Labor court dismissed union strike pressure claim but reduced penalty for employer's lenient conduct.

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon vastustaakseen sahan töiden suunniteltuja uudelleenjärjestelyjä. Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Työnantajan edustajien ja pääluottamusmiehen välillä oli käyty keskustelua siitä, mitä seurauksia olisi siitä, jos muut trukinkuljettajat kieltäytyisivät tekemästä lakkoon ryhtyneen trukinkuljettajan työtehtäviä. Työnantajan edustajien lausumat eivät olleet käsittäneet työtaistelutoimena pidettävää työntekijöiden painostamista.

Työnantajan menettely oli otettu huomioon alentavana seikkana tuomittaessa ammattiosasto maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, mutta työntekijäliiton vastakanne oli hylätty.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y. Vastaajat Puutyöväen Liitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultavat Porin Sahatyöväen Ammattiosasto r.y. Rauma-Repola Oy

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Puutyöväen Liiton välillä 13.4.1988 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

3 § Työrauhavelvoite ja järjestäytymisvapaus

Työ- 2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohrauha distuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Työnjohto-oikeus

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Puutyöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että RaumaRepola Oy:n Seikun sahalla Porissa oli järjestetty 23.2.1989 yhteistoimintaneuvottelu. Neuvottelun aiheena olivat olleet työnantajan esittämät suunnitelmat, jotka koskivat kuivaamon ja rimoitusosaston töiden järjestelyjä sen johdosta, että Parkanon sahalta toimitettava sahatavara tulisi vähentymään noin 40 000 kuutiometriä vuodessa Parkanon sahan uuden kuivaamon valmistuttua.

Perjantaina 3.3.1989 kello 7 rimoitusosaston työnjohtaja oli ilmoittanut sahan käyttöpäällikölle, etteivät rimoitusosaston työntekijät olleet saapuneet töihin. Töiden olisi pitänyt alkaa kello 6.25. Käyttöpäällikkö oli ottanut yhteyttä pääluottamusmieheen, joka oli kertonut, etteivät myöskään iltavuoron työntekijät aikoneet saapua sinä päivänä töihin rimoitusosastolle. Lakon syyksi pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajan suunnittelemat töiden järjestelyt. Kello 8.30 olivat yhtiön sahateollisuuden apulaisjohtaja, käyttöpäällikkö ja pääluottamusmies kokoontuneet neuvottelemaan tilanteesta. Pääluottamusmiestä oli kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Samana päivänä kello 9.50 työnantaja oli määrännyt kuivaamoa tyhjentävän trukinkuljettajan siirtämään sahan rimoittamosta valmiit kuivaamokuormat pois, jotta saha voitaisiin käynnistää. Trukinkuljettaja oli toiminut annetun ohjeen mukaan ja kuljetin oli tyhjennetty kello 10.15. Tämän jälkeen myös kuivaamon, sahan ja kuorimon työntekijät olivat aloittaneet lakon.

Pääluottamusmies oli ilmoittanut käyttöpäällikölle, että lakko saattaisi uusiutua iltavuoron aikana. Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan lakon syynä oli trukinkuljettajan määrääminen edellä mainittuun työhön. Käyttöpäällikkö oli kehottanut pääluottamusmiestä huolehtimaan työrauhan palauttamisesta, mutta lakko oli toistunut myös iltavuoron aikana.

Työntekijät olivat olleet lakossa aamuvuoron aikana rimoitusosastolla kello 6.25 - 14.55, kuivaamossa kello 10.30 - 14.30 sekä sahalla ja kuorimossa kello 10.50 - 14.55. Iltavuorossa oli lakko kestänyt rimoitusosastolla kello 15.15 - 23.45, kuivaamossa kello 18.30 - 22.30 sekä sahalla ja kuorimossa kello 15.15. - 23.45.

Lakossa oli menetetty yhteensä 414 työtuntia ja siihen oli osallistunut 71 työntekijää, heidän mukanaan myös eräs luottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja.

Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosasto oli lakosta vastuussa, koska sen edustajia oli osallistunut siihen. Ammattiosaston toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi eivät olleet olleet muutoinkaan riittäviä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Porin Sahatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

PUUTYÖVÄEN LIITON VASTINE

Puutyöväen Liitto on myöntänyt Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteessa esitetyt tiedot työnseisauksista oikeiksi. Rimoitusosaston työnseisaus oli ollut mielenilmaus rimoitusosaston töiden uudelleenjärjestelyn takia. Osaston työntekijät olivat osoittaneet tyytymättömyytensä etenkin siihen, että rimoituskoneelta aiottiin poistaa vuorottaja.

Sahaosaston, kuivaamon ja kuorimon työnseisaus oli alkanut sen johdosta, että työnantaja oli teettänyt töissä olleella trukinkuljettajalla lakossa olleiden työntekijöiden töitä ja uhannut purkaa trukinkuljettajien työsopimukset.

Puutyöväen Liitto on esivalmistelussa myöntänyt kanteen oikeaksi.

PUUTYÖVÄEN LIITON KANNE

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että rimoitusosaston ollessa lakossa myös osaston trukinkuljettajat olivat osallistuneet siihen. Rimoitusosaston trukinkuljettajien työtä ei lakon aikana ollut tehnyt aluksi kukaan, kunnes apulaisjohtaja oli määrännyt tasausosaston trukinkuljettajat tekemään heidän työnsä. Määräyksensä tehostamiseksi apulaisjohtaja oli uhannut trukinkuljettajia työsopimusten purkamisella. Sen jälkeen tasausosaston trukinkuljettajat olivat tehneet heti rimoitusosaston trukinkuljettajien työtehtävät. Apulaisjohtaja oli uhannut erottamisella ainakin tasauslaitoksen kahta trukinkuljettajaa. Uhkaus oli koskenut myös yhtä iltavuoron trukinkuljettajaa. Erottamisuhkaukset oli annettu pääluottamusmiehen ja käyttöpäällikön ollessa paikalla.

Työnantajan edustaja oli antanut pääluottamusmiehelle tehtäväksi kertoa työntekijöille työstäkieltäytymisten seurauksista.

Työnantaja oli syyllistynyt työehtosopimuksen vastaiseen työtaistelutoimeen uhatessaan erottamisella trukinkuljettajia.

Puutyöväen Liitto on esivalmistelussa lausunut, että Puutyöväen Liitto ei ollut ilmoittanut uhkauksesta työnantajaliitolle. Työnantajaliiton oli kuitenkin täytynyt tietää asiasta.

Työnantajan työtaistelutoimenpide oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Porin Sahatyöväen Ammattiosastossa oli 370 jäsentä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut, että Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Rauma-Repola Oy tuomittaisiin työehtosopimuslain rikkomisesta hyvityssakkoon.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että apulaisjohtaja, käyttöpäällikkö ja pääluottamusmies olivat kokoontuneet rimoitusosaston työntekijöiden lakon johdosta 3.3.1989 kello 8.30. Tilaisuudessa pääluottamusmiestä oli kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palautumiseksi. Pääluottamusmiehelle oli ilmoitettu, että elleivät lakossa olevat työntekijät palaisi työhön, siirrettäisiin muilta osastoilta trukinkuljettajia rimoitusosastolle työhön. Samassa yhteydessä oli otettu esille kysymys siitä, mihin toimiin työnantajan puolelta ryhdyttäisiin, jos trukinkuljettajat kieltäytyisivät siirtymästä heille osoitettuihin töihin. Apulaisjohtaja oli ilmoittanut, että tällöin toimittaisiin työsopimuslain mukaan. Työntekijöitä ei ollut uhattu erottaa.

