Labor court dismisses union strike claims for lack of prior external workforce notification per collective agreement.

Pääluottamusmiehelle ei ollut ilmoitettu etukäteen työehtosopimuksen määräysten mukaisesti tehtaalla tarvittavasta ulkopuolisesta työvoimasta.

Kysymys siitä, oliko tehtaalla sovittu paikallisella sopimuksella työehtosopimuksen edellyttämän menettelyn syrjäyttämisestä ja oliko työnantaja ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoittaessaan tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Kunnossapito-osaston työntekijät olivat ryhtyneet lakkoihin, jotka kohdistuivat työehtosopimuksen palkkausta ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon. (Ään.)

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Myllykoski Oy Kuultava Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35 r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä 21.3.1988 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §. Soveltamisala

3. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia soveltamisohjeita.

SOV. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

1. Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan kaikkea sitä työvoimaa, joka ei ole työsopimussuhteessa alan asianomaiseen työnantajaan.

2. Työnantajan ei tule käyttää jatkuvasti tehtaan sisäisissä normaaleissa tuotanto- ja ylläpitotehtävissä ulkopuolista työvoimaa.

3. Työhuippujen tasaamisessa tai muuten ajallisesti tai laadullisesti selvästi rajoitetuissa työtehtävissä on ulkopuolisen työvoiman tilapäinen käyttö mahdollista.

Liitot korostavat pääluottamusmiehelle vieraan työvoiman käytöstä annettavan riittävän varhaisen informaation merkitystä. Pääluottamusmiehelle annetaan kuukausittain tiedossa oleva mahdollisimman yksityiskohtainen selvitys tehtaalla olevista ja etukäteen selvitys sinne tulevista aliurakoitsijoista, töiden todennäköisestä kestoajasta ja työntekijämäärästä sekä neljännesvuosittain selvitys toteutuneesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Tilaisuudesta laaditaan pöytäkirja. Poikkeuksista etukäteen annettuun kuukausiselvitykseen tiedotetaan pääluottamusmiehelle niiden ilmaannuttua. Tässä kappaleessa tarkoitetusta menettelytavasta voidaan paikallisesti sopia toisin.

Tehtaan tuotantoprosessiin kuuluvien vakanssien täyttäminen ulkopuolisella työvoimalla ei ole kuitenkaan mahdollista.

4. Ennen ulkopuolisen työvoiman hyväksikäyttöä edellä 3. kohdassa mainituissa tapauksissa on työnantajan varmistauduttava, ettei oma, tehtävän suorittamiseen soveltuva työvoima samaan aikaan toimi vajaatehoisesti. Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei saa johtaa oman työvoiman irtisanomiseen.

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

10 § TYÖPALKAT

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 § SOPIMUKSEN TULKINTA

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

SOV. NEUVOTTELUJÄRJESTYS

Työtuomioistuinlain 11.2 §:n estämättä voidaan työrauhakanteeseen nostettu vastakanne viedä työtuomioistuimeen, vaikka asiasta ei osapuolten kesken ole neuvoteltu.

3. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANTEET

Kanteiden perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on 15.3.1989 vireille panemassaan kanteessa lausunut, että Myllykoski Oy:n paperitehtaalla oli työnantajan ja Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35:n välillä neuvoteltu kunnossapito-osastoilla työskentelevien työntekijöiden palkkakysymyksistä. Palkkauksesta ei ollut kyetty sopimaan. Olosuhdelisiä ja palkkausta koskevat muut erimielisyydet oli siirretty 17.1.1989 ja 24.1.1989 päivätyillä muistioilla liittojen käsiteltäväksi.

Asiasta oli neuvoteltu liittojen välillä 9.2.1989. Liitot olivat lykänneet asian käsiteltäväksi 10.3.1989 pidettävässä neuvottelussa. Samalla liitot olivat sopineet, että paikalliset osapuolet voisivat selvittää erimielisyyden myös keskinäisissä neuvotteluissa. Tästä syystä olivat yhtiön työsuhdepäällikkö sekä pääluottamusmies päättäneet neuvotella ennen liittojen seuraavaa neuvottelua asiasta paikallisesti.

Myllykoski Oy:ssä oli aiemmin talvella päätetty järjestää paperikone 7:n korjausseisokki 21.2.1989 kello 6-18. Korjausseisokista oli tiedotettu henkilöstölle työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien määräysten mukaisesti. Ammattiosasto oli myös ollut tietoinen paperikoneen pysäyttämisestä ja seisokin alkamisesta. Korjausseisokin aikana tehtävät työt oli ollut tarkoitus teettää osittain yhtiön kunnossapitohenkilöstöllä ja osittain erään ulkopuolisen yhtiön työntekijöillä.

