Labor court orders unions to pay fines for continuing strikes violating collective agreement terms.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ruled that the union and its local branch must pay fines for continuing strikes that violated the collective agreement. The employer argued the strikes persisted after warnings and included a meeting during work hours, while the unions claimed their actions were necessary for negotiations. The court found the unions failed to stop the work stoppages despite being notified, thus breaching their legal obligations.
Legislator headnote
AI generatedSection 8, 9 and 10 of the Act on Collective Agreements; unions are liable for fines when they continue strikes or fail to enforce peace obligations after being notified to cease work stoppages violating the collective agreement.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys saman työtaistelun jatkamisesta, jota työtuomioistuimen tuomio n:o 165/89 koskee.
Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. (Ään.)
Kantaja Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 8.4.1988 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella sen sisältöiset määräykset kuin samoja asianosaisia koskevaan työtuomioistuimen tuomioon n:o 165/89 on jäljennetty.
KANNE
Kanteen perustelut
Ammattiosaston toimikunnan 7.12.1989 päivätyssä tiedotteessa, jossa oli ilmoitettu 12.12.1989 pidettävästä kokouksesta, oli todettu, että kokouksessa selvitettäisiin ja käsiteltäisiin esitystä tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi, joka oli Metallityöväen Liiton liittovaltuuston käsiteltävänä samana päivänä. Tiedotteessa oli myös todettu, että kokouksessa käsiteltäisiin vuorotyölisien ja lauantaityölisän korotusvaatimusta ja niitä toimenpiteitä, joita tarvittiin asian eteenpäin viemiseksi.
Lakot olivat jatkuneet viikonloppuna 16.12.1989 edelleen siten, että terässulaton työntekijät olivat poistuneet työpaikalta noin kello 18. Heidän osaltaan lakko oli kestänyt työvuoron päättymiseen kello 22:een saakka. Samana päivänä noin kolme neljäsosaa valssaamon työntekijöistä ja eräiden muiden osastojen työntekijöitä oli poistunut työpaikalta kello 20. Työnseisaus heidän osaltaan oli kestänyt työvuoron loppuun eli kello 22:een asti. Noin kolme neljäsosaa valssaamon yövuorossa työskentelevistä työntekijöistä oli poistunut työpaikalta 17.12.1989 kello 4:n ja 6:n väliseksi ajaksi. Myös eräiltä muilta osastoilta oli työntekijöitä ollut poissa työstä viimeksi mainittuna ajankohtana. Työnseisaukseen oli viikonlopun aikana osallistunut yhteensä 230 työntekijää ja menetettyjä työtunteja oli kertynyt yhteensä 484.
Edellä mainitut työnseisaukset olivat olleet välitöntä jatkoa niille työtaistelutoimille, joista oli ollut kysymys Metalliteollisuuden Työnantajaliiton Metallityöväen Liittoa ja Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosastoa vastaan jo aikaisemmin vireille panemassa kanteessa.
Työnseisauksilla oli pyritty painostamaan työnantajaa tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa suostumaan työntekijäpuolen työehtosopimustavoitteisiin, jotka sisälsivät muutosehdotuksia työpalkkojen erillisiä lisiä koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin. Työtaistelutoimenpiteet olivat näin ollen kohdistuneet erityisesti erillisiä lisiä eli vuorotyö- ja lauantaityölisiä koskeviin voimassa oleviin työehtosopimuksen määräyksiin.
Metallityöväen Liitolle oli ilmoitettu puhelimitse ja kirjeitse työtaistelutoimista ja vaadittu siltä toimenpiteitä niiden lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olivat kuitenkin osoittautuneet riittämättömiksi.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että siinä esitetyt tiedot Rautaruukki Oy:n Raahen rautatehtaalla esiintyneiden työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät suurin piirtein paikkansa. Työnseisaukset olivat liittyneet keskeytymättömän vuorotyön vuorolisien ja niin sanotun lauantaityölisän korotusvaatimuksiin, joita tehtaalla työskentelevät työntekijät olivat jo pidemmän aikaa esittäneet. Asiasta oli muodostunut hyvin periaatteellinen kysymys. Vaatimuksena oli myös ollut se, että asia otettaisiin esille Metallityöväen Liiton ja Metalliteollisuuden Työnantajaliiton välisissä työehtosopimusneuvotteluissa. Asiaa oli käsitelty työntekijöiden keskinäisissä kokouksissa ja vaatimusten tueksi työntekijät olivat poistuneet työpaikoiltaan lyhyiksi ajoiksi. Työnseisausten taustalla oli ollut myös PARAKEpalkkausjärjestelmän henkilökohtaisia osuuksia koskeva erimielisyys.
