Labor court dismisses termination claim where employee's unauthorized leave is deemed a serious reason for dismissal.

Suunnittelija oli aikaisemman käytännön mukaisesti merkinnyt lomalistaan vuosilomansa ajaksi ajan 25.6 15.7.1990. Häntä oli sittemmin kielletty lähtemästä vuosilomalle ennen hänen johdettavakseen annettujen tehtaan muuttotöiden suorittamista. Hän oli kuitenkin jäänyt vuosilomalle ajaksi 25.6. - 1.7.1990.

Ottaen huomioon suunnittelijan menettelyyn vaikuttaneet asianhaarat kokonaisuudessaan ja myös sen, että kielto loman pitämisestä oli annettu hänelle ehdottomana vasta muutamaa päivää ennen suunniteltua lomamatkaa, ei työnantajalla ollut näytetty olleen tärkeätä syytä purkaa työsopimusta. Näyttämättä oli myös jäänyt, että suunnittelija olisi työsopimuslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin pätevää estettä ilmoittamatta ollut poissa niin, että hänen työsopimustaan sillä perusteella olisi voitu käsitellä purkautuneena.

Suunnittelijan poissaolo oli kuitenkin ollut sellainen hänestä itsestään johtuva syy, joka muodosti erittäin painavan syyn hänen työsopimuksensa irtisanomiselle. Työnantaja velvoitettu suorittamaan suunnittelijalle irtisanomisajan palkka. (Ään.)

Kantaja Teknisten Liitto TL r.y. Vastaaja Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto MET r.y. Kuultava Savomet Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Metalli, Kone ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto MET:in ja toiselta puolen muun muassa Teknisten Liitto TL:n kesken 16.1.1990 allekirjoitetussa palkkasopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK r.y:n välillä sekä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja STTK:n Teollisten Toimialojen Ammattijärjestö STTK-T ry:n välillä tammikuun 16 päivänä 1990 allekirjoitettuihin pää- ja runkosopimukseen ja saattavat ne voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkasopimuksessa tarkoitetussa keskusliittojen välisessä runkosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § RS Irtisanomisaika 1. Irtisanomisaika on:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut yli 15 vuotta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi, mitä asiaa koskevassa 19.4.1984 solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa muutoin on sovittu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Runkosopimuksessa tarkoitetussa irtisanomissuojasopimuksessa määrätään muun ohella seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle täyden palkan irtisanomisajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

9 § Soveltamisala Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan toimihenkilöstä johtuvasta syytä tapahtuvassa irtisanomisessa työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain (124/84) säännöksiä. Edellä mainittuja säännöksiä noudatetaan myös, jos 1) työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimuslain mukaisiin purkamisperusteisiin ja toimihenkilö esittämiensä syiden perusteella väittää, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen;

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten Liitto TL on lausunut, että liiton jäsen Raimo Sakari Kinnunen oli ollut vastaajaliiton jäsenyrityksen Savomet Oy:n palveluksessa suunnittelijana. Kinnusen työsuhde oli alkanut 1.6.1948 Saastamoinen Yhtymä Oy:n palveluksessa, mistä hän oli siirtynyt Savomet Oy:n palvelukseen 1.6.1985 yhtiön ostettua Saastamoinen Yhtymä Oy:n konepajatoiminnan.

Savomet Oy oli purkanut Kinnusen työsuhteen 2.7.1990. Perusteeksi purkautumiselle työnantaja oli ilmoittanut luvattoman poissaolon työpaikalta 24.6. - 1.7.1990 sekä työvelvoitteen laiminlyönnin. Kinnunen ei kuitenkaan ollut ollut luvatta poissa työstä ja hän oli suorittanut hänelle kuuluneet työtehtävät asianmukaisesti.

Kinnunen oli ollut lomalistan mukaisella vuosilomalla 25.6. - 30.6.1990. Hänellä olisi lomalistan mukaan ollut kolme viikkoa vuosilomaa 25.6. - 14.7.1990 välisenä aikana. Loma oli sovittu ja sen ajankohta porrastettu muiden toimihenkilöiden lomien kanssa. Kinnunen oli lomanviettoa varten vuokrannut 24.6. - 30.6.1990 väliseksi ajaksi lomamökin Ahvenanmaalta. Kaksi päivää ennen loman alkua 20.6.1990 yhtiön toimitusjohtaja oli ilmoittanut, että Kinnusen loman alkamisajankohtaa oli siirrettävä. Koska Kinnunen oli jo maksanut matkaliput, lomamökin vuokran ja muut lomamatkasta johtuneet vastaavat kustannukset, hän oli ilmoittanut, ettei hänen mielestään ensimmäistä lomaviikkoa kahden työpäivän varoitusaikaa noudattaen voitu enää siirtää. Jäljelle jäävien kahden viikon osalta Kinnunen oli ilmoittanut olevansa valmis keskeyttämään lomansa ja siirtämään sen myöhemmin sovittavaan ajankohtaan.