Molempien yhtiöiden työntekijät olivat 21.2.1989 aloittaneet korjaustyöt suunnitelmien mukaisesti. Ruokatunnin päätyttyä olivat kunnossapito-osastojen luottamusmiehet ilmoittaneet esimiehilleen, etteivät kunnossapito-osaston työntekijät aikoneet palata ruokatunnin päätyttyä työhön. Näin oli myös tapahtunut.

Koska Myllykoski Oy:n kunnossapito-osaston työntekijät olivat ennen työnseisaukseen ryhtymistä ehtineet purkaa korjauksen kohteena olleet paperikoneen osat, oli yhtiö joutunut muuttamaan alkuperäistä suunnitelmaansa. Koneen ajokuntoon saattaminen oli lykkääntynyt työtaistelun johdosta noin seitsemän tuntia. Suunnitelluista korjaustöistä oli voitu toteuttaa vain osa. Toteutumatta jääneiden korjaustöiden johdosta jouduttiin järjestämään myöhemmin uusi seisokki.

Myllykoski Oy:ssä oli työtaisteluun osallistunut 21.2.1989 kello 12-16 kaikkiaan 256 kunnossapito- ja kuljetusosaston työntekijää. Työtaisteluun oli osallistunut myös osaston neljä luottamusmiestä. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin ja aiheuttanut huomattavaa taloudellista vahinkoa työnantajalle. Ammattiosasto oli vastuussa työtaistelusta, koska työtaisteluun oli osallistunut ammattiosaston toiminnasta vastuussa olevia luottamusmiehiä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on 17.3.1989 vireille panemassaan kanteessa, joka on yhdistetty edellä selostettuun kanteeseen, lausunut, että kunnossapito-osaston työntekijöiden palkoista oli liittojen välillä neuvoteltu 10.3.1989, mutta asiasta ei ollut saavutettu yksimielisyyttä. Maanantaina 13.3.1989 työnantajaliitto oli pyytänyt Myllykoski Oy:n edustajia vielä kerran selvittämään paikallisesti mahdollisuutta sopia riidanalaiset asiat. Tästä johtuen Myllykoski Oy:n työsuhdepäällikkö ja pääluottamusmies olivat keskustelleet erimielisyyksistä iltapäivällä 13.3.1989. Työsuhdepäällikkö ja pääluottamusmies eivät olleet päässeet neuvottelussa yksimielisyyteen.

Myllykoski Oy:ssä oli päätetty järjestää paperikone 4:n korjausseisokki 14.3.1989. Seisokki edellytti paperikone 4:n pysäyttämistä 14.3.1989 kello 7-14. Korjausseisokin kaikki työt oli ollut tarkoitus teettää yhtiön omalla korjaushenkilöstöllä.

Korjausseisokki oli alkanut 14.3.1989 suunnitelmien mukaisesti. Kunnossapito-osaston työntekijät eivät kuitenkaan olleet palanneet kahvitaukonsa päätyttyä kello 9.10 työhön. Työtaisteluun oli ryhtynyt kunnossapito-osastolla noin 100, sähköosastolla noin 70, automaatio-osastolla noin 20 ja varastossa noin 17 työntekijää. Työtaisteluun oli osallistunut myös varaston luottamusmies.

Välittömästi työtaistelun alkamisen jälkeen työsuhdepäällikkö oli kehottanut pääluottamusmiestä ryhtymään kaikkiin toimiin työrauhan palauttamiseksi. Pääluottamusmies oli vastannut tähän sanomalla, että kysymys oli työntekijöiden mielenilmauksesta työsuhdepäällikön neuvotteluissa 13.3.1989 tekemien esitysten johdosta. Työsuhdepäällikkö oli soittanut uudelleen kello 10.40 pääluottamusmiehelle ja pyytänyt häntä ryhtymään toimiin työrauhan palauttamiseksi. Samassa keskustelussa työsuhdepäällikkö oli pyytänyt pääluottamusmiestä ehkäisemään rakennusosaston työntekijöiden yhtymisen työtaisteluun. Työsuhdepäällikkö oli ilmoittanut samalla pääluottamusmiehelle, että kunnossapito-osaston työntekijöiden keskeneräiseksi jättämää korjaustyötä jatkettaisiin ulkopuolisten yhtiöiden työntekijöiden avulla. Sen jälkeen kello 10.40 työsuhdepäällikkö oli toimittanut ammattiosastolle kirjeen, jossa oli vaadittu toimia työrauhan palauttamiseksi.

