Labour court allows union claim that post-vacation Sunday counts as break day unless multiple such days exist.

Vuosiloman päättymisen jälkeinen sunnuntaipäivä oli merkittävä puolustusvoimien virkamiesten työaikakirjanpitoon niin sanotuksi keskeytyspäiväksi.

Kantaja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön sekä toiselta puolen muiden ohella STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTKJ:n kesken puolustusvoimien virkamiesten työajasta 24.3.1988 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III KORVAUKSET JA LISÄT

16 §. Ylityökorvaus ja lisätyökorvaus keskeytyneessä työjaksossa.

1. Mikäli virkamies ei ole ollut työssä koko työjaksoa sen johdosta, että virkasuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi taikka virkamies on tullut työhön kesken työjakson, lasketaan ylityökorvaus ja 15 §:n 1 4 momentissa tarkoitettu lisätyökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien perusteella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoja (Liite). 2. Mitä tässä pykälässä on sanottu, sovelletaan kursseille tai opetustilaisuuteen komennetun työajan laskennassa, myös 8 §:ssä tarkoitettuun sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisen ajalta, joka luetaan keskeytysajaksi. 3. Jollei virkasuhde kestä vähintään yhtä kokonaista työjaksoa, ei suhteellisten työtuntinormien taulukoita sovelleta.

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on lausunut, että Satakunnan tykistörykmentissä, jossa palveli muun muassa kantajaliittoon kuuluvia toimiupseereita, oli syntynyt erimielisyyttä vuosiloman päättymisen jälkeisen sunnuntaipäivän merkitsemisestä työaikakirjanpitoon. Tykistörykmentissä oli sovellettu puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevaa virkaehtosopimusta siten, ettei vuosiloman jälkeistä sunnuntaita ollut merkitty työaikakirjanpitoon keskeytyspäiväksi. Tämän seurauksena tuollaisen työviikon työaikaan oli muodostunut 5 tunnin 34 minuutin vajaus.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n mielestä edellä mainittu sunnuntaipäivä oli merkittävä työaikakirjanpitoon keskeytyspäiväksi.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n ja valtiovarainministeriön välillä oli asiasta käyty keskusneuvottelut 14.6., 15.6. ja 13.9.1988. Asiassa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että vuosiloman jälkeinen sunnuntai oli merkittävä työaikakirjanpitoon puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 16 §:n tarkoittamaksi keskeytyspäiväksi.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on jutun suullisessa esivalmistelussa ilmoittanut, että kanne koski Satakunnan tykistörykmenttiä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että keskeytyspäiväksi lukeminen oli yleensä virkamiehen kannalta edullista. Keskeytyspäivä merkitsi sitä, että kolmen viikon työjakson ylityökorvauksen saamisen edellytykset alenivat tietyllä tuntimäärällä, joka esimerkiksi vuonna 1988 oli ollut 5 tuntia 34 minuuttia. Laskentapäivänä laskettiin virkamiehelle työajaksi sinä päivänä todella tehty työaika.

Puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 16 §:n mukaan keskeytyspäiviä sattui tilanteissa, joissa virkamies ei ollut voinut olla työssä muun muassa loman vuoksi. Kysymyksessä ei nyt ollut tällainen tilanne. Keskeytyspäiväksi vaadittu vuosiloman jälkeinen sunnuntai ei ollut vuosilomaa, vaan viikkolepopäivä. Viikkolepopäivät eivät olleet keskeytyspäiviä sopimuksen mukaan. Soveltamisohjeissa oli sopimuksen määräystä käytännön syistä yksinkertaistettu siten, että vuosilomaan jäävät sunnuntait katsottiin keskeytyspäiviksi. Tämä ei kuitenkaan koskenut vuosiloman jälkeistä sunnuntaipäivää.

