Labor court dismisses claim for extra pay when a contracted child arrives during another's care on an uncontracted day.

Kunnallinen perhepäivähoitaja oli hoitanut viittä lasta, joista kaksi oli ollut hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa arkipäivisin lukuun ottamatta torstaipäiviä talvella, jolloin lasten äiti oli hoitanut lapsia itse. Lasten äiti oli vienyt lapset hoitoon työssäkäyntinsä vuoksi yhtenä torstaina, jolloin hoidossa oli ollut samanaikaisesti muita lapsia.

Kaupunki ei ollut ollut velvollinen perhepäivähoitajan kuukausipalkkaa etukäteen laskiessaan ottamaan huomioon lasten hoitoajoissa edellä tarkoitettuna torstaipäivänä tapahtunutta muutosta. Kun erillisen korvauksen maksamisesta kuukausipalkan lisäksi ei ollut sovittu sellaisen tilanteen varalta, jossa hoitosopimuksessa tarkoitettu lapsi tuli hoitoon samanaikaisesti muiden lasten kanssa perhepäivähoitajan työaikana sellaisena päivänä, jota ei hoitosopimuksessa ollut mainittu, perhepäivähoitaja ei ollut oikeutettu vaatimaansa erilliseen korvaukseen.

Kantaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Vastaaja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuultava Porin kaupunki

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja toiselta puolen muiden ohella Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n kesken 24.3.1988 tehdyn kunnallisen kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen liitteessä n:o 6 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KUUKAUSIPALKKAISTEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Kuukausipalkka

1. Perhepäivähoitajan kuukausipalkka määräytyy hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa olevien lasten lukumäärän ja hänen koulutuksensa perustella siten kuin jäljempänä tarkemmin määrätään.

2. Perhepäivähoitajan peruskuukausipalkka saadaan kertomalla keskimääräinen perusviikkopalkka luvulla 4,35. Keskimääräinen perusviikkopalkka lasketaan ao. viranomaisen ja perhepäivähoitajan välillä etukäteen hoitosopimuksella sovittujen lasten keskimääräisten viikottaisten hoitoaikojen perusteella siten, että

1) siltä ajalta, joka päivittäin alkaa ensimmäisen lapsen tultua ja päättyy viimeisen lapsen lähdettyä ja jolloin lapsia on ollut hoidossa (hoitoaika), suoritetaan peruskorvauksena tunnilta:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2) siltä ajalta, jona perhepäivähoitajalla on samanaikaisesti hoidossa useampia kuin yksi lapsi, maksetaan hänelle lisäkorvauksena lasta kohden näiltä tunneilta (lasten yhteenlasketut hoitotunnit vähennettyinä peruskorvaukseen oikeuttavilla tunneilla):

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Päivittäisen hoitoajan alittuminen ja ylittyminen

1. Mikäli lapsi tuodaan jonakin päivänä hoitoon sovittua myöhemmin tai noudetaan sovittua aiemmin, se ei aiheuta muutosta kuukausipalkkaan. Tätä vajausta ei lueta työajaksi.

2. Mikäli kuukausipalkan perusteena oleva lapsen vuorokautinen sovittu hoitoaika tilapäisesti ylittyy, se ei aiheuta muutosta kuukausipalkkaan.

Mikäli em. hoitoajan ylityksestä johtuu, että hoitajan vuorokautinen hoitoaika (hoitajan työaika) ylittyy enintään yhdellä tunnilla, se ei aiheuta muutosta kuukausipalkkaan. Tätä ylitystä ei myöskään lueta työajaksi.

3. Edellä 2. kohdassa tarkoitetun yhden tunnin ylityksen ylittävältä ajalta maksetaan 6,10 markkaa tunnilta kutakin hoidossa ollutta lasta kohden. Tämä ylitys luetaan työajaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Korvaus ylimääräisestä hoitolapsesta

Alle yhden kalenterikuukauden tilapäisesti hoidossa olevan ylimääräisen lapsen osalta perhepäivähoitajalle suoritetaan 6,10 markkaa kultakin hoitotunnilta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa, jotka koskevat perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtoja, sanotaan muun muassa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkauksen perusrakenne (2 §)

Hoitosopimus palkkauksen perusteena

Perhepäivähoitajan kuukausipalkka määräytyy hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa olevien lasten lukumäärän ja perhepäivähoitajan koulutuksen perusteella. Hoitosopimus on siis kuukausipalkan peruste.