Rakennusosaston noin 40 työntekijää olivat ryhtyneet työtaisteluun ruokatunnin päätyttyä kello 12. Iltapäivällä oli kunnossapito-osaston luottamusmies kehottanut lakon johdosta keskeneräiseksi jääneitä korjaustöitä jatkavien yhtiöiden työntekijöitä poistumaan työpaikalta. Osaston luottamusmies oli kello 14 toistamiseen tarkistanut paperikoneen korjauksen edistymistä. Osaston luottamusmies oli ilmoittanut paikalla olleille ulkopuolisille työntekijöille, että tehtaalla oli käynnissä palkkariidasta johtuva työtaistelu, ja vaatinut työntekijöitä poistumaan työpaikalta. Pääluottamusmies oli työtaistelun aikana kieltänyt erästä nosturinkuljettajaa nostamasta tarvikkeita korjaustöiden suorituspaikalla.

Iltapäivällä oli tehtaan pääluottamusmies pyytänyt erikseen henkilöstöpäällikköä ja työsuhdepäällikköä huolehtimaan siitä, että ulkopuoliset työntekijät poistuisivat tehtaalta. Vaatimustaan pääluottamusmies oli tehostanut toteamalla, että jos ulkopuoliset työntekijät eivät poistuisi, seuraisi siitä yhtiön tuotannollisen toiminnan keskeytyminen.

Ammattiosaston toimenpiteistä huolimatta korjausseisokki oli saatu 14.3.1989 valmiiksi kello 22:een mennessä.

Työtaistelu 14.3.1989 oli päättynyt kello 16.00. Työtaisteluun oli osallistunut vielä kello 16-22 seitsemän ja 15.3.1989 kello 6:een saakka seitsemän vuorokorjausmiestä.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Se oli aiheuttanut huomattavaa taloudellista vahinkoa työnantajalle.

Ammattiosasto oli vastuussa työtaistelusta, koska työtaisteluun oli osallistunut ammattiosaston toiminnasta vastuussa oleva luottamusmies. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat toiminnallaan pyrkineet ylläpitämään työtaistelua. Ammattiosaston pääluottamusmies oli ollut välinpitämätön työrauhavelvollisuudesta.

Kanteissa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että kunnossapito-osaston palkkausta koskevassa erimielisyydessä oli päästy ratkaisuun vasta 15.3.1989. Sitä ennen oli työnantajaliitto pyytänyt Myllykoski Oy:n edustajia selvittämään paikallisesti mahdollisuutta sopia asia. Yhtiön työsuhdepäällikkö oli iltapäivällä 13.3.1989 saapunut pääluottamusmiehen luo keskustelemaan asiasta. Tuolloin työsuhdepäällikkö oli kirjoittanut muistiin kummankin osapuolen kannat, mutta ilmoittanut, ettei hän hyväksynyt työntekijöiden esitystä.

Kunnossapito-osastojen luottamusmiehet olivat seuraavana aamuna 14.3.1989 neuvotelleet työnantajan edustajien kanssa. Tilaisuudesta palatessaan luottamusmiehet olivat todenneet, että työntekijät olivat poistumassa tehtaalta. Työtaistelun alkaminen oli tullut luottamusmiehille yllätyksenä. Luottamusmiehet eivät olleet missään vaiheessa voineet tietää tapahtumien tällaista käännettä, koska kukaan ammattiosastoon kuuluvista työntekijöistä ei ollut järjestänyt työpaikalta poistumista.

Kun työsuhdepäällikkö oli ottanut yhteyttä pääluottamusmieheen tiedustellen syytä tapahtumiin, oli pääluottamusmies vastannut, että osasyynä saattoi olla työsuhdepäällikön edellisenä päivänä tekemät muistiinpanot neuvottelusta. Pääluottamusmies oli ryhtynyt selvittämään tilannetta ja onnistunutkin pitämään rakennusosaston työntekijät työpaikalla ruokatuntiin saakka, vaikka työsuhdepäällikkö oli puhelimessa uhannut teettää keskeytyneet työt ulkopuolisella työvoimalla. Kun työntekijät olivat poistuneet ruokatunnin ajaksi tehdasalueelta, eivätkä olleet palanneet iltapäiväksi töihin, ei pääluottamusmiehellä ollut ollut mahdollisuutta heitä enää tavoittaa.