Valtion virkamiesten vuosilomasta annetun asetuksen (692/73) mukaisesta kalenteriviikon kestäneestä maanantaina alkaneesta vuosilomasta laskettiin lomapäiviksi viikon arkipäivät maanantaista lauantaihin eli kuusi arkipäivää. Loman jälkeinen sunnuntai ei ollut arkipäivä, vaan viikkolepopäivä. Valtiovarainministeriö oli asetuksen 23 §:n nojalla antanut asiassa soveltamisohjeet, 4.2.1986 ohjeen P 2/86 ja 24.3.1987 ohjeen P 4/87. Soveltamisohjeiden kohdassa 2.11 oli määrätty lomapäivien huomioon ottamisesta työaikalaskennassa. Mainitun kohdan toisessa kappaleessa oli sanottu, että puolustusvoimien työaikasopimuksen alaisten virkamiesten vuosilomaan jäävät sunnuntait olivat keskeytyspäiviä. Tällä oli tarkoitettu nimenomaisesti sanamuodon mukaan sitä, että ainoastaan vuosilomaan sisältyvät sunnuntaipäivät olivat keskeytyspäiviä. Sen sijaan vuosiloman jälkeinen sunnuntai ei sisältynyt vuosilomaan, minkä vuoksi se oli työaikakirjanpitoon merkittävä laskentapäiväksi.

Edellä mainittu oli ollut vakiintunut käytäntö periodityötä tekevien virkamiesten lomapäivien huomioon ottamisessa työaikalain 6 §:n mukaan samoin kuin rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien työaikasopimusten alaisten virkamiesten työaikalaskennassa.

Vuosiloman jälkeisen sunnuntain merkitseminen puolustusvoimien työaikasopimuksen 16 §:n tarkoittamaksi keskeytyspäiväksi ei ollut sopimuksen sanamuodon eikä vakiintuneen käytännön mukaista.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on valtiovarainministeriön vastineen johdosta lausunut, että loma-ajan jälkeisen vapaapäivänä olevan pyhäpäivän lukeminen keskeytyspäiväksi alensi ylityökorvauksen saamisen edellytyksiä. Tuollaisen lepopäivän lukeminen laskentapäiväksi merkitsi, että virkamies joutui vuonna 1988 tekemään 5 tuntia 34 minuuttia pitempään töitä lomaa seuraavana työjaksona ennen kuin oikeus ylityökorvaukseen tuli kysymykseen.

Loma-ajan jälkeistä sunnuntaipäivää oli pidettävä virkaehtosopimuksen 16 §:n tarkoittamana muuna hyväksyttävänä syynä poissaololle. Loma-aikaa tuollainen sunnuntaipäivä ei ollut, vaan se oli virkamiehen muu vapaapäivä.

Työtuomioistuin oli aiemmin tulkinnut virkaehtosopimuksen vastaavanlaista määräystä. Tuomiossa n:o 78/1980 työtuomioistuin oli katsonut, että vuosiloman jälkeistä sunnuntaita ei ollut merkittävä laskentapäiväksi, vaan sitä oli pidettävä keskeytyspäivänä, sikäli kuin tästä ei johtunut, että vuosiloman johdosta keskeytyspäivinä pidettäviä sunnuntaipäiviä olisi enemmän kuin yksi täyttä kuutta vuosilomapäivää kohti.

Tuomio soveltui nyt käsiteltävänä olevaan tapaukseen myös perustelujensa osalta, joissa nimenomaan viitattiin puolustusvoimien käytäntöön.

Valtiovarainministeriö oli neuvotteluissa asiaa perustelematta todennut, ettei tuomiota voitu soveltaa nyt käsiteltävään tapaukseen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 16 §:n 1. kohdan määräyksen mukaan lasketaan yli- ja lisätyökorvaus loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi katkenneen virkasuhteen ulkopuolella olevien päivien eli niin sanottujen laskentapäivien perusteella soveltaen erityisiä taulukoita.

Satakunnan tykistörykmentissä on syntynyt kanteessa kerrotuin tavoin erimielisyyttä vuosiloman päättymisen jälkeisen sunnuntain merkitsemisestä työaikakirjanpitoon. Satakunnan tykistörykmentissä vuosiloman jälkeistä sunnuntaita on pidetty mainitussa määräyksessä tarkoitettuna laskentapäivänä.

Riidatonta on, että kalenteriviikon kestäneestä, maanantaina alkaneesta vuosilomasta ei lomapäiviksi lueta muuta kuin kuusi arkipäivää, joten viikkoon sisältyvä sunnuntai ei ole lomapäivä. Työtuomioistuimen mielestä siitä, että tuollainen sunnuntaipäivä ei ole lomapäivä, ei ilman muuta johdu, että se olisi puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyssä virkaehtosopimuksessa tarkoitettu laskentapäivä.