Tässä soveltamisohjeessa hoitosopimuksella tarkoitetaan sitä hoitosopimusta, joka tehdään perhepäivähoitajan ja kunnan välillä siitä, minä aikoina lapsi on hoidossa ja/tai millä tavoin hoitoajat muutoin on järjestetty.

Hoitosopimus tulee tehdä jokaisen perhepäivähoitajan kanssa, kun hänet otetaan perhepäivähoitajana kunnan palvelukseen ja hänelle sijoitetaan lapsia hoitoon. Hoitosopimusta tehtäessä otetaan huomioon lasten hoidon tarve siten, että hoitoajat sovitaan sen pituisiksi, mitä lasten hoidon tarve vaatii.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Hoitosopimuksen muuttaminen

Milloin kiinteän kuukausipalkan perusteena olevan hoitosopimuksen mukaiset hoitoajat pysyvästi muuttuvat (muutos kestää vähintään yhden kalenterikuukauden), muutetaan hoitosopimus ja kuukausipalkka määritellään uudelleen muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Mikäli muutos alkaa kuukauden ensimmäisenä päivänä ja kestää vähintään kuukauden, korjataan palkkauskin muutoksen alusta lukien.

Mikäli muutos johtuu hoidossa olevien lasten lukumäärän pysyvästä muutoksesta (muutos kestää vähintään yhden kalenterikuukauden), muutos kuukausipalkassa toteutetaan välittömästi muutoksen tapahduttua (Kts. myös kohta 7 Korvaus ylimääräisestä hoitolapsesta).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Päivittäisen hoitoajan alittuminen ja ylittyminen (5 §)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Hoitoajan ylittyminen

Mikäli kuukausipalkan perusteena oleva lapsen sovittu vuorokautinen hoitoaika tilapäisesti ylittyy, se ei aiheuta muutosta kuukausipalkkaan.

Mikäli lapsen vuorokautisen sovitun hoitoajan tilapäisestä ylittymisestä kuitenkin johtuu, että hoitajankin vuorokautinen sovittu hoitoaika (hoitajan työaika) ylittyy yli yhdellä tunnilla, oikeuttaa tämä yhden tunnin ylitys erilliseen korvaukseen, joka maksetaan kutakin tällä tavalla hoidossa ollutta lasta kohden. Tällainen ylitys luetaan myös työajaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Korvaus ylimääräisestä hoitolapsesta (8 §)

Milloin perhepäivähoitajalle sijoitetaan tilapäisesti hoidossa olevien lasten lisäksi ylimääräinen lapsi, suoritetaan perhepäivähoitajalle 8 §:ssä määritelty korvaus kultakin tällaisen lapsen hoitotunnilta. Korvaus maksetaan alle yhden kalenterikuukauden mittaiselta tilapäiseltä hoitoajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on kanteessaan lausunut, että perhepäivähoitajan palkkausmuoto oli periaatteessa eräänlainen kuukausipalkka, jonka suuruus määräytyi erityisellä, työehtosopimuksen liitteessä n:o 6 tarkemmin määritellyllä tavalla. Perhepäivähoitajan palkan määrittämisen perusteena olivat kutakin hänen hoidossa olevaa lasta koskevat hoitosopimukset.

Hoitosopimus tehtiin perhepäivähoitoon tulevan lapsen osalta kunnan, perhepäivähoitajan ja lapsen huoltajan välillä. Hoitosopimuksessa määriteltiin ennen kaikkea lapsen hoitoajat ja eräitä muita hoitosuhteeseen liittyviä asioita. Hoitosopimus tuli hoitoaikojen osalta osaksi perhepäivähoitajan työsopimusta. Hoitosopimuksen tarkoituksena oli erityisesti lapsen hoitoajoista sopiminen. Hoitoajat sovittiin sen pituisiksi, mitä lasten hoidon tarve vaati. Hoitosopimukseen merkittiin yleensä ne päivät, joina kukin lapsi oli perhepäivähoitajan hoidossa. Hoitosopimukseen voitiin merkitä viikoittaiset hoitopäivät, esimerkiksi maanantaista perjantaihin. Hoitosopimus voitiin tehdä myös siten, että lapsen sovittiin olevan perhepäivähoitajan hoidossa esimerkiksi viitenä päivänä viikossa. Hoitosopimukseen merkittiin lapsen päivittäisen hoitoajan alku- ja loppuajankohta.

