Labor court dismisses union's appeal, upholding fine for threatening employer to violate work rules.

Toimihenkilöliiton hallituksen tekemään päätökseen sisältyvällä uhkauksella osallistua työntekijäliiton suunnittelemaan toimintapäivään oli haluttu painostaa työnantajapuolta luopumaan liikkeiden aukipitämisestä ja työn teettämisestä kahtena joulukuun sunnuntaina, jolloin liikkeiden aukipitäminen olisi poikkeusluvan perusteella ollut mahdollista. Uhkaus oli siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työaikaa koskeviin määräyksiin.

Toimihenkilöliitto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Vastaaja Kaupanalan Esimiesliitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n, Myymäläesimiesten Liitto r.y:n, nykyisen Kaupan Esimiesliiton ja Liikealan ammattiliitto r.y:n välillä 7.4.1989 allekirjoitetussa myymälän ja osastonhoitajia, tuotevarastonhoitajia, keskusvarastonhoitajia sekä huoltamonhoitajia koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta sovelletaan SOK-järjestön Työnantajat r.y:n jäsenten palveluksessa oleviin Myymäläesimiesten Liittoon ja Liikealan ammattiliittoon kuuluviin 18 vuotta täyttäneisiin täysin työkykyisiin myymälän- ja osastonhoitajiin, myymäläautonhoitajiin, tuotevarastonhoitajiin, keskusvarastonhoitajiin sekä huoltamonhoitajiin, joista jäljempänä käytetään nimitystä toimihenkilö.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa tämän sopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai eivät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Työaika Säännöllinen työaika 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 30 minuuttia viikossa.

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä: Vuoden 1990 alusta säännöllinen työaika on enintään keskimäärin 37 tuntia 30 minuuttia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Viikoittainen työaika 5. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 1. kohdassa mainittu tuntimäärä viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tällöin ei säännöllinen työaika kuitenkaan saa ylittää 48 tuntia viikossa.

6. Edellä olevista lainmääräyksistä poiketen allekirjoittajajärjestöt ovat kuitenkin sopineet kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain (400/78) 5 §:n mukaisessa järjestyksessä seuraavaa:

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 1. kohdassa mainittu tuntimäärä enintään 18 viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. 8 säännöllisen työtunnin ylittäviä työpäiviä käytettäessä näitä kuitenkaan ei saa olla 3 viikon jaksossa 6 enempää eikä säännöllinen työaika saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

34 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä erikseen hyvityssakkojen korottamista koskevan lainmuutoksen varalta sovitaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kaupan Työnantajaliitto KTL on Kaupanalan Esimiesliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Kaupanalan Esimiesliiton hallitus oli 29.11.1990 päättänyt niin sanotun toimintapäivän pitämisestä 7.12.1990. Toimintapäivää ei ollut tarkoitus käyttää työntekoon. Toimintapäivä oli tarkoitettu koskemaan kaikkia työehtosopimuksen piirissä olevia myymälöitä ja varastoja. Päätöksen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan liikkeiden aukipitämisestä sunnuntaina 16.12. ja 23.12.1990, jolloin liikkeet olisivat kauppa- ja teollisuusministeriön tekemän päätöksen mukaan muutoin voitu pitää auki.

Jo ennen liiton hallituksen päätöksen tekemistä oli työntekijäpuolelta Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupassa ilmoitettu työnantajalle, että esimiehet tulisivat kieltäytymään työnteosta 7.12.1990, kuten myös työntekijät olivat aiemmin ilmoittaneet tekevänsä. Saatuaan työntekijäpuolelta tällaisen ilmoituksen oli työnantaja tehnyt päätöksen siitä, että osuuskauppa ilmoittaa työntekijöilleen liikkeen olevan suljettuna kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä mainittuina sunnuntaipäivinä.

Kaupanalan Esimiesliiton hallituksen päätös, jolla se oli kehottanut jäseniään ryhtymään työtaistelutoimenpiteeseen oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohtoa ja työaikaa koskeviin määräyksiin. Kaupanalan Esimiesliitto oli siten laiminlyönyt huolehtia siitä, että sen alaiset yhdistykset ja työntekijät, joita sopimus koski, välttäisivät työehtosopimuslain mukaan laittomia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan rikkoisi työehtosopimuksen määräyksiä. Liitto oli suorastaan kehottanut jäseniään työehtosopimuksen määräysten rikkomiseen.

Edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta ei Kaupanalan Esimiesliitto ollut peruuttanut työtaistelutoimenpidettään. Hyvityssakkoa tuomittaessa tulisi myös ottaa huomioon se seikka, että 7.12.1990 oli joulunajan vilkkain myyntipäivä, koska se eri teollisuuden aloilla oli yleisesti vapaapäivä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto KTL on vaatinut Kaupanalan Esimiesliiton tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kaupanalan Esimiesliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että liiton hallitus oli 29.11.1990 tehnyt päätöksen tukea Liikealan ammattiliiton 7.12.1990 suunnittelemaa toimintapäivää. Päätöksellä ei ollut otettu kantaa kaupanalan esimiesten käyttäytymiseen 16.12. ja 23.12.1990, mikäli liikkeitä aiottaisiin pitää tällöin auki. Toimintapäivään osallistuminen oli suunniteltu koskemaan kaikkia niitä yrityksiä ja vähittäis- ja tukkukaupan toimipaikkoja, joiden osalta ei ollut ennalta ilmoitettu liikkeen kiinnipitämisestä 16. ja 23.12.1990. Toimintapäivään osallistuminen merkitsi sitä, ettei näitä toimipisteitä ollut katsottu voitavan pitää auki myöskään esimiesvoimin.

Päätöksen taustalla oli ollut kauppa- ja teollisuusministeriön joulukuun sunnuntaiaukioloaikoja koskenut päätös, jonka laillisuus oli epäselvä. Päätöksen mukaan elintarvikehuoneistoissa sai harjoittaa vähittäiskauppaa 23.12.1990 kello 10:n ja 16:n välisenä aikana sekä erikoistavaraliikkeissä vaihtoehtoisesti joko 16.12. tai 23.12.1990 kello 10:n ja 16:n välisenä aikana. Poikkeuslupapäätöksellä kauppa- ja teollisuusministeriö ja maan kauppaliikkeet olivat vakavasti heikentämässä kaupan esimieskunnan työoloja tilanteessa, jossa Kaupan Työnantajaliiton nyt kysymyksessä olevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat jäsenyritykset jo tänäkin päivänä yleisesti esimiesten kohdalla laiminlöivät noudattaa työehtosopimuksen työajan järjestelyjä ja palkkausta koskevia määräyksiä.

Työajan sijoittaminen kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti joulukuun sunnuntaipäiville olisi merkinnyt työpaikan valvonnasta vastaaville esimiesasemassa oleville toimihenkilöille työajan pidentymistä yli työehtosopimuksen mukaisen työajan ja työn tekemistä pääsääntöisesti korvauksetta, ellei näihin kysymyksiin jälkikäteen oikeusteitse puututtaisi. Kaupanalan Esimiesliitto oli katsonut, että ilman lain nimenomaista säännöstä tai valtuutusta ei kauppa- ja teollisuusministeriön poikkeuslupapäätöstä ja sen nojalla suunniteltuja aukiolopäätöksiä voitu hyväksyä.

Päätöksellään Kaupanalan Esimiesliitto ei ollut kehottanut jäseniään ryhtymään työtaistelutoimenpiteisiin. Päätöksellä oli ensisijassa haluttu ottaa kantaa siihen epäoikeudenmukaiseksi koettuun tilanteeseen, joka syntyi, kun kauppaliikkeitä pidettiin auki tilapäisvoimin ilman, että työpaikalla olisi ammattitaitoisia työntekijöitä. Kaupanalan Esimiesliitto oli asian johdosta antamissaan tiedotteissa lähtenyt siitä, ettei toimipaikkoja tultaisi pitämään avoinna vain esimiesvoimin ja mahdollisin tilapäistyöntekijöin, koska vastuun ottaminen ammattitaidottomasti tilapäisvoimin tehdystä työstä ja syntyvästä hävikistä ei ollut mahdollista. Kaupanalan Esimiesliitolla oli riittävästi kokemuksia siitä, että vastaavanlaisissa tilanteissa esimieskuntaan oli kohdistettu korvausvaatimuksia. Päätöksellä ei myöskään ollut haluttu sulkea pois mahdollisuutta muiden työtehtävien hoitamiseen entiseen tapaan esimerkiksi kotona tai työpaikalla.

Kaupanalan Esimiesliiton päätös toimintapäivään osallistumisesta oli syntynyt vasta sen jälkeen, kun työpaikoilta oli saatu tietoja siitä, että työnantajat jo olivat ilmoittaneet pitävänsä liikkeensä kiinni kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä mainittuina päivinä. Ajoittamalla päätöksentekonsa vasta tämän jälkeen tapahtuvaksi Kaupanalan Esimiesliitto oli halunnut välttää sitä tilannetta, että liiton kannanotto muodostuisi painostukseksi työehtosopimuksen työaikaa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Päätöksellä olikin haluttu vain osoittaa julkisesti selkeä kannanotto poliittisin perustein tehtyyn aukiolopäätökseen, jolla oli monin tavoin pyritty huonontamaan kaupanalan työntekijöiden työoloja. Näistä syistä ei liitolla myöskään ollut ollut mitään syytä peruuttaa työtaistelutoimenpidettä.

