa 1990 tehnyt työpaikalla selvityksen lämmittäjä-vartijoiden työajan jakautumisesta. Selvitys koskee kolmea päivää ja se osoittaa, että kysymyksessä olevana aikana varsinaisesta työntekoon käytetystä ajasta hieman yli kolmannes on käytetty varsinaiseen vartiointityöhön.

Kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työstä esitetty selvitys osoittaa työtuomioistuimen mielestä, että heidän työnsä on pääasiallisesti lämpökeskuksen hoitoon liittyvää työtä eikä vartiointityötä. Näin ollen heidän työhönsä ei voida soveltaa työaikalain 6 §:n säännöksiä. Työaikalain 7 §:n mukaan muun kuin lain 6 §:ssä tarkoitetun työn järjestäminen periodityöksi voi tapahtua vain, mikäli työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaosto antaa siihen luvan.

Kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden on sen vuoksi katsottava työskennelleen keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, mistä johtuen heidän työhönsä on pitänyt soveltaa edellä mainitun pöytäkirjan määräyksiä tuollaisen työajan lyhentämisestä.

Kun kysymys siitä, onko kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työ, jonka suorittamisessa vartioinnin osuus on ilmeisesti ajan mittaan jäänyt vähäisemmäksi, voitu järjestää periodityöksi, on jossakin määrin tulkinnanvarainen ja työnantajaliitto on hyväksynyt yhtiön menettelyn, työtuomioistuin katsoo, ettei Vapo Oy ole menettelyllään rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Tuomiolauselma

Puutyöväen Liiton pääkäsittelyssä esittämä vahvistusvaatimus jätetään tutkimatta.

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Vapo Oy on menetellyt vastoin työehtosopimuksen liitteenä XXIV olevan keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan määräyksiä laiminlyödessään lyhentää Hankasalmen sahalla lämpökeskuksessa ja vartiointityössä työskentelevien työntekijöiden työajan keskimäärin 36 tuntiin viikossa ja jättäessään maksamatta työntekijöille keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhennyskorvauksena 11,1 prosenttia tunnilta.

Vapo Oy:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa Puutyöväen Liitto pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Uski, Virtanen, Pohja ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.