Siinä tapauksessa, että lapsen hoitoajat eivät syystä tai toisesta olleet viikoittain säännöllisiä, tuli hoitoajat määritellä pitemmällä ajanjaksolla, jotta hoitoaikojen perusteella oli mahdollista laskea keskimääräinen viikkopalkka. Työehtosopimuksessa oli lisäksi erilliset määräykset niitä tilanteita varten, jolloin hoitoajat pysyvästi muuttuivat.

Perhepäivähoitajan kuukausipalkan perusteena oli toisaalta hoidettavien lasten lukumäärä ja toisaalta hoitosopimuksessa sovitut hoitoajat. Lasten lukumäärän ja hoitoaikojen perusteella perhepäivähoitajalla oli oikeus tuntiperusteiseen peruskorvaukseen ja lisäkorvauksiin. Peruskorvaus suoritettiin jokaiselta tunnilta siltä ajalta, joka päivittäin alkoi ensimmäisen lapsen tultua ja päättyi viimeisen lapsen lähdettyä ja jona lapsia oli ollut hoidossa. Lisäkorvausta puolestaan maksettiin siltä ajalta, jona perhepäivähoitajalla oli samanaikaisesti hoidossa useampia kuin yksi lapsi. Lisäkorvausta maksettiin siis lasten yhteenlasketuilta hoitotunneilta vähennettynä peruskorvauksiin oikeuttavilla tunneilla. Perus- ja lisäkorvauksen markkamääräinen suuruus riippui siitä, oliko perhepäivähoitajalla sosiaalihallituksen hyväksymä koulutus vai ei.

Lasten sovittujen viikoittaisten perus- ja lisäkorvaukseen oikeuttavien hoitoaikojen perusteella perhepäivähoitajalle laskettiin keskimääräinen perusviikkopalkka. Kuukausipalkka puolestaan saatiin kertomalla keskimääräinen viikkopalkka luvulla 4,35.

Perhepäivähoitajalle voitiin sijoittaa tilapäisesti ylimääräinen lapsi niiden lasten lisäksi, jotka olivat säännönmukaisesti perhepäivähoitajan hoidossa. Työehtosopimuksen liitteeseen n:o 6 sisältyi määräys, joka koski perhepäivähoitajalle maksettavaa korvausta ylimääräisestä hoitolapsesta.

Perhepäivähoitaja Sirkka Koponen oli työskennellyt Porin kaupungin palveluksessa perhepäivähoitajan tehtävissä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen perusteella. Hänellä oli ollut hoidossaan yhteensä viisi lasta.

Kahta lasta koskevan, 18.8.1987 päivätyn hoitosopimuksen mukaisesti Koponen oli hoitanut heitä joka viikko maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina heidän päivittäisen hoitoaikansa ollessa kello 8.30 - 16.30. Hoitosopimuksessa oli nimenomaisesti todettu, että torstaisin talvisaikaan nämä lapset eivät olleet Koposen hoidossa, vaan torstaipäivät olivat äidin vapaapäiviä. Lasten poissaolo hoidosta torstaipäivisin johtui siitä, että lasten äiti hoiti kampaamoliikettä, joka oli suljettuna torstaisin talvella.

Lauantai 5.11.1988 oli ollut pyhäinpäivä, minkä takia lasten äiti oli pitänyt liikkeensä suljettuna sinä päivänä. Vastaavasti liike oli ollut avoimena saman viikon torstaina 3.11.1988. Vaikka hoitosopimuksen mukaan mainitut kaksi lasta eivät olleet torstaisin Koposen hoidossa, lapset olivat 3.11.1988 tulleet hoitoon äidin työssäkäynnin takia.

Porin kaupunki oli kieltäytynyt maksamasta Koposelle mainitulta torstaipäivältä lasten hoidosta korvausta.

Porin kaupungin olisi tullut työehtosopimuksen liitteen n:o 6 2 §:n ja sitä koskevien soveltamisohjeiden edellyttämällä tavalla ottaa huomioon etukäteen lasten hoitosopimuksessa arkipyhäviikoille sattuvat vapaapäivien muutokset. Koposen keskimääräiseen viikkopalkkaan olisi tullut sisällyttää lasten hoitoaikojen muuttumisesta aiheutunut hoitoaikojen lisääntyminen. Lasten hoitoaikojen muutos oli ollut mahdollista tietää etukäteen siten, että se olisi voitu ottaa huomioon hoitosopimuksessa.