Kaupanalan Esimiesliitossa oli jäseniä yhteensä 3 700, joista noin 2 200 - 2 300 kuului nyt kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kaupanalan Esimiesliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä. Mikäli liiton hallituksen tekemän päätöksen katsottaisiin kuitenkin kohdistuvan työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimukseen, tulisi hyvityssakkoja alentavana tekijänä ottaa huomioon edellä esitetyt päätöksen taustalla olleet seikat sekä liiton koko ja liiton tekemän päätöksen vähäinen merkitys siinä vaiheessa, kun päätös oli tehty.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaisliitot ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Kaupan Työnantajaliitto KTL 16 prosentin korkoineen tuomion julistamispäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Liikealan ammattiliiton hallitus on 21.11.1990 tehnyt päätöksen niin sanotun toimintapäivän pitämisestä 7.12.1990. Tehdyn päätöksen mukaan toimintapäivänä toteutettavaksi aiottu työntekijöiden työstä poissaolo koskisi sellaisia vähittäiskaupan toimipisteitä, jotka eivät 5.12.1990 mennessä ole ilmoittaneet jättävänsä käyttämättä hyväkseen kauppa- ja teollisuusministeriön vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta annetun lain 5 §:n 1 momentin nojalla 8.11.1990 myöntämässä luvassa annettua mahdollisuutta liikkeen auki pitämiseen sunnuntaina 16.12. ja 23.12.1990.

Kaupanalan Esimiesliiton hallitus on 29.11.1990 tehnyt päätöksen osallistumisesta Liikealan ammattiliiton suunnittelemaan toimintapäivään. Päätöksen mukaan toimintapäivä koskisi kaikkia niitä yrityksiä ja vähittäis- ja tukkukaupan toimipaikkoja, joiden osalta ei etukäteen ilmoitettaisi liikkeen pitämisestä kiinni 16.12. ja 23.12.1990. Toimintapäivään osallistuminen on tarkoittanut päätöksen mukaan sitä, että toimipisteitä ei tultaisi pitämään auki myöskään esimiesvoimin.

Kaupanalan Esimiesliiton päätökseen sisältyvällä uhkauksella osallistua Liikealan ammattiliiton suunnittelemaan toimintapäivään on haluttu painostaa työnantajapuolta luopumaan mahdollisuudesta liikkeiden aukipitämiseen ja työn teettämiseen kauppa- ja teollisuusministeriön luvassa tarkoitettuina sunnuntaipäivinä. Uhkaus on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohtamista ja työaikaa koskeviin määräyksiin.

Kaupan Työnantajaliitto KTL on saatuaan 29.11.1990 tiedon Kaupanalan Esimiesliiton hallituksen edellä tarkoitetusta päätöksestä samana päivänä kirjeitse ilmoittanut Kaupanalan Esimiesliitolle pitävänsä päätöksessä tarkoitettua toimenpidettä työehtosopimuksen vastaisena ja pyytänyt liitolta selvitystä sen toimenpiteistä työehtosopimuksen vastaisen toimenpiteen peruuttamiseksi. Kaupan Työnantajaliitto KTL on lisäksi 30.11.1990 lähettämällään telexsanomalla ilmoittanut Kaupanalan Esimiesliitolle, että Liikealan ammattiliitto on sanomassa mainituilla kolmella työtuomioistuimen tuomiolla tuomittu työrauhavelvoitteen rikkomisesta tuntuviin hyvityssakkoihin samankaltaisissa asioissa, kuin mistä Kaupanalan Esimiesliiton hallituksen tekemässä päätöksessä oli kysymys. Kaupan Työnantajaliitto KTL on myös postitse lähettänyt Kaupanalan Esimiesliitolle kysymyksessä olevat työtuomioistuimen tuomiot.

Työtuomioistuin on 4.12.1990 julistamallaan tuomiolla tuominnut Liikealan ammattiliiton hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Liikealan ammattiliiton hallituksen 21.11.1990 tekemään päätökseen sisältyvän uhkauksen johdosta. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella on Kaupanalan Esimiesliiton työtuomioistuimen mielestä täytynyt olla selvillä siitä, että myös sen kysymyksessä olevaan päätökseen sisältyvä uhkaus osallistua toimintapäivään on työrauhavelvollisuuden vastainen ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin päätöksensä peruuttamiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kaupanalan Esimiesliiton maksamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 10 000 markkaa.

Kaupanalan Esimiesliitto velvoitetaan korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion julistamispäivästä lukien.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, Rautiainen, Kolula ja Korpela.

Tuomio oli yksimielinen.