Kinnunen oli palannut työhön 2.7.1990, jolloin työnantaja oli purkanut työsopimuksen edellä sanotulla perusteella. Kinnunen oli kuitenkin ollut poissa luvallisella lomalla. Työnantaja ei voinut siirtää loman alkamisaikaa yksipuolisesti silloin, kun loman ilmoitettuun alkamisaikaan oli jäljellä aikaa vähemmän kuin kaksi viikkoa.

Kinnusen tehtäviin oli kuulunut ostoreskontran hoito ja suunnittelutehtävät. Maaliskuusta 1990 lukien hänen erityistehtävänään oli ollut vastata yhtiön toimitilojen muuttoprojektista. Viikon mittainen loma 24.6.1990 alkaen ei ollut vaikuttanut muuttoprojektin aikatauluun eikä aiheuttanut mitään muutakaan vahinkoa. Kinnusen loma oli nimenomaan ajoitettu sanottuun ajankohtaan nähden sopivasti sikäli, että lähes kaikki työntekijät olivat olleet tuon viikon komennustöissä tai lomalla. Lähes koko irtaimisto ja 95 prosenttia koneista oli tuossa vaiheessa myös jo siirretty uusiin tiloihin.

Liittojen välillä työsuhteen päättämisestä käydyt neuvottelut olivat päättyneet erimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaisi Savomet Oy:n suorittamaan Kinnuselle irtisanomisajan palkkana kuuden kuukauden irtisanomisajalta 9 610 markan kuukausipalkan mukaan laskettuna yhteensä 57 660 markkaa sekä korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä 20 kuukauden palkkaa vastaavat 192 200 markkaa, kummatkin erät 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantamisesta lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto MET, jonka esittämään Savomet Oy jutussa kuultuna osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että Kinnusen poissaoloon kesällä 1990 liittyvät tiedot oli kanteessa osittain väärin esitetty.

Savomet Oy:n lomalistaa oli pitänyt Kinnunen. Se oli ollut hänen työpöytänsä vieressä käyttämättömään piirustusalustaan kiinnitettynä. Yhtiön kuusi toimihenkilöä olivat merkinneet siihen toivomuksensa lomansa ajankohdasta. Tavallisesti kunkin toimihenkilön vuosiloma vahvistettiin erikseen niin sanotussa maanantaineuvottelussa, jossa käsiteltiin pääasiassa tuotantoon liittyviä asioita. Kinnusen lomalistaan merkitsemää toivomusta ei ollut koskaan käsitelty eikä vuosiloman ajankohdasta sovittu kenenkään työnantajan edustajan kanssa.

Päinvastoin Kinnuselle oli ilmoitettu, että hän voisi pitää lomansa vasta johtamansa muuttotyön päätyttyä. Tämän olivat tehneet selväksi Kinnuselle sekä yhtiön toimitusjohtaja että markkinointijohtaja useaan kertaan kevään kuluessa. Lomalista toivomuksineen oli kadonnut Kinnusen asiakirjoihin muuton yhteydessä toukokuussa 1990. Kesäkuun alussa 1990 toimitusjohtaja oli erään keskustelun yhteydessä saanut tietää Kinnusen aikovan lähteä vuosilomalle juhannuksen jälkeen. Tällöin toimitusjohtaja oli nimenomaan kieltänyt Kinnusta lähtemästä lomalle aikomanaan ajankohtana, koska muutto uusiin toimitiloihin oli ollut kesken. Jo tuolloin oli ollut nähtävissä, ettei se valmistuisi juhannukseen mennessä. Toimitusjohtaja oli keskustelun jälkeen jäänyt siihen käsitykseen, että asia olisi kunnossa, eikä Kinnunen lähtisi omin luvin lomalle.

