Union fined for striking leader's absence; union liable for member's strike participation under collective agreement.

Työntekijät olivat vaatineet työnantajaa korottamaan tuntipalkkoja työehtosopimuksen yleiskorotuksen lisäksi ja painostaakseen työnantajaa suostumaan esitettyihin vaatimuksiin ryhtyneet työpäivän kestäneeseen lakkoon.

Pääluottamusmiehen poissaoloa työpaikalta lakkopäivänä ei vallinneissa oloissa ollut näytetty sellaiseksi, että ammattiosasto sen perusteella olisi ollut vastuussa lakon toimeenpanemisesta. Sen sijaan ammattiosasto vastasi luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL r.y. Vastaaja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Kuultava Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä on 1.3.1990 29.2.1992 voimassa pesuloita koskeva työehtosopimus, jossa on muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työrauha ja valvontavelvollisuus

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on lausunut, että Lainatekstiili Oy:n Konalan tehtaalla oli käyty 1.10.1990 pesuloita koskevan työehtosopimuksen palkantarkistuksia koskevat neuvottelut. Neuvotteluissa oli ollut paikalla tehtaan henkilöstöjohtaja, aluejohtaja ja pääluottamusmies. Pääluottamusmies oli vaatinut työehtosopimuksen mukaisen 45 pennin yleiskorotuksen lisäksi palkkojen tarkistamista siten, että kokonaisvaikutus olisi vastannut 1 markan korotusta tunnilta. Tähän tulokseen pääluottamusmiehen mielestä olisi voitu päästä esimerkiksi yhtiön palvelusvuosilisäjärjestelmää parantamalla. Työnantaja ei ollut katsonut voivansa suostua työehtosopimukseen perustumattomaan vaatimukseen.

Neuvotteluja oli jatkettu 8.10.1990. Paikalla olivat olleet samat henkilöt kuin edellisellä kerralla. Työnantajapuolelta oli esitetty, että syksyn yleiskorotuksen lisäksi voitaisiin ottaa käyttöön toimituspalkkio sekä erityinen tuottavuuspalkkio, joiden yhteinen kustannusvaikutus työnantajan käsityksen mukaan olisi ollut 1 markka tuntia kohti. Neuvotteluissa oli sovittu vielä siitä, että seuraavalla viikolla aluejohtaja kertoisi tarkemmin kaikille työntekijöille, mitä uudet palkkiojärjestelmät käytännössä merkitsisivät.

Työntekijät olivat pitäneet työmaakokouksen ruokatunnillaan 11.10.1990, jolloin pääluottamusmies oli selvittänyt palkkiojärjestelmän merkitystä työntekijöille. Työmaakokouksen jälkeen pääluottamusmies oli ilmoittanut aluejohtajalle, että seuraavana maanantaina 15.10.1990 järjestettäisiin tehtaalla lakko, koska palkkiojärjestelmät olisivat työntekijöiden mielestä merkinneet yritystä lisätä työtahtia tehtaalla. Aluejohtaja oli pitänyt suunniteltuja toimenpiteitä hämmästyttävinä, koska neuvottelut olivat olleet kesken ja hänen piti seuraavalla viikolla kertoa työntekijöille palkkiojärjestelmistä.

Perjantaina 12.10.1990 aluejohtaja oli selostanut tuotanto-osaston työntekijöille uusia palkkiojärjestelmiä. Samana päivänä oli kellokorttiin kiinnitetty lappu, jossa oli sanottu, että koska työnantaja ei ollut halunnut neuvotella, työntekijät tulisivat töihin vasta tiistaina. Ilmoituksessa oli ollut pääluottamusmiehen nimi. Aluejohtaja oli ottanut välittömästi ilmoituksen luettuaan yhteyden pääluottamusmieheen ja todennut, että lakko olisi laiton. Pääluottamusmies oli vastannut, että ammattiosastolla olisi varaa maksaa sakko. Lisäksi pääluottamusmies oli sanonut, että kun työntekijäliiton hallituksen erään jäsenen työpaikalla oli ollut viikottain lakkoja, Konalan tehtaallakin pitäisi järjestää lakko.