Apulaisjohtaja ei ollut itse määrännyt trukinkuljettajia työhön, joten hän ei ollut voinut uhkailla heitä työsuhteen purkamisella. Käyttöpäällikkö oli määrännyt kello 9.50 erään trukinkuljettajan siirtämään sahan rimoittamosta valmiit kuormat pois, jotta saha voitaisiin käynnistää. Määräykseen ei ollut sisältynyt uhkailua. Iltavuoron aikana kello 15 työnjohtaja oli määrännyt erään trukinkuljettajan tyhjentämään sahan lajittelijan. Määräykseen ei silloinkaan ollut sisältynyt uhkausta.

Työnantajalla oli valta työnjohto-oikeuden nojalla siirtää työntekijöitä tehtävästä toiseen. Trukinkuljettajien työsopimuksissa ei ollut rajoitettu työnantajan oikeutta määrätä kulloinkin tehtävää työtä. Jos työntekijä kieltäytyi annetusta työtehtävästä, oli työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan mahdollista. Jos työnantaja käskiessään työntekijää siirtymään toiseen tehtävään samalla ilmoitti, mitä käskyn noudattamatta jättämisestä saattoi seurata, ei kysymyksessä ollut työehtosopimuslain vastainen työtaistelutoimenpide.

Työnantaja ei ollut uhannut työntekijöitä erottamisella ja, vaikka näin olisi tapahtunut, ei kysymyksessä olisi ollut lainvastainen työtaistelutoimenpide.

Työnantajaliitto ei ollut syyllistynyt valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin. Liitto oli saanut tiedon tapahtumista vasta haastehakemuksessa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

PUUTYÖVÄEN LIITON VASTASELITYS

Puutyöväen Liitto on vielä lausunut, että neuvottelussa 3.3.1989 oli apulaisjohtaja sanonut työnantajan ryhtyvän työsopimuslain mukaisiin toimiin, jos trukinkuljettajat eivät ryhtyisi tekemään lakonalaisia töitä. Pääluottamusmiehen kysyttyä, tarkoittiko apulaisjohtaja trukinkuljettajien erottamista, apulaisjohtaja oli myöntänyt sen. Neuvottelussa oli ollut esillä trukinkuljettajien erottaminen työstä kieltäytymisen sattuessa. Työnantajan edustajat olivat määränneet trukinkuljettajat lakonalaisiin töihin. Apulaisjohtaja ja käyttöpäällikkö olivat kehottaneet pääluottamusmiestä tiedottamaan työstäkieltäytymisen seurauksista trukinkuljettajille.

Työstä erottamisella uhkaaminen täytti työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkistön. Ratkaisevaa ei ollut, kuinka monta työntekijää joutui painostuksen kohteeksi. Työntekijöitä oli kanteessa tarkoitetussa tilanteessa painostettu työnantajan haluaman tarkoituksen saavuttamiseksi.

Painostustoimellaan työnantaja oli pakottanut työntekijät noudattamaan työehtosopimuksen mukaista työrauhavelvollisuutta sekä noudattamaan entistä kuuliaisemmin työnjohtovallan määräyksiä. Painostus oli ollut tehokasta sen takia, että työsuhteiden säilyminen oli koettu vaaranalaiseksi.

KUULTAVIEN LAUSUNNOT

Porin Sahatyöväen Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Puutyöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

Rauma-Repola Oy on puolestaan yhtynyt siihen, mitä Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut sitä vastaan ajetun kanteen johdosta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Rauma-Repola Oy sekä oman kanteensa osalta Puutyöväen Liitto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Rauma-Repola Oy ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujaan korvattavaksi 16 prosentin korkoineen päätöksen antamisesta lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rauma-Repola Oy:n Porissa sijaitsevan Seikun sahan työntekijät ovat olleet lakossa 3.3.1989 ensin kello 6.25 - 14.55 ja sitten kello 15.15 - 23.45. Työtaisteluun on osallistunut aamu- ja iltavuorossa yhteensä 71 työntekijää, heidän joukossaan Porin Sahatyöväen Ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja.