Seuraavan kerran asia oli tullut esille erään keskustelun yhteydessä 20.6.1990. Tuolloin toimitusjohtaja oli saanut kuulla Kinnusen edelleen olevan aikeissa lähteä lomalle puheena olleena ajankohtana. Toimitusjohtaja oli laatinut asiasta kirjallisen muistion, jonka hän oli antanut Kinnuselle ja jossa Kinnusta oli kielletty lähtemästä juhannuksen jälkeen lomalle.

Asian yhteydessä toimitusjohtajan Kinnuselle pitämässä puhuttelussa Kinnunen ei ollut vastustanut kieltoa. Toimitusjohtaja oli puhuttelun jälkeen jäänyt siihen käsitykseen, että asia olisi ollut lopullisesti kunnossa. Toimitusjohtaja oli lähtenyt lomalle seuranneena päivänä 21.6.1990. Palatessaan lomaltaan 2.7.1990 hän oli todennut Kinnusen jääneen lomalle juhannuksen jälkeen. Tämän seurauksena työnantaja oli katsonut Kinnusen työsopimuksen purkautuneen hänen oltua viikon poissa pätevää syytä ilmoittamatta.

Kinnusen toiminta oli aiheuttanut yhtiölle tappioita. Muuttotehtävä, josta Kinnunen oli vastuussa, oli ollut kesken Kinnusen lähtiessä lomalle. Koneista ja irtaimistosta oli tuossa vaiheessa siirretty vasta vajaat puolet. Olennaista oli lisäksi, että Kinnusen tehtäviin muuttoprojektin johtajana oli kuulunut myös koneiden siirtämisen ja käyttökuntoon asentamisen johtaminen. Hänen poistuessaan viikoksi työpaikalta vasta yksi sorvi kymmenestä oli ollut käyttövalmiina. Juuri sen takia, että suuri osa emoyhtiön työntekijöistä oli tuolla viikolla ollut poissa, eräästä tytäryhtiöstä oli järjestetty viisi työntekijää auttamaan muutossa ja koneiden asennuksissa. Kinnusen olisi pitänyt johtaa näitä työntekijöitä heidän työssään. Vahinkoa oli aiheutunut myös siitä, että muuttoprojektin takia vuokralla olleiden kalusteiden ja telineiden vuokra-aikaa oli jouduttu jatkamaan.

Työnantaja määräsi työntekijöiden vuosiloman ajankohdasta lain säätämissä rajoissa. Loman ajankohdasta oli ilmoitettava työntekijälle viimeistään kahta viikkoa ennen sen alkamista. Lomalistaan merkitty toivomus ei antanut työntekijälle oikeutta pitää lomaa siihen merkittynä aikana, ellei työnantaja ollut toivomusta hyväksynyt. Kysymyksessä olevassa tapauksessa työnantaja ei ollut osoittanut hyväksyneensä lomalistaan tehtyä merkintää. Kinnusen lomatoivomusta ei ollut käsitelty niin kuin loman ajankohdan määrääminen yrityksessä oli edellyttänyt eikä siitä ollut muutenkaan sovittu. Työnantaja ei ollut määrännyt loman ajankohdasta. Työnantajalla oli oikeus siirtää tai peruuttaa aikaisemmin määräämänsä loma kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen. Vaikka ilmoitusaikaa ei noudatettaisikaan, ei se tehnyt ilmoituksesta tehotonta, vaan seurauksena oli vahingonkorvausvelvollisuus työntekijälle myöhästyneen ilmoituksen aiheuttamista vahingoista.

Työnantajalla oli työsopimuslain 44 §:n mukainen oikeus käsitellä Kinnusen työsopimusta purkautuneena, koska hän oli ollut siinä tarkoitetuin tavoin vähintään viikon poissa työstä pätevää syytä ilmoittamatta.

Vastaajaliitto on myöntänyt Kinnusen palkan määrän sinänsä oikeaksi. Jos vahingonkorvauksia tuomittaisiin, korvausta määrättäessä olisi otettava korostetusti huomioon Kinnusen oma myötävaikutus työsuhteen lakkauttamisessa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja kuultava ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Savomet Oy on 2.7.1990 kanteessa kerrotuin tavoin purkanut Raimo Sakari Kinnusen työsopimuksen hänen palattuaan työpaikalleen viikon kestäneen lomallaolon jälkeen. Kirjallisessa ilmoituksessa on purkamisen syyksi ilmoitettu luvaton poissaolo ja työvelvoitteen laiminlyönti 24.6. 1.7.1990 välisenä aikana.

Kinnunen on sinä aikana, jonka yhtiö on katsonut luvattomaksi poissaoloksi, ollut lomamatkalla Ahvenanmaalla.