Mikäli katsottaisiin, että mainittujen lasten hoitopäivien muutosta ei olisi ollut mahdollista ottaa etukäteen huomioon hoitosopimuksessa siten, että se olisi vaikuttanut keskimääräisen viikkopalkan laskentaan, tulisi Koposelle maksaa työehtosopimuksen liitteen n:o 6 8 §:n mukainen korvaus ylimääräisistä hoitolapsista sellaiselta hoitopäivältä, joka hoitosopimuksen mukaisesti ei ollut lasten hoitopäivä, mutta jonka aikana lapset olivat tosiasiallisesti olleet perhepäivähoitajan hoidossa. Koposelle olisi tullut suorittaa liitteen 8 §:n mukainen korvaus 3.11.1988 tapahtuneesta lasten hoidosta.

Neuvottelut Porin kaupungin ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liiton Porin yhteisjärjestön välillä oli käyty 24.1.1989 sekä kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n välillä 20.11.1989 pääsemättä yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Porin kaupunki on velvollinen laskemaan Koposen työehtosopimuksen liitteen n:o 6 2 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kuukausipalkan siten, että kuukausipalkan perusteena olevan keskimääräisen viikkopalkan määrittämisessä otetaan huomioon 5.11.1988 olleen arkipyhän johdosta tapahtunut muutos Koposen hoidettavana olevien kahden lapsen hoitoajoissa torstaina 3.11.1988.

Sen varalta, että työtuomioistuin katsoisi, ettei Porin kaupunki olisi velvollinen menettelemään edellä vaaditulla tavalla, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Porin kaupunki on velvollinen maksamaan Koposelle työehtosopimuksen liitteen n:o 6 8 §:n mukaisen, ylimääräisiä hoitolapsia koskevan korvauksen sen johdosta, että lapset ovat hoitosopimuksensa ehdoista poiketen olleet hoidossa 3.11.1988.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lausunut, että työehtosopimuksen liitteen n:o 6 2 §:n 1 kohdan määräysten mukaan perhepäivähoitajan kuukausipalkka määräytyi hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa olevien lasten lukumäärän ja perhepäivähoitajan koulutuksen perusteella. Työehtosopimuksen liitteen n:o 6 2 §:n 2 kohdan mukaan kuukausipalkan laskentaperusteena oli keskimääräinen viikkopalkka kerrottuna luvulla 4,35.

Koska perhepäivähoitajan kuukausipalkan määräytymisen perusteena oli hoitosopimus, oli hoitosopimuksen tekemisestä annettu yksityiskohtaisia ja tarkempia soveltamisohjeita. Soveltamisohjeiden 3.1. kohdan mukaan hoitosopimusta tehtäessä otettiin huomioon lastenhoidon tarve siten, että hoitoajat sovittiin sen pituisiksi, mitä lasten hoidon tarve vaati. Hoitosopimukseen merkittiin lasten hoitoajat niin tarkasti kuin se oli hoidon järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaista. Soveltamisohjeiden mukaan hoitoajat oli määriteltävä, jos lapsen hoitoajat vanhempien työaikojen johdosta vaihtelivat ja noudattivat esimerkiksi kolmen viikon tasoittumisjaksoa, pitemmällä aikajaksolla siten, että palkkauksen perusteeksi tuleva keskimääräinen viikkopalkka voitiin laskea. Esimerkin luonteisesti soveltamisohjeissa todettiin tällaisena työnä periodityö.

Koposen kanssa hoitosopimus oli tehty työehtosopimuksen liitteen n:o 6 2 §:n ja soveltamisohjeiden määräysten mukaisesti. Lasten hoidon tarve oli ollut säännöllisesti samanlainen viikoittain. Hoitosopimus oli tehty sillä tarkkuudella kuin hoidon järjestämisen kannalta oli ollut tarkoituksenmukaista. Hoitosopimukseen oli merkitty tieto kahden lapsen vapaapäivistä talvikuukausien torstaina. Se oli otettu huomioon keskimääräistä perusviikkopalkkaa laskettaessa.