Ilmoituksensa mukaisesti työntekijät olivat olleet lakossa maanantaina 15.10.1990 kello 7 - 15.30. Lakkoon oli osallistunut tuotanto-osastolta 62, tekstiilivarastolta viisi ja kunnossapito-osastolta yksi työntekijä ja siten yhteensä 68 työntekijää. Lakossa olivat olleet mukana myös pääluottamusmies sekä osaston luottamusmies.

Työntekijät olivat palanneet töihin seuraavana päivänä 16.10.1990, jolloin pääluottamusmies oli uudistanut aikaisemman vaatimuksensa aluejohtajalle.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL on vaatinut Helsingin Pesuteollisuustyöntekijöiden tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Lainatekstiili Oy:n Konalan tehtaalla oli ollut tapana, että vuosittain pesuteollisuuden työehtosopimuksen valmistuttua käytiin tehdaskohtaiset sovellutusneuvottelut. Niissä oli yleensä sovittu työehtosopimuksen vähimmäistason ylittävistä palkankorotuksista ja muista eduista.

Keväällä 1990 työntekijät olivat joutuneet tyytymään melko vaatimattomiin lisäetuihin, koska työehtosopimuksen mukaiset indeksi- ja yleiskorotukset olivat työnantajan mielestä olleet melko korkeita. Työntekijät olivat saaneet lisäetuina päivittäin kaksi ilmaista kahvia ja niskahierontaa. Työntekijät olivat hyväksyneet tuolloin ratkaisun, mutta ilmoittaneet työnantajalle, että syksyllä 1990 ei pelkkä sopimuskorotus tulisi riittämään.

Neuvotteluissa 1.10.1990 oli työnantajalle esitetty palkkojen korottamista esimerkiksi palvelusvuosilisiä parantamalla siten, että tuntipalkat olisivat nousseet markalla. Henkilöstöjohtajan ilmoituksen mukaan uutta järjestelmää ei olisi ehditty kehittää niin nopeasti.

Henkilöstöjohtaja oli esittänyt neuvottelussa 8.10.1990 kahta uutta palkkiojärjestelmää, jotka olivat olleet käytössä Lainatekstiili Oy:n Hämeenlinnan tehtailla.

Kummankin neuvottelun jälkeen oli pidetty tavalliseen tapaan työmaakokoukset ruokatunnilla. Torstaina 11.10.1990 työntekijät olivat hermostuneet henkilöstöjohtajan suhtautumisesta ja päättäneet olla ainakin maanantaina 15.10.1990 poissa töistä. Työntekijät olivat pitäneet palkkiojärjestelmiä työnantajan yrityksenä nopeuttaa työtahtia pesulassa.

Kantajaliiton esittämät tiedot lakon kestosta ja työntekijöiden lukumäärästä pitivät paikkansa.

Osaston luottamusmies ei kuitenkaan ollut osallistunut lakkoon, vaan hän oli ollut sairaslomalla. Pääluottamusmies oli ilmoittanut työnjohtajalle perjantaina 12.10.1990 tulevansa maanantaina 15.10.1990 töihin. Aluejohtaja oli soittanut puhelimitse pääluottamusmiehelle ja kysellyt, mitä muut työntekijät pitäisivät siitä, jos pääluottamusmies tulisi lakkopäivänä töihin. Pääluottamusmies oli vastannut, että hän oli aikonut pitää tuolloin aikaisemmin käyttämättä jääneitä luottamusmiesvapaita. Pääluottamusmies oli kuitenkin ymmärtänyt aluejohtajan ilmoituksen kielloksi tulla töihin ja jäänyt sen vuoksi maanantaina 15.10.1990 kotiinsa. Pääluottamusmies ei ollut osallistunut lakkoon.