Kinnunen, joka on ollut yhtiön ja sen toiminnan aikaisemmin omistaneen Saastamoinen Yhtymä Oy:n palveluksessa vuodesta 1948 alkaen, on maaliskuun 1990 alussa saanut tehtäväksi suunnitella ja hoitaa Savomet Oy:n tuotantolaitoksen uusiin toimitiloihin muuttamisesta johtuvat järjestelyt. Hänelle on lisäksi siirretty hoidettavaksi yhtiön reskontra.

Savomet Oy:ssä on kesäisin pidettävien vuosilomien järjestämisessä menetelty siten, että yhtiön johto ja tekniset toimihenkilöt ovat kukin kohdaltaan merkinneet lomalistaan haluamansa ajankohdat lomien pitämistä varten. Lomista on yleensä pyritty sopimaan yhtiön johdon ja teknisten toimihenkilöiden kesken, joiden tehtävät loma-aikoina siirtyvät toisen hoidettaviksi. Epäselväksi on jäänyt, miten lomien ajankohdista on yhtiössä lopullisesti päätetty. Ilmeistä on, että niistä on keskustelujen jälkeen päätetty niin sanotuissa maanantaineuvotteluissa, joissa on ollut johto ja tekniset toimihenkilöt, jos epäselvyyttä on syntynyt.

Keväällä 1990 on vuosilomien antamisen suunnittelussa aluksi menetelty aikaisemman käytännön mukaisesti. Kukin johtoon kuuluvista ja teknisistä toimihenkilöistä on merkinnyt loma-ajankohtansa Kinnusen työtiloissa olleeseen lomalistaan. Kinnunen on merkinnyt vuosilomansa ajaksi viikot 26 - 28 ja siten siis 25.6. - 15.7.1990 välisen ajan. Toimistotilojen muuttamisen yhteydessä lomalista on joutunut kateisiin. Kinnunen on työtuomioistuimessa kertonut, että muutaman viikon kuluttua lomalista merkintöineen on ollut hänen uusissa työtiloissaan nähtävänä. Lomalistaan ei ole tehty muutoksia.

Toimitusjohtaja ja markkinointijohtaja ovat kertoneet kumpikin erikseen kieltäneensä toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa 1990 Kinnusta lähtemästä lomalle ennen kuin tuotantolaitoksen toimitilojen muuttaminen on päättynyt. Mainituissa maanantaineuvotteluissa on noihin aikoihin jatkuvasti heidän puoleltaan tuotu esiin huolestuminen muuton viivästymisestä. Alunperin on uusiin toimitiloihin siirtyminen suunniteltu tapahtuvaksi touko-kesäkuuhun 1990 mennessä.

Kinnunen puolestaan on kertonut, ettei hänen lomastaan ole keskusteltu ennen, kun toimitusjohtaja on ottanut sen puheeksi heidän välisessä keskustelussaan 20.6.1990.

Kun otetaan huomioon uusien toimitilojen käyttöön saamisen tärkeys yhtiölle, työtuomioistuin katsoo toimitusjohtajan ja markkinointijohtajan lausumien perusteella näytetyksi, että Kinnunen on ollut tietoinen hänelle annetusta määräyksestä pitää lomansa vasta muuttotehtävän loppuun suorittamisen jälkeen.

Saatuaan kuulla Kinnusen lomalle menoaikeista toimitusjohtaja on 20.6.1990 toimittanut Kinnuselle laatimansa muistion muuttoprojektin tilasta. Muistiossa on todettu muun muassa, että viimeiset koneiden siirrot tapahtuisivat seuraavan heinäkuun alussa ja että Kinnunen saisi lähteä vuosilomalle vasta sitten, kun konesiirrot on tehty.

Samana päivänä toimitusjohtajan ja Kinnusen keskustellessa muistiosta toimitusjohtaja on kieltänyt Kinnusta lähtemästä lomalle ja sanonut, että hän saisi lomansa vasta muuton toteuttamisen jälkeen.

Kinnusen kertoman mukaan hän on vastauksena ilmoittanut siirtävänsä lomastaan kaksi viikkoa myöhemmin pidettäväksi. Hän on myös sanonut, ettei hän voinut siirtää sitä osaa lomastaan, jonka hän on aikonut viettää Ahvenanmaalla, kun hän on jo maksanut matkansa etukäteen. Kinnunen on vielä kertonut, että toimitusjohtaja on kesken hänen puheensa poistunut ilmeisesti vihastuneena ja todennut Kinnuselle, ettei hän pystyisi Kinnusta pakottamaan ja että Kinnunen tekisi kuten haluaa.