Kantajaliiton vaatimus siitä, että Koposen hoitosopimusta olisi tullut muuttaa 5.11.1988 sattuneen arkipyhän johdosta, oli perusteeton. Työehtosopimuksen liitteen n:o 6 ja sen soveltamisohjeiden mukaan perustetta hoitosopimuksen muuttamiselle ei ollut. Lasten äidin työvuorot olivat olleet säännöllisiä ja hän oli pitänyt talvikaudella kampaamoliikkeensä kiinni torstaisin, lukuun ottamatta torstaita 3.11.1988. Kysymyksessä oli ollut satunnainen, yhden päivän kestänyt muutos lasten hoitamisessa, joka ei ollut edellyttänyt hoitosopimuksen muuttamista.

Työehtosopimuksen liitteen n:o 6 ja sen soveltamisohjeiden mukaan pysyvänä muutoksena, joka edellytti hoitosopimuksen muuttamista, oli pidettävä vähintään yhden kalenterikuukauden ajan kestävää muutosta lasten hoitoajoissa aikaisempaan verrattuna. Tällaisesta tilanteesta ei nyt ollut ollut kysymys. Muutos oli kestänyt ainoastaan yhden päivän ja lasten hoito oli edelleen jatkunut aikaisemman hoitosopimuksen mukaisena.

Soveltamisohjeiden 3.2. kohdan toisessa kappaleessa oli määrätty, että mikäli muutos johtui hoidossa olevien lasten lukumäärän pysyvästä muutoksesta - toisin sanoen, jos muutos kesti vähintään yhden kalenterikuukauden, - muutos kuukausipalkassa toteutettiin välittömästi muutoksen tapahduttua. Lasten lukumäärä ei ollut kanteessa tarkoitetussa tapauksessa muuttunut. Soveltamisohjeiden mukaan perustetta hoitosopimuksen muuttamiselle ei ollut ollut.

Perhepäivähoitajan palkkausjärjestelmä perustui tehtyyn työmäärään ja siten siis hoidossa olevien lasten hoitoaikoihin ja heidän lukumääräänsä. Siltä ajalta, jona lapsia oli perhepäivähoitajalla hoidossa, maksettiin peruskorvaus kultakin tunnilta. Peruskorvausta maksettiin siitä lukien, kun ensimmäinen lapsi tuli hoitoon siihen saakka, kunnes viimeinen lapsi haettiin hoidosta. Peruskorvaus oli riippumaton lasten lukumäärästä kunakin hoitopäivänä. Lasten lukumäärä otettiin huomioon lisäkorvauksena siten, että samanaikaisesti hoidossa olevien lasten lukumäärä oikeutti lisäkorvaukseen. Lisäkorvaus määrättiin laskemalla sovitut hoitoajat yhteen ja vähentämällä siitä peruskorvaustunnit.

Ylimääräistä lasta ei otettu huomioon kiinteää kuukausipalkkaa laskettaessa. Ylimääräisestä lapsesta maksettiin markkamääräinen korvaus hoitotuntien mukaan. Ylimääräisestä lapsesta oli kuitenkin kysymys vain silloin, kun vakituisen hoitolapsiryhmän lukumäärä lisääntyi ylimääräisellä lapsella. Siten esimerkiksi tilanteessa, jossa vakinaisesta ryhmästä vapautui paikka, sijaislapsi oli ylimääräinen lapsi. Työehtosopimuksen liitteen n:o 6 8 §:n mukaista korvausta ei maksettu lasten lukumäärän pysyessä muuttumattomana.

Koposen hoitolasten lukumäärä ei 3.11.1988 ollut lisääntynyt. Perustetta ylimääräistä lasta koskevan korvauksen maksamiselle tuolta päivältä ei ollut tällä perusteella syntynyt.

Työehtosopimuksen liitettä n:o 6 tarkistettaessa ja uudistettaessa 1.8.1988 oli lähdetty siitä, että uusi järjestelmä oli entistä joustavampi lasten hoitoaikojen osalta. Pienet muutokset hoitoajoissa eivät aiheuttaneet muutoksia palkkaukseen. Työpäivän sisällä tapahtuvat tilapäiset muutoksetkaan eivät vaikuttaneet palkkaukseen. Lasten hoitoaikojen lyhentymiset eivät vaikuttaneet palkkausta alentavasti, jos lapsi esimerkiksi tuotiin sovittua myöhemmin hoitoon taikka haettiin sovittua aikaisemmin pois hoidosta.