Ammattiosaston toimikunnan koolle kutsuma työpaikkakokous oli pidetty 12.12.1989 kello 11 alkaen. Ammattiosaston tiedossa ei ollut, kuinka moni luottamusmiehistä oli osallistunut kokoukseen. Sen sijaan ammattiosaston tiedossa oli, että samana päivänä kello 12 alkaneessa luottamusmieskokouksessa oli ollut läsnä 26 luottamusmiestä. Työpaikkakokouksessa oli käsitelty ainoastaan talous- ja tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyviä asioita eikä tässä kokouksessa ollut käsitelty vuorotyölisiä tai lauantaityölisää koskevia työtaistelutoimenpiteitä. Mainittuna päivänä toimeenpantu työnseisaus oli kohdistunut talous- ja tulopoliittista kokonaisratkaisua koskevaan esitykseen.
Luottamusmieskokous oli tehnyt päätöksen, jossa oli suositeltu pidättäytymistä työtaistelutoimista. Pääluottamusmies oli toistanut työntekijöiden kokouksessa saman vetoomuksen ja vaatinut nimenomaan pidättäytymistä irrallisista työtaistelutoimista. Mielialat olivat kuitenkin olleet siinä määrin kärjistyneet, ettei lakon puhkeamista ollut voitu välttää. Terässulaton luottamusmies oli 18.12.1989 ilmoittanut työnantajan edustajille, että mikäli neuvottelut eivät johtaisi tulokseen, terässulaton työntekijät olivat päättäneet aloittaa lakon, joka saattaisi kestää useampiakin päiviä.
Metallityöväen Liiton toimitsija oli 4.12.1989 soittanut pääluottamusmiehelle ja kehottanut tätä toimimaan lakkojen lopettamiseksi. Ammattiosaston ja liiton toimenpiteet eivät olleet olleet kyllin tehokkaita työrauhan ylläpitämiseksi.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metallityöväen Liitto on pyytänyt mahdollisesti tuomittavien hyvityssakkojen määräämistä mahdollisimman alhaisiksi.
KANTAJAN VASTASELITYS
Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että työpaikalla oli sovittu työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä siitä, että luottamusmiehet voisivat pitää viikottaiset kokouksensa tiistaisin kello 14 alkaen. Vastineessa mainittu luottamusmieskokous oli aloitettu tuntia aikaisemmin kuin oli sovittu.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
KUULTAVAN LAUSUNTO
Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Rautaruukki Oy:n Raahen rautatehtaan työntekijät ovat tukeakseen vaatimuksiaan vuorotyö- ja lauantaityölisien tarkistamisesta tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa toimeenpanneet lakkoja 11.11. ja 26.11.1989 välisenä aikana. Työtuomioistuin on 15.12.1989 antamallaan tuomiolla n:o 165 tuominnut Rautaruukin työntekijäin ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton näiden voimassa olevan työehtosopimuksen vuorotyö- ja lauantaityölisiä koskeviin määräyksiin kohdistuneiden työtaistelutoimenpiteiden johdosta hyvityssakkoon.
Terässulaton työntekijät ovat olleet 16.12.1989 lakossa kello 18 - 22 ja myös valssaamon työntekijöistä noin kolme neljäsosaa on ollut samana päivänä lakossa kello 20 22. Valssaamon työntekijöistä noin kolme neljäsosaa ja eräiden muiden osastojen työntekijöitä on ollut lakossa vielä 17.12.1989 kello 4 - 6.
Toimeenpannut lakot ja 12.12.1989 osittain työaikana pidetty kokous siltä osin kuin sillä on tuettu vuorotyölisien ja lauantaityölisän korottamista koskevia vaatimuksia ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen vuorotyö- ja lauantaityölisiä koskeviin määräyksiin.
Metallityöväen Liitolle on ilmoitettu sekä puhelimitse että kirjeitse työtaistelutoimenpiteistä ja vaadittu siltä toimenpiteitä niiden lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton toimitsija on soittanut 4.12.1989 pääluottamusmiehelle kehottaen tätä toimimaan lakkojen lopettamiseksi. Lakkojen uusiutuminen huomioon ottaen olisi Metallityöväen Liiton tullut ryhtyä huomattavasti tehokkaampiin toimenpiteisiin työrauhan pikaiseksi palauttamiseksi työpaikalle. Liitto vastaa tästä laiminlyönnistä.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan hyvityssakkoa Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 28 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 16 000 markkaa. Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Suhonen, Äimälä, Rautiainen, Hölttä ja Korpela.
Eri mieltä olevan jäsen H ö l t ä n lausunto:
Yhdyn tuomioon muutoin, mutta vahvistan Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosaston hyvityssakon määräksi 22 000 ja Metallityöväen Liiton hyvityssakon määräksi 12 000 markkaa.