Toimitusjohtaja on työtuomioistuimessa kertonut kieltäneensä Kinnusta lähtemästä lainkaan lomalle, ei edes viikoksi. Toimitusjohtaja on selittänyt lopuksi sanoneensa, ettei hän voisi vartioimalla estää Kinnusen lähtemistä lomalle, mutta lähtiessään lomalle Kinnunen joutuisi kantamaan vastuun menettelystään.

Asiassa on selvitetty, että toimitilojen muuttamisesta johtuvia töitä on ollut tarkoitus tehdä myös sillä viikolla, jonka Kinnunen on ollut poissa, sillä töihin on pyydetty työntekijöitä eräästä toisesta yhtiöstä.

Työtuomioistuimen mielestä asiassa on näytetty, että Kinnusen lähtiessään lomalle on täytynyt tietää menettelevänsä vastoin hänelle aikaisemmin tuoko-kesäkuun vaihteessa suullisesti ja 20.6.1990 sekä suullisesti että kirjallisesti annettua kieltoa lähteä lomalle ennen muuttotöiden loppuun saattamista.

Arvioitaessa Kinnusen luvattomaan poissaoloon vaikuttavia seikkoja työtuomioistuimen mielestä on otettava huomioon hänen työsuhteensa huomattavan pitkä kestoaika ja myös se, että Kinnunen on ennen lomalle lähtöään ryhtynyt toimenpiteisiin muuttotöiden suorittamisen järjestämiseksi poissaolonsa aikana, mistä hän on myös kertonut toimitusjohtajalle hänen kanssaan 20.6.1990 käydyssä keskustelussa.

Kinnusen poissaolo on tapahtunut vastoin nimenomaista kieltoa. Ottaen huomioon Kinnusen menettelyyn vaikuttaneet asianhaarat kokonaisuudessaan ja myös sen, että kielto loman pitämisestä on annettu hänelle ehdottomana vasta 20.6.1990 muutamaa päivää ennen lomamatkaa, työtuomioistuin katsoo, ettei Savomet Oy:llä ole näytetty olleen tärkeätä syytä ilmoittamillaan perusteilla purkaa hänen työsopimustaan. Kun yhtiöllä on ollut kerrotuin tavoin etukäteen tieto Kinnusen poissaolosta ja sen kestoajasta, jutussa on myös jäänyt näyttämättä, että Kinnunen olisi työsopimuslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin pätevää estettä ilmoittamatta ollut poissa niin, että hänen työsopimustaan sillä perusteella olisi voitu käsitellä purkautuneena.

Kinnusen poissaolo on ollut sitä vastoin sellainen hänestä itsestään johtuva syy, joka irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan muodostaa erittäin painavan työsopimuksen irtisanomisen perusteen. Työnantajan olisi tullut noudattaa Kinnusen työsopimuksen päättäessään irtisanomisaikaa. Sen vuoksi Savomet Oy on velvollinen suorittamaan hänelle kanteessa vaaditun palkan irtisanomisajalta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Savomet Oy:n maksamaan Raimo Sakari Kinnuselle irtisanomisajan palkkana vaaditut 57 660 markkaa 16 prosentin korkoineen 5.10.1990 lukien.

Kanne hylätään enemmälti.

Savomet Oy velvoitetaan korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien. Muutoin saavat asianosaiset kärsiä itse kulunsa jutussa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Tuulensuu, Kuivanen ja Palanko-Laaka.

Eri mieltä olevan jäsen T u u l e n s u u n lausunto, johon jäsen Ä i m ä l ä yhtyi:

Katson asiassa selvitetyksi, että Kinnunen on vastoin hänelle touko-kesäkuun vaihteessa 1990 ja vielä 20.6.1990 annettuja kieltoja jäänyt lomalle viikon ajaksi. Näin menetellessään Kinnunen on ilman työnantajan suostumusta ollut poissa työstä vähintään viikon ilmoittamatta sinä aikana poissaololleen pätevää estettä. Tämän vuoksi Savomet Oy:llä on työsopimuslain 44 §:n 2 momentin nojalla katsottava olleen oikeus käsitellä Kinnusen työsopimusta purkautuneena.

Esittämilläni perusteilla hylkään kanteen.