Koposen työpäivä 3.11.1988 oli erään hänen hoitolapsensa hoitosopimuksen mukaan alkanut kello 6.30 ja toisen hänen hoitolapsensa hoitosopimuksen mukaan jatkunut aina kello 17:ään asti. Kanteessa tarkoitetut kaksi lasta olivat 3.11.1988 olleet hoidossa kello 11 - 16.15. Koposelle ei siis ollut muodostunut ylimääräistä työpäivää 3.11.1988, eikä näiden kahden lapsen hoidosta ollut aiheutunut myöskään työpäivän pidentymistä.

Vaikka lasten äiti oli hoitosopimuksesta poiketen tuonut lapset hoitoon 3.11.1988, ei perustetta ylimääräisestä lapsesta maksettavaan korvaukseen työehtosopimuksen liitteen n:o 6 8 §:n määräysten mukaan ollut syntynyt.

Työehtosopimuksen liitettä n:o 6 tarkistettaessa 1.8.1988 kunnallinen työmarkkinalaitos oli kunnille ja kuntainliitoille toimittanut yleiskirjeen A 50/1988. Sen liitteenä olevan muistion 6 a kohdassa oli todettu, että vain silloin, kun hoitosopimuksen mukainen lapsi tuli hoitoon sellaisena päivänä, josta ei ollut hänen hoitosopimuksellaan sovittu eikä kyseessä olevana päivänä ollut muitakaan lapsia hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa, hoitajan ylimääräisestä työpäivästä maksettiin liitteen n:o 6 8 §:n mukainen korvaus. Samassa muistiossa olevan esimerkin mukaan, jossa kysymys oli ylimääräisestä hoitolapsesta ja jossa lasten lukumäärä oli lisääntynyt, maksettiin 8 §:n mukainen korvaus kaikilta hoitotunneilta. Perusteena korvauksen suorittamisessa kummassakin tapauksessa oli se, ettei ylimääräisiä lapsia ollut otettu huomioon perhepäivähoitajan perus- ja lisäkorvauksia laskettaessa.

Muistion 6 b kohdan mukaan, jos kysymyksessä oli lapsen ylimääräinen hoitopäivä, mutta se ei ollut hoitajalle ylimääräinen työpäivä, päivä ei aiheuttanut muutosta kuukausipalkkaan. Lapsen hoitoajalta palkkaus sisältyi perhepäivähoitajan kuukausipalkkaan. Päivittäisen hoitoajan alittuessa ja ylittyessä sovellettiin liitteen n:o 6 5 §:n ylitetuntia koskevia määräyksiä.

Koposen osalta asiassa oli ollut kysymys kahden lapsen ylimääräisestä hoitopäivästä, joka ei kuitenkaan ollut muodostunut hänelle itselleen ylimääräiseksi työpäiväksi. Mainittuna päivänä hoitoaika ei ollut myöskään miltään osin ylittynyt, joten Koposelle oli palkka maksettu täysin sopimuksen mukaisesti.

Työehtosopimuksen liitteeseen n:o 6 perustuvan kuukausipalkkajärjestelmän mukaan tilapäiset muutokset työmäärässä eivät vaikuttaneet palkkaukseen. Koposen hoitolasten hoidossa ei ollut ollut tapahtunut pysyvää muutosta, vaan ainoastaan tilapäinen yhden päivän kestänyt muutos. Se ei ollut edellyttänyt hoitosopimuksen muuttamista.

Kun mainittu päivä ei ollut muodostunut Koposelle ylimääräiseksi työpäiväksi, eikä se ollut pidentänyt hänen päivittäistä työaikaansa, Koposella ei ollut oikeutta vaadittuun korvaukseen torstaipäivältä 3.11.1988.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVA

Porin kaupunki on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Porin kaupungin palveluksessa kunnallisena perhepäivähoitajana toiminut Koponen on hoitosopimustensa mukaisesti hoitanut viittä lasta. Kaksi lapsista on hoitosopimuksen mukaisesti ollut hoidossa päivittäin kello 8.30 - 16.30 lukuun ottamatta talvisin torstaipäiviä, jolloin lasten äiti on pitänyt kampaamoliikettään suljettuna ja hoitanut lapsia itse.