Kunnossapito-osaston luottamusmies oli keskustellut tehtaalle tulleiden ulkopuolisten yhtiöiden palveluksessa olleiden työntekijöiden kanssa. Hän oli selvittänyt heille tilannetta tehtaalla ja todennut, että vallitsevassa tilanteessa olisi syytä välttää työstäkieltäytymisten laajentumista.

Samana päivänä oli eräs nosturinkuljettaja ottanut yhteyttä pääluottamusmieheen. Puhelinkeskustelun aikana pääluottamusmies oli ilmoittanut käyttöpäällikölle, ettei paikallinen ulkopuolista työvoimaa koskeva sopimus velvoittanut, jollei asiasta ollut sovittu, työntekijöitä työskentelemään rinnan ulkopuolisen työvoiman kanssa. Käyttöpäällikkö oli selittänyt, että hän ilmoittaisi työsuhdepäällikölle pääluottamusmiehen kieltäneen nosturinkuljettajaa työskentelemästä.

Iltapäivän kuluessa osaston luottamusmies ja pääluottamusmies olivat pyrkineet parhaansa mukaan estämään työstäkieltäytymisten laajenemisen tuotanto-osastoille. Tilanteen huononeminen oli onnistuttu estämään työnantajan kärjekkäistä toimista huolimatta.

Ammattiosaston pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat toimineet työrauhan palauttamiseksi sekä pyrkineet estämään työstäkieltäytymisten laajenemisen tehtaalla. Kaikki työstäkieltäytymisiin osallistuneiksi ilmoitetut työntekijät eivät olleet olleet Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35:n jäseniä.

Tehtaan kunnossapito-osastolla työskentelevien työntekijöiden palkkakysymyksistä käytyjä neuvotteluja sekä tehtaan muidenkin työsuhdeasioiden hoitoa oli vaikeuttanut työnantajan asenne. Työntekijät olivat olleet huolestuneita lisääntyvästä ulkopuolisen työvoiman käytöstä ylläpitotehtävissä.

Yhtiössä oli jo aiemmin talvella päätetty järjestää paperikone 7:n korjausseisokki 21.2.1989. Korjausseisokista oli työntekijöille tiedotettu niukasti. Kunnossapito-osaston luottamusmies oli saanut seitsemän ilmoitusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä vasta edellisenä päivänä. Työehtosopimuksen edellyttämää kuukausittaista selvitystä ei pääluottamusmiehelle ollut annettu lainkaan. Työntekijöillä ei siten ollut tietoa työnantajan suunnitelmista.

Luottamusmies oli havainnut, että kahdessa ilmoituksessa tarkoitettu työ oli sellaista, joka voitiin tehdä myös omalla työvoimalla. Vastaavien osien asennukset oli vuoden 1988 lopulla teetetty omilla työntekijöillä. Luottamusmiehen huomautuksen olisi pitänyt käytännön mukaan johtaa jatkoneuvotteluihin asiasta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on pyytänyt, että ammattiosastoa ei tuomittaisi hyvityssakkoon.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Paperiliiton Myllykosken ammattiosasto n:o 35 on osaltaan yhtynyt Paperiliiton esittämään.

PAPERILIITON KANNE

Kanteen perustelut

Paperiliitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Myllykoski Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että tilanteen kärjistymiseen tehtaalla 21.2.1989 johtanut kehitys oli alkanut, kun kevään 1988 työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu muutoksista ulkopuolisen työvoiman käytön ilmoittamismenettelyyn. Työnantaja ei ollut suostunut järjestämään työehtosopimuksen edellyttämiä kuukausittaisia tilaisuuksia, joissa odotettavissa olevasta ulkopuolisen työvoiman käytöstä olisi etukäteen tiedotettu. Pääluottamusmies oli vaatinut työehtosopimuksen mukaisen menettelyn noudattamista useita kertoja. Työnantaja oli kieltäytynyt järjestelystä sellaisilla syillä, joita työntekijät olivat pitäneet tekaistuina.

Ennen paperikone 7:n seisokkia oli työnantaja ilmoittanut ulkopuolisen työvoiman käytöstä kunnossapitoosaston luottamusmiehelle vain päivää ennen ulkopuolisen työvoiman saapumista. Ilmoituslomakkeista kävi ilmi, että työnjohdolla oli ollut tieto ulkopuolisen työvoiman tulevasta käytöstä jo 15.2.1989 ja siis noin viikkoa ennen korjauksen alkua. Korjausurakasta oli sovittu niin paljon aikaisemmin, että työnantajalla olisi ollut mahdollisuus selvittää työehtosopimuksen mukaisessa tilaisuudessa ulkopuolisen työvoiman käyttö. Työnantajan piittaamaton menettely oli johtanut osaltaan tilanteen kärjistymiseen tehtaalla.

