Legislator Case Law & Legislation
TT:1990-107 AI generated

Union branch fined for union leader and committee member participation in strikes violating peace obligations.

Case Number TT:1990-107
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labour Court ordered the Outokumpu Poricopper plant union branch to pay a fine and legal costs to the central union. The branch was held liable because its chairperson and committee members participated in strikes aimed at wage changes and opposing job transfers. The court ruled that the union branch cannot claim immunity when its leadership actively engages in strike actions that breach the collective agreement's peace obligations.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the Collective Agreement; Section 8, 9 and 10 of the Labour Court Act: A trade union branch is liable for damages when its leadership members participate in strike actions that violate the peace obligations stipulated in the collective agreement.

Keywords

AI generated
trade union liability strike participation peace obligations collective agreement leadership responsibility labour court fine industrial action

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the Collective Agreement
Section 8 of the Labour Court Act
Section 9 of the Labour Court Act
Section 10 of the Labour Court Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Metallitehtaan työntekijät olivat ryhtyneet lakkoihin ensin painostaakseen työnantajaa suostumaan palkkausta koskeviin vaatimuksiin ja myöhemmin vastustaakseen työnantajan suunnittelemia työntekijöiden siirtoja.

Ammattiosasto vastasi puheenjohtajansa ja toimikunnan jäsenten osallistumisesta lakkoihin. Ammattiosasto tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kantaja Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Porin metallitehtaan työväen ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä 1.3.1990 29.2.1992 voimassa olevassa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Ylei- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraaset via keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksopi- sopimuksia: mukset, STK- Yleissopimus 15.5.1946. SAK

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) r.y:n välillä 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. k o h t a :

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET on Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Outokumpu Poricopper Oy:n työntekijät olivat painostaakseen työnantajaa ryhtyneet työehtosopimusta rikkoen työtaistelutoimenpiteisiin. Tehtaan meistaamo-osaston kaikkiin kolmeen työvuoroon kuuluneet työntekijät olivat olleet lakossa 7.8. kello 5.50 - 8.8. kello 5.50, 15.8. kello 15 - 17.8. kello 21.50 ja 23.8. kello 14.50 - 24.8.1990 kello 21.50. Lakkoihin oli osallistunut eri kerroilla mainitussa järjestyksessä 26, 28 ja 27 työntekijää.

Lähes kaikki yhtiön työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon 23.8.1990 kello 21.50 lukien. Lakon pituus oli vaihdellut osastoittain kestäen lyhyimmillään neljä tuntia ja pisimmillään kaksi vuorokautta. Täysin lakko oli päättynyt vasta 28.8.1990 kello 5.50. Lakkoon oli osallistunut edellä todettujen meistaamo-osaston työntekijöiden lisäksi 671 työntekijää. Työpaikoiltaan tämän työtaistelun yhteydessä olivat olleet poissa miltei kaikki työosastojen luottamusmiehet kuten muun muassa ammattiosaston puheenjohtaja sekä 15 ammattiosaston toimikunnan jäsentä.

Meistaamo-osastolla tehtävä työ oli pääasiassa konevalvontaa, jossa kone määräsi työvauhdin. Näin ollen meistaamossa ei ollut palkkausteknisiä edellytyksiä ryhtyä mielekkäällä tavalla toteuttamaan urakkapalkkausta. Sen sijaan muilla osastoilla tehtiin huomattavasti meistaamoa enemmän käsivaltaista työtä ja mahdollisuudet urakointiin olivat paremmat. Työnantaja oli tarjonnut aiemmin meistaamo-osastolle tulospalkkausta, mutta työntekijät eivät olleet olleet sen vastaanottamisesta yksimielisiä, vaan vaatineet ensin aikapalkkoihin tuntuvia korotuksia.

Lakoilla työntekijät olivat pyrkineet painostamaan työnantajaa suostumaan palkankorotusvaatimuksiin, joista ensimmäiset oli esitetty työnantajalle 11.6.1990. Tuolloin oli vähimmäispalkaksi miehille vaadittu 52 markkaa tunnilta ja naisille 42 markan tuntipalkkaa. Sittemmin palkankorotusvaatimuksista oli käyty useita neuvotteluja. Viimeisessä vaiheessa oli neuvottelujen pohjana ollut työnantajan tekemä 1,25 markan korotusehdotus, mutta työntekijät olivat vaatineet vähintään 2,30 markan korotusta tuntipalkkoihin. Työntekijöiden vaatimuksia oli esittänyt muun muassa meistaamo-osaston luottamusmies. Työtaisteluiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työehtosopimuksen vastaisiin ratkaisuihin palkkausta koskevissa asioissa, joten työtaistelut kohdistuivat erityisesti voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Seosvalimon ja K1E-linjan työntekijät olivat aloittaneet 17.9.1990 kello 10.40 - 11.40 lakon, joka oli kestänyt 18.9.1990 kello 14:ään asti. Seosvalimon 18.9.1990 kello 14 alkaneeseen iltavuoroon oli jäänyt vielä neljä henkilöä tulematta. Lakossa oli ollut kaikkiaan 44 työntekijää. Lakkoon oli osallistunut myös ammattiosaston toimikunnan jäsen.

Lakoilla työntekijät olivat pyrkineet painostamaan työnantajaa töiden järjestelyyn liittyvässä asiassa, kun kysymyksessä oli muutaman työntekijän väliaikainen siirto seosvalimolta toisille osastoille. Lakko oli kohdistunut työnantajan oikeuteen määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet lain ja työehtosopimuksen vastaisiin työtaistelutoimiin ryhtymistä. Ammattiosaston vastuu lakoista korostui siinä, että ammattiosastoa edustava luottamusmies oli esittänyt työnantajalle voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia sekä siinä, että useat työosaston luottamusmiehet yhdessä monen ammattiosaston toimikunnan jäsenen ja ammattiosaston puheenjohtajan kanssa olivat osallistuneet 23.8.1990 alkaneeseen lakkoon ja osoittaneet selvästi tukevansa mainittuja työtaistelutoimenpiteitä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut Porin metallitehtaan työväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät paikkansa.

