Court rules work time for two military exercises on one day is separate, but daily allowance is denied due to exercise duration rules.

Toimiupseerit olivat osallistuneet saman kalenterivuorokauden aikana kahteen erilliseen sotilaalliseen harjoitukseen. Jälkimmäiseen harjoitukseen kulunut aika luettiin toimiupseereiden työajaksi, mutta se ei oikeuttanut osapäivärahaan.

Kantaja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen eräiden muiden järjestöjen ja STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n kesken puolustusvoimien virkamiesten työajasta 24.3.1988 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I TYÖAIKA

7 §. Työajaksi laskettava aika

Työajaksi lasketaan, mikäli työajan laskemisesta ei ole erikseen toisin säädetty, määrätty tai sovittu, a) viikko- tai päiväpalvelusohjelman taikka muun vastaavan määräyksen mukainen työaika vähennettynä lepoajalla (ruokailutauko) edellyttäen, että virkamiehellä on tauon aikana oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua palvelustehtävästään, sekä b) kaikki se aika, minkä virkamies on esimiehen käskystä ollut työssä, vaikka se poikkeaisikin a) -kohdan määräyksistä.

8 §. Sotilaallinen harjoitus

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa harjoitusta, joka a) on koulutussuunnitelman mukainen, b) on asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä, c) tapahtuu maasto-olosuhteissa ja d) on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. 2. Harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia. 3. Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lasketaan työaika harjoituksesta 7 §:n mukaisesti.

Valtiovarainministeriön ja muun ohella STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n kesken valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta samana päivänä tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

Päiväraha

12 §. Osapäiväraha suoritetaan, kun virkamatka on kestänyt 1) yli 8 tuntia; tai 2) yli 6 tuntia, jos enemmän kuin 3 tuntia matkasta on tapahtunut klo 16.00-7.00 välisenä aikana.

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTKJ on lausunut, että Hangon Rannikkopatteristossa oli järjestetty rannikkorykmentin runkohenkilöstön kertausharjoitus 21. ja 24.3.1988 välisenä aikana. Harjoitukseen oli osallistunut muiden muassa neljä STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTKJ:hin kuuluvaa toimiupseeria.

Sotaharjoituksen päätyttyä 24.3.1988 olivat toimiupseerit osallistuneet samana päivänä alkaneeseen ja 30.3.1988 päättyneeseen vuoden 1988 ensimmäisen saapumiserän alokasleiriin Syndalenin harjoitusalueella. Lähtö leirille oli tapahtunut kello 18 yhteiskuljetuksella Hangon varuskunnasta.

Toimiupseereille oli maksettu palkkaa harjoituspäivältä 24.3.1988 siten, että ensimmäiseen sotaharjoitukseen osallistumisesta oli laskettu työajaksi kahdeksan tuntia ja maksettu lisätyökorvausta kahdeksalta tunnilta. Lisäksi oli maksettu yksi harjoituspäiväraha.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J:n edustajat olivat olleet sitä mieltä puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan perusteella, että työajaksi olisi laskettava myös toiseen sotaharjoitukseen osallistumiseen kulunut aika kello 18:sta alkaen ja että matkasta olisi tullut maksaa valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevan virkaehtosopimuksen mukainen osapäiväraha. Maaliskuun 24 päivänä 1988 oli ollut kaksi erillistä sotaharjoitusta.

Asiasta oli neuvoteltu keskusneuvotteluissa useaan otteeseen pääsemättä kuitenkaan yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että 24.3.1988 on Syndalenin harjoitusalueella pidettyyn sotaharjoitukseen kulunut aika laskettava puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n ja 8 §:n 3 kohdan mukaan harjoitukseen osallistuneiden toimiupseerien työajaksi ja että he ovat oikeutettuja virkaehtosopimuksen 8 §:n 6 kohdan nojalla valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevan virkaehtosopimuksen mukaiseen osapäivärahaan.

STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J on jutun käsittelyn aikana täsmentänyt haastehakemuksessa esittämäänsä kannetta ja luopunut vaatimuksistaan rannikkorykmentin runkohenkilöstön kertausharjoituksen osalta 24.3.1988.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että erimielisyyttä oli syntynyt Hangon Rannikkopatteristossa järjestettyyn kahteen peräkkäiseen sotaharjoitukseen osallistuneiden toimiupseereiden työajan laskemisesta sekä harjoituspäivärahan maksamisesta.

Kanteessa tarkoitetut neljä toimiupseeria olivat osallistuneet Hangon Rannikkopatteristossa 21. - 24.3.1988 järjestettyyn rannikkorykmentin runkohenkilöstön kertausharjoitukseen. Sotilaallisen harjoituksen päätyttyä 24.3.1988 toimiupseerit olivat osallistuneet samana päivänä alkaneeseen ja 30.3.1988 päättyneeseen vuoden 1988 ensimmäisen saapumiserän alokasleiriin Syndalenin harjoitusalueella. Lähtö jälkimmäiseen sotaharjoitukseen oli tapahtunut yhteiskuljetuksella Hangon varuskunnasta 24.3.1988 alkaen kello 18.

Toimiupseereille oli maaliskuun 24 päivän 1988 osalta ensimmäiseen sotaharjoitukseen osallistumisesta laskettu työajaksi kahdeksan tuntia ja maksettu myös lisätyökorvausta kahdeksalta tunnilta sekä harjoituspäiväraha puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan perusteella.

Toimiupseereille oli jo annettu maalikuun 24 päivältä 1988 pidetyistä harjoituksista täysi korvaus. Virkaehtosopimuksen mukaan korvausta ei ollut mahdollista maksaa pitemmältä ajalta kuin kahdelta kahdeksan tunnin jaksolta. Vaikka ensimmäinen sotaharjoitus olisi kestänyt koko päivän, ei korvattavien tuntien lukumäärä olisi voinut nousta korvattua suuremmaksi. Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:ään perustuvia etuisuuksia laskettaessa asiaa oli tarkasteltava aina kalenterivuorokausittain - myös silloin, kun yksi harjoitus päättyi ja toinen alkoi saman kalenterivuorokauden aikana.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 5 kohdan mukaan nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ollut mahdollista laskea työaika virkaehtosopimuksen 7 §:n ja 8 §:n 3 momentin perusteella, koska kysymys oli ollut sotilaallisesta harjoituksesta.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 6 kohdan 2 kappaleessa oli sanottu, että siltä ajalta, jolta maksettiin harjoituspäivärahaa, ei maksettu matkustussäännön perusteella päivärahaa eikä ateriakorvausta. Päiväraha käsitti sekä osa- että kokopäivärahan, joten niitä ei voitu maksaa, koska samalta kalenterivuorokaudelta oli jo maksettu täysi harjoituspäiväraha. Lisäksi jälkimmäiseen harjoitukseen käytetty aika oli ollut alle kuusi tuntia, joten osapäivärahan edellytykset eivät olisi muutoinkaan täyttyneet.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on jutun käsittelyn aikana luopunut oikeudenkäyntiväitteestään, joka koski sitä osaa kannetta, josta STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J oli luopunut.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Hangon Rannikkopatteristo on järjestänyt rannikkorykmentin runkohenkilöstön kertausharjoituksen 21. - 24.3.1988. Kertausharjoitukseen, joka on päättynyt 24.3.1988 ennen kello 18, on osallistunut kanteessa tarkoitetut neljä toimiupseeria. Samana päivänä on alkanut vuoden 1988 ensimmäisen saapumiserän alokasleiri Syndalenin harjoitusalueella. Mainitut toimiupseerit ovat osallistuneet myös alokasleiriin, jonne lähtö on tapahtunut 24.3.1988 kello 18 yhteiskuljetuksella Hangon varuskunnasta.

Toimiupseereille on kertausharjoitukseen osallistumisesta maaliskuun 24 päivältä 1988 laskettu työajaksi kahdeksan tuntia ja maksettu lisätyökorvausta kahdeksalta tunnilta sekä harjoituspäiväraha virkaehtosopimuksen 8 §:n 6 kohdan perusteella.