Kevään 1988 työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu muutoksista työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan soveltamisohjeisiin. Ne koskivat ulkopuolisen työvoiman ilmoitusmenettelyä. Uudet määräykset edellyttivät, että työnantaja pitäisi kuukausittain tilaisuuden, jossa annettaisiin mahdollisimman yksityiskohtainen selvitys tehtaalla olevista ja sinne tulevista aliurakoitsijoista, töiden todennäköisestä kestoajasta ja työntekijämäärästä. Poikkeuksesta kuukausittaiseen ilmoitukseen tuli myös ilmoittaa.

Työehtosopimuksessa oli erityisesti korostettu pääluottamusmiehelle vieraan työvoiman käytöstä annettavan tiedon riittävän varhaisen ilmoittamisen merkitystä. Myllykoski Oy:n noudattama menettely oli ristiriidassa tämän periaatteen kanssa.

Myllykoski Oy oli tietensä rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä, jotka koskivat ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoittamista. Työnantajalta oli vaadittu työehtosopimuksen mukaista menettelyä asiassa, mutta siihen työnantaja ei ollut suostunut. Laiminlyönnit olivat jatkuneet huomautuksista huolimatta jo yli vuoden ajan.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Myllykoski Oy:llä oli velvollisuus ilmoittaa ulkopuolisen työvoiman käytöstä paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan soveltamisohjeiden 3 kohdan edellyttämällä tavalla. Paperiliitto on vaatinut Myllykoski Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla.

Paperiliitto on suullisessa esivalmistelussa ilmoittanut kanteen koskevan ainoastaan helmikuun 21 päivän 1989 tapahtumia.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA MYLLYKOSKI OY:N VASTINE

Vastineen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Myllykoski Oy ovat Paperiliiton kanteen johdosta lausuneet, että kun paperiteollisuuden keväällä 1988 tehty työehtosopimus oli edellyttänyt uudenlaista ilmoitusmenettelyä, oli Myllykoski Oy:ssä päätetty, että yhtiössä asiasta tulisi huolehtimaan yhtiön työsuunnitteluorganisaatio. Työsuunnitteluorganisaation tehtävänä oli ilmoittaa työehtosopimuksen mukaisesti tehtaalle tulevista ulkopuolisista työntekijöistä sekä antaa paikallisen sopimuksen mukaan erillinen selvitys kuukausittain toteutuneesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä erityisessä selvitystilaisuudessa.

Työehtosopimuksen mukaan oli mahdollista sopia poikkeavasta menettelystä. Ammattiosaston pääluottamusmies oli esittänyt syyskuussa 1988 työsuunnittelun esimiehelle työehtosopimuksen mukaisesta menettelystä luopumista. Hänen esityksestään yhtiössä oli otettu käyttöön menettely, jonka mukaan etukäteisilmoituksella oli ilmoitettu tulevasta ulkopuolisesta työvoimasta. Lisäksi työnantaja oli laatinut kuukausittain kirjallisen yhteenvedon toteutuneesta ulkopuolisesta työvoimasta. Pääluottamusmiehen esityksestä tehty muutos työehtosopimuksen mukaiseen järjestelmään merkitsi kuukausittaisten ulkopuolista työvoimaa käsittelevien, etukäteen pidettävien tilaisuuksien lopettamista sekä sitä, että erillistä neljännesvuosittaista tiedotetta ulkopuolisesta työvoimasta ei laadittu.

Yhtiön palvelukseen oli tullut elokuussa 1988 uusi työsuhdepäällikkö. Heti työhöntulonsa jälkeen työsuhdepäällikkö oli käynyt läpi pääluottamusmiehen kanssa keskeneräiset asiat. Pääluottamusmiehellä ei ollut ollut mitään huomauttamista ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehtävien ilmoitusten johdosta.

Tehtaan ylläpito-osastot kutsuivat luottamusmiehet säännöllisiin kuukausikokouksiin selvittelemään kunnossapitotöihin liittyviä kysymyksiä. Luottamusmiehet eivät olleet kevään 1988 jälkeen ottaneet esille ulkopuolisen työvoiman käytön ilmoittamiseen liittyviä puutteita.