Työnseisausten taustalla oli tehtaan meistaamon työntekijöiden palkkarakenne, jota tehtaan pääluottamusmies oli pitänyt tasa-arvolain vastaisena syrjintänä ja josta hän oli lähettänyt lausuntopyynnön tasa-arvovaltuutetulle. Meistaamo-osastolla työskenteli 33 työntekijää, joista 22 oli naisia ja 11 miehiä. Muut 16 työosastoa olivat selkeästi miesenemmistöisiä. Meistaamossa tehtiin työtä urakkavauhdilla, minkä seikan työnantajan edustajat olivat useita kertoja myöntäneet. Työtä oli kuitenkin teetetty aikapalkalla. Muilla osastoilla tehtiin runsaasti urakkatyötä ja lisäksi oli käytössä erilaisia tulospalkkausjärjestelmiä. Pääluottamusmies oli jo neljän vuoden ajan keskustellut työnantajan kanssa siitä, että meistaamo-osaston palkkaustapaa muutettaisiin samankaltaiseksi kuin muilla työosastoilla.

Meistaamo-osastolla oli aloitettu kesäkuussa 1990 neuvottelut palkkausjärjestelmän muuttamisesta ja työntekijöiden epätasa-arvoisen kohtelun lopettamisesta. Työnantajan suhtautuminen oli ollut ylimielistä ja vähättelevää. Työnantajan edustajat olivat vaatineet vain työntekijöitä lisäämään työvauhtia tuloksen parantamiseksi. Työnantajan kielteinen asenne kärjisti mielialoja siinä määrin, ettei työnseisauksia voitu estää, vaikka pääluottamusmies ja työosastojen luottamusmiehet useita kertoja olivat vaatineet työrauhan ylläpitämistä ja neuvottelujärjestyksen noudattamista.

Meistaamo-osaston työ oli samanlaista konevalvontaa kuin muillakin työosastoilla, joten mitään käytännön esteitä ei ollut urakkatyön teettämiselle meistaamo-osastolla. Työnantaja ei ollut tarjonnut meistaamo-osaston työntekijöille tulospalkkausta.

Työnantajan edustajien ja pääluottamusmiehen kesken oli saavutettu neuvottelutulos 11.9.1990.

Seosvalimolla ilmenneiden työllistämisvaikeuksien vuoksi oli työnantaja etsinyt kolmea työntekijää, jotka voisivat siirtyä muille työosastoille. Työnantaja oli käynyt asiasta suoria neuvotteluja eräiden työntekijöiden kanssa. Työosaston luottamusmies oli pyrkinyt mukaan neuvotteluihin, jotta asia olisi voitu ratkaista häiriöttä ja neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Neuvotteluajasta olikin jo sovittu, mutta ennen neuvottelujen alkamista kanteessa mainitut työntekijät olivat poistuneet työpaikalta vastoin luottamusmiehen selvää kieltoa. Siirrot oli sittemmin toteutettu häiriöttä.

Ammattiosastossa on noin 1 200 työssä käyvää jäsentä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Porin metallitehtaan työväen ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton puolesta lausuttuun.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Outokumpu Poricopper Oy:n meistaamo-osaston työntekijät ovat olleet lakossa 7.8.1990 kello 5.50 - 8.8.1990 kello 5.50, 15.8.1990 kello 15 - 17.8.1990 kello 21.50 ja 23.8.1990 kello 14.50 - 24.8.1990 kello 21.50. Lakkoihin on osallistunut kunakin kertana 26 - 28 työntekijää. Tehtaan 671 muuta työntekijää on ollut lakossa eri pituisia aikoja neljästä tunnista noin kahteen vuorokauteen 23.8.1990 kello 21.50 ja 28.8.1990 kello 5.50 välisenä aikana. Viimeksi mainittuun lakkoon on osallistunut ammattiosaston puheenjohtaja ja 15 toimikunnan jäsentä.

Työtaistelutoimenpiteet ovat johtuneet meistaamo-osaston työntekijöiden tyytymättömyydestä palkkaukseensa; työntekijät ovat vaatineet meistaamo-osaston palkkausjärjestelmän muuttamista ja palkkojen korottamista. Painostaessaan työnantajaa lakoilla suostumaan esitettyihin vaatimuksiin työntekijät ovat ryhtyneet työtaisteluun, joka on kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Seosvalimon ja K1E-linjan työntekijät ovat aloittaneet 17.9.1990 kello 10.40 lakon, joka on kestänyt 18.9.1990 kello 14:ään asti. Seosvalimon 18.9.1990 kello 14 alkaneesta iltavuorosta on ollut vielä poissa neljä työntekijää. Tähän työtaisteluun on osallistunut yhteensä 44 työntekijää, heidän joukossaan eräs ammattiosaston toimikunnan jäsen.

Lakoilla työntekijät ovat vastustaneet työnantajan suunnitelmia siirtää työllistämisvaikeuksien vuoksi seososaston työntekijöitä muille työosastoille. Lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston ei ole esitetty pyrkineen toimillaan estämään lakkoja tai palauttamaan työrauhan. Ammattiosasto vastaa myös puheenjohtajansa ja toimikunnan jäsenten osallistumisesta lakkoihin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Porin metallitehtaan työväen ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET:lle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 17 000 markkaa.

Porin metallitehtaan työväen ammattiosasto velvoitetaan lisäksi korvaamaan Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET:n oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.