Lauantaina 5.11.1988 on ollut pyhäinpäivä, jolloin lasten äiti on pitänyt liikkeensä suljettuna. Sen sijaan liike on torstaina 3.11.1988 ollut auki. Lasten äiti on 3.11.1988 vienyt lapset hoitoon työssä käyntinsä vuoksi.

Porin kaupunki on kieltäytynyt maksamasta Koposelle mainitulta torstailta lasten hoidosta erillistä korvausta.

Edellä tarkoitetut lapset ovat 3.11.1988 olleet hoidossa kello 11 - 16.15. Koposella on tuolloin ollut hoidossa muita lapsia, joten hänelle ei ole muodostunut ylimääräistä työpäivää, eikä lasten hoito ollut myöskään aiheuttanut Koposelle työpäivän pitenemistä muiden lasten hoitoajoista johtuen.

Työehtosopimuksen liitettä n:o 6 koskevien soveltamisohjeiden mukaan hoitosopimuksella sovitaan siitä, minä aikoina lapsi on hoidossa tai millä tavoin hoitoajat muutoin on järjestetty. Hoitoajat sovitaan sen pituisiksi, mitä lasten hoidon tarve vaatii. Soveltamisohjeissa on määrätty, että hoitosopimus tulee tehdä kaikissa tapauksissa sillä tarkkuudella kuin se käytettävissä olevien tietojen mukaan on mahdollista. Soveltamisohjeissa on tarkempia määräyksiä hoitoajoista sopimisesta sellaisessa tilanteessa, jossa hoitoajat ovat säännöllisiä, ja myös silloin, kun on kysymys vanhempien työaikojen johdosta vaihtelevista hoitoajoista.

Kanteessa tarkoitettuja lapsia koskevaa, 18.8.1987 tehtyä hoitosopimusta solmittaessa ei ole kunnallisen työmarkkinalaitoksen ilmoituksen mukaan ollut esillä kanteessa tarkoitettujen lasten hoidon tarve arkipyhäviikoiksi sattuvina torstaipäivinä - saati sitten heidän hoidon tarpeensa 3.11.1988. Hoitosopimukseen on lasten hoitoajoiksi merkitty kello 8.30 - 16.30 välinen aika kuitenkin sillä lisäyksellä, että torstaisin talvella on äidin vapaapäivä.

Työtuomioistuimen mielestä Porin kaupungilta ei näissä oloissa ole voitu edellyttää, että sen hoitosopimusta tehdessään olisi pitänyt ryhtyä selvittämään lasten hoidon muutostarpeita yleensä arkipyhäviikoilla tai erityisesti kanteessa tarkoitettuna ajankohtana.

Lasten hoidon tarpeen muuttuminen kanteessa mainittuna ajankohtana ei ole sellainen pysyväinen muutos hoitoajoissa, jonka perusteella hoitosopimusta olisi tullut soveltamisohjeiden 3.2. kohdan mukaan myöhemmin muuttaa.

Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että Porin kaupunki olisi ollut velvollinen Koposen kuukausipalkkaa laskiessaan ottamaan huomioon lasten hoitoajoissa 3.11.1988 tapahtuneen muutoksen.

Työehtosopimuksessa ja sen soveltamisohjeissa on määräyksiä hoitoajan tilapäisestä ylittymisestä. Niiden mukaan perhepäivähoitajalle maksetaan korvaus hoitoajan tilapäisestä ylittymisestä, jos perhepäivähoitajan vuorokautinen hoitoaika - toisin sanoen hänen työaikansa - ylittyy yli tunnilla. Soveltamisohjeista käy ilmi, että määräyksissä on tarkoitettu kuukausipalkan perusteena olevaa, lapsen sovittua vuorokautista hoitoaikaa ja sen ylittymistä.

Vastaavalla tavalla on myös sovittu ylimääräisestä hoitolapsesta hoitotuntien perusteella maksettavasta korvauksesta. Korvausta maksetaan, jos perhepäivähoitajalle sijoitetaan tilapäisesti hänen hoidossaan olevien lasten lisäksi ylimääräinen lapsi. Sanamuotonsa mukaan ylimääräisellä lapsella näytetään tarkoitetun hoitosopimuksen piiriin kuulumatonta lasta. Todistajana kuulustellun, työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen kantajaliiton toimitsijan kertoman mukaan ylimääräisellä lapsella on määräyksessä ymmärretty alunperin sellaista lasta, jonka hoidosta ei ole sovittu asianomaisen perhepäivähoitajan kanssa tehdyssä hoitosopimuksessa.