Valtiovarainministeriö on vuosina 1986 ja 1987 antamissaan, valtion virkamiesten vuosilomasta annetun asetuksen soveltamista koskevissa ohjeissa P 2/86 ja P 4/87 katsonut, että muun muassa puheena olevan virkaehtosopimuksen alaisten virkamiesten kohdalla vuosilomaan jäävät sunnuntaipäivät ovat loman vuoksi keskeytyneeseen virkasuhteeseen sisältyviä niin sanottuja keskeytyspäiviä, eivätkä tuollaisen jakson ulkopuolelle jääviä laskentapäiviä. Soveltamisohjeissa ei ole otettu nimenomaista kantaa siihen, onko vuosiloman päättymisen jälkeinen sunnuntai, joka ei jää vuosiloman sisään, katsottava laskentapäiväksi, mutta valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan ohjeet on tarkoitettu tällä tavoin tulkittaviksi.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan puolustusvoimien eri yksiköissä on soveltamisohjeiden antamisen jälkeen noudatettu asiassa toisistaan poikkeavaa käytäntöä.

Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 78/1980 käsitellyt asian, jossa on ollut kysymys vastaavanlaisesta tilanteesta. Tuolloin voimassa olleen puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaan ylityötä ja siitä suoritettavaa korvausta koskevan määräyksen mukaan sellaiselta työjaksolta, joka on keskeytynyt sen johdosta, ettei virkamies ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan ylityökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien, toisin sanoen laskentapäivien perusteella määräytyvän työajan perusteella. Työtuomioistuimen mielestä määräys asialliselta sisällöltään vastaa voimassa olevaa määräystä.

Tuomiossa on, huomioon ottaen puolustusvoimissa vallinneen vuosilomia koskevan pitkäaikaisen käytännön, katsottu, että silloin voimassa ollutta määräystä on pitänyt tulkita käytännön mukaisesti. Siitä johtuen työtuomioistuin on vahvistanut, että puheena olevaa määräystä sovellettaessa vuosiloman jälkeistä sunnuntaita ei ole merkittävä määräyksen mukaiseksi laskentapäiväksi, vaan sitä on pidettävä työaikakirjanpidossa keskeytyspäivänä, jollei siitä johtu, että vuosiloman johdosta keskeytyspäivinä pidettäviä sunnuntaipäiviä olisi enemmän kuin yksi täyttä kuutta vuosilomapäivää kohti.

Työtuomioistuimen aikaisemmassa tuomiossa on sen lopputulosta perusteltu ennen muuta pitkäaikaisella käytännöllä, joka on ilmeisesti jatkunut edellä mainittujen soveltamisohjeiden antamiseen saakka. Soveltamisohjeet on annettu valtion virkamiesten vuosilomasta annetun asetuksen säännösten selventämiseksi. Kun asiassa ei ole näytetty, että noilla ohjeilla olisi myös STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n myötävaikutuksella sovittu tai muutoin tarkoitettu muuttaa puolustusvoimissa aikaisemmin noudatettua menettelyä vuosiloman päättymisen jälkeisen sunnuntain merkitsemisessä keskeytyspäiväksi, riidanalaisen määräyksen oikeana sisältönä on edelleenkin pidettävä työtuomioistuimen mainitussa tuomiossa vahvistettua lopputulosta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Satakunnan tykistörykmentissä sovellettaessa puolustusvoimien virkamiesten työaikaa koskevan virkaehtosopimuksen 16 §:n 1. kohdan määräystä on vuosiloman jälkeinen sunnuntai merkittävä työaikaluetteloon määräyksessä tarkoitetuksi niin sanotuksi keskeytyspäiväksi, jollei siitä johdu, että vuosiloman johdosta keskeytyspäivinä pidettäviä sunnuntaipäiviä olisi enemmän kuin yksi täyttä kuutta lomapäivää kohti.

Asian laatuun nähden saa STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Peltola, Rautiainen, Voipio, Sulkunen ja Lehto-Kannisto.

Tuomio oli yksimielinen.