Kanteessa tarkoitettu erimielisyys koskee kysymystä siitä, luetaanko alokasleiriin osallistumiseen samana päivänä kulunut aika toimiupseerille työajaksi ja oikeuttaako se heidät osapäivärahaan.

Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että mainitut harjoitukset muodostavat kaksi erillistä puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen tarkoittamaa sotilaallista harjoitusta.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen sotilaallista harjoitusta koskevassa 8 §:ssä näyttää sen sanamuodon mukaan olevan vain yhtä samana kalenterivuorokautena pidettävää sotilaallista harjoitusta koskevia määräyksiä. Selvästi tämä seikka käy ilmi lisätyökorvausta koskevasta 5 kohdasta, jossa puhutaan sellaisesta kalenterivuorokaudesta, jona aikana virkamiehen osallistuminen harjoitukseen alkaa, päättyy, keskeytyy tai keskeytymisen jälkeen jatkuu.

Sotilaallinen harjoitus on puheena olevan virkaehtosopimuksen mukaan ajallisesti melko pitkä tapahtuma, sillä se on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. Sen vuoksi on ilmeisesti varsin harvinaista, että virkamies joutuu saman kalenterivuorokauden aikana osallistumaan kahteen erilliseen sotilaalliseen harjoitukseen. Työtuomioistuimen mielestä tällaisessa tilanteessa, josta ei ole yksiselitteisiä määräyksiä virkaehtosopimuksessa, on oikeampaa työajan laskemisessa käsitellä kumpaakin sotilaallista harjoitusta erillisenä. Tätä käsitystä voidaan tukea myös sillä, että käytännössä on virkamiehelle, joka on sotilaallisesta harjoituksesta palannut omaan työhönsä, esitetyn selvityksen mukaan laskettu varsinaiseen työhön käytetty aika työajaksi.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdassa on määrätty, että jos sotilaallinen harjoitus ei ole kalenterivuorokautena kestänyt vähintään kahdeksaa tuntia, tällaisessa tapauksessa lasketaan työaika harjoituksesta sopimuksen 7 §:n mukaan. Sovellettaessa virkaehtosopimuksen edellä mainittua 8 §:n 3 kohtaa, jota työtuomioistuimen mielestä pitää kanteessa tarkoitettujen toimiupseerien Syndalenissa 24.3.1988 tapahtuneen sotilaalliseen harjoitukseen osallistumiseen käyttämän ajan osalta noudattaa, tuo aika on riidattomasti sopimuksen 7 §:n mukaan työajaksi luettavaa.

Kanteessa on kysymys myös toimiupseerien oikeudesta osapäivärahaan Syndalenissa tapahtuneen sotilaallisen harjoituksen ajalta 24.3.1988.

Kanteen perusteena olevassa virkaehtosopimuksessa on sen 8 §:n 6 kohdan toisessa momentissa sovittu, että siltä ajalta, jolta maksetaan harjoituspäivärahaa, ei makseta matkustussäännön perusteella päivärahaa eikä matkakorvausta. Toimiupseereille on maksettu maaliskuun 24 päivältä 1988 harjoituspäivärahaa. Kun virkaehtosopimuksen 8 §:n 6 kohdan toisessa momentissa sovittu kielto koskee koko kalenterivuorokautta, toimiupseereilla ei ole oikeutta valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevan virkaehtosopimuksen mukaiseen osapäivärahaan. Oikeutta tuollaiseen osapäivärahaan ei heillä ole senkään vuoksi, että Syndalenissa tapahtunut sotilaallinen harjoitus ei tuona päivänä ole kestänyt yli kuutta tuntia, jota osapäivärahan saaminen edellyttää.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta luovutuilta osin ja sitä koskevasta oikeudenkäyntiväitteestä raukeaa.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Syndalenin harjoitusalueella 24.3.1988 pidettyyn sotilaalliseen harjoitukseen osallistumiseen kulunut aika on laskettava puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n ja 8 §:n 3 kohdan mukaan kanteessa tarkoitettujen toimiupseerien työajaksi.

Muilta osin kanne hylätään.

Jutun laatuun nähden saa STTK:n Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Peltola, Juurinen, Nouro, Kuivanen ja Mursula.

Tuomio oli yksimielinen.