Ammattiosaston jäsenmäärä oli noin 300. Konalan tehtaalla työskenteli noin 80 ammattiosaston jäsentä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät on osaltaan yhtynyt Kemian Työntekijäin Liiton puolesta lausuttuun.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Lainatekstiili Oy:n Konalan tehtaalla on käyty työehtosopimuksen mukaisia palkantarkistuksia koskevia neuvotteluja lokakuun 1990 alussa. Työntekijäpuolta neuvottelussa edustanut tehtaan pääluottamusmies on esittänyt työehtosopimuksen yleiskorotuksen lisäksi työntekijöiden palkkojen tarkistamista sillä tavoin, että se olisi kokonaisvaikutukseltaan merkinnyt yhden markan lisäystä tuntipalkkoihin. Työnantaja ei ole suostunut työntekijöiden vaatimuksiin, vaan on esittänyt palkkojen tarkistamista uusien palkkiojärjestelmien avulla.

Työntekijät ovat 11.10.1990 tehtaalla pitämässään työmaakokouksessa päättäneet olla hyväksymättä työnantajan esittämiä uusia palkkiopalkkausjärjestelmiä ja ryhtyä lakkoon maanantaina 15.10.1990.

Työntekijät ovat päätöksensä mukaisesti olleet lakossa 15.10.1990 kello 7 - 15.30. Siihen on osallistunut yhteensä 68 työntekijää.

Työntekijät ovat lakkoon ryhtymällä painostaneet työnantajaa kesken jääneissä palkkaneuvotteluissa suostumaan esittämiinsä vaatimuksiin, joten lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Osaston luottamusmies on ollut poissa työpaikalta 15.10.1990. Hän on ollut töissä lakkoa edeltävänä perjantaina 12.10.1990 ja myös lakkoa seuranneena päivänä, jolloin hän on jäänyt kesken työpäivän sairauden vuoksi pois töistä. Näyttämättä on jäänyt, että luottamusmies olisi ollut sairaana 15.10.1990, minkä vuoksi hänen poissaolonsa lakkopäivänä on katsottava johtuneen hänen osallistumisestaan lakkoon.

Tehtaiden pääluottamusmies on ilmoittanut perjantaina 12.10.1990 työnjohtajalle aikomuksestaan tulla lakkopäiväksi 15.10. työpaikalle hoitamaan pääluottamusmiestehtäviään ja käyttää siihen aikaisemmalta ajalta säästyneitä pääluottamusmiesvapaita. Pääluottamusmiehen työtuomioistuimessa kertoman mukaan yhtiön aluejohtaja on tuolloin estellyt häntä saapumasta tehtaalle lakkopäiväksi, kun työntekijätkään eivät tulisi töihin. Aluejohtajan mielestä luottamusmiesvapaiden pitäminen lakkopäivänä ei olisi mahdollista.

Aluejohtaja on todistajana kuultaessa kertonut sanoneensa pääluottamusmiehen kanssa käymässään keskustelussa, että hän voisi tulla töihin lakkopäivänä, mutta luottamusmiesvapaita hän ei silloin voisi pitää.

Työtuomioistuimen mielestä pääluottamusmiehen poissaoloa työpaikalta lakkopäivänä ei näissä oloissa ole näytetty sellaiseksi, että ammattiosasto olisi sen perusteella lakon toimeenpanemisesta vastuussa.

Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai sen lopettamiseksi. Ammattiosasto on myös vastuussa osaston luottamusmiehen osallistumisesta työtaistelutoimenpiteeseen. Osasto on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät maksamaan hyvityssakkoa Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 12 000 markkaa.

Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät velvoitetaan lisäksi korvaamaan Kemianteollisuuden Työnantajaliitto KTTL:n oikeudenkäyntikulut 1 900 markalla. Muutoin saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Pohjanoksa, Nouro, Kolula ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.