Rimoitusosaston työntekijät ovat ryhtyneet lakkoon vastustaakseen osastossa suoritettaviksi suunniteltuja töiden uudelleenjärjestelyjä. Lakkoon ovat päivän kuluessa yhtyneet sahaosaston, kuivaamon ja kuorimon työntekijät. Työntekijät ovat ilmoittaneet lakon laajentumisen syyksi sen, että työnantaja on teettänyt ensiksi lakkoon ryhtyneiden rimoitusosaston trukinkuljettajien töitä muiden osastojen trukinkuljettajilla.

Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Rimoitusosaston työntekijöiden ryhdyttyä lakkoon ovat yhtiön sahateollisuuden apulaisjohtaja, sahan käyttöpäällikkö ja pääluottamusmies pitäneet kokouksen aamulla 3.3.1989. Apulaisjohtaja on ilmoittanut, että koska rimoitusosaston työntekijöiden lakko on pysäyttänyt koko sahan tuotannon, sahan muilta osastoilta siirrettäisiin trukinkuljettajia rimoitusosastolle.

Sen jälkeen on käyty keskustelua siitä, miten tilanteessa meneteltäisiin, jos trukinkuljettajat kieltäytyvät siirtymästä rimoitusosastolle. Apulaisjohtaja on ilmoittanut, että jolleivät trukinkuljettajat suostuisi siirtoon, asiassa toimittaisiin työsopimuslain mukaisesti.

Asianosaiset ovat asian käsittelyssä olleet yhtä mieltä siitä, että joko pääluottamusmiehen tai käyttöpäällikön kerrotun tilanteen jälkeen esittämään kysymykseen, tarkoittaako työsopimuslain mukainen menettely työsuhteiden purkamista, apulaisjohtaja on vastannut, että työstäkieltäytyminen saattaisi merkitä työsuhteiden päättämistä. Apulaisjohtaja on todistajana kuulusteltuna kertonut, ettei hän ole puhunut mitään työsuhteiden päättämisestä.

Pääluottamusmiehen todistajana kertoman mukaan apulaisjohtajan lausuma on ollut luonteeltaan asiallisesti sujuneessa keskustelussa tehty toteamus. Kun lausuma on liittynyt keskusteluun puheena olevien trukinkuljettajien oletetun käyttäytymisen seuraamuksista, työtuomioistuimen mielestä asiassa on jäänyt näyttämättä, että työnantajan edustajien puheet neuvottelutilaisuudessa olisivat käsittäneet työtaistelutoimenpiteenä pidettävää työntekijöiden painostamista.

Pääluottamusmiehen kertoman mukaan hän on kokouksesta poistuessaan sopinut käyttöpäällikön kanssa siitä, että hän yrittäisi saada trukinkuljettajat siirtymään heille määrättyihin tehtäviin, jotta työsuhteita ei päätettäisi, jos trukinkuljettajat kieltäytyisivät töistä. Samalla on sovittu siitä, että työntekijät ohjattaisiin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä pääluottamusmiehen puheille. Käyttöpäällikkö, jota myös on kuulusteltu todistajana, on kertonut, että hän on määrännyt erään trukinkuljettajan rimoitusosastoon töihin, mutta hän ei ole asettanut työhön siirtymisen ehdoksi työsuhteen purkamista.

Työnantajapuolen edellä mainittu menettely työhön määräämisessä on ollut omiaan vaikuttamaan lakon laajenemiseen rimoitusosaston ulkopuolelle. Työtuomioistuimen mielestä se on otettava huomioon hyvityssakkoa alentavana seikkana.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Porin Sahatyöväen Ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 8 000 markkaa.

Puutyöväen Liiton kanne hylätään.

Porin Sahatyöväen Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 900 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien, mutta muutoin saavat asianosaiset pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Rautiainen, Virtanen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.