Koska Myllykoski Oy oli menetellyt ulkopuolisesta työvoimasta ilmoittaessaan pääluottamusmiehen kanssa sovitulla tavalla, ei yhtiö ollut menetellyt työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan vastaisesti.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei ollut lisääntynyt. Yhtiö oli käyttänyt ulkopuolisia työntekijöitä kunnossapitotyössään viimeisten vuosien aikana vähenevässä määrin.

Kunnossapito-osaston luottamusmies ei ollut saanut 21.2.1989 pidetyn korjausseisokin johdosta annettuja ulkopuolista työvoimaa koskevia ilmoituksia liian myöhään. Käyttöinsinööri oli kirjoittanut ilmoituksiin nimensä 15.2.1989 ja laittanut ilmoitukset samana päivänä kunnossapito-osaston luottamusmiehen henkilökohtaiseen postilaatikkoon. Luottamusmies oli ollut työssä tuon viikon kaikkina työpäivinä. Hän oli saanut ilmoitukset tietoonsa samana päivänä, mutta jostakin syystä kuitannut ne saaduiksi vasta 20.2.1989.

Paikallisesti ei ollut sovittu, että luottamusmiehen huomautuksen johdosta ryhdyttäisiin neuvottelemaan ulkopuolisesta työvoimasta. Kunnossapito-osaston luottamusmiehillä oli ollut tapana merkitä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia huomautuksia ilmoituksiin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Myllykoski Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON VASTASELITYS

Paperiliitto on vielä lausunut, että työnantaja ei ollut suostunut Myllykoski Oy:ssä järjestämään työehtosopimuksen edellyttämiä kuukausittaisia tilaisuuksia, joissa odotettavissa olevasta ulkopuolisen työvoiman käytöstä olisi etukäteen tiedotettu. Työnantaja oli järjestänyt kuukausittain vain sellaisia tilaisuuksia, joissa oli jälkikäteen käsitelty tapahtunutta ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Kun tällaiset tilaisuudet eivät olleet työehtosopimuksen mukaisia, ei pääluottamusmies voinut menettelyä hyväksyä.

Työnantaja ei ollut voinut perustaa menettelyään paikalliseen sopimukseen, koska se oli rauennut silloin, kun työehtosopimuksen asiaa koskevat määräykset keväällä 1988 olivat tulleet voimaan. Pääluottamusmies ei ollut esittänyt työnantajalle työehtosopimuksen mukaisesta menettelystä luopumista.

Työnantajan työehtosopimuksesta piittaamaton menettely oli ollut usein esillä tehtaan ylläpito-osaston kuukausikokouksessa. Koneosaston luottamusmies oli lähes joka kokouksessa puuttunut epäkohtiin, jotka olivat liittyneet ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoittamiseen.

Työnantajan viaksi oli luettava se, että kunnossapito-osaston luottamusmies, joka oli ollut työssä jokaisena työpäivänä 15.2. - 20.2.1989, oli saanut ilmoitukset 21.2.1989 tehtaalle tulevasta ulkopuolisesta työvoimasta vasta 20.2.1989.

Ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehtyihin ilmoituksiin luottamusmiehillä oli ollut tapana merkitä omat huomautuksensa. Huomautusten johdosta oli paikallisen tavan mukaisesti neuvoteltu.

Myllykoskella 21.2.1989 tapahtuneen korjausseisokin yhteydessä ei työnantaja ollut edes väittänyt, ettei ulkopuolisen työvoiman käytöstä olisi voitu ilmoittaa työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Työehtosopimuksen edellyttämää kuukausittaista tilaisuutta ei ollut järjestetty. Työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä työnantajalle oli huomautettu ja vaadittu tilaisuuden järjestämistä työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Kun vaatimukseen ei ollut suostuttu, oli työnantaja tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Työnantajan työehtosopimuksen rikkominen oli siten pitempiaikaisen kehityksen seurausta, mutta seuraukset olivat kärjistyneet vasta 21.2.1989.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianmukaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikulunsa, liitot 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Myllykoski Oy:n paperitehtaalla on vuonna 1970 paikallisesti liittojen myötävaikutuksella sovittu menettelystä, jota on noudatettava ilmoitettaessa ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä. Tehtaalle otettavista ulkopuolisista työntekijöistä on sopimuksen ja sen perusteella muodostuneen käytännön mukaan ilmoitettu kirjallisesti sen osaston luottamusmiehelle, jota osastoa suoritettava työ koskee. Luottamusmiehen palautettua ilmoituksen se on toimitettu laajempana jakeluna muun muassa pääluottamusmiehelle ja muille luottamusmiehille ja tehtaan johdolle. Kiireellisissä tilanteissa ulkopuolisesta työvoiman tarpeesta on ensiksi ilmoitettu vain suullisesti ja jälkeenpäin kirjallisesti. Työnantajan on tullut lisäksi kuukausittain jälkikäteen pääluottamusmiehelle toimittaa kirjallisesti ilmoitus tehtaalla töissä olleista muiden yritysten työntekijöistä. Tehtaalla on noudatettu tällaista käytäntöä sopimuksen solmimisesta lukien, mutta joissakin tapauksissa on menettely saattanut olla puutteellista.