Edellä mainitut korvauksia koskevat määräykset eivät sellaisinaan sovellu kanteessa tarkoitetun tilanteen ratkaisemiseen. Koposen työaika ei ole hoitoajan tilapäistä ylittymistä koskevassa määräyksessä tarkoitetuin tavoin ylittynyt. Ylimääräisestä lapsesta maksettava korvaus ei taas koske hoitosopimuksen piiriin kuuluvia lapsia, joista kanteessa on kysymys.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on 14.11.1988 päivätyn yleiskirjeen liitteenä toimittanut kunnanhallituksille muistion perhepäivähoitajien palkkausjärjestelmästä. Muistion 6 a kohdan mukaan hoitosopimuksen mukaisen lapsen tullessa hoitoon sunnuntaina tai muuna päivänä, josta ei ole hoitosopimuksessa sovittu, eikä hänellä ole muita lapsia hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa, perhepäivähoitajalle maksetaan näin aiheutuvasta ylimääräisestä työpäivästä palkka työehtosopimuksen 8 §:n ylimääräisestä lapsesta suoritettavaa korvausta koskevien määräysten mukaisesti. Muistion 6 b kohdassa on sanottu, että jos perhepäivähoitajalla on tällaisessa tapauksessa muita lapsia hoitosopimuksen mukaan hoidossa, tuollainen lapsen ylimääräinen hoitopäivä ei aiheuta muutosta perhepäivähoitajan kuukausipalkkaan.

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on 21.11.1988 laatimassaan yleiskirjeessä todennut, että muistiosta on muutoin päästy yksimielisyyteen, mutta ei sen 6 b kohdasta. Liiton mielestä tällaisessa tapauksessa olisi myös maksettava palkkana työehtosopimuksen 8 §:n mukainen korvaus.

Perhepäivähoitajan palkkauksen perusteena on soveltamisohjeiden mukaan hoitosopimuksen nojalla määritelty keskimääräinen perusviikkopalkka. Palkkaan vaikuttavat lasten hoitoajat otetaan huomioon niin pitkältä ajalta, että ne keskimäärin tasoittuvat. Perusviikkopalkasta määrätään kertoimen avulla perhepäivähoitajan kuukausipalkka, jota korjataan työehtosopimuksessa mainituilla korjauserillä, jos sopimus sitä edellyttää.

Vaikka perhepäivähoitajan kuukausipalkan laskeminen perustuu hoitosopimusten mukaisten lasten hoitotuntien määrään, se ei merkitse, että muutokset tosiasiallisissa hoitoajoissa ilman muuta aiheuttaisivat muutoksen palkkauksessa. Päinvastoin hoitoaikojen tilapäiset muutokset - olipa sitten kysymys hoitoaikojen alittumisesta tai ylittymisestä - otetaan palkkauksessa lukuun vain, jos siitä on sovittu.

Ylimääräisestä hoitolapsesta suoritettava korvaus on, kuten edellä on todettu, sovittu työehtosopimuksessa ja soveltamisohjeissa suoritettavaksi vain hoitosopimuksen ulkopuolelle jäävän lapsen hoitamisesta. Sopijaosapuolet ovat sen jälkeen edellä mainitun muistion mukaisesti päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että tuollainen korvaus maksetaan myös hoitosopimuksen mukaisesta lapsesta, jos lapsen hoitaminen tapahtuu sellaisena päivänä, joka ei ole lainkaan perhepäivähoitajan työpäivä.

Kun siis erillisen korvauksen maksamisesta kuukausipalkan lisäksi ei ole sovittu sellaisen tilanteen varalta, jossa hoitosopimuksessa tarkoitettu lapsi tulee hoitoon samanaikaisesti muiden lasten kanssa perhepäivähoitajan työaikana, työtuomioistuimen mielestä jutussa on jäänyt näyttämättä, että Koponen olisi oikeutettu vaatimaansa korvaukseen kanteessa tarkoitetulta ajanjaksolta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden kunnallinen työmarkkinalaitos saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.