Maaliskuussa 1988 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa on ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin soveltamisohjeiden 3 kohtaan lisätty määräyksiä pääluottamusmiehelle annettavasta selvityksestä. Niiden mukaan ulkopuolisen työvoiman käytöstä on annettava pääluottamusmiehelle kuukausittain ja muutoin etukäteen tiedossa oleva, mahdollisimman yksityiskohtainen selvitys tehtaalla olevista ja sinne tulevista aliurakoitsijoista, töiden todennäköisestä kestoajasta ja työntekijämäärästä sekä neljännesvuosittain selvitys toteutuneesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Soveltamisohjeiden mukaan tilaisuudesta laaditaan pöytäkirja. Lisäksi on sovittu siitä, että poikkeuksista jo annettuun selvitykseen tiedotetaan heti niiden ilmaannuttua.

Yhtiö on soveltamisohjeiden muuttamisesta huolimatta noudattanut ilmoittamisessa paikallisen sopimuksen mukaista menettelyä. Soveltamisohjeiden mukaan se on mahdollista, jos siitä paikallisesti sovitaan.

Todistajana asiassa kuulustellun, yhtiön työsuunnittelun esimiehenä toimineen kunnossapitoinsinöörin kertoman mukaan hän on syksyllä 1988 pääluottamusmiehen kanssa tämän esityksestä sopinut siitä, että etukäteen kuukausittain pidettävistä tilaisuuksista, joissa selvitettäisiin ulkopuolisen työvoiman tulevaa tarvetta, luovuttaisiin ja että pääluottamusmiehelle annettaisiin, kuten paikallinen sopimus edellyttää, jälkikäteen kirjallinen luettelo tuollaisen työvoiman käyttämisestä ja senhetkisestä tilanteesta. Tehtaan pääluottamusmies, jota myös on kuulusteltu todistajana, on puolestaan kertonut, ettei hän ole kunnossapitoinsinöörin eikä kenenkään yhtiön johtoon kuuluvan kanssa sopinut kuukausittain etukäteen annettavasta selvityksestä luopumisesta, vaan päinvastoin hän on pyytänyt tuollaista selvitystä itselleen.

Kun asiassa esitetty selvitys on jäänyt ristiriitaiseksi, työtuomioistuin toteaa, etteivät työnantajaliitto ja yhtiö ole näyttäneet toteen, että syksyllä 1988 olisi sovittu paikallisesti poikettavaksi työehtosopimuksen soveltamisohjeista luopumalla pääluottamusmiehelle kuukausittain etukäteen annettavan selvityksen esittämisestä.

Paperiliiton asiassa ajaman kanteen johdosta, joka on rajoitettu koskemaan yksinomaan ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoittamista 21.2.1989 toimeenpannun seisokin aikana, työtuomioistuin katsoo käyneen ilmi, että pääluottamusmiehelle ei ole kuukautta etukäteen ilmoitettu sanottuna päivänä tehtaalla tarvittavasta ulkopuolisesta työvoimasta siinä laajuudessa kuin asiasta tuolloin on ollut tietoja käytettävissä.

Kun yhtiö on perustellusti ollut siinä käsityksessä, että pääluottamusmiehelle kuukausittain etukäteen annettavasta selvityksen esittämisestä olisi sovittu soveltamisohjeista poikkeavasti, yhtiön ei voida katsoa tietensä tai muutoin työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla rikkoneen soveltamisohjeiden määräyksiä.

Ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä 21.2.1989 pidetyn seisokin aikana on edellä mainittu kunnossapitoinsinööri kertonut ilmoittaneensa 15.2.1989 kirjallisilla lomakkeilla paikallisen sopimuksen mukaista menettelyä noudattaen osaston luottamusmiehelle. Kunnossapitoinsinööri on kertomansa mukaan itse toimittanut ilmoitukset luottamusmiehen käytössä olleeseen, postin jakelua varten tarkoitettuun laatikkoon. Työtuomioistuimen mielestä ei ole perusteita epäillä kunnossapitoinsinöörin kertomuksen oikeellisuutta. Osaston luottamusmies, jota on myös kuulusteltu todistajana, on puolestaan kertonut saaneensa ilmoitukset postilaatikkoonsa vasta 20.2.1989.

Edellä mainittuun paikalliseen sopimukseen perustuvaa menettelyä on työtuomioistuimen käsityksen mukaan ollut tarkoitus edelleen noudattaa täydennettynä pääluottamusmiehelle kuukausittain etukäteen annettavilla selvityksillä. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että yhtiö olisi asiasta ilmoittaessaan menetellyt työehtosopimuksen määräysten vastaisesti muutoin kuin jättämällä edellä mainitun etukäteen järjestettävän selvitystilaisuuden pitämättä.

Myllykoski Oy:n paperitehtaan 256 kunnossapito- ja kuljetusosaston työntekijää on ollut lakossa 21.2.1989 kello 12-16. Lakkoon on osallistunut muiden työntekijöiden joukossa ammattiosaston luottamusmiehiä.

Myös 14.3.1989 on kunnossapito-osaston noin 100 työntekijää, sähköosaston noin 20 työntekijää, automaatio-osaston noin 20 ja varaston noin 17 työntekijää ollut lakossa kello 9.10-16. Varaston luottamusmies on osallistunut työtaistelutoimenpiteeseen. Työtaisteluun on ottanut osaa 14.3.1989 kello 16-22 seitsemän vuorokorjausmiestä sekä kello 12 alkaen rakennusosaston 40 työntekijää. Myös 15.3.1989 kello 6:een saakka on seitsemän vuorokorjausmiestä ollut lakossa.

Paperiliiton ilmoituksen mukaan osa lakossa olleista työntekijöistä ei ole kuulunut jäseninä Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35:een.

Myllykoski Oy:n työsuhdepäällikkö on lakkojen aikana kehottanut pääluottamusmiestä toimimaan siten, että työrauha palautuisi. Työsuhdepäällikkö on lähettänyt 14.3.1989 kello 11.40 ammattiosastolle kirjeen, jossa on vaadittu toimia työrauhan palauttamiseksi.

Työntekijöiden ja työnantajan edustajat ovat työtaistelutoimenpiteitä edeltävänä aikana neuvotelleet kunnossapito-osaston työntekijöiden palkankorotuksista useita kertoja. Asia on siirretty liittojen välillä ratkaistavaksi. Liittojen välillä on asiasta neuvoteltu 13.2.1989. Työntekijät ovat olleet tyytymättömiä myös työnantajan menettelyyn ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä ilmoittamiseen.

Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin.

Työntekijät ovat ryhtyneet edellä mainittuihin lakkoihin sellaisina päivinä, jolloin paperikoneet on ennakkoilmoituksen mukaan pysäytetty huoltoa varten. Lakot ovat alkaneet siinä vaiheessa, kun paperikoneet on pysäytetty ja osittain purettu. Paperikoneiden uudelleen käynnistäminen on molempina päivinä viivästynyt lakon vuoksi useampia tunteja suunniteltua pitempään.

Ammattiosasto vastaa asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta työnseisauksiin. Ammattiosaston ei ole muutoinkaan näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelujen ehkäisemiseksi.

Tuomiolauselma

Paperiliiton kanteesta työtuomioistuin vahvistaa, että Myllykoski Oy on ollut velvollinen ilmoittamaan pääluottamusmiehelle kuukausittain etukäteen annettavassa selvityksessä tiedot 21.2.1989 pidetyn seisokin aikana käytettävästä ulkopuolisesta työvoimasta sillä tavoin kuin työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohtaan liittyvässä soveltamisohjeessa on määrätty.

Paperiliiton kanne hylätään muutoin.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteesta työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Myllykosken osasto n:o 35:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 17 000 markkaa.

Asian laatuun nähden saavat asianosaiset itse kärsiä kulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Rihto, Rautiainen, Nouro, Sulkunen ja Kolula.

Eri mieltä olevan jäsen Nouron lausunto, johon jäsen Rautiainen yhtyi:

Yhdyn muutoin tuomioon, mutta vahvistan hyvityssakon määräksi 20 000 markkaa.